Takan hyöty lattialämmitystalossa

[Timppa26]

Ekaa talvea tässä odotellaan uudehkossa ok-talossa. Ei ole takkaa vielä tarvinnut pitää päällä muuta kuin vähän kynsitulia.

Olen tässä ennalta pohdiskellut, mites takan hyödyn voisi maksimoida, talo kauttaaltaan lattialämmityksessä, eikä huoneanturia ole.
Olen ymmärtänyt että huoneanturin olemassaolo lisäisi takan tuomaa hyötyä??
Huoneanturihan ohjaa myös osaltaan menoveden lämpötilaa.

Huoneissa  on huonetermostaatit, olohuoneessa 3 piiriä jotka saman termarin takana.
Kun takalla lämmitetään huonetta niin termarihan sulkee (ensin tuon oh)piirin huoneen lämmön noustessa -> veden kokonaisvirtaustarve vähenee? -> vesi lämpenee nopeammin (kun on vähemmän lämmitettävää tilavuutta) taas siihen asteminuuttinolla-arvoon -> kompuran käynnissäoloaika lyhenee.

Noinko tuo takan hyöty karkeasti on selitettävissä?
Vai tuleeko energiankulutuksessa hyöty vasta siitä että takkaa säännöllisesti lämmitettäessä voi pitää lämpökäyrän alemmalla, ja siis menoveden lämpötilaa alemmalla.

2-krs-talo, A-energialuokka, 163m2, 650m3, Nibe 1226-6kW, 140m.

[sailor]

Vai tuleeko energiankulutuksessa hyöty vasta siitä että takkaa säännöllisesti lämmitettäessä voi pitää lämpökäyrän alemmalla, ja siis menoveden lämpötilaa alemmalla.

Jep ja siten että kaikki termostaatit ovat TÄYSIN auki. Näin takan paikallinen ylilämpö siirtyy koko taloon ja takan ympäristöalueiden lattiat pysyvät lämpiminä myös takkaa lämmittäessä.

Vaihtoventtiilipumpun kanssa nyt ei muutoinkaan kannata termostaattien kanssa pelata, vaan jakotukkien esisäädöillä ja lämpökäyrällä haetaan sopivat lämpötilat. Sitten niissä tiloissa, joissa halutaan olevan poikkeuksellisesti tavallista viileämpää niin väännetään termostaatilla kiertoa kiinni.    

[justus01]

Jos on tarkoitus polttaa puita aktiivisesti lämmityskaudella, niin silloin kannattaa säätää jakotukit ja lämpökäyrän niin, että talossa tulee avvistuksen kylmä ilman takan lämmitystä. Satunnaisessa lämmityksessä lienee ihan kohtuullisen toimiva systeemi, että laittaa vaikka puoli vuorokautta ennen takan lämmitystä kierrot kiinni niistä tiloista johon takan lämpö eniten vaikuttaa ja avaa ne sitten kun alkaa taas lämpötila laskea liian alas.

Vaikka puolen talon kierrot olisi kiinni "tilapäisesti", niin käymisjaksot pysyy kyllä ihan siedettävällä tasolla, kun varaavaa massaa on paljon.


Mitä itse olen kulutuksia mittaillut ja niiden pohjalta laskeskelmia tehnyt, niin meidän talossa ei kyllä kannatta takkaa lämmitellä säästöjen toivossa vaikka puut ilmaisia olisivatkin. 50 snt tai 1 euron takia ei viitsisi puiden ja tulien kanssa värkkäämään. Sen ajan voi mielestäni käyttää paremminkin. Tarkoitus on tammi-helmikuussa vielä kokeilla käytännössäkin, että olisiko se säästö ilmaisilla puilla 50 snt vai 1€ päivässä.

(Parempi otsikko olisi varmaan "Takan hyöty maalämpötaloudessa")

[kylmis]

Jos on tarkoitus polttaa puita aktiivisesti lämmityskaudella, niin silloin kannattaa säätää jakotukit ja lämpökäyrän niin, että talossa tulee avvistuksen kylmä ilman takan lämmitystä. Satunnaisessa lämmityksessä lienee ihan kohtuullisen toimiva systeemi, että laittaa vaikka puoli vuorokautta ennen takan lämmitystä kierrot kiinni niistä tiloista johon takan lämpö eniten vaikuttaa ja avaa ne sitten kun alkaa taas lämpötila laskea liian alas.

Vaikka puolen talon kierrot olisi kiinni "tilapäisesti", niin käymisjaksot pysyy kyllä ihan siedettävällä tasolla, kun varaavaa massaa on paljon.

Lämmittelen aika tiheästi takkaa lähes ilmaisilla puilla. Meillä on termostaatit siten, että takan ympäristössä termarit on käytössä, muut termostaatit olen avannut täysin auki.

Takan hyöty tulee lähinnä siitä, että olohuoneessa ollaan totuttu n. 24C lämpötiloihin, nyt se onnistuu näppärästi takan avulla. Normaalihuonelämpötila ilman takkaa olisi n. 21-22C. Vaikka rahallisesti säästö ei suuri olisikaan, niin asumismukavuuteen tuo on kuitenkin merkittävä tekijä (ei tarvi säädellä kiertoja, ja silti on miellyttävä lämpö joka huoneessa).

[Hese]

Mitä itse olen kulutuksia mittaillut ja niiden pohjalta laskeskelmia tehnyt, niin meidän talossa ei kyllä kannatta takkaa lämmitellä säästöjen toivossa vaikka puut ilmaisia olisivatkin. 50 snt tai 1 euron takia ei viitsisi puiden ja tulien kanssa värkkäämään. Sen ajan voi mielestäni käyttää paremminkin.

Samoilla linjoilla - en ole köyhempi, enkä rikkaampi...
Itsellä takkaleivinuunimysteeri ja lämmittelen leivinuunia "ennakoiden", pakkasten kiristyessä kovaksi (talo Kainuussa). Puut omalta palstalta...

Säätöihin en ole koskenut, alakerrassa (1,5 kerroksinen talo) lattia-anturit olohuoneessa ja keittiössä. Termostaatit auki. Huonelämpötila 21-22 astetta.
Olohuone avoin ylös - makuuhuoneet ja yläaula lämpenee komeasti...  

[mtalo]

Takan tyyppi vaikuttaa myös aika paljon. Itse olen tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että varaava takka sopii hyvin matalaenergiataloon ja varaavan lattialämmityksen seuraan. Kiukkuisen kamiinan kanssa lattialämmitys ei ehdi reagoida mitenkään, koska puitten tuoma lämpö häviää tunnissa parissa.

Meidän kuoritakka pysyy kädenlämpöisenä noin 12h, vaikka kivimäärä ei ole kovin suuri (1.4t). Meillä on aika suuri avoinainen tila, johon takka luovuttaa lämpöä. Tietysti lämpöä virtaa kosteisiin tiloihin, koska sielä on poistoventtiilit. Siinä mielessä tilanne on hyvä, koska ei makuuhuoneisiin juurikaan tarvita sitä takan lämpöä. Epäilen suunnattomasti, että takan tuomaa lämpöä siirtyisi juurikaan kiertoveden mukana toisiin huoneisiin.

Meillä ei ole huonetermostaatteja, mutta olohuoneessa on huoneanturi. Eli teoriassa takkaa lämmittämällä makuuhuoneet viilenee (huoneanturi tiputtaa koko talon lämmitystä).

Aika paljon olen pohtinut takan/varaavan lämmityksen problematiikkaa. Talossamme on nimittäin seuraavanlainen ominaisuus. Kun talo hiljenee nukkumiseen, huonelämpötila tippuu (ihmiset+koneet tuntuvat lämmittävän ~1C huoneilmaa) ja usein myös pakkanen kiristyy yöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoneanturilla varustettu pumppu pyrkii nostamaan huonelämpötilan laattaa lämmittämällä. Tehtävähän on aika mahdoton, koska lattiabetonia on noin 30m^3 ja sen lämpötilaa pitäisi nostaa ~5C. Käytännössä pumppu laulaa lähes koko yön. Kuitenkin aamulla talo on hieman kylmä, joten takkaan täräytetään tulet. Takka+ihmiset+koneet nostavat huoneilman nopeasti tavoitteeseen ja ylikin. Tämän jälkeen yöllä lämmitetty laatta on hieman ylilämpöinen ja mlp huilaa iltapäivään asti. Tilanne kärjistyy vielä entisestään keväällä, kun aurinko vielä lämmittää etelän puolen isoista ikkunoista. Tosin aurinkoinen päivä pitää ennakoida ja jättää tule tekemättä.

Joskus kokeillut pitää tulen illalla, niin lämpötilat hieman tasaantuu, mutta jotenkin se on vain mukavampi pitää valkea aamusta. Ollaan kokeiltu pitää korkeampaa sisälämpötilaa, mutta silloin ei viitsi pitää tulta ollenkaan ja auringon paistaessa sisälämpötila nousee jo tukalaksi.

Eli suhteellisen matalaenergiainen talo ja varaava lattialämmitys ei ole mikään optimaalisin yhdistelmä. Talon energian kulutus on mielestäni alhainen, kun pumpun ottama sähkö on ~6500kWh/vuosi, huoneistoala puolilämpimän autotallin kanssa on noin 230m^2 ja asukkaita 2+3.

EDIT: Menipäs meikäläisen puheenvuoro vähän OT:ksi. Todetaan kuitenkin, että takasta on aina taloudellista hyötyä, jos sisälämpötila ei nouse merkittävästi normaalista.

[Timppa26]

(Parempi otsikko olisi varmaan "Takan hyöty maalämpötaloudessa")

Ajattelin otsikkoa kyhätessä että foorumista voi jo päätellä kyseessä olevan maalämmitystalon.
Ja tuo lattialämmitys siksi että se kertoo ettei kyseessä ole vesikiertoisen patterilämmitys.

Asiaan.
Voisin harkita lämpökäyrän alentamista 3->2, mutta toisaalta ei ilkeä laittaa sitä kovin alas, koska
kosteiden tilojen lattiat voi alkaa sitten tuntumaan liian kylmiltä.Niissähän ei ole termostaatteja tiloissam ja venttiilit
jakotukissa on täysin auki.

Jakotukeista voisi tosiaan säätää noita kuivia tilojen säätöjä hieman alemmaksi, ja termarit kaikki täysille.

[mtalo]

Asiaan.
Voisin harkita lämpökäyrän alentamista 3->2, mutta toisaalta ei ilkeä laittaa sitä kovin alas, koska
kosteiden tilojen lattiat voi alkaa sitten tuntumaan liian kylmiltä.Niissähän ei ole termostaatteja tiloissam ja venttiilit
jakotukissa on täysin auki.

Näin kannattaa tehdä, jos tarkoitus pitää tulta vain kovemmilla pakkasilla. Jos tarkoistus pitää tulta säästä riippumatta, pitää laskea menoveden lämpötilaa kauttaaltaan eli pitää lämpökäyrä samana ja tiputtaa korjausta (vai mikä se +/- nupin nimi on).

Täräytä kuitenkin noi termostaatit ensin auki ja alkaa säätämään pumpusta sisälämpötilaa sopivaksi. Jos kosteat tilat jää liian kylmiksi, täytyy menoveden lämpötilaa hieman nostaa, mutta voit sitten kuristaa hieman muiden piirien virtausta.

[justus01]

Jakotukeista voisi tosiaan säätää noita kuivia tilojen säätöjä hieman alemmaksi, ja termarit kaikki täysille.

Tällä menetelmällä voisi onnistua. Eli takka ensin lämpimäksi ja sitten vähitellen kiertoja pienemmälle niistä tiloista joissa lämpötila alkaa olemaan keskimäärin liian korkea.

Itse olen laskelmissa arvionut, että takalla voisi korvata meidän talossa noin 33% talon lämmitystarpeesta. MLP:n kokonaiskulutuksesta tuo leikkaisi meillä noin 20-25% pois. Säästö meidän talossa voisi olla kylmimpinä kuukausina 15-20€/kk.

Talven aikana sähkönsäästö 500-700 kWh, jos puita polttamalla saisi taloon 2500-3000 kWh lämpöenergiaa. Puuta pitäisi poltaa 3-4m3(pino) ja sähkö lasku olisi 85€ pienempi. Eli puunhinnalla 20-30€/m3(pino) olisi tilanne plus-miinus nolla.

[justus01]

Aika paljon olen pohtinut takan/varaavan lämmityksen problematiikkaa. Talossamme on nimittäin seuraavanlainen ominaisuus. Kun talo hiljenee nukkumiseen, huonelämpötila tippuu (ihmiset+koneet tuntuvat lämmittävän ~1C huoneilmaa) ja usein myös pakkanen kiristyy yöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoneanturilla varustettu pumppu pyrkii nostamaan huonelämpötilan laattaa lämmittämällä. Tehtävähän on aika mahdoton, koska lattiabetonia on noin 30m^3 ja sen lämpötilaa pitäisi nostaa ~5C. Käytännössä pumppu laulaa lähes koko yön. Kuitenkin aamulla talo on hieman kylmä, joten takkaan täräytetään tulet. Takka+ihmiset+koneet nostavat huoneilman nopeasti tavoitteeseen ja ylikin. .

Meillä auttoi selkesti tuohon iltaa kohden nousevaan lämpötilaan, kun vaihdettiin tietokoneet, valaistus ja tv energiataloudellisempiin malleihin. Varsinkin alkuperäisessä valaistuksessa oli watteja neliömetriä kohden aika paljon. Ei tullut tuota asiaa siinä rakennuskiireissä paljon mietittyä.

[Timppa26]

Tota noin Raksaaja ja muutkin; mitä eroa on jos jakotukista säädetään jonkin piirin virtausta pienemmälle kuin että
sen tekisi huonetermostaatti, joka myös säätää kuristusta?

Jos kuristustä säädetään käsin jakotukista, pitänee ne termostaattikupit ottaa kokonaan irti
häiritsemästä virtauksen ohjausta?
Ja kun puhutaan että huonetermostaatit kokonaan auki, niin yleensäkö nypitään ne kupit irti
pois jakotukin piirien päistä?

Tai sitten olen ymmärtänyt asian kokonaan väärin...

[justus01]

Tota noin Raksaaja ja muutkin; mitä eroa on jos jakotukista säädetään jonkin piirin virtausta pienemmälle kuin että
sen tekisi huonetermostaatti, joka myös säätää kuristusta?

Olettaisin useimpien termostaattien vain katkovan virtausta päälle/pois periaatteella. Tämä katkominen muuttaa virtaus nopeutta koko lämmönjaossa ja kasvattaa lämpötilavaihteluita. Mitkä taas jossain määrin sotkee vaihtoventtiili-MLP:n toimintaa, koska niiden lämmityksen ohjaus perustuu aika pitkälti tuohon virtaukseen ja lämpötilaan. Esim. käynnistymismäärät voivat lisääntyä ja käyntijaksot lyhentyä.

Jos kuristustä säädetään käsin jakotukista, pitänee ne termostaattikupit ottaa kokonaan irti
häiritsemästä virtauksen ohjausta?

Oli termostaatit käytössä tai ei niin virtaukset voi säätää piirikohtaisesti halutuiksi. Termostaatti vain päättää huonelämpötilan perusteella virtaako siellä vettä säädetyllä virtauksella vai eikö virtaa ollenkaan.

Ja kun puhutaan että huonetermostaatit kokonaan auki, niin yleensäkö nypitään ne kupit irti
pois jakotukin piirien päistä?

Yleensä sillä tarkoitetaan, että väännetään seinältä termostaatti maksimille (esim. +30c). Jos virtaus halutaan jossakin piirissä mahdollisimman isoksi, niin silloin voi olla aiheellista ottaa jakotukilta termostaatin toimilaite irti. (riippunee valmistajasta)

Ammattilaiset korjatkoot jos meni täss jotain pieleen näissä teorioissa  

Näin yleisesti ottaen nämä ovat sellaisia viilauksia/hienosäätöjä joiden merkitys kokonaisuutta ajatellen voi olla hyvin olematon ja summan mutikassa tee-se-itse-asenteella voi homma mennä jopa huonompaankin suuntaan.

[Matias]

Aika paljon olen pohtinut takan/varaavan lämmityksen problematiikkaa.

Siihen vaikuttaa aikamonta tekijää....
Jos lattian betonilaatalla halutaan lämmittää huoneilmaa niin lattialaatan pintalämpötila on oltava korkeampi kuin huonelämpötilan että laatasta voi siirtyä lämpöä huoneilmaan.
Huonelämpötilaa jäähdyttää rakenteiden läpi harakoille virtaava lämpö.Tuohon tietysti vaikuttaa ulkolämpötila,mitä kylmempää ulkona on niin sitä enemmän lämpöä virtaa ulos.
Tarvitaan siis sellainen lämpötilaero laatan ja huoneilman välille että se kompensoi kokolailla tarkkaan tuon ulos virtaavan lämpöenergian.

Tämä lämpövirta muuttuu kun ulkolämpötila muuttuu mutta huonetermostaatin ja/tai lämpökäyrän asetuksista pitäisi löytää oikea säätöarvo jolla huonelämpötila pysyy vakiona vaikka ulkolämpötila muuttuu ja laatan lämpötila seuraa tätä muutosta.

Miten tilanne sitten muuttuu jos/kun huonelämpötilan säädöt on kohillaan ja pistetään takkaan tulet.
Huonelämpötila tietysti nousee kun takan muurista alkaa siirtyä lämpöä huoneilmaan.Tämän pitäisi luonnostaan pienentää laatasta huoneilmaan siirtyvää lämpömäärää kun laatan ja huoneen lämpötilaero pienenee,eli lattialaatta ei jäähdykään niinpaljoa kuin tilanteessa jossa takan tuottamaa lisälämpöä ei ole.

Eli laatan lämpötila nousee sen takia kun huonelämpötila on takan lämmityksen vaikutuksesta korkeampi.
Samoiten lattialämmitysputkistossa kiertävän veden lämpötila nousee jonkinverran kun laatta ei takan lämmön vaikutuksesta jäähdykään niinpaljoa kuin vastaavassa tilanteessa ilman takan tuottamaa lämpöä.
Jos/kun lattiassa kiertävän veden lämpötila nousee niin tuntuisi että laatan lämpötila pitäisi alkaa nousta kaikkialla missä tuo vesi kiertää.

Todennäköisesti myös lattiapiirin paluuveden lämpötilakin nousee nopeammin lämpöpumpun käydessä joten takan lämmön vaikutuksesta myös lämpöpumpun käyntijakson pitäisi lyhentyä.

Arveleisin että näin saattaa lämpötilat luonnostaan muuttua lattialaatassa ja laatan kiertovedessä takan lämmön vaikutuksesta jos takan tuottamalle lisälämmölle ei ole mitään erityistä säätöä lattiapiirin kiertoveden lämpötilalle.

Vähän kyllä tuntuu siltä ettei normaalisen lattialämmityksen ja satunnaisesti lämmitettävän takan keskinäisiä lämmitysvaikutuksia taida helpolla saada ihan balanssiin siten että huonelämpötila pysyisi suht samana.
Laatan massa kun hidastaa huonelämpötilamuutosta kumpaankin suuntaan usean tunnin viiveellä.
Asiaa varmaan auttaisi jos takan rakenne on sellainen että takan pinta ei lämpene kovin kuumaksi vaan luovuttaa matalammalla pintalämpötilalla pitemmän aikaa takkaan varautunutta lämpöä.
Sellainen kuoritakka.

Kun talo hiljenee nukkumiseen, huonelämpötila tippuu (ihmiset+koneet tuntuvat lämmittävän ~1C huoneilmaa) ja usein myös pakkanen kiristyy yöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että huoneanturilla varustettu pumppu pyrkii nostamaan huonelämpötilan laattaa lämmittämällä. Tehtävähän on aika mahdoton, koska lattiabetonia on noin 30m^3 ja sen lämpötilaa pitäisi nostaa ~5C. Käytännössä pumppu laulaa lähes koko yön. Kuitenkin aamulla talo on hieman kylmä

Meillä on vanha Ouman EH-80 shuntti ja sisäanturi.Tuossa Oumanissa on mahdollista säätää paljonko menoveden lämpötila muuttuu kun huonelämpötila muuttuu 1 asteella.
Patteritalossa näyttää parhaiten toimivan siten että yhden asteen huonelämpötilan muutos muuttaa menoveden lämpötilaa 8 astetta.
Olisko jotain vastaavaa säätökäyrää?

[Timppa26]

Termostaatti vain päättää huonelämpötilan perusteella virtaako siellä vettä säädetyllä virtauksella vai eikö virtaa ollenkaan

Ai, minä kun luulin että termostaatti myös kuristaa/laajentaa virtausta eikä vaan sulje/avaa virtauksia.
Mites tuon sulkeutumisen hyöty pitää ajatella? Kun virtaus termarin ohjaamana sulkeutuu jossan piirissä, ei ole niin paljoa lämmitettävää vesitilavuutta ja teoriassa pumpulle palaavan veden pitäisi pysyä kauemmin lämpimänä -> pidentää kompuran taukoaikaa ja säästää siis energiaa?

Mulla enerlinen laitteet.

Meni vähän off-topic otsikkoon nähden...

[Pellonpää]

Termostaatti vain päättää huonelämpötilan perusteella virtaako siellä vettä säädetyllä virtauksella vai eikö virtaa ollenkaan

Ai, minä kun luulin että termostaatti myös kuristaa/laajentaa virtausta eikä vaan sulje/avaa virtauksia.
Mites tuon sulkeutumisen hyöty pitää ajatella? Kun virtaus termarin ohjaamana sulkeutuu jossan piirissä, ei ole niin paljoa lämmitettävää vesitilavuutta ja teoriassa pumpulle palaavan veden pitäisi pysyä kauemmin lämpimänä -> pidentää kompuran taukoaikaa ja säästää siis energiaa?

Mulla enerlinen laitteet.

Meni vähän off-topic otsikkoon nähden...

Terve,
tätä olen itsekin pähkäillyt. Patteritalo ja termariventtiilit (Ohi aiheen tältäosin).
Alakerrassa on varaava takka ja yläkerrassa kiertoilmasellainen. Olen säätänyt menoveden mahdollisimman alas ja termostaatit on täysin auki.

Nyt pohdinnassa ollut, että kumpi olisi järkevämpää esim. huippupakkasilla takkaa lämmittäessä; rajoittaa kiertoa termostaattiventtiileillä, jolloin minun aivotuksieni mukaan kompuran säästö tulisi siitä, että asteminuutit rullaisivat nopeammin nollaan paluuveden kiertäessä lämpimämpänä takaisin. Vaiko lisäämällä huoneanturin, jolloin menoveden lämmöt tippuisivat takan teettämän ylilämmön seurauksena ja taas pääsisi kompura helpommalla.

En käytä takkoja lämmitysmielessä, vaan sillon lämmitetään kun huvittaa (tai emäntää paleltaa). Torppaa pidetään asumislämpöisenä maalämmöllä.

Kumpaa tapaa siis suosittelette ylilämmön hyödyntämiseksi:
Rajoitettu kierto termostaateilla, vai huoneanturin asentamista?

[kkuukkeli]

Laitat käyrän sopivan loivaksi, niin että huippupakkasillakin pärjää, mutta tekee mieli lämmittää takkaa. Sitten olohuoneen termari sopivaan arvoon.

[mtalo]

Meillä on vanha Ouman EH-80 shuntti ja sisäanturi.Tuossa Oumanissa on mahdollista säätää paljonko menoveden lämpötila muuttuu kun huonelämpötila muuttuu 1 asteella.
Patteritalossa näyttää parhaiten toimivan siten että yhden asteen huonelämpötilan muutos muuttaa menoveden lämpötilaa 8 astetta.
Olisko jotain vastaavaa säätökäyrää?

Kyllä meikäläisen Nibessä on vastaava parametri. Suosittelevat lattialämmitykseen pienempää arvoa, taisi suosituksena on 3 astetta, joka itselläkin käytössä.

Tämähän tarkoittaa sitä, että huonelämpötilan tippuessa 1 asteella laatan lämpötilaa pitäisi kasvattaa lähes 3 asteella. Luultavasti laatan lämpötila nousee saman 3 astetta kuin menovesikin.

Huonelämpötilahan tippuu 1 asteella asukkien mennessä nukkumaan, ei pumppu millään ehdi perässä. Betonin ominaislämpökapasiteetti on noin 0.2Wh/Kkg. Eli 1000kg möltin lämmittäminen 3 asteella vaatii 620kWh energiaa. Jos betonin tiheys on 2500kg/m^3, niin meidän 30m^3 laatan lämmittäminen 3 asteella vaatii  47kWh. Tämähän tarkoittaa noin 5 tunnin käyntijaksoa 10kW kompuralta.

Jos kasvattaisi tuota "herkkyyttä" 3:sta, niin laatan lämpötila yliohjautuisi herkemmin. Lisäksi Nibe voisi heittää sähkövastuksia päälle, kun tulee niin paljon asteminuuttivajausta.

Asumislämmöstä vastaa osaksi 3 elävää lämpöpatteria. Liikkuvan lapsen teho taitaa olla kuitenkin korkeintaan luokkaa 100W. Viihde-elektroniikka ei ole ja läppäri useimmiten on pois päältä. Valaistuksesta huolehtii pääosin energiasäästölamput, mutta keittiössä on 350W edestä halogeneja, jotka tosin on enimmäkseen himmennettyinä. Vuodessa taloussähköä kuluu ehkä 5500kWh, joka ei ole kovin paljon, kun talon huoneistoala on 170m^2 ja tuossa lukemassa on mukana panospuhdistamon ja LTOn (jälkilämmitys vesipatterilla) kuluttama energia. Taitavat molemmat napata melkein 1000kWh vuodessa. Tämä kielii siitä, ettei talossa taida olla mitään energiasyöppö koneita, jotka lämmittäisivät merkittävästi huoneilmaa.

EDIT: Vuosikulutus on mahdollisesti hieman noussut, kun sähkösauna on otettu käyttöön. Tuo lukema olis siis ilman saunaa. Varustukseen kuuluu kuitenkin ison jääkaapin lisäksi kaappi- ja arkkupakastimet.

[peki]

Lainaus:
000kg möltin lämmittäminen 3 asteella vaatii 620kWh energiaa. Jos betonin tiheys on 2500kg/m^3, niin meidän 30m^3 laatan lämmittäminen 3 asteella vaatii  47kWh. Tämähän tarkoittaa noin 5 tunnin käyntijaksoa 10kW kompuralta.
Kiitos mielenkiintoisesta laskelmasta.
Miten sait oman laattasi tilavuudeksi 30 kuutiota vaikka laattaa on 170 neliöö?

[justus01]

Kyllä meikäläisen Nibessä on vastaava parametri. Suosittelevat lattialämmitykseen pienempää arvoa, taisi suosituksena on 3 astetta, joka itselläkin käytössä.

Tämähän tarkoittaa sitä, että huonelämpötilan tippuessa 1 asteella laatan lämpötilaa pitäisi kasvattaa lähes 3 asteella. Luultavasti laatan lämpötila nousee saman 3 astetta kuin menovesikin.

Huonelämpötilahan tippuu 1 asteella asukkien mennessä nukkumaan, ei pumppu millään ehdi perässä. Betonin ominaislämpökapasiteetti on noin 0.2Wh/Kkg. Eli 1000kg möltin lämmittäminen 3 asteella vaatii 620kWh energiaa. Jos betonin tiheys on 2500kg/m^3, niin meidän 30m^3 laatan lämmittäminen 3 asteella vaatii  47kWh. Tämähän tarkoittaa noin 5 tunnin käyntijaksoa 10kW kompuralta.

Mikä teillä mittaa sisälämpötilaa? Meillä ei mittaa mikään.
Meidän pumppu mittaa pelkästään paluuveden lämpötilaa ja ulkoilman lämpötilaa.
Jos ulkoilma kylmenee noin 4 astetta, niin lattiaveden lämötilaa nostetaan vajaalla asteella. (lämpökäyrä 3, korjaus 2)
Eli kolmen asteen muutokseen lattiassa vaaditaan ulkolämpötilan muutos esim. +0c => -12c

[peki]

Mulla taitaa olla vastaavat mittaustavat kun Raksaajalla ja käyrä 0c- -5c niin laatta pyytää 1.3 astetta lämpöisempää vettä.
Ainakaan itellä ei takan lämmityksellä ole pumpun käyntiin isompaa merkitystä. LTO tosin taitaa tykätä tuosta enemmän.

[mtalo]

Lainaus:
000kg möltin lämmittäminen 3 asteella vaatii 620kWh energiaa. Jos betonin tiheys on 2500kg/m^3, niin meidän 30m^3 laatan lämmittäminen 3 asteella vaatii  47kWh. Tämähän tarkoittaa noin 5 tunnin käyntijaksoa 10kW kompuralta.
Kiitos mielenkiintoisesta laskelmasta.
Miten sait oman laattasi tilavuudeksi 30 kuutiota vaikka laattaa on 170 neliöö?

Talon lisäksi ulkorakennuksessakin on lattialämmitys. Molemmat rakennukset on samassa järjestelmässä, ulkorakennuksessa virtauksia on vain kuristettu enemmän.

Lisäksi talon lattialaatassa on tehty vahvennykset kantavien väliseinien kohtaan. Muistelisin, että betonia tilattiin aikanaan noin 30m^3 (saatto olla "vain" 28m^3, mutta kuitenkin tuota suuruusluokkaa).

[mtalo]

^^Huoneanturi mittaa sisälämpötilaa. Sehän ei kuulu vakioasennukseen, mutta saa lisävarusteena. Ilman sitä lämpötila vaihteli enemmän takan ja auringon (etelään päin 7m^2 ikkunaa) vuoksi.

[Timppa26]

Nyt pohdinnassa ollut, että kumpi olisi järkevämpää esim. huippupakkasilla takkaa lämmittäessä; rajoittaa kiertoa termostaattiventtiileillä, jolloin minun aivotuksieni mukaan kompuran säästö tulisi siitä, että asteminuutit rullaisivat nopeammin nollaan paluuveden kiertäessä lämpimämpänä takaisin. Vaiko lisäämällä huoneanturin, jolloin menoveden lämmöt tippuisivat takan teettämän ylilämmön seurauksena ja taas pääsisi kompura helpommalla.

Kumpaa tapaa siis suosittelette ylilämmön hyödyntämiseksi:
Rajoitettu kierto termostaateilla, vai huoneanturin asentamista?

eikös Nibessä asteminuuttien rullaus nollaan lasketa Lasketun menoveden ja Mitatun menoveden erotuksen mukaan, ei siis paluuveden?

[juntti]

eikös Nibessä asteminuuttien rullaus nollaan lasketa Lasketun menoveden ja Mitatun menoveden erotuksen mukaan, ei siis paluuveden?

Kyllä, mun mielestä paluuveden tietoa ei käytetä yhtään mihinkään.

[tomppeli]

eikös Nibessä asteminuuttien rullaus nollaan lasketa Lasketun menoveden ja Mitatun menoveden erotuksen mukaan, ei siis paluuveden?

Kyllä, mun mielestä paluuveden tietoa ei käytetä yhtään mihinkään.

Paluuvedestä saadaan betonilattian lämpötilatieto.
Siksi sitä yleensä käytetään säätötietona ja siitä lasketaan asteminuutit (= Minuutit * (ohjearvo - oloarvo)).

[mtalo]

eikös Nibessä asteminuuttien rullaus nollaan lasketa Lasketun menoveden ja Mitatun menoveden erotuksen mukaan, ei siis paluuveden?

Kyllä, mun mielestä paluuveden tietoa ei käytetä yhtään mihinkään.

Paluuvedestä saadaan betonilattian lämpötilatieto.
Siksi sitä yleensä käytetään säätötietona ja siitä lasketaan asteminuutit (= Minuutit * (ohjearvo - oloarvo)).

Ymmärtääkseni Nibe ei käytä paluuarvoa mihinkään (ehkä voi käyttää johonkin vikatarkkailuun, siitä en ole varma).

Säätieto tulee ulkolämpötilasta, joka määrittää menoveden tavoitelämpötilan. Lisäksi lisävarusteenahan on saatavilla huone-, aurinko- ja tuuliantureita. Näillä lisäantureilla hienosäädetään menoveden tavoitelämpötilaa. Esim. jos huonelämpötila on 1C aste liian korkea, lasketaan menoveden tavoitelämpötilaa 3C astetta.

Paluuarvo vaikuttaa tietysti sillä tavalla, että laatan ollessa kylmä "asteminuuttien nollaaminen" on hitaampaa, koska menoveden lämpötila pysyy matalampana kompuran käydessä.

[hoohöö]

eikös Nibessä asteminuuttien rullaus nollaan lasketa Lasketun menoveden ja Mitatun menoveden erotuksen mukaan, ei siis paluuveden?

Kyllä, mun mielestä paluuveden tietoa ei käytetä yhtään mihinkään.

Pelkästään Kiertovesipumpun ollessa päällä paluulämpötila on sama kuin menolämpötila mutta lämmitystilanteessa menolämpötila on sitten suurempi ja sen perusteella nibe siis laskee asteminuutit  

[Timppa26]

Joo kyllä asteminuuttiarvo menovedestä lasketaan eikä paluuvedestä.

http://www.nibe.fi/FAQ/Maalampopumput-/

[juntti]

Pelkästään Kiertovesipumpun ollessa päällä paluulämpötila on sama kuin menolämpötila mutta lämmitystilanteessa menolämpötila on sitten suurempi ja sen perusteella nibe siis laskee asteminuutit  

En kyllä ole täysin varman mitä tarkoitit, mutta jottei jäisi epäselväksi niin Nibe ei tee paluuveden lämpötilatiedolla yhtään mitään (poislukien jotain mahdollisia vikahälytyksiä jne.). Se on ihan sama vaikka paluulämpö olisi pakkasella, se ei vaikuta mitenkään. Kaikki toiminta säädetään lasketun menolämpötilan ja todellisen menolämpötilan mukaan.

Se mitä minä en ymmärrä on se, että miten tämän järjestelmän pitäisi oikein toimia jos käyttäjä onkin laittanut kiertovesipumpun tilaan "ajoittainen" ? Silloinhan ei kompuran ollessa pois päältä ole käytettävissä mitään järkevää menolämpötietoa, eikä näin ollen voida mitenkään laskeskella asteminuutteja.

Eihän se voi toimia mitenkään, joten mikä järki koko asetuksessa on ?

[tomppeli]

Joo kyllä asteminuuttiarvo menovedestä lasketaan eikä paluuvedestä.
http://www.nibe.fi/FAQ/Maalampopumput-/

Pakko tunnustaa olevansa väärässä.
Tuon linkin takana oleva teksti sen todistaa..
Lasketaan siis menoveden lämpötilan mukaan.
Olen lyöty. Lähden murehtimaan maailman pahuutta. Pitäkää te muut sillä välin hauskaa, kun minä heittelen tuhkaa päälleni!

[rayb]

Järjestelmään missä on työtankki erillisellä kiertovesipumpulla,
voidaan kytkeä ulkoinen menovesianturi BT25, työtankin menovesijohtoon.
Lämpöpumpun kiertovesipumppu voidaan silloin kytkeä käyttötilaan "ajottainen".
Kun ulkoinen menovesianturi on kytketty Nibe laskee asteminuutit
BT25 mukaan.  

[juntti]

Järjestelmään missä on työtankki erillisellä kiertovesipumpulla,
voidaan kytkeä ulkoinen menovesianturi BT25, työtankin menovesijohtoon.
Lämpöpumpun kiertovesipumppu voidaan silloin kytkeä käyttötilaan "ajottainen".
Kun ulkoinen menovesianturi on kytketty Nibe laskee asteminuutit
BT25 mukaan.  

Kiitoksia rayb, nyt nukun yöni paremmin kun suuri mysteeri selvisi  

[Timppa26]

Jos ulkoilma kylmenee noin 4 astetta, niin lattiaveden lämötilaa nostetaan vajaalla asteella. (lämpökäyrä 3, korjaus 2)
Eli kolmen asteen muutokseen lattiassa vaaditaan ulkolämpötilan muutos esim. +0c => -12c

Mulla on käyrä 3, korjausarvo 0.
Kuinkahan paljon mahtaa tuo korjaus +2 (tai +1) nostaa kompuran päälläolotunteja?
+2 nostaa menoveden lämpötilaa 5 astetta, +1 ilmeisesti noin puolet siitä.

[justus01]

Kuinkahan paljon mahtaa tuo korjaus +2 (tai +1) nostaa kompuran päälläolotunteja?

Sisälämpötilaa tuo +2 nostaa varmaan 3 asteella (arvaus) ja kolmen asteen korotus lisää energian kulutusta noin 15%:lla, joten käyntitunnitkin varmaan lisääntyy noin 15%:lla.

"Sopiva/oikea" käyrä riippuu talosta, lämmönjaosta ja asukkaiden mieltymyksistä. Esimerkiksi nyt kun meillä on kaikenlaista hukkalämpö pyritty vähentämään, niin lämpökäyrän pitää olla vähän ylempänä kuin aikaisemmin. Siitä huolimatta sähkönkokonaiskulutus on laskenut ja sisälämpötila on pysynyt tasaisempana.

[mtalo]

^Raksaaja, voitko vähän tarkemmin kertoa "energiasaneerauksestasi"? Minkä suuruisen sähkönsäästön sait aikaiseksi? Oletko mitannut erikseen pumpun kulutuksen ja taloussähkön? Nimittäin lämmitysenergian määrä voi vaihdella paljonkin.

Näköjänsä tänä vuonna (01/2011-12/2011) meillä menee lämmitykseen vain 6000-6200kWh. Vastaavasti ensimmäisellä asutulla jaksolla 05/2010-04/2011 meni 7500kWh. Tarkistin, että lämmitystarvelukujen mukaan olis pitänyt mennä vain 15% vähemmän. Eli noin 300-500kWh tulee säästä johtumatonta säästöä. Oletettavasti tuo säästö tulee taloudellisemmista kv-asetuksista.

[justus01]

^Raksaaja, voitko vähän tarkemmin kertoa "energiasaneerauksestasi"? Minkä suuruisen sähkönsäästön sait aikaiseksi? Oletko mitannut erikseen pumpun kulutuksen ja taloussähkön? Nimittäin lämmitysenergian määrä voi vaihdella paljonkin.

Näköjänsä tänä vuonna (01/2011-12/2011) meillä menee lämmitykseen vain 6000-6200kWh. Vastaavasti ensimmäisellä asutulla jaksolla 05/2010-04/2011 meni 7500kWh. Tarkistin, että lämmitystarvelukujen mukaan olis pitänyt mennä vain 15% vähemmän. Eli noin 300-500kWh tulee säästä johtumatonta säästöä. Oletettavasti tuo säästö tulee taloudellisemmista kv-asetuksista.

MLP:lle on oma sähkömittari ja meillä MLP:n ohjaa lämmitystä vain ulkoanturilla. MLP:n kulutus näyttäisi seuraavan aika tarkasti ulkolämpötilaa kuukausitasolla, niin kuin olettaa voikin.

Valaistus vei meillä aluksi aika paljon sähköä ja se aiheutti sen, että sisätiloissa talvellakin lämpötila kohosi iltaa myöden aika reilusti. Aamulla saattoi olla +20c ja illalla +24c. Nyt näyttäisi pysyvän noin +21c ja +23c välillä. Vuositason säästöstä ei vielä ole tietoa kun muutoksia on tullut tehtyä vielä tänä syksynäkin, mutta arviolta noin 1000 kWh voisi käyttösähkön määrä laskea.
Pumpun huonetermostaatilla voisi varmaa saada jonkinlaista säästöä aikaiseksi, tulisi käyttösähköstä syntyvä lämpö paremmin hyötykäyttöön.

Tässä vähän mittaushistoriaa:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=8141.0;attach=24777;image
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=8141.0;attach=24763;image

Talo on siis vain 108m2(h-2) vm.2008/2009, 4 henk., puuta palaa lähinnä vain saunan pesässä pari kertaa viikossa. Viimeisen 12 kuukauden kokonaiskulutus 9931 kWh, josta MLP:n osuus 3844 kWh. MLP:n vuosikulutus ei ole paljon laskenut vaikka on lämpimämmät kelit ja tämä johtuu siitä, että MLP:llä korvataan nyt pienentyneet käyttösähkön lämmitysvaikutusta. Eli "COP1:n" lämmitystä on korvattu MLP:n lämmöllä.

Täällä listaa niistä säästötoimenpiteistä:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11519.msg182609#msg182609  

[Jim]

Toistaiseksi vähän kokemusta maalämmöstä (vajaa kuukausi) mutta testattu on jo myös aiemmin kerrottu ettei paljon kwh mittarissa näy takassa puiden polttaminen - asumismukavuudessa kylläkin! Itse olen ratkaissut puiden polttamisen ja hyödyntämisen seuraavasti: Jätin vanhan kaksoispesäkattilan varastorakennuksessa sijaitsevaan vanhaan pannuhuoneeseen. (Vesitilavuutta n.350L) Ja rakensin uuden "pumppukopin" maalämmölle talon yhteyteen. Rakennuksia yhdistää vanha n.20m pitkä 4 reikäinen eristetty kanaaliputki. Suurinpiirtein kerran viikossa (=yleensä saunomispäivinä) polttelen vanhassa kattilassa viikolla kertyneet paperiroskat puiden seassa. Puita menee yhdellä polttokerralla arviolta n.0,06-0,09 pino m3. (puu on omaa kuljetusta vaille ilmaista sekapuuta)

Jos kytken näillä keleillä maalämpöpumpun pois päältä esim. n.klo 16 ja kytken siihen virrat takas päälle n.klo 21-22 ja samalla jätän vanhan kattilan sulut auki => lämmitysvesi kiertää kanaalia pitkin lämpöpumpulta kattilaan ja hyödyntää lämmitetyn vesitilavuuden (suljen kattilan hanat seuraavana aamuna... jos muistan ,-)) Muutaman kerran näin testatessani olen saanut lämpöpumpun vuorukausikulutukseksi n. 9kwh, kun se normaalina verrokkipäivän on ollut n. 17-20 kwh.  Testit on vielä kesken ja kokemusta vähän, mutta homma näyttää ihan passelisti toimivan. Mitään automatiikka ei ole laitteiden välillä, vaan mekaanisia hanoja tarvii käännellä tarvittaessa.

[Matias]

Muutaman kerran näin testatessani olen saanut lämpöpumpun vuorukausikulutukseksi n. 9kwh, kun se normaalina verrokkipäivän on ollut n. 17-20 kwh

Meillä on 115m2+60m2 puolilämmin Lahden tienoilla ja maalämpöpumpun kulutus viimeaikoina myös 17-20kwh/vrk.
Vuosikulutus meillä 4000-4500kwh:n välillä.

[Timppa26]

Meillä on 115m2+60m2 puolilämmin Lahden tienoilla ja maalämpöpumpun kulutus viimeaikoina myös 17-20kwh/vrk.
Vuosikulutus meillä 4000-4500kwh:n välillä.

Kun ilmoitatte noita maalämpöpumpun vrk kulutuksia niin ilmeisesti mittarista saatu luku; onko siinä mukana mlp:n käyttövedenkin lämmitys, eikä pelkästään talon lämmitys?

[Matias]

Kun ilmoitatte noita maalämpöpumpun vrk kulutuksia niin ilmeisesti mittarista saatu luku; onko siinä mukana mlp:n käyttövedenkin lämmitys, eikä pelkästään talon lämmitys?

Luulisin että kaikissa maalämpöpumpuissa käyttöveden lämmitys sisältyy kwh-kulutukseen.
Joissakin (vaihtoventtiili)lämpöpumpuissa näkee erikseen käyntitunnit talon lämmitykselle ja käyttöveden lämmitykselle
Kesäaikana kun lämpöpumpulla tehdään vain lämmintä käyttövettä niin meillä sähköä kuluu keskimäärin 3kwh/vrk.
Uskoisin että saman verran käyttöveden lämmitykseen menee ympäri vuoden.

Tuossa 2000 luvun alussa meillä oli varaaja remonttia ja käyttövesi lämmitettiin sähkövastuksella niin silloin meni n 10kwh/vrk.

Meillä on Valmetin kwh-mittari ns jälkimittauksena lämpöpumpulle