Nibe 1145 10kw+ ukv 100 +vpb 300 lämmityspuoli

[jallu 1]

Tietääkö jokin jotain määrättyä tyyppi vikaa kyseisestä pumpusta?
Minulla ei nosta patteriverkosto järjestelmässä kompressorilla kuin +48 astetta loput vastuksilla.Pummpu ei paljon sammuile käyttö tunnit n.1600 vastukset n.450x6kw
 Kulutus 3kk aikana n.10000kw.Asennus yritys vaihtanut paluu anturia kahteen kertaan koska antaa virheellisen lämpötila lukeman ja vääntänyt putkia niben ohjeiden mukaan.
Talo 1965 rakennettu rinne talo n.210m2 alakerta kellaritilaa jossa tekninen tila n.40m2 kork.1,9m  yläkerrassa autotalli 30m2 loput asuintilaa. 1992 vaihdettu ikkunat yms. Nibe Teknisessä tuessa epäillään kierron ongelmaa.

[ego]

Kovin näyttää osatehoiselta, onko talon aikaisemmasta energiankulutuksesta tietoa?

Maaliuoksen lämpötilat antavat myös lisätietoa.

[justus01]

Oma arvaukseni, että pumpun tehot ei riitä. Eli liian pieni maalämpöpumppu lämmöntarpeeseen ja pattereiden mitoitukseen verrattuna. Pumppu voi nostaa veden lämpötilan enintään siihen lämpötilaan, jossa patterit luovuttaa saman verran tehoa kuin pumppu tuottaa. Mutta voihan ongelma toki olla muuallakin...

Jotta pumpun toimintaa voisi paremmin arvoida

Keruupiirin lämpötilat?
Kiertovesipumppujen nopeudet?
Käytössä oleva lämpökäyrä?
Käyrän korjaus/korotus?
Onko puskurivaraaja kytketty pelkästään lähtevän lämmönjohtoputken väliin ilman hullunkiertoja ja ulkoisia kv-pumppuja?

Jos lämmityskierrossa on ongelmia, niin lämmitysverkkoon menevän ja sieltä palaavan veden lämpötilaero on suuri. Niben ohjeiden mukaan pitäisi olla enintään 10c. Onko pattereista otettu termostaatit pois, etteivät varmasti kurista kiertoa? Patteriverkko ilmattu niin hyvin, että ei kuulu kohinaa, lorinaa yms.?

[tomppeli]

Oletan, että talossa on kuutioita noin 550m³.
Talo rakennettu n. 1965, jolloin lämmitystarve voisi olla n.10Wh/m³/Ap/vuosi.
Vuotuiseksi lämmitystarpeeksi tulisi silloin noin 31 000 kWh.
Paikkakunta ei ole tiedossa, mutta pumpun tehoksi tulisi noilla arvauksilla n.11,7kW.
Teillä on patterilämmitystalo. Siinä tarvitaan kovilla pakkasilla noin +50C menovesi.
Tuolla menoveden lämpötilalla NIBE F1145/10 antaa NIBEn oman teknisen infon mukaan ulos vain 8,5 kW, joka ei riitä. Kone käyttää paljon sähkövastuksia lämmittämiseen.
Kovilla pakkasilla tehon vajausta on useita kilovatteja.
Tässä syy suureen sähkön kulutukseen.
...
Tuleville maalämmittäjille suosittelisin täystehoiseksi mitoitetun maalämpöpumpun hankkimista.
Ensin koetetaan löytää pumppu, jolle ilmoitetaan korkea COP -arvo.
Sitten hankitaan liian pienitehoinen pumppu, joka pakostakin joutuu käyttämään sähkövastuksia talon lämmittämiseen. Sähkövastusten COP on 1.
Sinne katosi se pumpun korkeaksi ilmoitettu COP.
Ei tarvi myöhemmin katua, kun hankkii riittävän isotehoisen pumpun..
Kauppiaatkin syyllistyvät hintakilpailusyistä useinkin kauppaamaan liian pienitehoisia maalämpöjärjestelmiä.

[jallu 1]

Kuutiomäärä jää alle 500, ja viime vuonna öljyä kului n. 3000l vaikka oli todella pitkä kylmä jakso kiinteistö sijaitsee turun sudulla. Sisä korkeus 2,4 m yläkerrassa alakerrassa 1,8m. Useimmat tarjosivat 8kw konetta tähän kohteeseen. Pumpun vastukset lähtevät päälle jo -1 asteessa, joten kyllä tässä jokin vika on.

[ego]

Valikosta saanee helpohkosti maaliuoksen ja kiertoveden lämpötiloja.

Myös ulkolämpötila kiinnostaa.

Pohditaan nummeroiden perusteella tuleeko lämpöä vai eikö sitä mene.

Pohjoisessa laitan 3m3 öljykulutukselle 10kW surutta ja pelottelen asiakkaan polttamaan puita kovilla pakkasilla

[jallu 1]

Eli!
-Lämpökäyrä 8 ei mitään korjausta eli 0 sisällä +22 astetta
-pumpun kiertovesipumppu 45% UKV jälkeen kiertovesipumppu wilo säädetty nostokorkeudeksi 2,0m vaikka korkeus korkeimmalle patterille 2,5m
ns. hullun kierto, nibe piirsi skitsin ja sen mukaan laitettu.
-keruupuolen lämpötila -0,4 - -4 astetta  kun käynyt jonkin aikaa porakaivo  180m ei maapiiriä

[jallu 1]

No niin uudet arvot!
-ulkolämpötila -4
-menoveden lämpötila 48 astetta
-paluu 44 astetta koneen mittaama /oma ulkoinen mittari näyttää 35 astetta.
keruu sisään -0,4 ulos -4

[ego]

Eli!
-Lämpökäyrä 8 ei mitään korjausta eli 0 sisällä +22 astetta
-pumpun kiertovesipumppu 45% UKV jälkeen kiertovesipumppu wilo säädetty nostokorkeudeksi 2,0m vaikka korkeus korkeimmalle patterille 2,5m
ns. hullun kierto, nibe piirsi skitsin ja sen mukaan laitettu.
-keruupuolen lämpötila -0,4 - -4 astetta  kun käynyt jonkin aikaa porakaivo  180m ei maapiiriä

Hullunkiertoa vanha putkimies ei hyväksy, siis sanaa. Niin monta ohitusta ja kiertolenkkiä olen vääntänyt ja vielä huuluksi...

Pumpun nostokorkeudella ei ole mitään tekemistä patteriden korkeusaseman kanssa vaan se tarkoittaa kiertovesipumpun paine-eroa eli virtausvastusta.

Nyt jo pakkasella porakaivosta tuleve vesi. Virtaukset peruskalliossa eivät ole sinua suosineet.

Onko kaikki patterit läpi lämpimiä. Kun paluuvesi on 44 niin kaikki lämmönsiirtopinnat ovat reilusti käden läpöisiä.

Onko vastukset tällä hetkellä päällä, palellutko jos estät vastukset?

[jallu 1]

Ei varmasti vielä näillä pakkasilla palellu, pyyntö on lämpökäyrän mukaan 44 astetta ja pumppu tekee tälläkin hetkellä 48 ja laskee asteminuutteja ja kun ne on täynnä niin vastukset menevät päälle.
menolämpö asetukset tehdas asetuksilla eli konehan ajaa pyynnön muistakseni 8 astetta yli.patterit/lämmön siirtopinnat  ovat lämpimiä.
Laite on ollut nyt 3kk ja kone on jauhanut tällä hetkellä yli 1600h en ihmettelisi vaikka kaivo ei luovutakkaan mitään ihmeitä.kuten aiemmin kirjoitin olen laittanut ulkoisen mittarin paluu puolen putkeen joka näyttää 35 astetta vaikka koneen näyttö näyttää 44 astetta?

[keisari kyy]

Tietääkö jokin jotain määrättyä tyyppi vikaa kyseisestä pumpusta?
Minulla ei nosta patteriverkosto järjestelmässä kompressorilla kuin +48 astetta loput vastuksilla.Pummpu ei paljon sammuile käyttö tunnit n.1600 vastukset n.450x6kw
 Kulutus 3kk aikana n.10000kw.Asennus yritys vaihtanut paluu anturia kahteen kertaan koska antaa virheellisen lämpötila lukeman ja vääntänyt putkia niben ohjeiden mukaan.
Talo 1965 rakennettu rinne talo n.210m2 alakerta kellaritilaa jossa tekninen tila n.40m2 kork.1,9m  yläkerrassa autotalli 30m2 loput asuintilaa. 1992 vaihdettu ikkunat yms. Nibe Teknisessä tuessa epäillään kierron ongelmaa.

Moro

Ennenkuin aletaan mitoitusta moittimaan niin:

Onhan patterien termostaatit täysin auki? Patterien virtauksen tulee olla mahdollisimman suurella ja rajoittamatonta. Eli patteritermarit täysin auki-> kun sisälämpötila nousee niin lämpökäyrää alemmas-> käynti vähenee.

Vastusten mukaantulo asteminuutteja isontamalla saa vastuskäyttöä vähennettyä myös(tällöin saattaa sisälämpötila laskea, kipukynnys haettava.

Mulla patteritalossa -74 3300l öljyä korvattu 6kWh nibellä ja sähköä menee vuodessa vajaa 10 000kWh. Vastusta noin 130h vuodessa.

[jallu 1]

Kyllä minulla kaikki patteri termostaatit auki! Nibeltä olisi skitsi kuva jonka mukaan asennus yritys asentanut. Miten saan tiedoston liitettyä keskusteluun niin voisitte komentoida jospa siitä löytysi jotain? Lähetin kuvan jo sukulaisteni asentajalle ruotsiin mutta hän ihmetteli sitä kovasti, koska siellä ei näin hänen mukaansa asenneta niitä. Niben suomen mukaan eivät kuulemma siellä tätä asennustapaa ymmärrä.

[tomppeli]

-keruupuolen lämpötila -0,4 - -4 astetta  kun käynyt jonkin aikaa porakaivo  180m ei maapiiriä

Tässä laskenta uusilla arvoilla...

MAALÄMMITYSLASKELMA                                          
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                                          
Omakotitalo ”jallu 1”      Turku                  
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla. V46290219  Tulostuspäivä 07.03.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      21 501 kWh      
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4 000 kWh      
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      25 501 kWh      
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      210 m2      24,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      500 m3      10,5      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            210 m2      102      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            500 m3      43,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä 210 m2      21 501 kWh      102 kWh/m2
Lämmitystarpeeseen lisätään  arvioitu taloussähkö      210 m2      5000 kWh      25 501 kWh      145 kWh/brm2
                                          
TALOUSLASKELMA                                          
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      3 000 litraa      1,180 €/ltr      3 540 €      
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      25 501 kWh      0,120 €/kWh      2 580 €      1,0 COP
Rakennusten lämmittäminen pumpulla            21 501 kWh      0,120 €/kWh      7 372 kWh      2,9 COP
Käyttöveden tuottaminen pumpulla            4 000 kWh      0,120 €/kWh      1 379 kWh      2,9 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen COP            25 501 kWh      9 102 kWh      2,80 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            96,1%      8 752 kWh      1 050 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta            3,9%      351 kWh      42 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      9 102 kWh      1 092 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 448 €      
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 488 €      
                                          
PORAKAIVO                                          
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu                  175 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu (oC)      6,7 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.32 540 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)      Riittävä!      
                                          
LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA                                          
Kun ulkolämpötila on            -10 C      On tarvittava lämmitysteho            7,0kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on            -15 C      On tarvittava lämmitysteho            8,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on            -20 C      On tarvittava lämmitysteho            9,6kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on            -25 C      On tarvittava lämmitysteho            10,8 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on            -30 C      On tarvittava lämmitysteho            12,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on            -35 C      On tarvittava lämmitysteho            13,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on            -40 C      On tarvittava lämmitysteho            14,7 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]      9,5 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI                  8,5 kW      Osatehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka      -15,9 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.                                          
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.                                           
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                                           
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).                                          
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin                            3 000 h      34,2%
Laskennassa käytetty koko vuoden Astepäivälukuna ( = Lämmitystarveluku)      4115 AP      667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                                          

...
Jotain ristiriitaa tässä mitoituksessa on.
Lämpökaivoksi ilmoitettu 180 metriä.
Oletin tässä kaivon yläpäähän 5 metriä vedetöntä osaa ja aktiivisyvyydeksi otin 175 metriä.
Varovaisestikin laskien tuon kaivon tuotto pitäisi olla yli 32.000kWh (=kaivo + kompressorin verkosta ottama teho)
Silti kaivo menee polvilleen, jos nyt ei sentään ihan ehkä jäädy.!
Pumppu siis toimii, mutta talo ottaa enemmän energiaa, kuin on oletettu!
Tässä oletuksena oli 3000 litraa öljyä vuodessa, jolla saadaan n. 25.000 - 26.000kWh lämpöenergiaa.
Kaivon hyytyminen kertoo kuitenkin sellaista, että todellinen kulutus olisikin noin 1,3 kertaa oletettua suurempi.
Huomatkaa sekin, että F1145/10 pumpulle NIBE lupaa "Antoteho (B 0 / W 50) ** 8,5kW"[/b]

[jallu 1]

Taitaa nibellä olla toisenlainen laskentamalli! Minulle mitoitettiin ennen kuin ostin laitteen  kaivon syvyyksille ja laitteelle ja ilmoitin kulutukseksi varmuuden vuoksi öljyn kulutuseksi 3500l. laskelma oli 8kw pumppu täysteho -16 astetta ja 10kw -26 astetta, tietoisia tietenkin mikä kiinteistö on kysymysessä luultavasti!

[Matias]

Miten saan tiedoston liitettyä keskusteluun niin voisitte komentoida jospa siitä löytysi jotain?

Tuolla pitäisi onnistua.
Avaa aijaa.com sivu,,valitse  selaa painikkeella oikea kuva omalta koneelta.Lataa senjälkeen kuva  omalta koneelta aijaa.com sivulle.
Valitse sitten sopiva esitystapa (iso kuva---pieni kuva---hyperlinkki jne) hiirellä "maalaamalla" ja kopioi se tänne (Ctrl c------Ctrl v).

www.aijaa.com

[jallu 1]

Minä kuitenkin luulen, että ukv:n päällä oleva kiertovesi pumppu tässä kiusaa! Koska laite on kellarissa aavistan että ilman tätä ulkoista kiertovesi pumppua tämän hetkisellä putki kytkennällä ei pumpun omalla kiertovesipumpulla kiertoa ei saa tarpeeksi aikaiseksi? Näin vanhassa talossa on suhteellisen kookkaat putket halkaisijaltaan.
Tai onko jollain kokemusta, että kompressori olisi uutena jo "maanantai"
ja miten se silloin käyttäytyy? Kiitos kaikille asiallisista vastauksista ja neuvoista, kyllä näistä ja tulevista asiantuntevista vastauksista tämäkin kohde varmasti kuntoon saadaan.

[jallu 1]

Katsotaan onnistuiko? Näin nibe kytkennän skitsasi, ja jotakuinkin näin se on toteutettu omassa kohteessani. huom! patteri lämmitys talo!

[ego]

Lämpöpumppu tuntuu toimivan kuten edellä todettiin.

Mistä mittaat ilmoittamasi meno- ja paluuveden lämpötilat?

Jos hiplaa pannuhuoneesta pattereille lähteviä lämpölinjoja, millaiset lämpötilat havaitset?

Onko paluuvesi huomattavasti viileämpi kuin menovesi?

Patterin keskimääräinen lämpötila, tai tarkemmin sen erotus huonelämpötilasta kertoo jotain lämmitysverkoston toiminnasta.

IR tai muu pikalämpömittari olisi kätevä, voisi välillä kalibroida korvasta.

Jos pattereilta palaava vesi on alle 40 pohditaan patteripumpun kohtaloa!

[peki]

IR tai muu pikalämpömittari olisi kätevä, voisi välillä kalibroida korvasta.
 

[jallu 1]

Olen laittanut paluulinjaan erillisen ABB:n "elohopea" mittarin, ja tämä näyttää alle 40 asteen paluuveden lämpötilaa. Ja kyllä näissä linjoissa on huomattava lämpötila ero n.15 astetta.Koitan lainata töistä fluken infrapuna lämpömittaria, niin saan tarkat mittaus tulokset illalla.

[Hese]

Lämpöpumppu tuntuu toimivan kuten edellä todettiin.

Mistä mittaat ilmoittamasi meno- ja paluuveden lämpötilat?

Jos hiplaa pannuhuoneesta pattereille lähteviä lämpölinjoja, millaiset lämpötilat havaitset?

Onko paluuvesi huomattavasti viileämpi kuin menovesi?

Patterin keskimääräinen lämpötila, tai tarkemmin sen erotus huonelämpötilasta kertoo jotain lämmitysverkoston toiminnasta.

IR tai muu pikalämpömittari olisi kätevä, voisi välillä kalibroida korvasta.

Jos pattereilta palaava vesi on alle 40 pohditaan patteripumpun kohtaloa!

Isohko autotalli "samassa rakennuksessa"...
Minkälaiset lie eristeet siinä ja kuinka korkea sisälämpötila...? Ovethan ovat, mitä ovat...

Koneen mittaamassa paluussa sekä omassa mittauksessasi iso ero, koneen oma meno/paluu -lämpötilaero pieni...  :-?

Monitoroi ja kirjaa arvoja ylös, kuten ohjeistettu, niin alkaa selviämään...

[jallu 1]

Moro

Ennenkuin aletaan mitoitusta moittimaan niin:

Onhan patterien termostaatit täysin auki? Patterien virtauksen tulee olla mahdollisimman suurella ja rajoittamatonta. Eli patteritermarit täysin auki-> kun sisälämpötila nousee niin lämpökäyrää alemmas-> käynti vähenee.

Vastusten mukaantulo asteminuutteja isontamalla saa vastuskäyttöä vähennettyä myös(tällöin saattaa sisälämpötila laskea, kipukynnys haettava.

Mulla patteritalossa -74 3300l öljyä korvattu 6kWh nibellä ja sähköä menee vuodessa vajaa 10 000kWh. Vastusta noin 130h vuodessa.

Nyt kun termostaatit kaikki auki, voisin vielä pudottaa lämpötilaa ainakin autotallin osalta. Mikä olisi hyvä keino niin ettei virtaus kärsisi?

[ego]

Pyöriikö lämpöjohtopumppu, onko se säädettävä?

Lähes kaikissa kiertovesipumpuissa on moottorin päässä ruuvi, jonka voi poistaa ilmausta ja pyörimisen tarkistamista varten. Vähän vettä tulee mutta pelko pois

[jallu 1]

Ulkonen pumppu on wilo strato malli, eli digitaali näytöllä jossa voi valita nosto korkeuden 0,5m-4m ja lineaarinen paine ero tai tasa sekä automaatti ilmaus. Tällä hetkellä 2.0m nostokorkeus lineaarinen paine ero.

[ego]

Kokeile nostaa pumpun nostokorleutta 30 kPa eli 3m. Jos patterivenat alkaa huutaa niin laske hieman.

MLP talossa pattereiden paluuveden lämpötilaa kannatta nosta jolloin menoveden lämpötilaa voidaan hiukan laskea.

Eli reipas kierto on asiaa.

Kun kaikki patterit ovat lähes tasalämpöiset niin verkoston osalta toimii.

Jos jokin huone jää (ilman termaria) kylmäksi voidaan harkita patterin vaihtamista isommaksi.

Yritetään virittää talo lämpimäksi 40 vedellä pikku pakkasella.

Jos kaikki patterit ovat yksilevyisiä, niitä kannattaa vaihtaa joka tapauksessa.  

[wolkkari]

Ei varmasti vielä näillä pakkasilla palellu, pyyntö on lämpökäyrän mukaan 44 astetta ja pumppu tekee tälläkin hetkellä 48 ja laskee asteminuutteja ja kun ne on täynnä niin vastukset menevät päälle.
menolämpö asetukset tehdas asetuksilla eli konehan ajaa pyynnön muistakseni 8 astetta yli.patterit/lämmön siirtopinnat  ovat lämpimiä.
Laite on ollut nyt 3kk ja kone on jauhanut tällä hetkellä yli 1600h en ihmettelisi vaikka kaivo ei luovutakkaan mitään ihmeitä.kuten aiemmin kirjoitin olen laittanut ulkoisen mittarin paluu puolen putkeen joka näyttää 35 astetta vaikka koneen näyttö näyttää 44 astetta?

Moro. Jos pyynti on 44 c ja meno on 48 c Pitäisi asteminuutit mennä 4 c portaalla kohti 0 c. ja sen jälkeen nibe pysähtyy. Lisälämpö tulee mukaan vain silloin ,kun pyynti on suurempi kuin nibe pystyy tekemään ja silloinkin lisäys tulee 2 kw portaalla mukaan auttamaan.Niben logiikka toimii anturatietojen varassa eli jos joku on viallinen tai kytketty väärin tulokorttiin voi se sotkea niben.

[jallu 1]

Koitetaan se kiertovesipumpun nopeus.

Moro. Jos pyynti on 44 c ja meno on 48 c Pitäisi asteminuutit mennä 4 c portaalla kohti 0 c. ja sen jälkeen nibe pysähtyy. Lisälämpö tulee mukaan vain silloin ,kun pyynti on suurempi kuin nibe pystyy tekemään ja silloinkin lisäys tulee 2 kw portaalla mukaan auttamaan.Niben logiikka toimii anturatietojen varassa eli jos joku on viallinen tai kytketty väärin tulokorttiin voi se sotkea niben.

Minulla asteminuutit kasvoivat, ja lopuksi meni vastukset päälle.
Kun pyynti on tämä 44 astetta eikö kone pyri ajamaan yli tämän pyynnit ettei pummppu kännistyisi heti uudelleen, olen muostaakseni nähnyt jossain että ajaisi 8 astetta yli pyynnin? Jos tämän säätö auttaisi niin mistä sen saa säädettyä?

[wolkkari]

Mitä lukemia sulla on huoltotiedoissa sivu 2/24. Itsellä nibe tekee n 3c yli pyyntilämmön, kun pyynti on 38c niin meno on 41c ja ulkona -1,8 c lämmönkeruu sisään -0,1c ja ulos - 3,2c .

[jallu 1]

Minun pitää tarkistaa!

[jallu 1]

nyt mittasin infrapuna lämpömittarilla,
levypattereiden lämpötilat 37 astetta sisällä 22 astetta
menovesi 40 astetta ulkona -2 astetta

[keisari kyy]

Nyt kun termostaatit kaikki auki, voisin vielä pudottaa lämpötilaa ainakin autotallin osalta. Mikä olisi hyvä keino niin ettei virtaus kärsisi?

Tallista vaan termaria kiinni ja lämpö niin alas kuin sietää ko. pisteessä.

Sitten voipi katsella miltä alkaa käyntijaksot vaikuttaa kun tilanne tasaantunut.

Tuollaiset tallit ovat varmaan aika haastavia lämmitettäviä varsinkin jos ovea availlaan 2+kertaa päivässä, niin lämpö karkaa iloisesti joka avauksella.

[ego]

nyt mittasin infrapuna lämpömittarilla,
levypattereiden lämpötilat 37 astetta sisällä 22 astetta
menovesi 40 astetta ulkona -2 astetta

Pattereiden alareunan ja paluuveden lämpötila vielä niin ajatus kierrosta kirkastuu.

Patterin yläreunan pitäisi olla menoveden lämpöistä ja alareunan noin 5 astetta viileämpi.

Isoilla patterilla riittää viileämpi vesi, parempi.

1-putkijärjestelmissä kiertopiirin viimeisen patterin pitää olla kohtuuttoman iso koska sille tulee vain haaleaa vettä.

[jallu 1]

nyt mittasin infrapuna lämpömittarilla,
levypattereiden lämpötilat 37 astetta sisällä 22 astetta
menovesi 40 astetta ulkona -2 astetta

Pattereiden alareunan ja paluuveden lämpötila vielä niin ajatus kierrosta kirkastuu.

Oli ehtoolla vähän menoja, joten otan vielä ne lämpötila erot tänään.

Patterin yläreunan pitäisi olla menoveden lämpöistä ja alareunan noin 5 astetta viileämpi.

Isoilla patterilla riittää viileämpi vesi, parempi.

1-putkijärjestelmissä kiertopiirin viimeisen patterin pitää olla kohtuuttoman iso koska sille tulee vain haaleaa vettä.

[jallu 1]

meno ja paluupuolen lämpötila ero pattereilla n.1,5 astetta
ja menopuolen lämpötila suurinpiirtein sama kuin meno teknisessä tilassa 41 astetta ulkona +1

[ego]

Musta tuntuu että lämmitysjärjstelmä kokonaisuudessaan toimii, mutta talo ei.

Minne sitä lämpöä katoaa. Helposti korjattavia ovat kohtuuttomat ilmavirrat ja yläpohjan lämpöeristys.

Asumus tottumuksiakin voi pohtia. Kerran olin keikalla tutkimassa miksi MLP ei lämmitä riittävästi. Kun tulin asiakkan luokse ilmoittamatta, ulko-ovi oli täysin auki ja ulkona -20

[jallu 1]

Asennusliikkeen kaverit kävivät taas, ja löytyi vuoto varaajan sisällä paluulinjan "sampras" löysä. Kaikki arvot joita aiemmin olen esittänyt eivät enää pidä paikkansa. Nyt kone lepääkin välillä ja keruulinjan tulo vajaassa vuorokaudessa +puolelle olin jo huolissani että jäässä.

[ego]

Oliko kyseessä maaliuospuolen kuteri?

Löysällä vai mutteri haljennut (yleisempi ongelma)?

Oliko "löysä" liitos lähellä lämmitettyä putkea, mutka, kaari, t-haara tai jatkoliitos/supistus?

Kovaan, lämmittämättömään putkeen ko. puserrussliitos on validi (hieno sana) mutta lämmityksessä lämmenneeseen putkeen on asennettava tukihylsy putken sisälle.

Koittakaa välttää kutereita maaliuosputkissa

Jos sellainen on asennettu, kiristäkää se, löysätkää ja laittakaa tiivisteliimaa tms. helmen ja rungon väliin ja kiristäkää hellällä kädellä sen verran että liitos pitää.

Kylmä ympäristö on katkaissut satoja kuterin muttereita ja meillä on katkennut (haljennut) yksi 1/4" läippamutterikin, kolmesta kohtaa.

Raerajakorroosion syytä tutkitaan

[jallu 1]

Kyseessä oli varaajan paluuluolen liitos maalämpöpumpulle.
Asentaja ei muutakuin kiristänyt "sampraksen".

Ongelma ei vieläkään ratkennut!
Tein kokeilun!!!
laitoin autotallin patterit kokonaan kiinni, nyt lammitettävää 30m2 vähemmän. Vaikka ulkona +4 astettta korjasin lämpökäyrän pyyntöä niin että pyyntö oli menovedelle +50. kone lähti päälle  kompressori saavutti menoveden +45,5 astetta eikä yhtään enempää vaan otti vastukset avuksi. ulkoinen menoveden anturi näytti silloin +43,5 jonka myös takastin infrapuna lämpömittarilla ja täsmäsi.

[Make_K]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

[justus01]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

Ei käsittääkseni pitäisi olla mitään ongelmia saada käyttövesivaraaja +55c lämpötilaan.

Tuon pumpun antoteho on +50c vedellä noin 8,5kW. Jos lämmönjaon lämmönluovutusteho tuolla +50c vedellä on yli 8,5kW, niin silloin pumpulla ei pääse tuohon +50c lämpötilaan