Lattialämmityksen pieni lämpötilaero

[TP]

Tervehdys!

Meillä on pyörinyt kahden hengen taloudessa 1245 6kw kone nelisen kuukautta.
Talomme on 135m2 + at ja varasto 35m2, kuutioita 660.
Olen nyt mielenkiinnosta alkanut seurailemaan koneen lokeja ja sen käyttäytymistä.

Muutaman vuorokauden keskiarvona lattiaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero on ollut keskimäärin 3,3 astetta.
Eikös tässä ole suositeltava ero jotain yli 5 astetta?

Meillä on pumppuun liitetty 100 L UKV varaaja, joten selittääkö tämä "isohko" lämminvesimäärä tätä, ettei lämpötilaero ehdi kasvaa?

Syyskuun alusta joulukuun loppuun kone on pyörinyt 713 tuntia, käynnistynyt 1870 kertaa ja tehnyt käyttövettä vain 75 tuntia.

Mitä mieltä olette kyseisistä arvoista?

Tiputin tänään lämmityksen kiertovesipumpun nopeuden 45 prosenttiin, joten saa nähdä onko tällä mitään vaikutusta lämpötilaeron kasvamiseen.

[peki]

Kuka keksi laittaa tuohon välivaraajan?

[TP]

Nibellä suunnittelivat.
Kuulemma syynä vesipatterillinen IV kone ILTO 440 Econo...

[peki]

Tuohan se syykin on?

[Matias]

Syyskuun alusta joulukuun loppuun kone on pyörinyt 713 tuntia, käynnistynyt 1870 kertaa

Jos oikein laskin niin Nibe on käynyt keskimäärin 6h/vrk ja käynnistynyt n 16krt/vrk.Tuolloin käynti+tauko sykli on lähes 1,5h ja se on hyvä.

Otas sopivassa välissa yhden kaynti- ja taukojakson ajat näillä keleillä niin saa tarkemman käyntiaikasuhteen.

Meillä on pumppuun liitetty 100 L UKV varaaja, joten selittääkö tämä "isohko" lämminvesimäärä tätä, ettei lämpötilaero ehdi kasvaa

?

Yleensä tuollaisella puskurivaraajalla pidennetään lämpöpumpun käynti- ja taukojaksoja.
Varaajaan on mahdollista ladata käyntijakson aikana lämpöä ja sillä saadaan taukojaksoa pidennettyä kun varastoitunut lämpökin käytetään lämmitykseen taukojakson aikana
Teillähän mitoitus+varaaja on osunut varsin nappiin jos tosiaan on noin harvat käynti/taukojaksot.

[justus01]

Muutaman vuorokauden keskiarvona lattiaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero on ollut keskimäärin 3,3 astetta.
Eikös tässä ole suositeltava ero jotain yli 5 astetta?

Paljonko lämpötilaero on silloin kun kompressori on ollut käynnissä esim. 5 minuuttia? Lämpötilaeron pitäisi olla välillä 6c-10c silloin kun kompressori on käynnissä. Mieluummin lähempänä 6c astetta kuin 10c astetta.  Silloin kun kompressori ei käy, niin lämpötilaerolla ei ole mitään merkitystä pumpun toiminnan kannalta kunhan vesi kiertää sen verran, että lattiat tuntuvat tasalämpöisiltä.

Pelkän puskurivaraajan ei pitäisi minun "logiikallani" tuohon vaikuttaa. Ns. hullunkierto siihen taas voisi vaikuttaa. Onko MLP:n ulkopuolella erillinen kv-pumppu?

[sam68]

Raksaaja tuossa jo selvensikin asiaa lämpötilaeron osalta.

Puskurivaraaja on hyvä lisä myös lattialämmitystalossa ja varsinkin jos 2 krs välipohja on lämmönluovutuslevyillä. Nuo on tosi herkät lämpötilanvaihteluille. Itse suosittelen sitä aina jos se sinne asennustilaan suinkin vain mahtuu. Parantaa pumpun käyntijaksoja ja mahdollistaa termareiden käytön myös lattialämmitystalossa.
Hintaa ei asennettuna pitäisi olla yli 500€:n joten laittakaa aina jos vain mahtuu. Pieni kustannus etuihin nähden..

[kkuukkeli]

Muutaman vuorokauden keskiarvona lattiaan menevän ja palaavan veden lämpötilaero on ollut keskimäärin 3,3 astetta.
Eikös tässä ole suositeltava ero jotain yli 5 astetta?

Olet ottanut tuohon "keskimäärin 3,3 astetta", mukaan myös ne ajat jolloin kompressori ei ole käynnissä? Siinä syy.

[TP]

Paljonko lämpötilaero on silloin kun kompressori on ollut käynnissä esim. 5 minuuttia? Lämpötilaeron pitäisi olla välillä 6c-10c silloin kun kompressori on käynnissä. Mieluummin lähempänä 6c astetta kuin 10c astetta.  Silloin kun kompressori ei käy, niin lämpötilaerolla ei ole mitään merkitystä pumpun toiminnan kannalta kunhan vesi kiertää sen verran, että lattiat tuntuvat tasalämpöisiltä.

Pelkän puskurivaraajan ei pitäisi minun "logiikallani" tuohon vaikuttaa. Ns. hullunkierto siihen taas voisi vaikuttaa. Onko MLP:n ulkopuolella erillinen kv-pumppu?

Raksaaja,

Tuo lämpötilaero on ollut maksimissaan 5 astetta kompuran käydessä.
Kyllä meillä pyörii myös erillinen kiertovesipumppu.

Jos oikein laskin niin Nibe on käynyt keskimäärin 6h/vrk ja käynnistynyt n 16krt/vrk.Tuolloin käynti+tauko sykli on lähes 1,5h ja se on hyvä.

Otas sopivassa välissa yhden kaynti- ja taukojakson ajat näillä keleillä niin saa tarkemman käyntiaikasuhteen.

Matias,

Edellisvuorokauden speksit seuraavat,

Lämmitysprosessin käyntiaika (7)      0,365      8:28:45      35,3 %
Käyttövesiprosessin käyntiaika (15)      0,014      0:19:23      1,3 %
Kompressorin käyntiaika yhteensä      0,378      8:48:08      36,7 %
Kompressorin lepoaika      0,653      15:11:52      63,3 %
Legionellan lisälämmitysaika      0,001      0:00:58      0,1 %
Mittausjakso      1,032            100,0 %
                  
Kompressorin käynnistyksiä       17         16,5      
Kompressorin käyntiaika keskimäärin      0:32:04            
Kompressorin lepoaika keskimäärin      0:55:21            
                  
Lämpötilatietoa      ka.      min.      max.
huonelämpö      0,0      0,0      0,0
ulkolämpö            -2,9      -3,4      -2,2
lämmitysveden pyyntö      30,7      30,5      31,0
käyttöveden lämpö      46,2      43,6      50,0
[ch8710] lämmitysvesi      3,4      2,9      5,5
[ch8710] käyttövesi      3,4      0,9      3,8
[ch8710] lämmönkeruupiiri      -3,4      -2,0      -3,7

[Matias]

Kompressorin käynnistyksiä       17        16,5      
Kompressorin käyntiaika keskimäärin      0:32:04            
Kompressorin lepoaika keskimäärin      0:55:21        

Todella hyvät käyntiaikasuhteet.
Jos muutat säätöjä niin tarkista muutoksen jälkeen ettei kompressorin käynti- ja lepoaika noista lyhene.

[TP]

Kompressorin käynnistyksiä       17        16,5      
Kompressorin käyntiaika keskimäärin      0:32:04            
Kompressorin lepoaika keskimäärin      0:55:21        

Todella hyvät käyntiaikasuhteet.
Jos muutat säätöjä niin tarkista muutoksen jälkeen ettei kompressorin käynti- ja lepoaika noista lyhene.

Kiitokset tästä. Uutena käyttäjänä kun on aika ulapalla näistä!

Eilen illalla pudotin kiertovesipumpun nopeutta koneelta 10%, jotta saisin tuon lämmitysveden lämpötilaeron kasvamaan...

Äsken töistä tullessani parempi puolisko kotona tokas vain, että nyt loppuu tuo pumpun säätäminen - tänne jäätyy! Sisälämpötila kuitenkin 21c   Ja speksit katsottuani lämpötilaero ei ollut kasvanut.

Mitä luulette olisiko järkeä nostaa vielä asteminuutteja isommalle?
Tällähetkellä asteminuutit -100.

[Matias]

Eilen illalla pudotin kiertovesipumpun nopeutta koneelta 10%, jotta saisin tuon lämmitysveden lämpötilaeron kasvamaan...

Äsken töistä tullessani parempi puolisko kotona tokas vain, että nyt loppuu tuo pumpun säätäminen - tänne jäätyy! Sisälämpötila kuitenkin 21c  

Jos sisälämpötila oli sopiva ennen kiertovesipumpun säätöä niin ainoa oikea ratkaisu että palauta alkuperäiset säädöt.

Tuo lämpötilaero on ollut maksimissaan 5 astetta kompuran käydessä.

Kannattaa seurata pidemmiltä aikajaksoilta ja erilaisilla ulkolämpötiloilla miten tuo lämpötilaero vaihtelee.
Todennäköisesti se suurenee kun ulkona kylmenee ja pienenee kun ulkona lämpenee.

[Starppa]

Paljonkohan TP:llä on lämmönkeruupiiristä lämpöpumpulle tuleva lämpötila käyntijakson lopuilla?? Ja minkähänlainen on keruupiiri, noin niinkuin ihan mielenkiinnosta.

Sulla näyttää olevan dT aika pieni lämmitys syklissäkin, eihän vain ulkoinen kiertovesi pumppu ole silloinkin päällä? Ja varsinkin käyttövettä tehdessä dT <4 on todella alhainen. Nosta nyt ainakin käyttöveden teossa lämpötilaeroa, koska 1245:ssa se on tehty mahdolliseksi, siis pudotat kiertovesipumpun kierroksia käyttövesi tilassa.

Käyttövettä tehdessähän sun ulkoisen kiertovesipumpun pitäisi käydä ainoastaan, jotta vesi kiertää iv-koneen patterissa vaihtovena koneessa.

[TP]

Paljonkohan TP:llä on lämmönkeruupiiristä lämpöpumpulle tuleva lämpötila käyntijakson lopuilla?? Ja minkähänlainen on keruupiiri, noin niinkuin ihan mielenkiinnosta.

Sulla näyttää olevan dT aika pieni lämmitys syklissäkin, eihän vain ulkoinen kiertovesi pumppu ole silloinkin päällä? Ja varsinkin käyttövettä tehdessä dT <4 on todella alhainen. Nosta nyt ainakin käyttöveden teossa lämpötilaeroa, koska 1245:ssa se on tehty mahdolliseksi, siis pudotat kiertovesipumpun kierroksia käyttövesi tilassa.

Käyttövettä tehdessähän sun ulkoisen kiertovesipumpun pitäisi käydä ainoastaan, jotta vesi kiertää iv-koneen patterissa vaihtovena koneessa.

Morjes Starppa!

Lämmönkeruupiirin lämpötila on ollut käyntijakson lopulla minimissään 0,4 ja maksimissaan 1,6 ulkolämpötilan ollessa -7c ja 0c.
Keruuputkistoa on savimaassa kaksi kolmensadan metrin lenkkiä.

Ulkoinen kiertovesipumppu pyörii ilman mitään ohjausta 24/7.

Näin on tämä meidän systeemi suunniteltu ja toteutettu. Ite kun ymmärrän tuosta asennuksesta yhtä paljon kun sika satelliitista, niin ei pysty mennä haukkuman eikä kehumaan...  :-?

Tässä vielä 5-8.1 tilastoa.
Asteminuutit mittausjaksolla -120.
Lieneekö nuo arvot sitten hyvät, en osaa sanoa.
Lattiat tuntuvat kuitenkin paljaille jaloillekin mukavilta ja sisälämpötila on varsin passeli.


                                                       vrk                /vrk        %
Lämmitysprosessin käyntiaika (7)      1,192      10:05:24      42,0 %
Käyttövesiprosessin käyntiaika (15)      0,092      0:46:54      3,3 %
Kompressorin käyntiaika yhteensä      1,285      10:52:18      45,3 %
Kompressorin lepoaika                      1,551      13:07:42      54,7 %
Legionellan lisälämmitysaika      0,000      0:00:00      0,0 %
Mittausjakso                                      2,836                   100,0 %
                  
Kompressorin käynnistyksiä       47         16,6      
Kompressorin käyntiaika keskimäärin      0:39:22            
Kompressorin lepoaika keskimäärin      0:47:32            
                  
Lämpötilatietoa                    ka.      min.      max.
huonelämpö                     0,0      0,0      0,0
ulkolämpö                             -3,7      -7,9      0,4
lämmitysveden pyyntö      31,0      29,5      32,5
käyttöveden lämpö               50,1      44,0      62,2
[ch8710] lämmitysvesi                        3,6      3,2      5,0
[ch8710] käyttövesi                        3,9      1,8      6,2
[ch8710] lämmönkeruupiiri               -3,4      -1,8      -3,8

[Timppa26]

TP, mulla on samantyyppinen "ongelma" pieni dT käyttöveden teossa.
Soittelin tänään Nibelle, ja kehottivat nostamaan käyttövesi raja-arvoja hieman ylös 42/46 -> 44/48. Tällä ehkä pieni vaikutus nostaa dT:tä.

Toinen asia on tietysti hidastaa virtausta että lämpö ehtii paremmin siirtyä käyttöveteen, mutta ainakaan 1226 mallissa ei pysty erikseen säätämään k-veden ja lämmityssyklin pumpun virtausnopeuksia (kuten esim 1245 mallissa). Kun LJ pumpun asento on jo muutenkin matalimmalla (I-asennossa) niin eipä paljoa taida ole konsteja saada k-veden dT:tä suuremmaksi.
Pitää nyt tarkkailla vaikuttiko mulla tuo lämpötila raja-arvojen nosto asiaan.

Yksi vinkki, jolla säästää energiaa: ota se ulkoinen kiertovesipumppu pois päältä, jos et välttämättä tarvi hetimiten hanoille lämmintä vettä.
Riippuu tietysti välimatkoistakin.
Itse kun eilen riuhtaisin pumpun sähköjohdon irti niin varaajan lämpöhäviö pieneni merkittävästi.
Pumpun ollessa koko ajan päällä jäähtyi varaajan vesi muutamassa tunnissa alarajalle (vettä käyttämättä). Nyt jäähtyminen on huomattavasti hitaampaa.
Ja voihan siihen ulkoiseen pumppuun kytkeä kellokytkimen jos haluaa esim että illalla juoksee lämmin vesi nopeammin.

Nibellä tuomitsivat oitis tuollaisen jatkuvasti pumppaavan kiertovesipumpun.

[TP]

TP, mulla on samantyyppinen "ongelma" pieni dT käyttöveden teossa.
Soittelin tänään Nibelle, ja kehottivat nostamaan käyttövesi raja-arvoja hieman ylös 42/46 -> 44/48. Tällä ehkä pieni vaikutus nostaa dT:tä.

Toinen asia on tietysti hidastaa virtausta että lämpö ehtii paremmin siirtyä käyttöveteen, mutta ainakaan 1226 mallissa ei pysty erikseen säätämään k-veden ja lämmityssyklin pumpun virtausnopeuksia (kuten esim 1245 mallissa). Kun LJ pumpun asento on jo muutenkin matalimmalla (I-asennossa) niin eipä paljoa taida ole konsteja saada k-veden dT:tä suuremmaksi.
Pitää nyt tarkkailla vaikuttiko mulla tuo lämpötila raja-arvojen nosto asiaan.

Yksi vinkki, jolla säästää energiaa: ota se ulkoinen kiertovesipumppu pois päältä, jos et välttämättä tarvi hetimiten hanoille lämmintä vettä.
Riippuu tietysti välimatkoistakin.
Itse kun eilen riuhtaisin pumpun sähköjohdon irti niin varaajan lämpöhäviö pieneni merkittävästi.
Pumpun ollessa koko ajan päällä jäähtyi varaajan vesi muutamassa tunnissa alarajalle (vettä käyttämättä). Nyt jäähtyminen on huomattavasti hitaampaa.
Ja voihan siihen ulkoiseen pumppuun kytkeä kellokytkimen jos haluaa esim että illalla juoksee lämmin vesi nopeammin.

Nibellä tuomitsivat oitis tuollaisen jatkuvasti pumppaavan kiertovesipumpun.

Timppa,

Minä tiputin juuri käyttöveden kiertovesipumpun nopeutta 5% alemmas, nyt ollaan 30% tehossa. Katotaan miten se vaikuttaa...

Voi olla tyhmä kysymys, mutta kun meillä ei ole mitään lämpösen käyttövedenkiertoa, niin pitäisikö tuo käyttöveden kiertovesipumppu olla nollilla?  

Selvennyksenä vielä, että minulla ei oo tuo ulkoinen kiertovesipumppu käyttövesipuolella, vaan se on kytettynä tuohon lämmityspiiriin.

[Timppa26]

Nyt en TP sanokaan mitään ohjeita tuosta sinun ulkoisesta pumpusta.
Jos se pumppaa lattialämmityspiiriin niin en suosittele sen poisottamista enkä säätämistä. Parempi kun kysyt asiaa asentajaltasi.

Luulin että se pumppaa lämmintä käyttövettä hanoille.

EDIT: olet minua onnellisemmassa asemassa kun pystyt säätämään erikseen tuota k-veden pumpun tehoa.
Uskon että sillä saat dT:n suuremmaksi.

[Starppa]

TP:lle siis 1245:ssa säädetään prosenteilla samaa pumppua, joka pumppaa lämpimälle käyttövedelle (sitä tehdessä) ja muuten talon lämmityspiirin nesteen pumppaamiseen. Siis pudotit juuri oikeaa lukua, jotta saat nostettua käyttöveden teon dT:tä. Meillä taitaa olla 20% ja dT 7,4 C.

Meidän ulkoinen kiertovesipumppu on lattialämmityspiirissä, jonka on tarkoitus pitää vesipatteri sulana IV-koneessa kun pakkasilla lämpöpumppu tekee lämmintäkäyttövettä. Joten meillä ulkoinen pumppu käy ainoastaan silloin, kun tehdään lämmintä käyttövettä, ja vaihtoventtiili estää maalämpöpumpun sisäisen kiertovesipumpun kierrättämän nesteen kulkemisen lämmitysverkossa. Kaiken muun ajan ulkoinen kiertovesipumppu on pysähdyksissä ja maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu hoitaa lämmityspiirin nesteen liikkumisen.

Meillä pumppu asentaja kytki ulkoiselle pumpulle ohjauksen lämpöpumpun kolmitieventtiilin ohjauksesta.

Mitenkäs Timppa26:lla auttoi kun pysäytti ulkoisen lämpimänkäyttövesiverkon kiertopumpun, noin ainakin luulisi varaajan lämpötila erot ja kerrostumiset lisääntyvän. Ja se varmaankin auttaa suurempaan lämpötila eron saamiseen lämmintäkäyttövettä tehdessä.

[Timppa26]

Mitenkäs Timppa26:lla auttoi kun pysäytti ulkoisen lämpimänkäyttövesiverkon kiertopumpun, noin ainakin luulisi varaajan lämpötila erot ja kerrostumiset lisääntyvän. Ja se varmaankin auttaa suurempaan lämpötila eron saamiseen lämmintäkäyttövettä tehdessä.

Eipä juurikaan auttanut. Noin 3,5 dT on tällä hetkellä ja kaikki kotikonstein voitava ?  on tehty.
Lienee 1226 mallin yksi heikkous tuo k-veden lämmittämisen lievä tehottomuus (kun ei pysty pumpun virtausta alentamaan erikseen k-vesisyklille)
Ehdotin Nibelle että vaihdetaan LJ pumppu pienempikiertoiseksi, eivät oikein lämmenneet.
Jos jollakulla on joku kotikonstiehdotus niin otetaan vastaan.
4 asteen k-veden lämmitys kestää noin 20 min. No, kaikki on suhteellista.

[Xargo]

Mulle ei vieläkään aukea miksi sitä lämpötilaeroa oikein pitäisi kasvattaa (siis lattialämmitystalossa, patterit erikseen). Itse ajelin taas ll-pumppu kakkosella jonkin aikaa, mutta palasin takaisin kolmoselle kun näkyy toimivan paremmin. Lämpötilaero on käyntijakson aikana n. 5K ja jakson ulkopuolella alle 1K. Keskiarvona varmaan jotain 2-3K luokkaa.

Kupariputken päältä mitattuna eroa on vain 2K käyntijakson aikana. En tosin oikein luota noihin putken pinnasta mitattuihin lukemiin.

Tietysti jos lämmönjako on epätasapainossa ja lämpötilaero on siksi liian pieni niin toki kannattaa jakotukkeja rukata, mutta en oikein ymmärrä miksi kiertoa pitäisi pienentää jos nopealla kierrolla ja sitä kautta pienellä lämpötilaerolla saadaan siirettyä sama (tai suurempi) teho.

[TP]

TP:lle siis 1245:ssa säädetään prosenteilla samaa pumppua, joka pumppaa lämpimälle käyttövedelle (sitä tehdessä) ja muuten talon lämmityspiirin nesteen pumppaamiseen. Siis pudotit juuri oikeaa lukua, jotta saat nostettua käyttöveden teon dT:tä. Meillä taitaa olla 20% ja dT 7,4 C.

Meidän ulkoinen kiertovesipumppu on lattialämmityspiirissä, jonka on tarkoitus pitää vesipatteri sulana IV-koneessa kun pakkasilla lämpöpumppu tekee lämmintäkäyttövettä. Joten meillä ulkoinen pumppu käy ainoastaan silloin, kun tehdään lämmintä käyttövettä, ja vaihtoventtiili estää maalämpöpumpun sisäisen kiertovesipumpun kierrättämän nesteen kulkemisen lämmitysverkossa. Kaiken muun ajan ulkoinen kiertovesipumppu on pysähdyksissä ja maalämpöpumpun sisäinen kiertovesipumppu hoitaa lämmityspiirin nesteen liikkumisen.

Meillä pumppu asentaja kytki ulkoiselle pumpulle ohjauksen lämpöpumpun kolmitieventtiilin ohjauksesta.

Mitenkäs Timppa26:lla auttoi kun pysäytti ulkoisen lämpimänkäyttövesiverkon kiertopumpun, noin ainakin luulisi varaajan lämpötila erot ja kerrostumiset lisääntyvän. Ja se varmaankin auttaa suurempaan lämpötila eron saamiseen lämmintäkäyttövettä tehdessä.

Meillä sit selvis tuo lämpötilaero-ongelma.

Eilen kävi LVI suunnittelija katsomassa tuota järjestelmää ja pitkällisen pohdinnan jälkeen totesi, että asennuksessa on käynyt pikkuinen virhe. Tuo UKV toimii tällähetkellä ikäänkuin patterina tai yhtenä lattialämmityspiirinä...

Nyt kun Niben kompura alkaa pyöriä, niin ulkoinen kiertovesipumppu pumppaa UKV:ltä vettä, joka ei tietysti ole viilentynyt niin paljoa kuin lattialämmityspiirit ja näin ollen tuo lämpöisempi vesi tulee helpommin koneelle kun lattiasta viilentynyt vesi jolloin lämpötilaero on luokkaa 3,5c.

Asia testattiin vielä sammuttamalla ulkoinen kiertovesipumppu, jolloin dT lämmityksessä nousi melkein 8 asteeseen, tosin kompura kävi vain n. 10 minuuttia.

Toivon, että nyt kun tuo jossain vaiheessa tulee kytketyksi niinkuin pitääkin, niin saan tuon samaisen hyvän lämpötilaeron aikaiseksi myös UKV:n kanssa tosin näillä nykyisillä 30-40 minuutin käyntiajoilla!

[Timppa26]

Mulle ei vieläkään aukea miksi sitä lämpötilaeroa oikein pitäisi kasvattaa (siis lattialämmitystalossa, patterit erikseen). Itse ajelin taas ll-pumppu kakkosella jonkin aikaa, mutta palasin takaisin kolmoselle kun näkyy toimivan paremmin. Lämpötilaero on käyntijakson aikana n. 5K ja jakson ulkopuolella alle 1K. Keskiarvona varmaan jotain 2-3K luokkaa.

Olen minäkin tyytyväinen kun lämmityksen dT on II-nopeudella 5:n luokkaa.
Ainoa mikä vähän kismittää on k-vettä tehdessä alhainen dT.
Ajattelen asian niin että jos mulla olisi dT edes 5...6 (siis k-vettä lämmitettäesä)  niin tehokkaammin ja puolta lyhyemmässä ajassa lämmittäisin k-veden. Ja Niben suositushan on peräti 8...10.

Mutta loppupelissä ei tuolla taida paljoa olla merkitystä (eikä tehtävissä).

[Xargo]

Ainoa mikä vähän kismittää on k-vettä tehdessä alhainen dT.
Ajattelen asian niin että jos mulla olisi dT edes 5...6 (siis k-vettä lämmitettäesä)  niin tehokkaammin ja puolta lyhyemmässä ajassa lämmittäisin k-veden. Ja Niben suositushan on peräti 8...10.

Mutta loppupelissä ei tuolla taida paljoa olla merkitystä (eikä tehtävissä).

Otetaanpas taas laskuesimerkki. Jos oletetaan, että antoteho käyttövettä tehdessä on vaikka 7kW ja virtaus lauhduttimen yli 0,2l/s. Sovitaan, että tuo virtaus saavutetaan UPS 25-60 K 180 kiertovesipumpulla kakkosnopeudella. Tällöin dT on 8,35K. Jos pumppu laitetaan kolmoselle, virtaus kasvaa lukemaan 0,24l/s jolloin dT tippuu arvoon 6,96K. Tämä siis samalla teholla eli siirretään sama energiamäärä. Tästä syystä pienempi dT ei automaattisesti tarkoita pienempää tehoa jos virtaus muuttuu (voi tarkottaa suurempaakin).

Tässä vielä laskelmat noista arvoista:

0,2l/s * 4,19kJ/(K·kg) * dt = 7kW

dt = 7kW / (0,2l/s * 4,19kJ/(K·kg)) = 8,35K

dt = 7kW / (0,24l/s * 4,19kJ/(K·kg)) = 6,96K

Nopeampi virtaus tyypillisesti parantaa lauhduttimen hyötysuhdetta, mutta toisaalta usein nopeasta virtauksesta aiheutuu myös korkeampi paluulämpötila, joka taas pienentää lauhduttimen hyötysuhdetta. Optimin hakeminen vaatiikin sitten kattavaa mittailua. Mutta pointti oikeastaan oli, että tuo pelkkä lämpötilaeron tarkastelu ei oikein riitä.

[Timppa26]

Tässä vielä laskelmat noista arvoista:

0,2l/s * 4,19kJ/(K·kg) * dt = 7kW

dt = 7kW / (0,2l/s * 4,19kJ/(K·kg)) = 8,35K

dt = 7kW / (0,24l/s * 4,19kJ/(K·kg)) = 6,96K

Pyörittelin sinun kaavaa.
Oletan että minun 6 kW pumppu antaa k-vettä tehdessä 5,5kW (jos sitäkään).

Lasken oman pumpun virtauksen asennolla I, josta nyt tiedän dT:n olevan 3.5K:

Virtaus=5,5kW/(4,19kJ/(K.kg)x3.5K)=0,375 l/s

Laskinko oikein? Jos, niin miten pumpun virtaus voi hitaimmalla asennolla olla noin suuri, vain onko tuo suuri?

[Xargo]

Pyörittelin sinun kaavaa.
Oletan että minun 6 kW pumppu antaa k-vettä tehdessä 5,5kW (jos sitäkään).

Lasken oman pumpun virtauksen asennolla I, josta nyt tiedän dT:n olevan 3.5K:

Virtaus=5,5kW/(4,19kJ/(K.kg)x3.5K)=0,375 l/s

Laskinko oikein? Jos, niin miten pumpun virtaus voi hitaimmalla asennolla olla noin suuri, vain onko tuo suuri?

Ihan oikein se näkyy olevan. Se että onko tuo 0,375l/s realistinen luku pumpullesi, riippuu taas kovasti siitä millainen kiertovesipumppu on kyseessä. Jos kaivat pumpun mallin esille niin eiköhän siitä käyrästöt löydy, joilla hommaa voi arvioida.

Toinen juttu on sitten tuo antotehon arvio. Eli antoteho käyttövettä tehtäessä (ja sitä kautta myös dT samalla virtaamalla) riippuu kovasti siitä, minkä lämpöistä vettä sillä hetkellä tehdään. Eli jos tuo 5,5kW ei pidäkään paikkaansa ja dT on tunnettu niin laskennallinen virtaus toki muuttuu tehoarvion muuttuessa. Joskus laskin, että mulla pyörii ll-kierrossa pumpun ykkösteholla 0,29l/s. Käyttövettä tehtäessä luultavasti enemmän, koska virtausvastus on kierukassa todennäköisesti pienempi. Sama juttu varmaan sullakin. Itselläni odottelee Pollucom laatikossa asennusta niin ei tarvitse sitten enää laskemalla arpoa.

[Timppa26]

Se että onko tuo 0,375l/s realistinen luku pumpullesi, riippuu taas kovasti siitä millainen kiertovesipumppu on kyseessä. Jos kaivat pumpun mallin esille niin eiköhän siitä käyrästöt löydy, joilla hommaa voi arvioida.

Tuossahan tuo kuva.
Poimittu F1226 asentajan käsikirjasta.
Eli virtaus I-nopeudella 0,1-0,2, noinko tuota pitää lukea?

Nyt kun tunnettuja on virtaus ja dT niin pakostakin antotehoksi tulee aika alhainen.

http://aijaa.com/004589343994

[seppaant]

Kuvaa pitää lukea siten että, esim
teholla 1
virtauksella 0,2l/s
saa lämpöpumpun ulkopuolisen putkiston virtausvastus olla 13kPa, jotta  0,2l/s virtaus toteutuisi.

Koska et tiedä ulkopuolisen putkiston virtausvastusta, niin et käyrästä voi myöskään saada virtausta.

ATS

[Xargo]

Tuossahan tuo kuva.
Poimittu F1226 asentajan käsikirjasta.
Eli virtaus I-nopeudella 0,1-0,2, noinko tuota pitää lukea?

Nyt kun tunnettuja on virtaus ja dT niin pakostakin antotehoksi tulee aika alhainen.

http://aijaa.com/004589343994

Joo luultavasti lähempänä tuota 0,2l/s lukemaa, koska noin pienellä virtauksella ei pitäisi tulla hirveää painehäviöitä (riippuu toki lämmönjaosta ja lauhduttimesta). Paljonko dT on kolmosnopeudella? Ajattelin, että jos tuossa käy niin, että virtaus muuttuu laminaariseksi kun lasket nopeuden ykköselle ja siten lämmönsiirto heikkenee. Tosin ei vaikka tuo 0,2l/s lukema sulje pois turbulenttia virtausta. Riippuu kovasti varaajan lämmönvaihtimen rakenteesta.

Voisit kuitenkin ajella kolmosnopeudella käyttövettä ja katsoa paljonko dT on silloin. Jos on enemmän kuin n. 2,4K niin kannattaa ajella mieluummin kolmosella. Siirtyy suurempi teho vaikka dT on pienempi. Nibe näköjään lupaa antotehoksi 50 asteeseen 4,45kW. Kysymys kuuluukin, että minkä lämpöistä vettä teit kun dT oli tuon 3,5K ykkösnopeudella? Jos oli yli 50C:ta niin tuo ~3kW teho voi olla ihan realistinen.

Mutta tuskin ainakaan lisäät lämmönsiirron tehoa jos lasket virtausnopeutta.

[Timppa26]

Koska et tiedä ulkopuolisen putkiston virtausvastusta, niin et käyrästä voi myöskään saada virtausta.
ATS

En tiedä virtausvastusta enkä kyllä tiedä miten sen voisi mitata  
Mutta eikös kuiteskin virtaus ole rajoilla 0,1-0,2 I-nopeudella.

Xargolle: Teen käyttövettä rajoilla 42-46, eli tuskin oli lämmennyt yli 50:n noilla dT ja virtausarvoilla.

[Xargo]

En tiedä virtausvastusta enkä kyllä tiedä miten sen voisi mitata  
Mutta eikös kuiteskin virtaus ole rajoilla 0,1-0,2 I-nopeudella.

Virtaus voi olla vaikka 0l/s jos virtausvastus on riittävän suuri. Käytännössä kuitenkin varmaan suht lähellä tuota 0,2l/s arvoa. Varmaksi ei voi kyllä sanoa näiden tietojen pohjalta.