Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)  (Luettu 3075 kertaa)

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« : 08.09.21 - klo:19:49 »
Moro!

Ollaan muuttamassa hyvin suurella todennäköisyydellä maalämpötaloon ja kun ei ole mitään kokemusta maalämpöpumpuista niin olisin kiitollinen, jos joku jaksaisi vastata tyhmiin kysymyksiini! :)

79-valmistuneessa talossa on 2008 vaihdettu öljy maalämpöön ja pumppuna on "Diplomat 12". Sen tarkempaa mallia en nähnyt sen mitä kaappia ihmettelin. Sen verran vanha malli että en oikein tuppaa löytämään mitään speksejä siitä, varsinkaan toi 12 ei oikein googlella tuota tulosta mistään muusta kuin uudemmista Diplomat Optimumista tms, mutta ilmeisesti siis voi vetää johtopäätöksen että sen malli on pelkkä Diplomat ilman mitään lisäsanoja ja teho 12kW?

Oon tiedostanut jo että 2008 pumpun tuleva käyttöikä ei välttämättä oo ihan hirveän montaa vuotta, mutta osaako joku näiden lukemien perusteella esim heittää hatusta jotain että onko kuinka ehtoopuolella jo kompura tai koko kapistus? Ja ihan yleisestikin osaako noista lukemista sanoa jotain laitteen mitoituksesta tai mistään muusta? Lisälämmityslähteitä märkätilojen ja vessojen lattialämmitysten lisäksi on käytetty kuulemma todella minimaalisesti, eli ollut käytännössä ainoa lämmönlähde:

Tyhmä kysymys nroX: Jos puhutaan kompressorin käyttötunneista niin onko se vaan toi 33911h vai lisätäänkö siihen käyttövedenkin lukema? Lisälämmöt ilmeisesti on vaan sähkövastuksia?

Ja saa heitellä kaikkea muutakin lisäinfoa ja vinkkejä että onko laite ollut muiden mielestä hyvä ja kannattaako sitten vuonna X mahdollisesti vain uusia kompressori (mihin hintaan?) vai vaihtaa inverter-vehkeeseen välittömästi kun isompaa huoltoa pukkaa? Kiitoksia :)

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #1 : 09.09.21 - klo:11:50 »
Liitteenä tuon aikakauden pumpun ohje, ainakin valikko on samanlainen. Keskimäärin on/off pumppu käy 3000-4000h/vuosi, joten ihan ok lukemat. Cop varmaankin tuon ikäisessä pumpussa n.3.0 nykynormein mitattuna. Sähkönkulutus sen paljastaa mitä vie.
MLP:n tekninen käyttöikä on n. 15-20v, itse en lähtis kompressoria vaihtamaan vanhaan pumppuun. On siinä paljon muutakin mitä voi hajota. Joskus pumppu hajoaa alle 10v, mutta voi kestää 25-30v, vähän tuurista kiinni.
Uusi inverteri käy vanhaan, todennäköisesti nykymittapuulla alimittaiseen kaivoon. Takuut on uusissa pitkät, esim. Bosch takuu 6v ja kompressorille 10v ilman lisämaksua.
Eli kannattaa varautua 10teur menoerään lähivuosina :'(
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #2 : 09.09.21 - klo:22:10 »
Kiitos! Joo näinhän sen ajattelinkin. Toivottavasti kaivon syvyys sentään selviää jostain vanhoista dokuists, mutta 2XXm nykyinen omistaja sanoi että se ainakin on. No, katsotaan kauanko se pelaa vielä, toivottavasti kävisi säkä! Pitää yrittää tingata hinnasta kaikki mahdollinen pois tuon tulevan kuluerän tekosyyllä ;) Nykyasukkaiden sähkönkulutus on aivan hullu, mutta kuulemma eivät mieti yhtään kuinka paljon sitä kuluu, joten lämmityksen ja muun sähkön eroa voi vaan arvailla. Tavoitteena itse käyttää paljon varaavaa takkaa rinnalla.

Varmaan kun on jostain kaivanut COPit kehiin niin kannattaa tutkia myös sekin asia, että kannattaisiko taloa lämmittää jollain tasolla myös ~vuoden vanhoilla kahdella ilmalämpöpumpulla joko maalämmön rinnalla tai jopa suosiakin niitä? Mitsun LN sarjaa olivat ja ainakin nettisivujen mukaan SCOP on 5.2. En oo kyllä niin perehtynyt coppeihin ja scoppeihin, mutta ihan näin lyhyellä oppimäärällä voisin kuvitella olevani melko oikealla tiellä ainakin?

Sitten taas tyhmä kysymys: Kuinka paljon kannattaa patterien termostsateilla käytännössä pelata yleensäkin maalämmön kanssa vai onko periaate että kaikki täysillä ja säätö sit pumpusta? Ja jos toi mun "kannattaa käyttää modernia ilppiä jonkin verran vähintään rinnalla" on oikealla suunnalla edes, niin kannattaako siinäkään tapauksessa koskea niiden tilojen termareihin, mihin ilppi hyvin tunkeutuu?

Poissa oki

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 41
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #3 : 10.09.21 - klo:09:32 »
Kaikki termostaatit täysin auki, sitten jos tarvitsee säädä huonekohtaisesti termostaatilla oikea lämpötila huoneeseen.

Poissa realii

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 371
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #4 : 10.09.21 - klo:09:44 »
Hyvä vaihtoehto on myös ottaa kaikki termostaatit kokonaan irti patterista ja hoitaa lämpötilasäätö pumpun lämpökäyrällä. Täällä ainakin nuo Danfossin termostaatit kuristivat kiertoa vaikka oli käännetty täysin auki. Jos jostain syystä jokin huone on liian kuuma, vaikka makuuhuone, niin laittaa sinne sitten sen termostaatin takaisin kiinni ja säätää sopivaksi. :)
Thermia Atlas 3-12 + 100l puskuri 4-putkias. 230m kaivo (224m) + TurboCollector 45mm.
2-kerros rinnetalo rv. 89-90, huoneistoala 252m2 (795m3). 1-lehtiset alkup. patterit 121m2 + lattialämmitys 131m2.
Vallox 121 SE

Poissa Maxxis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 142
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #5 : 10.09.21 - klo:22:53 »
Moro!

Ollaan muuttamassa hyvin suurella todennäköisyydellä maalämpötaloon ja kun ei ole mitään kokemusta maalämpöpumpuista niin olisin kiitollinen, jos joku jaksaisi vastata tyhmiin kysymyksiini! :)

79-valmistuneessa talossa on 2008 vaihdettu öljy maalämpöön ja pumppuna on "Diplomat 12". Sen tarkempaa mallia en nähnyt sen mitä kaappia ihmettelin. Sen verran vanha malli että en oikein tuppaa löytämään mitään speksejä siitä, varsinkaan toi 12 ei oikein googlella tuota tulosta mistään muusta kuin uudemmista Diplomat Optimumista tms, mutta ilmeisesti siis voi vetää johtopäätöksen että sen malli on pelkkä Diplomat ilman mitään lisäsanoja ja teho 12kW?

Oon tiedostanut jo että 2008 pumpun tuleva käyttöikä ei välttämättä oo ihan hirveän montaa vuotta, mutta osaako joku näiden lukemien perusteella esim heittää hatusta jotain että onko kuinka ehtoopuolella jo kompura tai koko kapistus? Ja ihan yleisestikin osaako noista lukemista sanoa jotain laitteen mitoituksesta tai mistään muusta? Lisälämmityslähteitä märkätilojen ja vessojen lattialämmitysten lisäksi on käytetty kuulemma todella minimaalisesti, eli ollut käytännössä ainoa lämmönlähde:

Tyhmä kysymys nroX: Jos puhutaan kompressorin käyttötunneista niin onko se vaan toi 33911h vai lisätäänkö siihen käyttövedenkin lukema? Lisälämmöt ilmeisesti on vaan sähkövastuksia?

Ja saa heitellä kaikkea muutakin lisäinfoa ja vinkkejä että onko laite ollut muiden mielestä hyvä ja kannattaako sitten vuonna X mahdollisesti vain uusia kompressori (mihin hintaan?) vai vaihtaa inverter-vehkeeseen välittömästi kun isompaa huoltoa pukkaa? Kiitoksia :)

Moikka,

Tossa vanhassa Diplomat/DHP koneessa menee käyttötuntien lukeminen näin:
Kompressori H (kompressorin kokonaistunnit mukaanlukien käyttövesi)
LL1 (3kW vastus)
LL2 (6kW vastus)
Käyttövesi (miten paljon tehty käyttövettä)

Ja kun noita lukemia tulkitsee 12v aikavälille niin aika maltillisesti käynyt!
Eli mitoitus kutakuinkin kohillaan koneen puolesta.

Noiden tuntien mukaan vuodessa kuluu noin 11500 kWh sähköä lämmitykseen (COP:3)
Miten joku sitten saa järjettömiä määriä sähköä kulumaan on ihan teinipojan bitcoin koneesta kiinni..

Kompuralle olen antanut yleensä elinikää noin 50-60 tuhatta tuntia. Kaikki yli on plussaa.
Ja kun sitten joku kaunis jouluaatto kosahtaa niin vaihda ihmeessä Calibraan tai Atlakseen!  8)

Kompuran vaihto joku 4-5 k€ uusi kone tuplat.
Kannattaa muistaa että muut varaosatkin maksaa kun ne pettävät. Pehmot/Näytöt/Piirikortit...
Thermia Inverter Duo M + 220m + 750 l Termax Aqua Geo Hybrid
Lattialämmitetty 113+25 m2 (530m3) Hirsi-/Lasitalo.

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #6 : 12.09.21 - klo:11:47 »
Kiitos paljon vastauksista kaikille! Semmonen tulin mieleen tuosta termostaatti/lämpötila-asetuksesta vielä, että millä anturilla/logiikalla muuten sisälämpö sitten mitataan? Jos asetan 22 naamatauluun niin mistä se sen repii, vai pitääkö vaan kokeilla? :D


Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #7 : 19.09.21 - klo:02:13 »
Jos vakiona on 21 niin kone kuvittelee että lämmityskäyrä on aseteltu niin että asunnossa on 21 astetta. Sisälämpötilan nosto nostaa sitten koko lämmityskäyrää. Näin se ainakin mm. Viessmanissa tapahtuu.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #8 : 11.10.21 - klo:11:03 »
Liitteenä tuon aikakauden pumpun ohje, ainakin valikko on samanlainen. Keskimäärin on/off pumppu käy 3000-4000h/vuosi, joten ihan ok lukemat. Cop varmaankin tuon ikäisessä pumpussa n.3.0 nykynormein mitattuna. Sähkönkulutus sen paljastaa mitä vie.
MLP:n tekninen käyttöikä on n. 15-20v, itse en lähtis kompressoria vaihtamaan vanhaan pumppuun. On siinä paljon muutakin mitä voi hajota. Joskus pumppu hajoaa alle 10v, mutta voi kestää 25-30v, vähän tuurista kiinni.
Uusi inverteri käy vanhaan, todennäköisesti nykymittapuulla alimittaiseen kaivoon. Takuut on uusissa pitkät, esim. Bosch takuu 6v ja kompressorille 10v ilman lisämaksua.
Eli kannattaa varautua 10teur menoerään lähivuosina :'(

Kuulemma 210m kaivo, eli mitäs veikkaat että onko se riittävä uuteen invertterivehkeeseen vai meneekö kaikki uusiksi sitten päivänä kun nykyinen kompura sanoo itsensä irti?

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #9 : 11.10.21 - klo:13:03 »
Kuulemma 210m kaivo, eli mitäs veikkaat että onko se riittävä uuteen invertterivehkeeseen vai meneekö kaikki uusiksi sitten päivänä kun nykyinen kompura sanoo itsensä irti?
Ei siinä nyt kaikki mene uusiksi, voi olla että riittääkin...onko käsitystä sen keruun lämpötiloista alimmillaan esim 2021 keväällä?
Lämpötilat keväällä kertois kaivon kyvystä aikas paljon.

Jos nyt matalaksi jäisi niin uutta lisäreikää avuksi tarpeellinen määrä tai jos vaakakeruupiiri mahtuu tontille on toinen vaihtoehto nykyisen kaivon jatkoksi.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #10 : 11.10.21 - klo:13:33 »
Kuulemma 210m kaivo, eli mitäs veikkaat että onko se riittävä uuteen invertterivehkeeseen vai meneekö kaikki uusiksi sitten päivänä kun nykyinen kompura sanoo itsensä irti?
Paikka Suomen kartalla ei ole tiedossa.
Mikäli sijaitsee Eteläisessä-Suomessa, on kaivon syvyys ihan vähän alakantissa, mutta saattaa silti olla täysin riittävä.
Riippuu paikallisen kallioperän laadusta ja siitä, tapahtuuko kaivon läpi pohjaveden virtausta.

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #11 : 11.10.21 - klo:15:16 »
Orivedellä. Miten muuten ylipäänsä, kannattaako mun edes kovin paljoa stressata kustannuksia ajatellen sitä, että tarviiko porata toista kaivoa (tai vaakakeruupiiriä) jos koko pumppu menisi uusiksi? Eli lähinnä että kuinka paljon kustannuksista on kiinni kaivon poraamisesta ja kuinka paljon itse pumpusta.. Sekään ei siis ole edelleenkään selvää, että ostammeko edes kyseistä taloa, mutta yritän oppia mahdollisimman paljon etukäteen ettei tule sitten pahoja ylläreitä ja kauheita lisäkuluja :)

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #12 : 11.10.21 - klo:15:43 »
Orivedellä. Miten muuten ylipäänsä, kannattaako mun edes kovin paljoa stressata kustannuksia ajatellen sitä, että tarviiko porata toista kaivoa (tai vaakakeruupiiriä) jos koko pumppu menisi uusiksi? Eli lähinnä että kuinka paljon kustannuksista on kiinni kaivon poraamisesta ja kuinka paljon itse pumpusta.. Sekään ei siis ole edelleenkään selvää, että ostammeko edes kyseistä taloa, mutta yritän oppia mahdollisimman paljon etukäteen ettei tule sitten pahoja ylläreitä ja kauheita lisäkuluja :)
Ei välttämättä tartte tressata jos pumpunkin vaihtaa uuteen hetken päästä...uusissa monissa (ei tiä onko kaikissa) on valvonta kunnossa kaivon suhteen että ottaa vastuksia jos liian kylmäksi meinaa mennä (näin ainakin mainostvat). Tonttia tietysti voi silmäillä sillä silmällä saako toisen reiän tai vaakapiirin jos semmonen tuuri on että joutuu lisäämään.

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #13 : 11.10.21 - klo:15:51 »
Ei välttämättä tartte tressata jos pumpunkin vaihtaa uuteen hetken päästä...uusissa monissa (ei tiä onko kaikissa) on valvonta kunnossa kaivon suhteen että ottaa vastuksia jos liian kylmäksi meinaa mennä (näin ainakin mainostvat). Tonttia tietysti voi silmäillä sillä silmällä saako toisen reiän tai vaakapiirin jos semmonen tuuri on että joutuu lisäämään.

Tilaa kyllä tontilla piisaa, eli se ei ongelmaksi tule :).. Kunhan vaan ei omaisuutta menisi sinä hetkenä kun se vanha pumppu sanoisi itsensä irti. Harmi kun ei saa mitään valtion tukia tuossa vaiheessa enää :D

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #14 : 11.10.21 - klo:16:19 »
Lähtötietoina:
- Lämpöpumppu 33911 h.
- Käyttövesi 5263 h.
- Yhteensä 39174 h.
Lasketaan lämmitystarve: 39174 h x 11 kW = 430914 kWh, 13 vuodessa = 33147 kWh/a.

Laskuri antaa kaivon syvyydeksi:
• Tarvitaan vähintään 256 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   256 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 256 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   512 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 10 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
  Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
• Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,62 l/s = 37,2 l/min = 2232 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 534 litraa   123 kPa = Kelvoton
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 675 litraa   68 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. Volyymi 833 litraa   43 kPa = 0,43 bar
- Kaivo, painehäviö 0,62 l/s virtaus PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K. Liitäntä mukana. Volyymi 855 litraa   41 kPa = 0,41 bar
 Tai vaakakeruulla:               
- kostea savi, 595 m = 3 x 200 metriä PE40x3.7 SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m. Vol 688 litraa   20 kPa = 0,2 bar
...
Kaivo voi siltikin olla riittävä, jos sattuu olemaan hyvä kaivon sijainti.
Kone toimii hyvin. Ei oikein kannata suunnitella sen vaihtamistakaan. Voi toimia vielä pitkäänkin.



Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #15 : 12.10.21 - klo:09:17 »
Hyvä homma, kiitoksia! Jos nyt muista syistä johtuen päästään kauppoihin niin ilmeisesti lämmitysjärjestelmä ei vanhasta iästään huolimatta ole ainakaan surkeimmalla mahdollisella tavalla mitoitettu ja asennettu :)

Pitää jatkaa googlettelua vielä yleisemmistä asioista, mutta en edelleenkään toistaiseksi oo oikein päässyt itseni kanssa ymmärrykseen maalämmön toimintatavasta sen suhteen, että miten varaavalla takalla TAI moderneilla ilmalämpöpumpuilla voisi mahdollisesti vähentää maalämmön sähkönkulutusta. Eli jos siihen on jotain yleispätevää opasta tai jaksaa muutamat lauseet muodostaa siitä niin arvostan! Eli kuitenkin tässä potentiaalisessa ostokohteessa tämän maalämmön lisäksi on iso varaava takka (ei välttämättä täysin ideaali sijoitus, mutta aika hyvä) ja kaksi 2020 vm ilmalämpöpumppua eri kerroksissa. Kaikissa pattereissa oli termostaatit paikallaan, joten jos takalla haluaisi alentaa maalämmön käyttämää sähkötarvetta niin onko se 1) maalämpöpumpun asetuksissa laskee koko verkoston lämpötilaa vai 2) säätää takan vaikutusalueella olevien pattereiden termostaatteja pienemmäksi? Vai 3) lämmityskauden alkaessa pitää maalämpöpumpun hiljaisena niin pitkään kuin pelkällä takalla pärjää? Vai mikä se punainen lanka tässä oikein on kun tosi monessa keskustelussa tuntuu olevan se meininki, että takalla ei saisi järkevästi/merkittävästi pumpun energiankäyttöä laskettua? :D

Vai onko se niin, että noinkin vanha pumppu on kuitenkin niin hyvä peli, että takka on paras vain fiilistelykäytössä ja varalämpönä jos pumppu hajoaa tai sähköt menee? Tai sitten kovimmilla pakkasilla jos/kun pumppu tarvitsisi vastuksia lämmityksessä? Nyt tuli niin paljon kysymysmerkkejä että en enempää kehtaa kirjottaa kerralla :)

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #16 : 12.10.21 - klo:10:38 »
Ai niin ja sen verran vielä, että ilmeisesti pumpussa ei ole tällä hetkellä mitään puskurivaraajaa. Ilmeisesti sellainen on aika hyödyllinen kapistus, eli olisiko niin tarpeellinen, että kannattaisi vanhaan pumppuun vielä jälkiasentaa? Onkohan kuinka iso investointi suurinpiirtein?

Poissa aksutre

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 864
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #17 : 12.10.21 - klo:10:55 »
Kaivon lämmöt kertoo paljon, näillä leveysasteilla 210m pitäs olla vielä käypä mitta. Eli jos kaivosta tuleva neste pysyy nollan paremmalla puolella uudemman invertterin voi huoletta laittaa. Sähkönkulutus pienenee kun uudessa parempi lämpökerroin. invertteri kuormittaa kaivoa tasaisemmin, kun ei käy kun pääosin osateholla.

MLP vaan on lämpökertoimeltaan ylivoimainen muihin verrattuna. Moderni ILP on yleensä alle 2.0 kun alkaa pakkasta olemaan reilummin. Takka ihan hyvä, mutta puutkin maksavat. kannattaa käyttää nykysysteemiä niin kauan kun toimii, sitten uusi pumppu tilalle.

Jos kaivo menee pakkaselle niin sitten puita pesään ja  ilpit päälle. Muuten niistä ei juuri hyötyä ole.
Bosch 4-16 LWM, 210m kaivo, 6 kWp lasipaneelit 2-puoli  half cell, rak. v2007,187m2, Vallox 180 DC Energiatehokkuusluokka A 2018, E-luku 55 kWh/m2/v. Ympäristöstä otettu energia netto 93 kWh/m2/v, plusenergiatalo

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #18 : 12.10.21 - klo:11:46 »
Yksinkertaistaen tuon voisi ajatella lämpöenergian laatikkomallina.
1)   Paljonko energiaa kulutetaan laatikon sisällä (esim. käyttöveden lämmitys) ja paljonko energiaa kuluu lämmönhukan vuoksi laatikosta harakoille
2)   Paljonko energiaa tuodaan laatikkoon. Pääasiallisia lämpöenergian tuottajina MLP, 2 x ILP ja takka.

Lämpöenergian kulutukseen voi vaikuttaa vähentämällä laatikon lämpövuotoja esim. korjaamalla vuotavia ikkunatiivisteitä, kiinnittämällä huomiota lämpimän veden käyttötottumuksiin, laskemalla tarpeettoman korkeita huonelämpötiloja yms.

Lämpöenergian tuotto on kokonaisuus. Jos toista lähdettä käytetään tuottoon enemmän, vähenee toisen tuottama energiamäärä mikäli tavoitellaan vakiota sisälämpötilaa. Esim. takan polton jälkeen ILP jää huilaamaan. Ja ILP:n puhistessa maalämpöpumppu käy harvemmin ja lyhyemmän aikaa.

Aiempi laskelma maalämpöjärjestelmästä perustuu pumpusta löytyviin tietoihin. Takkaa lienee käytetty ainakin jonkin verran, joka on vähentänyt MLP:n käyttötunteja. Suurena muutoksen kokonaisuuteen tulee tuo tuoreehko ILP x 2 asennus, joka vaikuttaa merkittävästi lämpöenergian tuoton mahdollisuuksiin. Eli jos sisälämpötilan pyyntiasetuksilla painotetaan ilmalämpöpumppujen toimintaa, vähentää se energian nostoa lämpökaivosta. Ilmalämpöpumpun hyötysuhde häviää maalämpöpumpun hyötysuhteelle. Kovemmilla pakkaskeleillä ILP:n hyötysuhde putoaa ja tarvitaan enemmän sähköenergiaa lämmöntuottoon, ellei sitten samalla lisätä lämmöntuottoa muista lähteistä (nosteta pyyntiä maalämpökoneelta tai polteta takkaa).
Maalämpöpumpun hyötysuhde pysyy paremmin vakiona ympäri vuoden. Kun kaivosta nostetaan paljon lämpöenergiaa, se jäähtyy alentaen hyötysuhdetta. Alimitoitettu kaivo jäähtyy liikaakin tuoden potentiaalisia riskejä. Nuo ILP:t ovat ihan hyvä ja varsin kustannustehokas helpotus kaivon kuormitukselle, mikäli kaivo meinaa mennä kylmäksi. Kovimmilla pakkasilla ne eivät kuitenkaan toimi energiatehokkaasti. Maalämpöjärjestelmän käyttö kannattaa priorisoida, ILP rinnalle mikäli kaivo yhtään sitä tarvitsee ja takan polttoa harrastuneisuuden ja mielihalujen mukaan.

Oikeinmitoitetun maalämpöjärjestelmän ohessa ostopuulla suoritettu takan lämmitys on kalliimpaa kuin saman lämpöenergiamäärän tuottokustannukset maalämpöjärjestelmällä. Itse omasta metsästä tehtynä kustannustehokkuus paranee – joskaan ilmaista se ei ole niinkään. Huomioitta ei toki pitäisi jättää sitäkään, että takan lämmöllä saattaa olla parantavaa vaikutusta parisuhteeseen tai klapisavotalla säännöllisemmin tehtynä myönteisiä vaikutuksia sairastavuuteen ja sitä kautta alentuneisiin elinkustannuksiin.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.

Poissa grendy

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #19 : 12.10.21 - klo:12:08 »
Kiitoksia vastauksista! Vielä jos jaksatte kommentoida tuota puskurivaraajan mahdollista jälkiasennustarvetta niin koe olevani paljon viisaampi ;)

Sen verran vielä tuosta muiden lämmityslähteiden käytöstä maalämmön kanssa, eli sillon kun ulkona on -25C ja kaivo alkaa mennä pakkaselle (ilmeisesti voi mennä kuitenkin joitakin asteita pakkaselle?) ja virittelisin takkaan tulia niin pitääkö siinä vaiheessa koskea maalämmön asetuksiin niin, että se tajuaa että nyt on apurit käytössä ja voi ottaa vähän iisimmin? Kun kerta termostaatit on poistettu/täysillä niin niihin ei voi koskea ja en tiedä kertoisiko se muutenkaan oikeaa sanomaa maalämpöpumpulle. Ilmeisesti kuitenkin sähkövastusten käytön voi ottaa pumpusta pois päältä asetuksista ja kun se on pois päältä niin sitten seuraus on se, että pattereissa kiertävän veden lämpötila vaan alkaa pudota kun maasta ei irtoa tarpeeksi lämpöä - ja sillon on oikea hetki pistää takkaan tulet että saa pidettyä huonelämpötilan kohdallaan? Mutta sitä en ymmärrä edelleenkään, että mistä se maalämpöpumppu tajuaisi sitten että ei tarvitse niin paljoa rehkiä kun on apurit käytössä, kun kerta mikään muu lämmitysmuoto ei sitä pattereissa kiertävää vettä itsessään lämmitä... Ugh. Vai onko se vaan niin, että täyttä työtä se koko ajan tekee (ilman suorasähkön apua) joka tapauksessa, mutta sähköä säästyy kun se "puuttuva" lämpötila tuleekin muista suorasähköä tehokkaammista lämpölähteistä, mihin maalämpö ei kovalla pakkasella riittäisi?

Poissa PS

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 119
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Amatööri kyselee, apuja kaivataan! :)
« Vastaus #20 : 12.10.21 - klo:12:57 »
Sähkövastuksia ei kannata ottaa kokonaan pois käytöstä. Ne ovat varalla tarvittaessa ja toisaalta myöskin järjestelmän henkivakuutus varojärjestelmän toimiessa kaivon jäätymisen uhatessa. Maalämpöpumppu kiskoo tarvitsemansa lämpöenergian määrän kaivosta hälytysrajaan saakka. Kaivon jäähtyessä hyötysuhde laskee, mutta pumppu pyrkii kiskomaan lämpöä ylös tarvitsemansa määrän kaivolta kyselemättä. Jos sitten mennään jäätymisen rajoilla ollaan toimenpidetarpeiden kanssa jo kiireisiä. Mieluumin kokonaisuuden säädöt siten, että ennakointia ja lämmitysmuotojen yhteiskäyttöä hyvissäajoin. MLP:n sähkövastukset sitten perälautana.

Pumppu mittaa lämmityskierron aikana poistunutta veden lämpötilaa ja päättelee siitä lämmitystarvetta. Jos  sisälämpötilaa pidetään riittävänä muilla konsteilla, ei pumppukaan totea lämmitystarvetta ja rupeaa paussille. ILP-säädöillä ja takan poltolla vaikutetaan siis nimenomaan tähän toimintajärjestykseen. Thermian tuntijat varmastikin valaisevat pumpun tapaa laskea ajankohtaista lämmitystarvetta.

Itse en puskurivaraajaa ensimmäisenä laittaisi jos paketti toiminut näinkin. Muut säädöt ensin kohdalleen ja tutustelua tilanteeseen.
Nibe 1155-12 (Jämä)+300l KVV+50l buffer.
OKT -00, 3 krs, 324 neliötä / 1030 kuutiota. Lattiakierto, 3 jakotukkia, kylppäri aina lämmin.
Kaivo 2x130m, aktiivia 252m. Pirkanmaa.