Lämmön siirto pumpulta taloon

[peki]

B11+5 rivin voi muuttaa kaavarivillä fx 

R407 on ikävä suuren lämpöliukuman omaava kylmäaine.

Ohjeessa sanotaan että tässä excell kaavassa on kyseessä vaihtimelta lähtevän veden lämpötila.

Lauhtumislämpötilan, lauhduttimen loppupäässä jossa viimeinen kaasukupla nesteytyy, tulee olla jonkin verran veden lämpötilaa korkeampi.

Lämmönsiirtimen toiminnasta: http://aijaa.com/36wZen

Samoin myös B2+10 voidaan muuttaa. Luku 10 kuvaa höyrystimen lämmönsiiron lämpötilaeron ja paisuntaventtiilin tulistuksen summaa ja on oletuksena suurempi kuin lauhduttimen lämpötilaero 5K.

Tästä lämmönsiirron laskennasta on naapurissa keskusteltu 7 sivun verran: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=6311.0

Täytyy opiskella. Miten tuo ulkolämpötila? Eihän sen pitäisi vaikuttaa höyrystyslämpöihin muutaku jossain vuoristossa?

[ego]

Ulkolämpötila tarkoittaa tässä höyrystimen ulkopinnalla vaikuttavaa lämpötilaa. Lämpöpumpun prosessiin ei huomattavasti vaikuta se, mistä kylmistä höyrystävä lämpö tulee. Ulkoilman tilalle vain maaviinan lämpötila ja ollaan lähellä totuutta.

Sekä ilp, vilp että mlp käyttää höyrystimessä pientä lämpötilaeroa, korkeintaan muutamia asteita.

Näissä prosesseissa höyrystimen sisäiset tapahtumat ovat lähes identtisiä, tosin kovin monimutkaisia.

Höyrypitoisuuden kasvu muuttaa lämmönsiirtoa ja matemaattinen mallintaminen on hyvin vaikeaa verrattuna yksifaasisiin lämmönsiirtimiin.

Minulle uutta opittavaa riittää joka päivälle 

[peki]

Ulkolämpötila tarkoittaa tässä höyrystimen ulkopinnalla vaikuttavaa lämpötilaa. Lämpöpumpun prosessiin ei huomattavasti vaikuta se, mistä kylmistä höyrystävä lämpö tulee. Ulkoilman tilalle vain maaviinan lämpötila ja ollaan lähellä totuutta.

Sekä ilp, vilp että mlp käyttää höyrystimessä pientä lämpötilaeroa, korkeintaan muutamia asteita.

Näissä prosesseissa höyrystimen sisäiset tapahtumat ovat lähes identtisiä, tosin kovin monimutkaisia.

Höyrypitoisuuden kasvu muuttaa lämmönsiirtoa ja matemaattinen mallintaminen on hyvin vaikeaa verrattuna yksifaasisiin lämmönsiirtimiin.

Minulle uutta opittavaa riittää joka päivälle 

Pari kysymystä.
Eikö ilpeissä tuo paine noin yleensä ole eri luokkaa kuin mlp vehkeissä?
Miksi, ainakin mulla menolitkun lämpötila ero paluuseen pienenee huomattavasti enemmän kuin kovalla virtauksella?

Miksi höyrystimen dt kasvoi ykkösnopeudella noin 0,5k?

[jm82]

Siitä liuoksen lämpötilaerosta voi päätellä sitä hyötysuhdetta. Mitä isompi lämpötilaero niin sitä parempi cop. Jos siis se lauhdutinpumpun nopeus vaikuttaa jotakin siihen liuoksen lämpötilaan. Saattaa olla että en ymmärtänyt kysymystä oikein.

[peki]

Siitä liuoksen lämpötilaerosta voi päätellä sitä hyötysuhdetta. Mitä isompi lämpötilaero niin sitä parempi cop. Jos siis se lauhdutinpumpun nopeus vaikuttaa jotakin siihen liuoksen lämpötilaan. Saattaa olla että en ymmärtänyt kysymystä oikein.

Juu, samoilla jäljillä
Tuonhan voi nyt todeta helposti kun laittaa mittarit hullunkierron molemmin puolin ja siellä taas pitäisi olla suurempi dt niin enempi tehoa
Sitä pitää itseänsä välillä ihan dorkana, mutta kun oikein pinnistelee niin jokunen hippu järkeekin pulpahtelee pintaan.

Kävisköhän tämä laastarointi myös tuohon Tipin tapaukseen.

[ego]

Pari kysymystä.
Eikö ilpeissä tuo paine noin yleensä ole eri luokkaa kuin mlp vehkeissä?
Miksi, ainakin mulla menolitkun lämpötila ero paluuseen pienenee huomattavasti enemmän kuin kovalla virtauksella?

Miksi höyrystimen dt kasvoi ykkösnopeudella noin 0,5k?

Useinmissa ilmalämpöpumpuissa on kylmäaineena R410a joka toimii korkeammalla painetasolla. Lämmönsiirtimissä korkeampi paine parantaa hiukan lämmönsiirtoa ja tarvittavat komponentit ovat pienempiä mm. putkikoot.

Maalämpöpumpuissa yleisesti käytettävä R407c on R22 perillinen eli samoilla paineilla toimiva saoskylmäaine jonka lämpöliukuma on poikkeuksellisen suuri.

Villi arvaukseni on että seuraavan sukupolven maalämpöpumput käyttävät kiertoaineena R290 eli propaania.

Minulla ei ole lämpötilaeroihin mitään selitystä. Höyrystimessä viina jäähtyy riippuen virtausnopeudesta. Lämmönsiirto paranee nopeuden kasvaessa. Viina sen sijaan jäähtyy jäähtymistehon ja virtaaman funktiona:

Teho = virtaama (dm3/s) x viinan tiheys (kg/m3) x ominaislämpökapasiteetti (kJ/kg/K) x lämpötilaero

Voisiko syynä olla virtausnopeuden kasvun aiheuttama lämmönsiirron paraneminen jolloin suurella virtaamalla lämpötilaero jopa kasvaa.

Tämän tiedon voisi terkistaa höyrystyspaineen mittauksella. Tähän astisen kokemukseni mukaan paine nousee virtausnopeuden kasvaessa.

Tämäkin parantaa jäähdytystehoa. Hankala asia saada selvästi ajateltua, saati kirjoitettua.

SUURI NOPEUS PARANTAA LÄMMÖNSIIRTOA JA TEHOA, kunnes pumppausteho kasvaa kohtuuttomaksi. 

Pätee myös lauhduttimeen. Hidas virtaus ei raavi pyörteilemällä lämpöä levylämmönsiirtimen pinnasta yhtä tehokkaasti kuin rivakka turbulenssi.

Imukaasunkorkeampi paine lisää sylinerin täyttömäärää ja teho kasvaa. Lämpötilan pieneminen parantaa COP:ia.

Vilkas kierto maapiirissä, höyrystimessä, lauhduttimessa ja lämmönjakoverkossa on paras vaihtoehto kunhan pumppauskustannukset eivät kasva liikaa.

[peki]

Useinmissa ilmalämpöpumpuissa on kylmäaineena R410a joka toimii korkeammalla painetasolla. Lämmönsiirtimissä korkeampi paine parantaa hiukan lämmönsiirtoa ja tarvittavat komponentit ovat pienempiä mm. putkikoot.

Maalämpöpumpuissa yleisesti käytettävä R407c on R22 perillinen eli samoilla paineilla toimiva saoskylmäaine jonka lämpöliukuma on poikkeuksellisen suuri.

Villi arvaukseni on että seuraavan sukupolven maalämpöpumput käyttävät kiertoaineena R290 eli propaania.

Minulla ei ole lämpötilaeroihin mitään selitystä. Höyrystimessä viina jäähtyy riippuen virtausnopeudesta. Lämmönsiirto paranee nopeuden kasvaessa. Viina sen sijaan jäähtyy jäähtymistehon ja virtaaman funktiona:

Teho = virtaama (dm3/s) x viinan tiheys (kg/m3) x ominaislämpökapasiteetti (kJ/kg/K) x lämpötilaero

Voisiko syynä olla virtausnopeuden kasvun aiheuttama lämmönsiirron paraneminen jolloin suurella virtaamalla lämpötilaero jopa kasvaa.

Tämän tiedon voisi terkistaa höyrystyspaineen mittauksella. Tähän astisen kokemukseni mukaan paine nousee virtausnopeuden kasvaessa.

Tämäkin parantaa jäähdytystehoa. Hankala asia saada selvästi ajateltua, saati kirjoitettua.

SUURI NOPEUS PARANTAA LÄMMÖNSIIRTOA JA TEHOA, kunnes pumppausteho kasvaa kohtuuttomaksi. 

Pätee myös lauhduttimeen. Hidas virtaus ei raavi pyörteilemällä lämpöä levylämmönsiirtimen pinnasta yhtä tehokkaasti kuin rivakka turbulenssi.

Todella mielenkiintoinen aihe.
Jotenki tuntuu siltä että hyötysuhde ei ole vakio, vaan tiettyyn lämpötilaan hitaalla virtauksella lauhduttimella olisi parempi COP, ja
sitten tulee jonkinlainen romahdus   Ei ole helppoa.

[ego]

Romahdus tulee 

[peki]

Romahdus tulee 

Joo, ääni myös tälle
No huomenna nähdään, pistin nuo lähettimet tuonne putkien kylkeen niin oikeesti nähdään.
Tämäkin kuuluisi tonne toiseen osioon mutta voiko kylmis olla liukumaltaan enemmän kuin nuo annetut
arvot?

[peki]

No niin nyt on ekat dt:t mittarilla.
Mittarin muistiin jää molempien antureiden suurimmat lämmöt.
Alkutilanne oli että molemmat mittarit näyttivät täsmälleen samaa lämpötilaa, kuten pitääkin.
Paluuputki- 28,4K
Menoputki - 31,7K
Erotus siis 3,3K.
En ollut kyttäämässä mitä tuo ero oli käynnin alussa, mutta näin.
Lisäksi Husdata näytti 0,2C pienempää paluun suurinta lämpöä.
Pumpun oma antura on samassa putkessa, mutta ennen ohitusputkea.
Eli käyttövesiajo saattoi lämmittää tuota paluuputkea tuon 0,2C ylimääräistä.
Putki on pumpun ja ohitusputken välistä aika lyhyt ja antura on siinä kiinni.
Sanoisin että oikea dt on 3,5K käynnin lopulla.
Laitoin lauhduttimen kakkoselle, ajetaan nyt sitten kaikki nopeudet.
Tämä testi siis lauhdutinpumppu ykkösellä.
Kaivon minimit tässä vielä.
Paluu 3,2 ja meno 0,7. Nämä arvot noin arvoja kun menoanturi näyttää mielestäni 0,8 astetta liian vähän.
No, valehteleehan se jatkossakin samalla lailla
Lisään tähän vielä. Kompuran lämmöt Max 87,7K Käyttövesi 58,4K

[peki]

Lauhdutin kakkosnopeudella.
Paluuputki 27,9K
Menputki   31,3
erotus 3,4K
Kaivo 3,4/1.0
Komp. 88.1
Käyttövesi 56,7
Yhteenveto: Tuo ensimmäinen ajo oli yöllä ja tämä ajo oli kaivon levättyä 16h, lukuunottamatta kolmea 12 min kv lämmitystä.
Käyntiaika oli yöllä 19 minuuttia pidempi, mutta ulkolämpötilakin  oli hieman alempi.
Ei siis mitään eroa näissä lukuunottamatta tuota manttelivaraajan hieman lämpöisempää vaippaa.
Kolmosnopeudella ehtii vielä tänään kun yksi ajo tulee vielä jos ulkolämmöt tippuu.

[fraatti]

Mitä tällä kytkennällä voitetaan?

Lähtökohtaisesti lauhduttimen "halpa" lämpö pitää saada mahdollisimman vilkkaasti tasalämpöiseen lattiaan.

Lämpimän puolen korkein lämpötila + lämmönsiirron lämpötilaero = lauhdutuslämpötila.

Myös lauhduttimen lämmönsiirto paranee veden virtausnopeuden kasvaessa. Rst-levari kestää melko kovan virtausnopeuden.

Käyttöveden lämmitys onkin asia erikseen, siinä pyritään varaajan mahdollisimman suureen lämpötilaan tekniikan rajoittaessa lauhdutuspainetta.

Hullunkierto 

Nimenomaan, hullunkierto. 

Näin saman kytkennän tänään myös erään pitkään lämpöpumppujen kanssa työkseen pelanneen ihmisen piirtämänä. Ilmeisesti näitä on joskus viljelty jotta saadaan tarpeeksi deltaa lauhduttimelle R407:lla ja saadaan samaan komboon yhdistettyä myös esim ilmanvaihdon jälkilämmitys niin ettei käyttöveden tekeminen pysäytä kiertoa lattiassa/kennossa. Tällöisessä kytkennässä myös sisäisen ja ulkoisen pumpun nopeusero vaikuttaa todella paljon kuinka virtauksen käyttäytyvät. Esimerkissä mitä minulle esiteltiin puhuttiin koneen sisäisen pumpun nopeudesta 1:llä ja ulkoista kakkosella...

[peki]

Siitä vaan mittauksia tänne, niin nähdään kuinka hyödytön tuo ulkonen pumppu lattialämmityksen kanssa on.
Päällekkäistä pyöritystä vuositasolla lauhduttimen kanssa tulee ehkä jonkin verran, mutta mielummin itse
annan tuon ulkosen pumpun tehdä oman työnsä ja lauhduttimen pumpun keskittyä vain omaansa
Ennen taisi moni muukin asia olla hieman paremmin mietitty, vai  mitä

[peki]

Testi kolmosella.
Paluu 28,5
Meno 31,9
DT 3,4
Ei käyttövesi lämmitystä.
Kompuran lämmöt pelkässä lämmitysajossa oli muuten ykkösellä noin 75C ja kolmosella 70,5C
eli jonkin verran pannu käy kuumempana kun lauhduttimen virtaus on pieni.
Mitä sitten vaikuttaa paineisiin sen voi joku laskea kun en itse osaa.
Miksi muuten kv- ajossa tuota kompuran lämmön nousua ei tapahdu?
Eli kompuran lämmöt tuossa 88 molemmin puolin vaikka lauhduttimelta lähtee
ykkösnopeudella muutama aste kuumempaa. Itse asiassa ykkösellä taisi käydä
kompura kaikkein viileimpänä.

[fraatti]

Mikäs sulla on siinä pumpussa ohjaustapa joka sen mlp käynnistää/pysäyttää ja missä sen anturi on?

Kytkentähän tuossa on tavallaan samanlainen kuin mitä se on puskurivaraajan kanssa mutta tuo puskurivaraaja on korvattu pätkällä putkea.

Onko sulle koskaan kukaan selvittänyt miksi se on kytketty noin? Vai voiko olla että se on kytketty sen takia niin että sisäinen pumppu voidaan pitää 1. nopeudella käyttöveden teon takia koska sulla on manttelivaraaja? Ja siitä huolimatta muualle saadaan riittävä virtaus?

Olikos sulla pelkästään lattialämmitystä talossa?

[peki]

Mikäs sulla on siinä pumpussa ohjaustapa joka sen mlp käynnistää/pysäyttää ja missä sen anturi on?

Kytkentähän tuossa on tavallaan samanlainen kuin mitä se on puskurivaraajan kanssa mutta tuo puskurivaraaja on korvattu pätkällä putkea.

Onko sulle koskaan kukaan selvittänyt miksi se on kytketty noin? Vai voiko olla että se on kytketty sen takia niin että sisäinen pumppu voidaan pitää 1. nopeudella käyttöveden teon takia koska sulla on manttelivaraaja? Ja siitä huolimatta muualle saadaan riittävä virtaus?

Olikos sulla pelkästään lattialämmitystä talossa?

Pumpun käynnistystä ja sammutusta ohjaa paluuputkessa oleva anturi. Esim pyynti 28.2 ja kytkentäerotus 4c. Pumppu käynnistyy kun litkun lämpö tipahtaa 26.2 asteeseen ja sammuu sitten kun laatasta tulee 30,2 asteinen vesi. Mitään muuta ohjausta tuossa ei ole.
Toimii ja säädettävyys on ihan sika hyvä. Pyyntilämpötilaa taasen ohjaa ulkotermari.
Puskurivaraajana toimii tässä tapauksessa laatta.
Kukaan ei ole selvittänyt miksi tuo noin on rakennettu. Enkä itsekkään ekaan seitsemään vuoteen ajatellut kuko pumppua, ihmettelin vaan
pieniä sähkölaskuja ja pumpun huolettomuutta.
Ostin tuon pumpun eräästä länsiuusimaalaisesta putkiliikkeestä ja heilläkään ei tainnut olla pahemmin kokemusta vielä silloin kun nuo olivat
vasta tuloillaan korvaamaan sähkölämmitystä.
Asentaja laittoi silloin keruun ja lauhduttimen kolmoselle, eikä tietenkään selittänyt mitään syytä tähän, eikä meikäläinenkään
osannut kysyä mitään. Käyttöönotto-opastus taisi kestää noin viisi minuuttia. Olihan siinä pieni kielimuurikin kun asentajan äidinkieli oli Ruotsi.
Kaikki on lattialämmöllä, yläkerta alupelleillä  ja alakerta 8cm valussa.
Mielestäni pumpun tunnit vuositasolla on hyvät ja kämppä lämmin, niin eipä tuota kovin helposti ala muuttamaankaan.
Linjasäätö tuohon ohitusputkeen on kyllä koko ajan mielessä, saisi vain aikaiseksi.

[peki]

Pari pähkäilyä vielä noista pumpuista. Lauhdutin pumppu täydellä teholla vie noin 60w, ja voi olla ettei tuo yksinään
yksinkertaisesti riittäisi hoitamaan koko lämmityspiirin tarpeita.
Toisaalta kesäasetus, joka katkaisee nimenomaan ulkoisen pumpun toiminnan ei voisi toimia tai sitä ominaisuutta ei
pumpussa olisi.
Eli 2200h päällekkäistä ajoa tekee 132kwh ns ylimääräistä, mutta kun yli 17C ulkolämpötiloilla pysähtyy tuo ulkoinen,
niin taitaa mennä kulutuksen osalta aika samoihin yhdellä tai kahdella pumpulla.
Suosittelisin tuota rakennetta jos pumpussa on lämpötilan mittaus samoin tai vaikka se olisi menoputkesta.
Anturin paikkaa voi aina muuttaa, pumpun lämpötilakäyrän kyllä joutuu rukkaamaan huomattavasti alemmaksi

[peki]

 Heräsi tällänen ajatus.
Kaikilla nopeuksilla oli sama dt, mutta muuttuiko virtaus laatassa kun lauhduttimen pumppu tavallaan avittaa
enemmän kovalla kierrolla tuota ulkoista pumppua