Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä  (Luettu 1946 kertaa)

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos ryhmään pääsystä. Tyyppikilven ja otsikon A ei aivan varma.

Käyttöön peritty n.200-neliöinen ja 700-kuutioinen hirsitalo 2000-luvun lopusta. Saman ikäinen Ekowell EVT1002 kahdella piirillä + alijäähdyttimellä  lämmöntuottajana. Vesikiertoinen lattialämmitys, omat huonetermostaatit eli pumpun lämmönsäätö ei käytössä.

Herätty mielestämme laitteiston tolkuttomaan kulutukseen, talvella noin 50-70kWh / vuorokausi, eli 1500-2000kWh kuukaudessa. Laitteistolla siis oma kulutusmittari. Edesmenneellä vanhalla isännällä ei ollut pikkurahan puutetta, joten ei ole aiemmin häirinnyt, mutta sähköyhtiön historiatietojen mukaan kulutus ollut samaa luokkaa lähes alusta asti.

Sopivien asetusten löytäminen laitteeseen on Ekowellin puhelinnumerosta vastaavan herran ystävällisestä neuvonnasta huolimatta täyttä hakuammuntaa. Ohjekirja on kuin energiatekniikan diplomi-insinöörin lopputyö, josta ei peruskuluttaja ota mitään tolkkua kp, ki arvoineen ja derivaattoineen.

Tarvitsisin erityisesti apua ala- ja yläsäiliöiden lämpötilojen yhteispelin ymmärtämiseen, joita ohjeet eivät kuvaile mitenkään.

Alasäiliö alaraja 40 yläraja 46
Yläsäiliö alaraja 55 yläraja 70

Menovesitavoite piiristä riippuen 33-35 astetta.

Mistä jatkettaisiin?
« Viimeksi muokattu: 13.02.22 - klo:19:14 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 845
  • Vanha pieru!
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #1 : 12.02.22 - klo:21:36 »
Sähkön kulutus vaikuttaa isolta.
Kun sijainti Suomen kartalla ei ole tiedossa ja rakennuksestakin minimaaliset tiedot, on kulutusarvio vain veikkausta.
Paremmilla lähtötiedoilla voisi sähkönkulutusta haarukoida tarkemmin.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 296
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #2 : 12.02.22 - klo:21:44 »
Lainaus
talvella noin 50-70kWh / vuorokausi

Jos pitäisi yhden vrk:n lämmitystä pelkästään sähkövastuksilla ja ottaisi kulutuslukemat ylös niin olisi realistinen vertailuarvo lämpöpumpun kulutukseen ;)

Tein meillä varalämmitysvastuksilla testin yhden vrk:n ajalta ja liitekuvassa tulos
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #3 : 12.02.22 - klo:21:58 »
Sähkön kulutus vaikuttaa isolta.
Kun sijainti Suomen kartalla ei ole tiedossa ja rakennuksestakin minimaaliset tiedot, on kulutusarvio vain veikkausta.
Paremmilla lähtötiedoilla voisi sähkönkulutusta haarukoida tarkemmin.

Kiitos. Lahden korkeudella. Useimmat tiedot löytynevät kun tietäisin mitä luetella. Korkealla energiankulutuksella on toki muitakin epäiltyjä syitä kuin huonot pumpun asetukset. Niistä selvityksessä mm:
- lattialämmön termostaattien ja toimilaitteiden oikeanlainen toiminta - liian kuuma tai kylmä ei kuitenkaan ole, huoneet pysyvät suunnilleen tavoitelämpötilassa 21 astetta
- ilmanvaihdon (koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla) oikeanlainen toiminta, mittaus ja säätö
- talon nurkkien ja saumojen tiiviys - kylmiä kohtia on!

Ekowell siis vain yksi tekijä yhtälössä. Ongelma on sen toiminnan ymmärtäminen. Ei varsinaisesti nykystandardein kovin käyttäjäystävällinen.

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #4 : 12.02.22 - klo:22:07 »
Jos pitäisi yhden vrk:n lämmitystä pelkästään sähkövastuksilla ja ottaisi kulutuslukemat ylös niin olisi realistinen vertailuarvo lämpöpumpun kulutukseen ;)

Minkälaisia päätelmiä tästä testistä voisi tehdä? Että itse pumppu ja maapiiri toimisivat kehnosti? Vajaa ymmärrykseni on että pelkällä sähkölläkin laitteisto pyrkisi pitämään asetetut säiliöiden lämmöt. Tähän asti ei ole ollut epäilystä etteikö laite kaivoineen toimisi ja mahdollisesti hyvinkin, mutta että asetukset olisivat epäoptimaaliset.

Minkälaisia riskejä siihen liittyy jos nappaa kompressorin pois pelistä 1-2 vuorokaudeksi? Kaivon jäätymistä tahi muuta?

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 296
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #5 : 12.02.22 - klo:22:30 »
Lainaus
Minkälaisia päätelmiä tästä testistä voisi tehdä?

Koska lämmitykselle on oma kwh mittari niin sähkövastuksella lämmitettäessä näkee kulutuksesta suoraan 1 vrk:n talon lämmönkulutuksen kilowatteina.

Sitä on sitten myös helppo verrata lämpöpumpun kompressorilla tuotetun lämmön sähkönkulutukseen.
Normalisessa maalämpöpumpussa kompressorin kuluttama sähköteho on n kolmasosa siitä mitä vastuksella lämmitettäessä kuluu sähkötehoa.

edit:Foorumin Ekowell ketjussa on käyttäjien kokemuksia ja näkemuksiä Ekowellin säätöjen logiikasta.
Esim tuollaista

Alasäiliön lämpötila määräytyy asetetusta säiliön minimiasetuksesta, tai vaihtoehtoisesti menoveden lämpötilasta (+parametri, jolla alasäiliön lämpötila saadaan pysymään halutun astemäärän menoveden lämpötilan yläpuolella). Lämpötila on korkeampi näistä kahdesta.

Ekowellissä säätyy alasäiliön lämpötila (mikä määrää lauhdutuslämmön) siten, että jos yläsäiliön lämpötila on vähintään asetettu(yläsäiliön minimilämpötila asetetaan siis erikseen), alasäiliön lämpötila määräytyy alasäiliön asetusten perusteella (esitetty edellä). Käytännössä talvella, keväällä ja syksyllä varaajan lämpötila määräytyy  näin, koska lämmöntarve on suuri, pumppu käy enemmän, ja pumpun yläosan lämpötila pysyy itsestään korkeana. Kesällä, kun lämmöntarve on pienempi, pumpun lämpötilaa ohjaa yläsäiliön lämpötila-asetus (koska yläsäiliön lämpötila ei pysy "itsestään" ylhäällä). Kun lämpötila on yläsäiliön ohjaamaa, yleensä alasäiliön lämpötila nousee korkeammaksi kuin talvella. Ja pumppu toimii huonommalla hyötysuhteella. Mutta toimii vähän aikaa vuorokaudessa, joten huonolla hyötysuhteella ei ole niin väliä.

Kovemmilla pakkasilla, silloin kun olen pääsääntöisesti kotona, lasken alasäiliön minimilämpötilan jonnekin noin 27 asteen paikkeille ja otan lisäksi vastukset pois päältä, ettei pumppu käytä niitä (kuten mainittu, pumpussa on varajärjestelmä, joka laittaa vastukset päälle, jos alasäiliön lämpötila laskee liian ala). Näin tehden saan nostettua pumpun hyötysuhdetta (lämmin käyttövesi riittää hyvin, koska sekä alasäiliö että yläsäiliö ovat kuumia). Kesällä tällaisesta tempusta ei ole varsinaisesti hyötyä, koska pumppu käy yläsäiliön ohjaamana ja alasäiliön lämpötila saattaa nousta lähelle 40 astetta, riippuen tietysti yläsäiliön lämpötila-asetuksesta (en muista mikä se meillä on). Nyt vaan on ei ole pakkasia oikein ollut, ja pumppu on käynyt harvakseltaan, en ole ryhtynyt asetuksia säätelemään. Viime talvena sitä jonkin verran harrastin.

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 845
  • Vanha pieru!
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #6 : 13.02.22 - klo:10:08 »
Kiitos. Lahden korkeudella. Useimmat tiedot löytynevät kun tietäisin mitä luetella. Korkealla energiankulutuksella on toki muitakin epäiltyjä syitä kuin huonot pumpun asetukset. Niistä selvityksessä mm:
- lattialämmön termostaattien ja toimilaitteiden oikeanlainen toiminta - liian kuuma tai kylmä ei kuitenkaan ole, huoneet pysyvät suunnilleen tavoitelämpötilassa 21 astetta
- ilmanvaihdon (koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla) oikeanlainen toiminta, mittaus ja säätö
- talon nurkkien ja saumojen tiiviys - kylmiä kohtia on!

- Mikä on talon rakentamisvuosi? Onko remontoitu myöhemmin?
- Rakennuksen ulkomitat, pituus, leveys, tai ulkomittojen yhteispituus metreinä.
- Ulkoseinän rakenne ja paksuus, onko vain hirsi, vai onko lisäeristetty?
- Onko talo yksikerroksinen? Jos kahdessa kerroksessa, mitkä ovat kunkin kerroksen lämpimät alat?
- Huonekorkeudet?
- Millaiset ikkunat, 2 -vai 3 lasiset? Onko ikkunoiden yhteisala normaalin oloinen, vai normaalia suurempi.
- Onko muita lämmitettäviä rakennuksia, esim. autotalli, Jos on, sen ala ja huonekokreus, mikä sen sisälämpötila?
Jos saan nämä tiedot, lasken arvion lämmitystarpeesta.
Sen perusteella voinnee arvioida, onko tarvetta tehdä jotain.

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #7 : 13.02.22 - klo:11:54 »
Suuri kiitos avustasi nm. tomppeli, annan alkuun vähän epämääräisemmät vastaukset jos niillä pääsee haarukoimaan. Jos tarvitsee aivan tarkkoja mittoja ja tietoja niin kaivan nekin, joskin menee vähän enemmän aikaa.

- Mikä on talon rakentamisvuosi? Onko remontoitu myöhemmin?
2008, ei remontoitu

- Ulkoseinän rakenne ja paksuus, onko vain hirsi, vai onko lisäeristetty?
Lamellihirsi 200mm, ei käsittääkseni lisäeristetty

- Millaiset ikkunat, 2 -vai 3 lasiset? Onko ikkunoiden yhteisala normaalin oloinen, vai normaalia suurempi.
2-lasiset, reilu puolet talon ikkuna-alasta on normaalia suurempaa, suurimmalta länsisivultaan lähes "lasiseinää"

- Onko talo yksikerroksinen? Jos kahdessa kerroksessa, mitkä ovat kunkin kerroksen lämpimät alat?
Pääasiassa yksikerroksinen, yläkerraksi laskettakoon pieni olohuoneeseen aukeava parvi ja erillinen vinttikammari, molemmat lattialämmitettyjä. Ovat noin kahdeksasosa koko lämpimästä alasta.

- Huonekorkeudet?
Olohuone-keittiö (neljännes lämmitettävästä alasta) 5m, muut "normaali", 2,3-2,5m


- Onko muita lämmitettäviä rakennuksia, esim. autotalli, Jos on, sen ala ja huonekokreus, mikä sen sisälämpötila?
Erillinen autotalli jossa maalämpölaitteisto on, lämpiää alijäähdytinpiirillä. Ei lämpötilan säätöä, lattialämpö. Talvisin tallin sisälämpötila 25-26c, kesäisin riippuen kelistä 25-40c koska lämmittää koko ajan vuoden ympäri ⚠️. Huomioitavaa - en laskenut autotallia lämmitettävään alaan koska lämpenee "ilmaiseksi"


- Rakennuksen ulkomitat, pituus, leveys, tai ulkomittojen yhteispituus metreinä.
Tämän selvittämiseen piirustuksista menee jonkin aikaa, mutta halusin antaa muut tiedot jo ennalta.


Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #8 : 13.02.22 - klo:12:05 »
Koska lämmitykselle on oma kwh mittari niin sähkövastuksella lämmitettäessä näkee kulutuksesta suoraan 1 vrk:n talon lämmönkulutuksen kilowatteina.

Sitä on sitten myös helppo verrata lämpöpumpun kompressorilla tuotetun lämmön sähkönkulutukseen.
Normalisessa maalämpöpumpussa kompressorin kuluttama sähköteho on n kolmasosa siitä mitä vastuksella lämmitettäessä kuluu sähkötehoa.

edit:Foorumin Ekowell ketjussa on käyttäjien kokemuksia ja näkemuksiä Ekowellin säätöjen logiikasta.
Esim tuollaista

Kiitos. Jos tarkkoja ollaan, ymmärtäisin 1vrk:n sähkönkulutuksesta näkisi paljonko suoraa sähköä kuluisi menovesitavoitteen ja säiliöiden ylläpitämiseen vs maalämpö mukana sama asia  :)

Tuosta lainauksesta, se antaa pieniä lisätiedonmurusia, mutta ongelmana on edelleen minulla ihan perusasiat laitteiston ymmärtämisestä. Ymmärrän maaliuospiirin ja kylmäainepiirin kierron höyrystimeltä kompressorin kautta kuumalle puolelle jotenkuten, mutta lauhduttimen toiminta ja lämpöenergian siirto veteen tässä mallissa menee sitten hepreaksi. Lainauksessakin siirrytään sujuvasti puhumaan "yläsäiliöstä" "pumpun yläosaan" En ymmärrä esimerkiksi edes sitä, mitä "ylä- ja alasäiliöillä" tarkoitetaan. Fyysisesti kaksi eri säiliötä, vai puhutaanko jotenkin yhdestä säiliöstä ja sen ylä- ja alaosista. Helpottaisi kovasti kun olisi (kaavio)kuvia, mutta manuaali ei sellaisia tarjoa.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 296
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #9 : 13.02.22 - klo:13:14 »
Lainaus
lauhduttimen toiminta ja lämpöenergian siirto veteen tässä mallissa menee sitten hepreaksi.

Tässä Ekowell mallissa onkin omaperäinen ratkaisu lauhduttimelle.

Siinä varaajan vesitilassa on pitkä kampakuparikierukka varaajan yläosasta alas ja kompressorilta tuleva kuumakaasu menee tämän kierukan yläosasta sisään.
Kuumakaasu on n 100 asteinen,kaasumuodossa ja lämpöä alkaa siirtyä kierukan seinämän läpi varaajan yläosan (ylävaraajan) veteen jolloin kaasu jäähtyy alaspäin mennessään.

Käytännössä tästä vaiheesta käytetään nimitystä tulistuksen poisto ("tulistus")

Kuumakaasu jäähtyy tässä ylävaraajassa olevassa kierukan osassa (100 C ---> 60 C) kun kuumakaasusta siirtyy lämpöä ylävaraajan vesitilaan.

Varaajan puolivälin paikkeilla on peltilevy jossa on reilun kokoisia aukkoja.
Tämän pellin yläpuolella siis ylävaraaja ja alapuolella alavaraaja.

Ylävaraajasta tuleva kuumakaasuputki tulee välipellin aukosta alavaraajan puolelle ja kaasu jäähtyy edelleen.
Jossain kohtaa alavaraajan vesitilaa kuumakaasu muuttuu kierukassa nesteeksi ja kuumakaasukierukka muuttuu lauhduttimeksi.

Ilmiö johtuu siitä että kompressori kehttää kuumakaasuun varsin korkean paineen (15--30bar) ja tämä painearvo määrää sen missä lämpötilassa kaasu muuttuu (lauhtuu) nesteeksi.

Korkeampi paine saa kaasun lauhtumaan nesteeksi korkeammassa lämpötila ja jos pärjää matalammalla lämpötilalla niin riittää alhaisempi paine.

Nesteeksi lauhtuneen kylmäaineen energiasisältö on huomattavasti suurempi kuin kaasun.
Lämpötehoina tuo suhde on suunnilleen 80% lauhtuminen alavaraajassa ja 20% tulistuksen poisto ylävaraajassa.

Em syistä varaaja on toiminnaltaan sellainen että välipellin yläpuolella oleva vesitila on käyttöveden lämmitykseen ja alapuolella talon lämmitysverkon lämmitykseen.

Tähän asetelmaan sopii hyvin kylmäainekaasun käyttäytyminen ja veden painovoimainen kerrostuminen eri lämpötiloissa.
Vesi siis kerrostuu varaajien vesitilassa siten että kuumin vesi nousee painovoimaisesti varaajan ylimpään osaan ja siitä jäähtyessään laskeutuu alaspäin.

2-osaisessa varaajassa on vesitilassa yleensä kaksi lämpötilaa tarkkailevaa anturia (termistoria),toinen on ylävaraajan yläosassa ja toinen alavaraajan yläosassa ja näille voidaan Ekologissa antaa lämpötila-arvot jotka kompressori säilyttää tietyissä rajoissa.

Käytännössä kuitenkin ylävaraajan asetuslämpötila on priorisoitu siten että kompressori käy niin kauan kunnen ylävaraajan lämpötilan miniraja ylittyy.
Tämän takia ja tulistin/lauhdutin tehojen jakaututumisen takia kesällä ja lauhemmilla keleillä alavaraajan lämpötila nousee sen asetusarvoa korkemmaksi jos alavaraajasta ei ole lämmönkulutusta riittävästi.

Ei se alavaraajan korkeampi lämpötila kuitenkaan hukkaan mene vaan myös alavaraaja osallistuu käyttöveden lämmitykseen.
Käyttövesikierukka on varaajan vesitilassa erillinen kierukkalämmönvaihdin joka on koko varaajan mittainen pohjasta varaajan ylimpään osaan.
Tässä kierukassa on siis puhdas käyttövesi sisällä ja lämpöteho siirtyy kierukan seinämän läpi käyttöveteen.

Ekowellin varaaja on siis rakenteeltaan sellainen että sen sisällä on lämpöjohtoverkon vesi(alavaraaja) ,tulistuksen poisto (ylävaraaja) ja lauhdutin  ja käyttövesikierukka.

Suunnilleen noin tämän Ekowell mallin rakenne ja toiminta pitäisi olla varaajan osalta ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 020
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #10 : 13.02.22 - klo:14:37 »
Eiköhän se tuossa ole syy kulutukseen:

"Lamellihirsi 200mm, ei käsittääkseni lisäeristetty

2-lasiset, reilu puolet talon ikkuna-alasta on normaalia suurempaa, suurimmalta länsisivultaan lähes "lasiseinää" "

Poissa SamiK

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 34
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #11 : 13.02.22 - klo:16:21 »
Tota, olisko kuitenkin niin että 2008 ei olisi saanut edes rakentaa kaksi lasisia ikkunoita. Toinen on toi lamellihirsi, sillä käsittääkseni pitäisi päästä rakenteena tiettyyn u-arvoon, en nyt menisi vannomaan että menee määräyksistä läpi ilman lisäeristystä.

Veikkaan että kaksi lasisessa on sisempi lasi kaksiosainen.

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #12 : 13.02.22 - klo:16:56 »
Tota, olisko kuitenkin niin että 2008 ei olisi saanut edes rakentaa kaksi lasisia ikkunoita.
Veikkaan että kaksi lasisessa on sisempi lasi kaksiosainen.
Pitää paikkansa, näin oli tarkemmalla tarkastelulla. Sisempi on kaksiosainen.

Toinen on toi lamellihirsi, sillä käsittääkseni pitäisi päästä rakenteena tiettyyn u-arvoon, en nyt menisi vannomaan että menee määräyksistä läpi ilman lisäeristystä.
Arvaukseni perustuu silmämääräiseen tarkasteluun seinän paksuudesta verrattuna näkyvillä oleviin hirsien päätyihin. En keksi minne hirren sisään lisäeristys voisi piiloutua tai mitä se edes käytännössä tarkoittaisi.

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #13 : 13.02.22 - klo:18:23 »
Lisätään tuohon edelliseen vielä että lienee mahdollista että seinät ovat ilman lisäeristystä, mutta kenties sen aikaiset nykyistä lepsummat määräykset kokonais U-arvoon liittyen on kompensoitu muissa talon osissa.

Talo on siis peritty ja kahvin tahrimia papereita on melkoinen kasa rakennuspiirustuksista lupalappuihin. Mistä sellaista mahdollista (hyväksyttyä) laskelmaa U-arvoista (tuohon aikaan käsittääkseni puhuttiin k-arvoista) voisi edes etsiä? Rakennusluvasta, piirustuksista, mistä niistä?

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #14 : 13.02.22 - klo:19:14 »
Koska lupasin "paljon muitakin kysymyksiä":

Mietin mitä tapahtuu jos menovesitavoite (lämpötila) on tarpeettoman korkea suhteessa siihen mitä huonetermostaatit asettavat? Huonontaako hyötysuhdetta ja miksi - ts. mihin lämpöenergia silloin katoaa? Eikös se palaudu "kiertoon" kuitenkin lämpimämmän paluuveden muodossa?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 845
  • Vanha pieru!
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #15 : 13.02.22 - klo:19:20 »
Tein yhden laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen aloitusviestiisi.
Sähköenergian kuukausittainen tarve maalämpökoneelle selviää tuosta tulosteesta.

Lämmityslaitteen maksimitehoksi tuli 12,1 kW.
Vuotuinen lämpöenergian tarve 34 700 kWh.
Lämpökaivon syvyydeksi tuli 265 metriä.

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #16 : 13.02.22 - klo:20:11 »
Tein yhden laskelman ja liitin siitä PDF -tulosteen aloitusviestiisi.
Sähköenergian kuukausittainen tarve maalämpökoneelle selviää tuosta tulosteesta.

Lämmityslaitteen maksimitehoksi tuli 12,1 kW.
Vuotuinen lämpöenergian tarve 34 700 kWh.
Lämpökaivon syvyydeksi tuli 265 metriä.

Suurkiitos!! Tässähän riittääkin tutkimista. EVT1002 on käsittääkseni lämmitysteholtaan 10-11kW joten ihan pielessä teoreettinen mitoitus ei varmaan ole. Kaivon syvyys on 230 metriä.

Käytännössä joulu-tammikuussa sähkönkulutus on ollut kuitenkin 50% laskelmaa suurempi.


Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 296
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #17 : 13.02.22 - klo:22:55 »
Koska lupasin "paljon muitakin kysymyksiä":

Mietin mitä tapahtuu jos menovesitavoite (lämpötila) on tarpeettoman korkea suhteessa siihen mitä huonetermostaatit asettavat? Huonontaako hyötysuhdetta ja miksi - ts. mihin lämpöenergia silloin katoaa? Eikös se palaudu "kiertoon" kuitenkin lämpimämmän paluuveden muodossa?

Jos menoveden lämpötila on liian korkea niin huonetermostaatit alkaa pienentää lämmitysverkon virtausta niissä huoneissa joissa huonelämpötila nousee huonetermostaatin asetusarvoon tai sen yli siksi ettei huonelämpötila nousisi liian korkeaksi.

Alavaraajassa on menovesiputkessa 3-tieventtiili (shuntti) joka säätää menoveden lämpötilaa Ekologin lämpökäyrän mukaan siten että kylmempään aikaan menovesi on kuumempaa ja kun ulkona lauhtuu niin menoveden lämpötila alenee.

Tämän 3-tieventtiilin asennosta riippuu meneekö paluuvesi alavaraajaan vai takaisin menoveteen  osittain tai kokonaan.

Yleensä alavaraajan lämpötila on muutaman asteen korkeampi kuin lämpökäyrän pyytämä menoveden lämpötila.

Lämpökäyrän säätöarvot on säädettävissä ja niille haetaan sellainen menoveden lämpötila-arvo että kaikilla ulkolämpötiloilla huonelämpötila pysyy sopivana.

Jos tulee kysymäsi tilanne että menoveden lämpötila on korkeampi kaikissa lämmityspiireissä ja huonetermostaatit pienentää virtausta niin alavaraajan 3-tieventtiili alkaa sulkeutua alavaraajaan päin ja lämmitysverkon paluuvesi ohjautuu 3-tieventtiilistä takaisin menoveden puolelle eli lämmitysverkkoon ei oteta alavaraajasta kuumempaa vettä kun sitä ei tarvita.

Kun paluuvesi lämmitysverkosta sitten jäähtyy niin 3-tieventtiili alkaa avautua ja ottaa sen verran kuumempaa vettä alavaraajasta että menoveden asetusarvo senhetkisellä ulkolämpötilalla saavutetaan.



9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #18 : 14.02.22 - klo:14:59 »
Lisää kysymyksiä:

Mitä tarkalleen mittaa anturi 13, "Alasäiliön vastus lämpötila" ? Vastusmetallin lämpötilaa, veden lämpötilaa? Jos jälkimmäistä, miten eroaa "alasäiliön" lämpötilasta?

Mitä voi päätellä kuvan tilanteesta jossa on vastusanturi näyttää 46,9 astetta, mutta alasäiliö 32,6 astetta?


Jos joku ihmettelee kuvan lämpötiloja muutoin, minuutteja aiemmin oli tehty kokeilu siitä kauanko koneesta irtoaa kuumaa vettä kahdelle täysin kuumalla olevalle suihkulle  ;D


Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 296
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #19 : 14.02.22 - klo:22:28 »
Lainaus
Mitä voi päätellä kuvan tilanteesta jossa on vastusanturi näyttää 46,9 astetta, mutta alasäiliö 32,6 astetta?

Jos yläsäiliön lämpötila laskee alle yläsäiliön ylärajan niin Ekologi nostaa automaattisesti alasäiliön lämpötilaa ja suurentaa kuuman käyttöveden riittävyyttä.

Varmaankin tuo 46,9 astetta on Ekologin asettama alasäiliön lämpötila tavoite ja 32,6 astetta alasäiliön veden lämpötila tarkasteluhetkellä


  • Jos yläsäiliön lämpötila ylittää yläsäiliön ylärajan, niin Ekologi olettaa, että kuumaa käyttövettä riittää eikä alasäiliön lämpötilalle aseteta erityisvaatimuksia. (talvi)
  • Jos yläsäiliön lämpötila laskee alle yläsäiliön ylärajan, Ekologi olettaa että yläsäiliö ei pysty tuottamaan riittävästi lämmintä käyttövettä yksin, ja nostaa käyntialueen alarajaa jonkin sisäisen laskentakaavan mukaan. (kesä)

Tämän vaikutus on nähtävissä kompressorin ohjaustietoja –sivulla (perusnäyttö-F2-F3-F4, ”ALAR.YLÄS.MUK”). Laskenta päivittyy taustalla jatkuvasti, joten kompressorin käydessä ja yläsäiliön lämpötilan noustessa, käyntialue liukuu vastaavasti alaspäin. Tästä syystä toteutunut differenssi saattaa olla pienempi kuin asetettu parametri.

 
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #20 : 15.02.22 - klo:10:10 »
Jos yläsäiliön lämpötila laskee alle yläsäiliön ylärajan niin Ekologi nostaa automaattisesti alasäiliön lämpötilaa ja suurentaa kuuman käyttöveden riittävyyttä.

Varmaankin tuo 46,9 astetta on Ekologin asettama alasäiliön lämpötila tavoite ja 32,6 astetta alasäiliön veden lämpötila tarkasteluhetkellä

Mistä päätelmä että 46,9c olisi lämpötilatavoite? Manuaali kuvaa nimenomaisesti, sivulla 40:

Lainaus
anturi nro 13: alasäiliön "vastus" lämpötilan mittaaminen

Muuta hyödyllistä se ei sitten kyseisestä anturista kerrokaan. Olisipa sähköinen versio josta pystyisi hakemaan hakusanoilla...

EDIT: Soitin Viertolalle Rovaniemelle ja sanoi että "anturi nro 13 on varalla, jos anturi 3 (alasäiliön lämpö) ei toimi". No, erikoinen kuvaus manuaalissa, mutta tuolla ei siis liene merkitystä käytännössä. Kysymys ratkaistu.

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #21 : 12.03.22 - klo:09:33 »
Vähän vettä virrannut Päijänteessä ja muutamia fiksauksia ja uusia havaintoja tehty.

Talon ilmatiiveys on varmasti kulutukseen vaikuttava ongelma. Ensin aistinvaraisesti, sitten lämpökameralla ja lopulta lattialistoja purkaessa totesin esimerkiksi että rakennusvaiheessa jätetty seinien ja lattian välisestä saumasta kokonaan piirustuksissa ollut uretaanimakkara laittamatta. Eipä ihme että humina käy lattianrajassa ja radon-lukemissakin on alustavan mittailun perusteella vahvasti sanomista. Betonilaatta lienee jonkin verran kutistunut ja sitä kautta kaasut sekä veto. Koska kevät lähestyy, tämän vaikutuksen lopulta nähnee vasta ensi lämmityskaudella.

Yläkerran käyttämättömien makuutilojen lattialämmitykseltä puuttui ohjaus kokonaan. Se asennettiin ja nyt yläkerta on maltillisessa 15 asteen peruslämmössä. Ei kuitenkaan merkittävää vaikutusta kulutukseen, joskin kulutuksen mittaaminen tarkemmin on hankalaa koska "mittaus" tapahtuu käytännössä toteamalla sähkömittarin lukema muutaman kerran viikossa. Ehkä ihan pientä laskua.

Myös parin muun vähällä käytöllä olevan huoneen lämpötila asetettu 15 asteeseen.

Menoveden ja paluuveden lämpötilan erotus pyörii noin kahdessa asteessa.

Ottosähkön kulutus pysyy yo. toimenpiteistä huolimatta ja asetusten räpläämisestä huolimatta kuitenkin edelleen omasta mielestä korkeana, keskimäärin 50kWh vuorokaudessa, ulkoilman keskilämpötilan ollessa ehkä -3c luokkaa. Näin kevättalvella kovastikin vuorokauden aikana vaihdellen, joka on oma ongelmansa, josta mulla täällä toinen ketju.

Todettakoon vielä että kuuman veden kulutus on minimaalinen, suurimman osan ajasta olen yksikseni enkä käy suihkussa kuin parin kolmen päivän välein. Miettinyt sitäkin paljonko sähköenergiaa menee suhteessa lämmitykseen vs säiliöiden pitäminen kuumana käyttöveden lämmitystä varten silloin kun sitä tarvitsee.

Toisen ketjun myötä, jossa pohdittiin myös puisen lattian, lattialämmityksen ja keväällä tapahtuvan sisälämpötilan seilaamisen suhdetta, tuli sellainenkin mieleen, että olisiko tälle talolle jonkinlainen hybridiratkaisu MLP + ILP sähkönkulutuksen kannalta parempi, tietyissä olosuhteissa? Molemmat talosta löytyvät, ILP käytössä yleensä vain kesäisin viilennykseen. Jotenkin niin että MLP funktio olisi tuottaa lämmin käyttövesi ja ”peruslämpö”, ILP sitten reagoisi nopeampiin vaihteluihin. Mitkä ne olosuhteet sitten olisivat, esim. nämä kevättalven suuret ulkolämpötilan ja auringonpaisteen vaikutuset, en tiedä. ILPin hyötysuhde ei vissiin pakkasilla ole kaksinen.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 7 845
  • Vanha pieru!
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #22 : 12.03.22 - klo:13:01 »
Edelleenkin olen sitä mieltä, että kannattaisi laittaa se huonetermostaatti ohjaamaan maalämpökonetta. Ei ole edes kallis.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 588
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #23 : 12.03.22 - klo:17:29 »
Tuo ilp idea ihan ok, mutta lämpö imeytyy huoneilmasta myös kylmenpään lattiaan. Vaikutus saattaa olla +-0 ja ilp vie enemmän sähköä kuin mlp.
Vaihtehtona on lattiaan menevän veden maksimi lämmön nosto 45 asteeseen tai sitten lattiamateriaalin uusiminen johonkin paremmin lämpöä läpäisevään esim. keraaminen laatta tai uritettu lattialämmityslevy+lämmönluovutuslevy+alusmateriaali ja parketti, laminaatti tai vinyyli jolloin riittää 35 asteinen menovesi lattiaan kun lämpö tulee paremmin läpi.

Tuo käyttövesi vie minulla n. 25% pumpun kulutuksesta, 75% menee lämmitykseen. Eli veden vähäinen käyttö ei hirveästi vaikuta kulutukseen.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 77 kWh/m2/v. Todellinen kulutus E-luku 61kWh/m2/v, ympäristöstä otettu energia netto 74 kWh/m2/v "nollaenergiatalo"

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #24 : 13.03.22 - klo:13:20 »
Edelleenkin olen sitä mieltä, että kannattaisi laittaa se huonetermostaatti ohjaamaan maalämpökonetta. Ei ole edes kallis.

Täytyy tutkia manuaalia ja kenties konsultoida Ekowelliä, mutta en itse oikein keksi miten sisälämpötila-anturi auttaisi kumpaankaan ongelmaan - reagointinopeuteen tai suureen kulutukseen. Sisälämpö ei kuitenkaan suoraan korreloi ulkolämmön kanssa ja reagoi siihen viiveellä. Jos ennakointia paremmaksi haluaisi, varmaan parhainta olisi jokin sääennusteeseen ja vastaavaan dataan perustuva ennakoiva menoveden lämpötilan nosto. Se on kuitenkin tällä vanhalla koneella utopiaa.

Lattioiden uusiminen ei kannattavuussyistä tule kyseeseen. Lisätään että laattaa on muutoinkin ~neljännes asuinpinta-alasta.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 588
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #25 : 13.03.22 - klo:16:31 »
Ilman huone-anturia ei pumppu huomioi mitenkään itse rakennuksen sisälämpötilaa. Itsellä ilman huone-anturia pyynti oli 21 ja sisälämpö yli 25 astetta. Ei ollut oikein loogista tuo lämpötilan säätö kun heittoa on noin paljon.

Huone-anturilla pumppu tietää sisälämpötilan ja pyrkii pitämään sitä muutaman kymmenyksen sisällä vaikka ulkona vaihtelu olisi yli 10 astetta. Kuvakaappaus liitteenä.

Etenkin keväällä/syksyllä kun päivisin paistaa aurinko ikkunoista sisään useaman kW voimin, on turhaa lämmittää ulko-anturin ohjaamana taloa kun tarvetta ei ole. Huone-anturilla pumppu lopettaa heti lämmittämisen kun sisälämpö nousee muutaman kymmenyksen.  Samoin kun kylmenee, sisäanturin lämpö putoaa muutaman kymmenyksen ja pumppu ymmärtää ruveta heti lämmittämään. Jos mennään vain ulko-anturilla säätö tapahtuu jonkin yleisen ennekolta ohjatun käyrän mukaan. Kulutuksen pitäisi em. logiikalla vähentyä, kun lämmitetään todellisen tarpeen mukaan.

Pumpun 50 kWh kulutus on kova, näyttää itsellä olevan n. 20 kWh luokkaa näillä keleillä. Jotain on kyllä pielessä tai talon kulutus tolkuton.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 77 kWh/m2/v. Todellinen kulutus E-luku 61kWh/m2/v, ympäristöstä otettu energia netto 74 kWh/m2/v "nollaenergiatalo"

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #26 : 14.03.22 - klo:12:01 »
Ilman huone-anturia ei pumppu huomioi mitenkään itse rakennuksen sisälämpötilaa. Itsellä ilman huone-anturia pyynti oli 21 ja sisälämpö yli 25 astetta. Ei ollut oikein loogista tuo lämpötilan säätö kun heittoa on noin paljon.

Huone-anturilla pumppu tietää sisälämpötilan ja pyrkii pitämään sitä muutaman kymmenyksen sisällä vaikka ulkona vaihtelu olisi yli 10 astetta. Kuvakaappaus liitteenä.

Etenkin keväällä/syksyllä kun päivisin paistaa aurinko ikkunoista sisään useaman kW voimin, on turhaa lämmittää ulko-anturin ohjaamana taloa kun tarvetta ei ole. Huone-anturilla pumppu lopettaa heti lämmittämisen kun sisälämpö nousee muutaman kymmenyksen.  Samoin kun kylmenee, sisäanturin lämpö putoaa muutaman kymmenyksen ja pumppu ymmärtää ruveta heti lämmittämään. Jos mennään vain ulko-anturilla säätö tapahtuu jonkin yleisen ennekolta ohjatun käyrän mukaan. Kulutuksen pitäisi em. logiikalla vähentyä, kun lämmitetään todellisen tarpeen mukaan.

Pumpun 50 kWh kulutus on kova, näyttää itsellä olevan n. 20 kWh luokkaa näillä keleillä. Jotain on kyllä pielessä tai talon kulutus tolkuton.

Tekee senssiä, joskin eikö ensimmäinen väite lievästi onnu sikäli että paluuveden lämpötila kertonee pumpulle jotain siitä paljonko energiaa luovutetaan, ja sitä kautta paljonko sitä täytyy tuottaa lisää.
EDIT: kieltämättä ilman lämpötila on paljon parempi indikaatio tälle..

Kymmennyksiin perustuva säätö - tekee senssiä myös mutta en tiedä onko lähes 15v EkoLogissa tuollaisia logiikkahienouksia. Täytyy tutustua manuaaliin.

Suurimmat epäilykset itselläkin kohdistuvat tällä hetkellä eniten talon ominaiskulutukseen, puuttuviin sauma- ja nurkkaeristyksiin ja sitä kautta syntyviin kylmäsiltoihin ja heikkoon ilmanpitävyyteen. Niiden korjaamisen vaikutus näkyy sitten vasta ensi lämmityskaudella.

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 588
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #27 : 22.03.22 - klo:12:28 »
Lämpökameran avulla voi noita kylmiä paikkoja myös täytellä poraamalla esim. 3mm reikä seinään/lattiaan ja ruiskuttaa vähän laajenevaa pu-vaahtoa rakenteeseen. Sitten tarkistaa kameralla korjaantuiko. Listojen takaa tiivistykset on helppo tehdä, mutta aina se ei riitä, kylmä kun leviää vuotopaikasta jopa metrien päähän ja viilentää laajoja alueita. Vähän laajenevaa vaahtoa tai pu-massaa kannattaa korjauksissa käyttää.
lämpövuodoilla on aina vaikutusta kulutukseen, jos vuotoja on paljon kulutuskin kasvaa melkoisesti.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 77 kWh/m2/v. Todellinen kulutus E-luku 61kWh/m2/v, ympäristöstä otettu energia netto 74 kWh/m2/v "nollaenergiatalo"

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #28 : 22.03.22 - klo:14:01 »
Lämpökameran avulla voi noita kylmiä paikkoja myös täytellä poraamalla esim. 3mm reikä seinään/lattiaan ja ruiskuttaa vähän laajenevaa pu-vaahtoa rakenteeseen. Sitten tarkistaa kameralla korjaantuiko. Listojen takaa tiivistykset on helppo tehdä, mutta aina se ei riitä, kylmä kun leviää vuotopaikasta jopa metrien päähän ja viilentää laajoja alueita. Vähän laajenevaa vaahtoa tai pu-massaa kannattaa korjauksissa käyttää.
lämpövuodoilla on aina vaikutusta kulutukseen, jos vuotoja on paljon kulutuskin kasvaa melkoisesti.

Lämpökameralla on kuvattu. Esimerkkikuvana tyypillinen kuva seinän, lattian ja nurkkien osalta. Todettu listoja irroittelemalla että piirustusten mukainen bitumihuopa laatan ja juoksun alle ja välille sekä ja pu-eristys lattiasaumoihin koko talon osalta kokonaan rakennusvaiheessa jätetty tekemättä  :-[ :'(


Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 588
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #29 : 22.03.22 - klo:18:41 »
Kannattaa vielä varmistaa että iv kone toimii kuten pitää, ettei alipaine kasva liian suureksi. Tuo iv vetää sitten korvausilmaa väkisin rakenteista. Nuo sähkörasiat voi myös tiviistää massalla ja niiden sisällä olevat putket villalla. 2008 muistaakseni  tavoiteltiin n. 10Pa alipainetta, nykyisin pyritään lähelle 0 Pa. Iv:n voi laittaa pienemmälle tai pois niin näkee alipaineen  vaikutuksenlämpökameralla. OK taloissa nuo iv venttiilit voi olla säädetty miten sattuu. Positiivista, sentään + puolella ollaan sisällä vuotopaikoissakin  :) Joskus vuotopaikassa  lämpötila on sama kuin ulkona....
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 77 kWh/m2/v. Todellinen kulutus E-luku 61kWh/m2/v, ympäristöstä otettu energia netto 74 kWh/m2/v "nollaenergiatalo"

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #30 : 22.03.22 - klo:19:05 »
Kannattaa vielä varmistaa että iv kone toimii kuten pitää, ettei alipaine kasva liian suureksi. Tuo iv vetää sitten korvausilmaa väkisin rakenteista. Nuo sähkörasiat voi myös tiviistää massalla ja niiden sisällä olevat putket villalla. 2008 muistaakseni  tavoiteltiin n. 10Pa alipainetta, nykyisin pyritään lähelle 0 Pa. Iv:n voi laittaa pienemmälle tai pois niin näkee alipaineen  vaikutuksenlämpökameralla. OK taloissa nuo iv venttiilit voi olla säädetty miten sattuu. Positiivista, sentään + puolella ollaan sisällä vuotopaikoissakin  :) Joskus vuotopaikassa  lämpötila on sama kuin ulkona....

IV-kanavien nuohous ja järjestelmän säätö ja tasapainotus on tilattu, mutta päätimme LVI-firman kanssa siirtää sitä siihen asti kunnes räikeimmät ilmavuodot (lue: kaikki seinien ja lattian väliset saumat) on tilkitty. Muutoin voi joutua tekemään säädön kahdesti..

Lämpökameran antamat lukemat lienevät lähinnä suuntaa antavia. ”Hitosti kylmempi kuin muut kohdat”  ;D Huom. kuvissa ei näy sähkörasioita  ;D

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #31 : 29.03.22 - klo:21:31 »
Muita toimenpiteitä odotellessa kellotettu kompuran käyntijaksoja.

Kompressorin pysähtyessä kello käyntiin ja lämpötilat ylös
Tauko 25min
Kompressorin käynnistyessä
- alasäiliön lt laskenut 46,2 -> 40,4 ast
- yläsäiliön lämpötila lähes sama, 57,6 ast
- Käyttövesi lt laskenut 56,1 ->  46,1 ast (tänä aikana lämmintä vettä ei laskettu, joten en tiedä mitä anturi mittaa)

Kompressori kävi 20min
- jakson lopussa kuumakaasun lt noin 95 ast

Olettaen että tauko-käyntijakso pysyisi suunnilleen samana vuorokauden, siihen mahtuisi noin 30 jaksoa, sisältäen 20min kompuran käyntiä/jakso.

Ei täsmää sähkönkulutukseen, ei sitten huonostikaan. Jos kompressorin ottoteho on 2,7kW, pitäisi kulutuksen silti olla luokkaa 17-20kWh / vrk, ei 50 kWh / vrk.
En näe syytä miksi vastuskaan menisi päälle, koska alasäiliön lt ei laske lähellekään alarajaa.


Poissa eksile

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 243
  • 1002 ja toimii
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #32 : 06.05.22 - klo:20:50 »
Tervehdys, mulla myös EVT1002 mutta ei alijäähdytintä ja kaivon syvyys ~230m, 300 m2 ja 900 noin m3.
Pari pointtia elikkäs:

- Tuo 2,7 kW ottoteho, se ei ole noin suoraviivaista vaikka prosyyrissä niin seisookin. Kompuran käydessä kaivopiirin pumppu pyörii (mulla 300W), ympärivuorokautisesti pyörivät piirien kiertovesipumput, suntit säätyy, logiikkakin vie jotain. Ekowellin etupaneelissa on välkkydiodi jolla esim. kompuran käyntiaikainen koko kaapin kulutus on helppo laskea, istut vieressä ja lasket välkkeen sinä aikana kun kompura pyörii ja kerrot watit per välke. Tämä muutamaan kertaan niin likiarvo alkaa olla lähellä. Mulla "kaapin" ottoteho kompuran käydessä on 4,6 kW vaikka virallinen osuus täälläkin se 2,7kW mutta tarvittavat painetasot yms. vaikuttaa tässäkin. Toki mittailu on tehty tammikuussa jo vuosia sitten ja nyt kun kompuralla on ikää jo 18 vuotta niin nälkä voi olla jo eri tasolla.

- Useampi on sulle jo suositellut Ekowellin oman sisäanturin käyttöönottoa, niin myös minä. Ellei myllyssä sitä jo ole niin tilaa Viertolalta. Mulla oli huonetermostaatit käytössä ensimmäiset puolivuotta käytännössä joka huoneessa, mutta kun seurailin kompuran käyntiä niin se heitteli omituisesti. Tempaisin termostaatit irti, säätelin virtauksia per piiri (siis huonepiiri) muutaman viikon ja kas, tällä hetkellä koko talon lämpö pysyy asteen puolentoista sisällä riippumatta paistaako, sataako vai onko muuten vain surkea keli ulkona. Ekologin logiikka on loppujen lopuksi aika hyvä hommassaan ja pystyy helposti reagoimaan jopa niiden kymmenysten tarkkuudella. Mun pumppu on vuodelta 2004.

- Meillä joulu - tammi - helmikuun keskikulutus, joskus maaliskuukin mukana, pyörii 1050 - 1200 kilowattitunnin seutuvilla, eroja on vuosissa ja kuukausissakin, parhaimmillaan kuukaudessa on mennyt melkein 1400 kWh.

Koko kaapin vuosikulutus ~9000-9500 kWh ja käyttökerroin ~2,6-2,7 joka on realistinen ja ihan ok.

Eli siellä päässä: Sisäanturi käyttöön, termostaatit irti ja pikkusen rakoja lattianraoista umpeen niin hyvä tulee

Poissa menstalus

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 40
  • Maalämpöfoorumi
Vs: EVT1002 A (?) korkea kulutus ja paljon muita kysymyksiä
« Vastaus #33 : 07.05.22 - klo:12:32 »
Kiitos lisävinkeistä eksile!
Itse asiassa juuri Viertolan kanssa sisälämpöanturista puhelimessa juttelin. Hän ei uskonut että se toisi mitenkään ihmeellistä vaikutusta, joten en ole siihen ensisijaisesti ryhtynyt. Hänen perstuntuma sopivasta vuosikulutuksesta täsmää omaasi, 9000-10000kWh välillä. Nyt luokkaa 14000-15000kWh.

Ensisijainen kohde on talon tiivistäminen. Tehtiin tiiviysmittaus 50Pa alipaineessa, joka antoi vuotoluvuksi 7,2. Uusissa rakennuksissa alle 1 olisi hyvä luku, alle 4 ei edes hyväksyttäisi.

Sitä en edellenkään ymmärrä miksi ihmeessä huonetermarit pitäisi napata irti. Varsinkin tässä tapauksessa kun ne ovat osin älykkäitä ja voin pitää asumattomia huoneita viileämpinä, vaikka eri kaupungista säätäen.