Nibe 1145 10kw+ ukv 100 +vpb 300 lämmityspuoli

[keisari kyy]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

Kv lämmitys onnistuu 55:n ilman vastusta, mutta lämmityskierrossa on tietysti se juttu että sitä lämpöä kuluu kokoajan huonetilojen lämmittämiseen...
En tiedä kuinka korkealla loppujenlopuksi esim käyttöveden saisi jauhettua jos antaisi vaan nostaa ja nostaa. Laitteistoissa varmasti joku raja siinä kuinka kuumaa esim paluuvesi voi olla ennen pakkopysäytystä.

[Ipe]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

Kv lämmitys onnistuu 55:n ilman vastusta, mutta lämmityskierrossa on tietysti se juttu että sitä lämpöä kuluu kokoajan huonetilojen lämmittämiseen...
En tiedä kuinka korkealla loppujenlopuksi esim käyttöveden saisi jauhettua jos antaisi vaan nostaa ja nostaa. Laitteistoissa varmasti joku raja siinä kuinka kuumaa esim paluuvesi voi olla ennen pakkopysäytystä.

57 astetta on muistaakseni kompuran pysäytysraja. Tällöin antaa herjan korkea lauh. lämpötila.

Ipe

Ipe

[Make_K]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

Tarkoitin tuolla juuri lämmityspuolta en käyttövesipuolta
Ja tuolla edellä taisi vastauskin tulla.

[eikkav]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

Tarkoitin tuolla juuri lämmityspuolta en käyttövesipuolta
Ja tuolla edellä taisi vastauskin tulla.

Minulla vanhassa patteritalossa Nibe F1145-12 teki pattereihin ilman vastuksia 61,4 asteista menovettä, kun pakkasta oli ulkona -30 astetta.

[Matias]

Pakko kysyä kuinka lämmintä vettä kompuran pitäisi pystyä tekemään ilman sähkövastuksia? Mulla ei ainakaan 1245-10kw pysty tekemään kuin ehkä tuon 48 asteisen veden.

Tuossa saattaa lämpöpumpun antoteho olla "tapissa" jos menoveden lämpö ei nouse tuon korkeammaksi.
Tuon voisi helposti testata siten että jos hidastat lämmitysverkon kiertopumpun pyörimisnopeutta niin menoveden lämpötilan pitäisi silloin nousta.

[pta]

Oliko kyseessä maaliuospuolen kuteri?

Löysällä vai mutteri haljennut (yleisempi ongelma)?

Oliko "löysä" liitos lähellä lämmitettyä putkea, mutka, kaari, t-haara tai jatkoliitos/supistus?

Kovaan, lämmittämättömään putkeen ko. puserrussliitos on validi (hieno sana) mutta lämmityksessä lämmenneeseen putkeen on asennettava tukihylsy putken sisälle.

Koittakaa välttää kutereita maaliuosputkissa

Jos sellainen on asennettu, kiristäkää se, löysätkää ja laittakaa tiivisteliimaa tms. helmen ja rungon väliin ja kiristäkää hellällä kädellä sen verran että liitos pitää.

Kylmä ympäristö on katkaissut satoja kuterin muttereita ja meillä on katkennut (haljennut) yksi 1/4" läippamutterikin, kolmesta kohtaa.

Raerajakorroosion syytä tutkitaan

Täällä on tuosta muttereiden halkeamisesta juttua:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=372.0

Muttereiden pinnoittaminen lienee se varmin tapa ehkäistä jännityskorroosion esiintyminen.

[jallu 1]

Tein pienen kokeen, kuristin paluu linjaa ennen maalämpö pumppua.
sain kompressorin tekemään 53,5 astetta, mutta menolinjaan ei mennyt kuin 44 astetta. Voisiko olla että skitsissä edellä, kun pumpulta nyt menee puskurisäiliön ala osaan tarvitsisikin laittaa se yläpuolelle jolloin kerrostumista johtuvaa saisin suoraan pumpun tekemän 53,5 asteisen veden kiertoon ja ongelma ratkaistu???

[jallu 1]

kun talo 1965 on rakennettu on talossa ollut koksi lämmitys avoin järjestelmällä eli putki koko ilmeisesti aika kookas. Kuinka paljon virtausta paluu puolelta kyseseen pumpulle saa mennä jotta pystyy lämmittämään myös lämmitys veden. Kokeluni pohjalta luulen että vesi vaan nopeasti kiertää koneessa eikä oikein ota lämpöä mukaansa?

[sumu]

Siis ... kuinka paljon virtausta paluupuolelta? Mitähän tarkoittaa?
Pumpun virtaushan säädetään sopivaksi niin että meno/paluu dt tulee sopivaksi, itsellä siinä 5-7 astetta. Lämpösemmällä säällä dt on pienempi.
Lämmitysvesi (?), siis lämmin käyttövesi, hoidetaan vaihtoventtiilillä. Ei silloin merkitystä miten patterikierto on järjestetty, ainoastaan säätöarvot kv teolle. Itsellä vaihtovettiili kääntyy, ja mlp tekasee varaajan 53 asteiseksi heti kun kv alarajassa, eli 47 ast.

[jallu 1]

Asennus liikkeen ja niben kaveri kävi käymässä. Maalämpö pumpussa ilmeisesti vika. Kiertovesi pumpussa on "hidastus" jonka pitäisi rajoittaa virtausta, mitä se ei nyt tee. Osia tullaa viikon kuluessa vaihtamaan, kirjoittelen vastauksia jos ja kun toimii.

[jallu 1]

Nyt on kaikenmoista tehty, mutta laite ei edelleenkään toimi kuten minulle myyty. Laite ja asennus on ilmeisesti niin osatehoinen että toimii kuten suora sähkölämmitys. olisiko joillain tietoa Turun seudulta maalämpö asiantuntijaa joka voisi kirjoittaa "raportin" miten laitekokonaisuus nyt toimii?

[Matias]

Tein pienen kokeen, kuristin paluu linjaa ennen maalämpö pumppua.

Onko tuo kuristus edelleen päällä?
Jos on niin kerroitko siitä huoltomiehille?

Asennus liikkeen ja niben kaveri kävi käymässä. Maalämpö pumpussa ilmeisesti vika. Kiertovesi pumpussa on "hidastus" jonka pitäisi rajoittaa virtausta, mitä se ei nyt tee. Osia tullaa viikon kuluessa vaihtamaan, kirjoittelen vastauksia jos ja kun toimii.

[Matias]

Tein pienen kokeen, kuristin paluu linjaa ennen maalämpö pumppua.
sain kompressorin tekemään 53,5 astetta, mutta menolinjaan ei mennyt kuin 44 astetta. Voisiko olla että skitsissä edellä, kun pumpulta nyt menee puskurisäiliön ala osaan tarvitsisikin laittaa se yläpuolelle jolloin kerrostumista johtuvaa saisin suoraan pumpun tekemän 53,5 asteisen veden kiertoon ja ongelma ratkaistu???

Jos lämpöpumpulta menovesi menee puskurivaraajan alaosaan niin patteriverkon menovesi pitäisi lähteä puskurivaraajan yläosasta.

Puskurivaraajan tarkoitus on tasoittaa patterien menoveden lämpötilavaihteluja.

Jos lämpöpumpulta menee puskurivaraajalle vaikka 53,5 asteista  vettä niin tuossa puskurivaraajassa vesi sekoittuu varaajassa olevaan veteen.
Puskurivaraajasta lähtevän veden lämpötila nousee hitaammin ja kun lämpöpumppu on käynyt tarpeeksi kauan niin kyllä siitä lähtevän veden lämpökin nousee samoihin mitä lämpöpumpulta tulee.

Jos kuristat paluupuolen kiertoa liikaa niin se on haitallista lämpöpumpun toiminnalle ja hyötysuhteelle.Niben ohjekirjassa on varmaan kerrottu mikä on sopiva virtaus.

Yleensä virtaus säädetään sopivaksi lämpötilaeron (dT) mukaan.
Eli jos lämpöpumpulle tulee vaikka 44 astenen vesi niin lämpöpumpulta lähtevä vesi saisi normaalisti olla 48---53 asteista eli lämpötilaero (dT) pitäisi olla 4---9 asteen välillä.

Jos virtausta kuristaa niin lämpötilaero suurenee.
Jos virtausta suurentaa niin lämpötilaero pienenee.

Hyötysuhteen kannalta suurempi virtaus on parempi.
 
Tämä ylläoleva tarkoittaa siis talon lämmitysverkon säätöjä.
Käyttöveden lämmityskierto on eri asia

[jallu 1]

Niben teknisestä tuesta oli kaveri juuri järjestelmää säätämässä, ja hän sitä paluupuolta "kuristi" eli kyllä ovat tietoisia. Nyt kun jäejestelmä on näin asennettu, ja pumput ja kaivot tehty, koitetaan viritellä että saadan jotenkin järjestelmä toimimaan ja minut näin tyytyväiseksi näinhän tässä on yli puoli vuotta menty.