Maalämpöfoorumi
Maalämmön suunnittelu => Yleistä => Aiheen aloitti: Temppes - 02.01.14 - klo:22:19
-
Hei kaikille foorumilaisille! Mahtava foorumi kaikenkaikkiaan jo kyrönlahden porakaivon ajoilta.
Tilanne on seuraava: Menin investoimaan reilu vuosi sitten rintamamiestaloon napapiiriltä. Täällä on talvet pitkiä ja aurinkoa ei näy.. lisäksi maa on kylmää kohtuu syvälle asti, silti meinasin porauttaa porakaivon maalämpöä varten.
Laskin uusimmalla bergheatilla joitain arvoja, mutta epäilen etten osaa käyttää ko. ohjelmaa oikein.. porakaivon syvyydeksi tuli 360m ja pumpuksi 8kw?
Talo on kolmikerroksinen pinta-alaltaan 190 neliötä. Tilavuutta löytyy 450 kuutiota. Keskikerros on lisäeristetty villalla ja yläpohja myös. Teimme viime syksynä remontin jossa kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna hakattiin hiekalle asti auki ja uuteen valuun laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Ensi keväänä tarkoitus olisi laittaa lattialämmitys muuallekin alakertaan. Keskikerroksessa ja yläkerrassa on kaksilehtiset vesikiertopatterit, jotka myös säilytän. Meitä on nelihenkinen perhe öljyn kulutuksen ollessa arviolta 3500l vuodessa. Öljyn kallistumisen myötä olen lämmittänyt taloa puilla. Suht lyhyen ajan sisällä 20 poltetun motin jälkeen talon lämmitys alkaa tuntua jo työltä. Lisäksi rouva lähtenee pian äityislomalta töihin, joten kukaan ei ole päivisin lämmittämässä taloa.
Maalämpötarjouksia on tullut laidasta laitaan porakaivon ollessa 160 - 230m ja pumpun tehon vaihdellessa 8-12kw. Kukaan ei ole mainostanut omaa pumppumerkkiään parhaaksi juuri tähän taloon. Olen hankala ihminen ja haluan talooni optimaallisimman ratkaisun maalämmön osalta. (telkkarin valintaan meni vuosi ja auton osto kesti 2,5 vuotta ;)). Eniten minua arveluttaa että mikä maalämpöpumppu tämmöiseen kompleksiin sopii.. vaihtoventtiili- vai tulistuspumppu.. kierukkaa vai manttelia, erillisvaraaja vai ei?
Sisätilan lämpötila 20-21 astetta on ollut sopiva meille. Pattereihin menee nollakelillä 30 asteista vettä ja paluu näyttää olevat 29 astetta. 30 asteen pakkasilla pattereihin menee 48 asteinen vesi. Pattereissa on omat termostaatit. Pannuhuone / alakerta sisältää nyt öljypolttimen jossa 115l varaaja ja 2000litran öljysäiliö, lisäksi löytyy puukattila 90 litran vesitilavuudella joka työntää vettä n. 3000 litran varaajaan. -> kaikki nuo aion heitän pois kun maalämpö astuu kuvioihin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Laskin uusimmalla bergheatilla joitain arvoja, mutta epäilen etten osaa käyttää ko. ohjelmaa oikein.. porakaivon syvyydeksi tuli 360m ja pumpuksi 8kw?
Talo on kolmikerroksinen pinta-alaltaan 190 neliötä. Tilavuutta löytyy 450 kuutiota. Keskikerros on lisäeristetty villalla ja yläpohja myös. Teimme viime syksynä remontin jossa kodinhoitohuone, pesuhuone ja sauna hakattiin hiekalle asti auki ja uuteen valuun laitettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Ensi keväänä tarkoitus olisi laittaa lattialämmitys muuallekin alakertaan. Keskikerroksessa ja yläkerrassa on kaksilehtiset vesikiertopatterit, jotka myös säilytän. Meitä on nelihenkinen perhe öljyn kulutuksen ollessa arviolta 3500l vuodessa. Öljyn kallistumisen myötä olen lämmittänyt taloa puilla. Suht lyhyen ajan sisällä 20 poltetun motin jälkeen talon lämmitys alkaa tuntua jo työltä. Lisäksi rouva lähtenee pian äityislomalta töihin, joten kukaan ei ole päivisin lämmittämässä taloa.
Maalämpötarjouksia on tullut laidasta laitaan porakaivon ollessa 160 - 230m ja pumpun tehon vaihdellessa 8-12kw. Kukaan ei ole mainostanut omaa pumppumerkkiään parhaaksi juuri tähän taloon. Olen hankala ihminen ja haluan talooni optimaallisimman ratkaisun maalämmön osalta. (telkkarin valintaan meni vuosi ja auton osto kesti 2,5 vuotta ;)). Eniten minua arveluttaa että mikä maalämpöpumppu tämmöiseen kompleksiin sopii.. vaihtoventtiili- vai tulistuspumppu.. kierukkaa vai manttelia, erillisvaraaja vai ei?
Sisätilan lämpötila 20-21 astetta on ollut sopiva meille. Pattereihin menee nollakelillä 30 asteista vettä ja paluu näyttää olevat 29 astetta. 30 asteen pakkasilla pattereihin menee 48 asteinen vesi. Pattereissa on omat termostaatit. Pannuhuone / alakerta sisältää nyt öljypolttimen jossa 115l varaaja ja 2000litran öljysäiliö, lisäksi löytyy puukattila 90 litran vesitilavuudella joka työntää vettä n. 3000 litran varaajaan. -> kaikki nuo aion heitän pois kun maalämpö astuu kuvioihin.
Tein laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelman lähtötiedoissa on luultavasti virheellisiä tietoja.
Jos havaitset oleellisia virheitä, kerro, niin korjaan ne.
Pattereiden pinta-ala on riittävä maalämmitykselle, jos 48 -asteinen pattereille lähtevän kiertoveden lämpötila on riittävä.
Patterilämmitteiseen taloon suositan kovasti tulistusvaraajallista lämpöpumppua.
Rovaniemellähän on yksi sellaisten valmistaja (Ekowell).
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu on myöskin hyvä ja helppo ratkaisu taloon, jossa on sekä patteri-, että lattialämmitystä.
Pääse huomattavasti vähemmillä putkitöillä.
Kovasti taasen korostan, että tämä mitoitus on vain suuntaa antava, ei mikään takuumitoitus.
Sitovan takuumitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta tai vastuulliselta maalämpötoimittajalta.
-
Kiitos tomppelille laskelmasta!
Kylläpä vaihtelee paljon arviot kaivon ja pumpun riittävyydestä. Pari tarjousta esimerkiksi Thermia diplomat Optimum 8kw. Lämpökaivo 199m = 17890€. Toinen tarjous Thermia diplomat optimum 10kw 222 metrin reiällä = 18980€. Eivät ihan saaneet lämpökaivon syvyydeksi bergheatin yli 300 metriä ? Nuo tarjoukset ovat kylläkin tehty 25500kw:n energian tarpeelle.
Tuohon pumpun valintaan liittyen ruotsalaisten tekemän testin mukaan Nibe olisi yksi parhaista. Tuntuu että nykyään suurin osa vuodesta pattereihini virtaava vesi on 30-40 asteista. Tämän johdosta olen jotenkin vaihtoventtiilikoneen kannalla (taitaa olla hieman edullisempikin kuin tulistinvehje). Kaiken järjen mukaan parempi COP saavutetaan, kun ei tehdä "ylilämminta" vettä yhtään? Vuodessa on kuitenkin vain muutama päivä kun pakkasta on kunnolla ja pattereihin menee 50 asteen vesi. Tämän takia asensimme keskikerroksessa olevaan suoravetoiseen takkaan sydämen joka tuottaa ainakin tuon takan ympärille miellyttävän lämpimän ilmaston.
Vaihtoventtiilikoneen huono puoli lienee se että pattereihin menevän veden lämpötilavaihtelut voivat aiheuttaa pattereiden naksuntaa. Tässä talossa onneksi ei ole sitä ongelmaa. Pattereihin on virtautettu 20 - 95 asteista vettä (95 oli vahinko, kun opettelin käyttämään tuota puulämmitysmasiinaa ;D). Toinen seikka on lämpivän veden riittävyys. Meillä on nyt rempan myötä kaksi suihkua kylppärissä, joten veden kulutus voi olla suurtakin, kun lapsen oppivat sitä joku päivä lotraamaan. Verkoston paine on kylläkin laskettu sieltä 9 barista 4-5 paikkeille.. eli myöskään lämpivän veden virtaus ei ole mikään mahdottoman suuri.
Vielä pari omasta mielestäni olevaa faktaa poimittuna foorumilta, jotka vaikuttavat pumpun hankintaa (nimimerkkejä en valitettavasti ole ottanut ylös):
"Lähtökohtaisesti ei kannata IVT:tä ottaa, koska parempiakin on saatavilla. Ko pumppu on varustettu kaksoisvaippavaraajalla, joka sulkee sen pois "ostaisinko" listalta. Huomioiden myös testin kovimman metelin."
"Esms IVT:stä näytti menevän vaihtoventtiili kolmen vuoden kohdalla."
"Mantteli(kaksoisvaippa)varaajissa on joissakin lämpöpumpuissa ollut sellaista haittaominaisuutta että kun lämpöpumppu lämmittää varaajan ulkovaipan vettä niin varaajan väliseinän läpi ei ehdi johtumalla siirtyä lämpöä sisemmässä tankissa olevaan käyttöveteen samaan tahtiin mitä ulkovaipan lämpö nousee. Eli ulkovaipan lämpö nousee pysäytysrajalle mutta koska ulkovaipasta edelleen siirtyy lämpöä sisätankkiin niin kompressori käynnistyy kohta uudestaan ja samaa toistuu kunnes varaajan sisempi säiliö on lämmennyt tarpeeksi. Eli manttelivaraajalla saattaa tulla useampi lyhyt käyttöveden lämmitysjakso pienen ajan sisään. "
"Vaihtoventtiilikoneella saadaan tuotettua nopeasti lämmintä suihkuvettä. Se syö myös vähemmän energiaa kuin kiinteästi lauhduttava pumppu"
"Uusimmissa maalämpöpumpuissa käytetään vähän energiaa kuluttavia kierroslukuohjattuja kiertovesipumppuja. Näiden energian kulutuksessa ei ole mainittavia eroja eri valmistajien välillä.
Jos maalämpöpumppu käyttää vanhempia kiinteän nopeuden kiertovesipumppuja, voi sähkön vuosikulutus näissä olla satoja kilowattitunteja suurempi."
"Uusissa pumpuissaan Nibe on luopunut kyseisten liittimien käytöstä." (messinkimutterit, jotka ovat hajonneet)
"Kierukan etuja vs mantteli: 15% enemmän vettä 150% nopeampi lataaminen "
"Invertteri on kalliimpi hankkia ja sen toiminta ei ole optimaalista koko teho alueellaan."
Liekko nämä totta vai tarua, mutta johonkin tässä päätöksenteossa on yritettävä tukeutua. Jos foorumilta löytyy tietämystä muista hyvistä keinoista lämmittää pirttiä, niin kuuntelen (luen mielelläni). Ilmalämpöpumput ja ilmavesilämpöpumput on jos pohdittu läpi kuten pellettihommatkin, no thanks. Niin ja aurinkohan ei täällä paista.. investointi ei kohtaa säästöjä riittävän ajoissa.
-
"Vaihtoventtiilikoneella saadaan tuotettua nopeasti lämmintä suihkuvettä. Se syö myös vähemmän energiaa kuin kiinteästi lauhduttava pumppu"
Jos ajattelet, että tulistusvaraajallinen pumppu olisi ns. kiinteästi lauhduttava pumppu,
niin siihen haluaisin sanoa korjauksena, että tulistuspumppu on niin sanotusti liukuvalauhdutteinen lämpöpumppu.
Tässä alla taasen tuo kaaviokuvaesitys erilaisista lämpöpumpputyypeistä.
(http://kuva.termiitti.com/image/28978.jpg)
Tulistusvaraajallisen lämpöpumpun varaajatankin 2 alinta kolmasosaa on lämmitysverkon kiertovettä,
joka lämmitetään vain noin pari kolme astetta kuumemmaksi, kuin patteriverkkoon tarvitaan lähtemään.
Alatankin lämpötila muuttuu ulkolämpötilan ja lämmityksen säätökäyrän ohjaamana, lämpötila liukuu lämmitystarpeen mukaan.
Sekin lämpötila tasataan vielä moottoriohjatulla kolmitiesekoittajalla tankin lähdössä.
Tankin yläosassa on kuumempaa kiertovettä, mutta sitä käytetään yleensä vain kuuman käyttöveden loppukuumennukseen.
Käyttöveden esilämmitys tapahtuu tankin alaosassa olevalla kierukalla.
Näin siksi, että säästetään arvokasta ylävaraajan kuumempaa, tulistimesta saatua vettä.
Tulistuslämpö tulee lämmityskaudella patteriverkon kiertoveden lämmittämisen kylkiäisenä.
Siksi se saadaan paremmalla hyötysuhteella, kuin on mahdollista tavallisella vaihtoventtiilikoneella.
Myöskin Thermiassa tuotetaan käyttöveden lämpö tulistustekniikalla.
Thermiakin on valinnut tuon hiukan kalliimman tulistustekniikan juuri tuon paremman hyötysuhteen vuoksi.
Thermia eroaa muista tulistuslämpöpumpuista siinä, että Thermiassa ei ole varaajatilavuutta lämmitysverkon kiertovedelle.
-
"Uusimmissa maalämpöpumpuissa käytetään vähän energiaa kuluttavia kierroslukuohjattuja kiertovesipumppuja. Näiden energian kulutuksessa ei ole mainittavia eroja eri valmistajien välillä.
Jos maalämpöpumppu käyttää vanhempia kiinteän nopeuden kiertovesipumppuja, voi sähkön vuosikulutus näissä olla satoja kilowattitunteja suurempi."
Minäkin harkitsin aikanani omasta pumppumallista Opti Pro -versiota, jossa olisi ollut tuollaiset kiertovesipumput. Hintaero oli kuitenkin siihen aikaan n. 1000 € verrattuna karvalakkimalliin, joten käytin sen ylimääräisen tonnin ottamalla tarjottua syvemmän kaivon. Jos kiertovesipumppujen vuosikulutus putoaa vaikkapa 300 kWh niin puhutaan tämänhetkisillä sähkönhinnoilla n. 40 euron säästöstä.
-
Tulistusvaraajallinen lämpöpumppu on myöskin hyvä ja helppo ratkaisu taloon, jossa on sekä patteri-, että lattialämmitystä.
Pääse huomattavasti vähemmillä putkitöillä.
Tuota ei pysty yleistämään tuolla tavalla, tuo toteutuu vain jos valitsee semmosen laatikon missä on kaikki rakennettu sisään huoltotöiden kiusaksi ja piiloon ettei huomaa
jos joku vuotaa. Noita tommosia laatikoita ei ole monia, omasta mielestä ainut kelpuutettava malli vois olla Ekowell.
Omasta kokemuksesta ei kannata yrittää pitää lämmitys+LKV vesiä samassa varaajassa, ne sekottuu jossain määrin kumminkin...molemmille oma säiliö.
Itse pyöräyttäisin tommoseen kohteeseen vaihtoventtiilikoneen sisäisellä LKV varaajalla ja lämmityspuolelle puskuri LKV esilämmityskierukoinnilla tai jos väkisin haluaa "tulistaa" (johon en nää mitään etua) niin sitten 3 erillistä laatikkoa MLP+LKV varaaja(tänne tulistus)+puskuri tai Ekowell.
Jos haluaa väkisin laittaa puskurittoman lämmityspiirin, niin sitten tämä Invertteri masiina Nibe 1255 jolla ajetetaan lämmitystä patterikäyrällä ja lattia sitten alashunttaamalla tuosta, tuohonkin itse laittaisin puskurin väliin.
-
Henk koht olen tyytyväinen LÄ T8:n toimintaan uudistalossamme ja Pellettilämmitykseen (Ariterm Biomatic 20+ + pneumaattinen siirto) rintamamiestalossa.
Pelletti on vaatinut nuohouksen about kerran kahdessa kuukaudessa (kattila+poltin+siilo(kellariin)+siirto maksoi luokkaa 10t€, v2008), muutama lastentauti on pitänyt hoitaa ja muutaman viikon...muutaman kuukauden välein on pellettisiirron tukos pitänyt aukaista. (aikaa mennyt jotain 1h per 2kk huoltotoimiin).
LÄ on tehnyt luotettavasti lämmintä vuodesta 2006 alkaen, yhden kerran halkesi messinkimutteri maapiirin liitoksesta, sen itse korjasin ja on kestänyt toistaiseksi. Liuosnestettä olen lisännyt sen lisäksi kerran tai kahdesti (muutaman litran).
LÄ:n isoimpana miinuksena olen pitänyt kylpy/saunakytkimen puuttumisen. Muutoin maalämmön "pyynti" liukuu lattiapiirin menoveden pyynnin mukana, mutta isoon kylpemiseen tarvitaan +10 astetta varaajan alaosaan. Ymmärtääkseni kaikissa uudemmissa tulistuspumpuissa tulistusteho on parempi koska niissä lienee tehokkaampi tulistin/lämmönvaihdin.
Itse en laittaisi maalämpöä rintsuun ellen uusisi lämmönjakoa matalampilämpöiseksi.
-
LÄ:n isoimpana miinuksena olen pitänyt kylpy/saunakytkimen puuttumisen. Muutoin maalämmön "pyynti" liukuu lattiapiirin menoveden pyynnin mukana, mutta isoon kylpemiseen tarvitaan +10 astetta varaajan alaosaan. Ymmärtääkseni kaikissa uudemmissa tulistuspumpuissa tulistusteho on parempi koska niissä lienee tehokkaampi tulistin/lämmönvaihdin.
Siinähän tuo tuli taas kerrottua, ilmeisesti sulla on tämmönen yhdistetty lämmitys+LKV varaaja?
Itse en laittaisi maalämpöä rintsuun ellen uusisi lämmönjakoa matalampilämpöiseksi.
Tuossa ei nyt ole järkeä että olis pakko olla erityisen matalalämpöinen....kaverilla on ihan tarpeeksi matalalämpöinen, suurinpiirtein sama kuin minulla (patterit+lattia) ja mainiosti toimii.
Ylikiiminki: 700m3 & 230m2 & LÄ T8 & 11-14Mwh/vuosi
Onko tuo siis pumpun vai talon kokonaiskulutus?
-
Minäkin harkitsin aikanani omasta pumppumallista Opti Pro -versiota, jossa olisi ollut tuollaiset kiertovesipumput. Hintaero oli kuitenkin siihen aikaan n. 1000 € verrattuna karvalakkimalliin, joten käytin sen ylimääräisen tonnin ottamalla tarjottua syvemmän kaivon. Jos kiertovesipumppujen vuosikulutus putoaa vaikkapa 300 kWh niin puhutaan tämänhetkisillä sähkönhinnoilla n. 40 euron säästöstä.
Nuo säätyvät pumput taitaa olla nykyään enemmänkin sääntö ja poikkeus on ettei ole, Thermia jostain ihme syystä pitää vielä yllä jopa ton mukaista mallistoa...muut ovat enemmän tai vähemmän vain säätyvillä pumpuilla ettei ole monia pienen nyanssieron malleja.
-
Eivät ihan saaneet lämpökaivon syvyydeksi bergheatin yli 300 metriä ?
Bergheat-laskelma perustuu siihen, että kaivo ei saa mennä koskaan pakkasen puolelle. Muistaakseni siinä on myös huomioitu maaperän kylmeneminen vuosikymmenten saattossa. Kylmeneekö jatkossa, vai lämpeneekö? Hyytyykö Golf-virta, vai ei? Mitä tapahtuu kasvihuoneilmiölle?
Ainakin talojen (myös vanhojen) lämmitysenergian tarve on vähentynyt jatkuvasti. On tehty jos jonkinlaista energiaremonttia ym.. Mielestäni se tällä hetkellä "sopiva" kaivo on 50 vuoden päästä todennäköisemmin ylimitoitettu kuin alimitoittu.
Mielestäni Thermian tarjoama mitoitus on aika hyvä.
Jos kaivon jäätyminen pelottaa, niin sitten 10kW:n tilalle 8kW. Toisen kaivon porauttaminen on todella kallista verrattuna sillä mahdollisesti saataviin säästöihin. Varsinkin sellaisessa tapauksessa, että yhden kaivon järjestelmä jää vain vähän osatehoiseksi ja/tai kallion päällä on paljon maata.
Minkä ikäinen öljykattila, poltin ja varaaja käytössä?
Järjestelmän vuosihyötysuhde ei ole välttämättä ole lähelläkään 85 %:ia.
-
Jos kaivon jäätyminen pelottaa, niin sitten 10kW:n tilalle 8kW. Toisen kaivon porauttaminen on todella kallista verrattuna sillä mahdollisesti saataviin säästöihin. Varsinkin sellaisessa tapauksessa, että yhden kaivon järjestelmä jää vain vähän osatehoiseksi ja/tai kallion päällä on paljon maata.
Tuohon lankaan ei sitten kannata törmätä, molemmat koot vievät sieltä kaivosta niin lähellä toisiaan olevat energiamäärät että ei helpota pumpun pienentäminen kaivoa yhtään...suurempi heitto tulee jo siitä kuinka laadukas kaivo on saavutettavissa, kaivojakin on hyviä ja vähemmän hyviä.
Kaivon syvyyden määrää sieltä otettava energiamäärä eikä pumpun teho!
-
Järjestelmän vuosihyötysuhde ei ole välttämättä ole lähelläkään 85 %:ia.
Tässä laskelmassa öljyn polton vuotuinen hyötysuhde on 83%.
Maaperän ja ylempien kallioperän kerrosten lämpötilat Suomessa (Lähde: GTK, Niina Leppäharju).: ( http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/geoenergia/ )
(http://www.gtk.fi/export/sites/fi/geologia/kuvat/geoenergia_1_286.jpg)
Lämpökaivon vesi ei saisi jäätyä.
Kaivosta tulevan keruunesteen lämpötila saa mennä muutaman asteen (korkeintaan noin 4 astetta) pakkaselle.
Kaivoon voi mennä sitäkin kylmempää.
-
Maalämpöpumppuja ja porakaivoja asennetaan myös tuonne -1c...-2c alueelle. Eikä kaivot sielläkään näyttänyt olevan mitenkään poikkeuksellisen syviä, kun porafirman kartalta joskus katselin.
http://www.geodrill.fi/referenssikartta/
http://www.geodrill.fi/maal%C3%A4mp%C3%B6-maakunnassa/lappi/
Yhdellä kaivolla näyttävät pärjäävän. Valitettavasti lämmitettävistä kohteista ei ole tietoja, mutta olettaisin niiden kuitenkin olevan ihan omakotitaloja eikä koiran koppeja.
-
Hyviä pointteja!
Tomppelin hyvä kuva eri pumppujen toiminnasta selvensi asioita kummasti.. pitänee ottaa taas yhteys ekowelliin :). Jossain keskustelussa mainittiin että avaimet käteen könttöpakettia ei kannattaisin ottaa. Edullisemmin saisi kun tilaa porarin pihaan ja lämpöpumpun ja kytkennän hankkii muualta?
En tiedä miten "normaalitalossa" hoidetaan tuo lämmitys kesällä, mutta tässä pirtissä on patterikierto laitettu kiinni toukokuussa ja kiertovesipumppu hyrskähtänyt taas syyskuussa käyntiin. Talon lämmityksen tarve näyttäisi olevan kun kuukauden keskilämpötila putoaa alle 10 asteen. Toki nyt asia muuttunee hieman kun lattialämmityspiirejä alkaa ilmestymään tuonne alakertaan, joihin olisi kiva laittaa 25-30 asteista vettä kesälläkin (ainakin märkätiloihin).
Manttelivarajaa on kuulemma huono kesäisin kun patterit eivät tarvi lämmintä vettä, mutta lämpivän käyttöveden teko säteilee ja lämmittää myös pattereille tarkoitettua ivettä turhaan?
Lämmitysmuodoista voisi heittää vielä yhtenä vaihtoehtona kaukolämmön. Kaukolämpö kulkee 4 metrin päässä talosta. Jotenkin ajatus siitä että joku määrittelee mielivaltaisesti kotiti lämmityshinnan ei tunnu hyvältä (kyllähän tietty sähkön hinnallakin pelataan omaa peliä). Tällä seudulla ainakin kaukolämmön hinta on pompannu perustamismaksuja myöten. Tulevaisuudessa täällä vanha kaukolämpöverkko tarvii korjaustoimenpiteitä ja uusimista, joten ei se kaukolämpö ainakaan tule halventumaan.. korjauskulut siirtyvät luonnollisesti kuluttajan maksettavaksi.
Öljykattila on vuodelta 1977 ja se on ollut päälämpölähde vuosien varrella. Öljypoltin on Lamborghini vuodelta 2002. Manuaali sanoo tehoksi 20kw... hyötysuhde voi olla jotain 83% luokkaa? Puukattila on 1983 eli molemmat järjestelmät ovat pian tiensä päässä.
-
Jos kaivon jäätyminen pelottaa, niin sitten 10kW:n tilalle 8kW. Toisen kaivon porauttaminen on todella kallista verrattuna sillä mahdollisesti saataviin säästöihin. Varsinkin sellaisessa tapauksessa, että yhden kaivon järjestelmä jää vain vähän osatehoiseksi ja/tai kallion päällä on paljon maata.
Tuohon lankaan ei sitten kannata törmätä, molemmat koot vievät sieltä kaivosta niin lähellä toisiaan olevat energiamäärät että ei helpota pumpun pienentäminen kaivoa yhtään...suurempi heitto tulee jo siitä kuinka laadukas kaivo on saavutettavissa, kaivojakin on hyviä ja vähemmän hyviä.
Kaivon syvyyden määrää sieltä otettava energiamäärä eikä pumpun teho!
Riippuu ihan mitoituksesta. Jos 10 kW on vähän osatehoinen ja 8 kw reilusti osatehoinen, niin kyllä tuo 8kW ottaa aika selvästi vähemmän energiaa kaivosta. Vaikka Etelä- ja Keski-Suomesta katsottuna Rovaniemi voi olla Pohjoisnavalla, niin ei sielläkään vuodessa mahdottoman paljon -25c pakkaspäiviä vuodessa ole.
-
Öljykattila on vuodelta 1977 ja se on ollut päälämpölähde vuosien varrella. Öljypoltin on Lamborghini vuodelta 2002. Manuaali sanoo tehoksi 20kw... hyötysuhde voi olla jotain 83% luokkaa? Puukattila on 1983 eli molemmat järjestelmät ovat pian tiensä päässä.
Entäs se varaaja?
Esimerkiksi 500W lämpöhäviö ei lienee mikään mikään mahdottomuus. Tuosta tulisi 4380 Kwh, josta täysin hukkaan menee vähintään puolet, ehkä jopa 3/4 osaa, verrattuna nykyaikaisen maalämpöpun häviöihin.
Lisäys2:Integroitujen vaihtoventtiilipumppujen lämpöhäviötehot Ruotsalaisessa testissä vaihtelivät välillä 33..89W.
Isä vaihtoi vm.81..82 kattilan ja (hyvin huolletun) polttimon uuteen 10 vuotta sitten. Pannuhuoneen 16m3 lämpötila laski kymmenellä asteella ja öljynkulutus laski 17%.
-
Riippuu ihan mitoituksesta. Jos 10 kW on vähän osatehoinen ja 8 kw reilusti osatehoinen, niin kyllä tuo 8kW ottaa aika selvästi vähemmän energiaa kaivosta.
Tuossakaan tilanteessa, johon kenenkään järkevän MLP ostajan ei tulisi pyrkiä, se 8kW laite käy vaan paljon enemmän tunteja...eikä kaivovaikutukseen tee niin suurta eroa että kannattaa sen harhan pohjalta kaivoa leikkailla tai pumppua pienennellä.
-
Manttelivarajaa on kuulemma huono kesäisin kun patterit eivät tarvi lämmintä vettä, mutta lämpivän käyttöveden teko säteilee ja lämmittää myös pattereille tarkoitettua ivettä turhaan?
Mantteli ei ole koskaan hyvä, paitsi soldaatin niskassa ;D... sekin oli joskus muinoin.
-
Riippuu ihan mitoituksesta. Jos 10 kW on vähän osatehoinen ja 8 kw reilusti osatehoinen, niin kyllä tuo 8kW ottaa aika selvästi vähemmän energiaa kaivosta.
Tuossakaan tilanteessa, johon kenenkään järkevän MLP ostajan ei tulisi pyrkiä, se 8kW laite käy vaan paljon enemmän tunteja...eikä kaivovaikutukseen tee niin suurta eroa että kannattaa sen pohjalta kaivoa leikkailla.
Joo, ei kannata aloittajan pienentää kaivoa missään tapauksessa olen samaa mieltä.
Mutta kannattaa jättää se toinen kaivo (mitä Bergheat ehdottaa) poraamatta.
-
Öljykattila on vuodelta 1977 ja se on ollut päälämpölähde vuosien varrella. Öljypoltin on Lamborghini vuodelta 2002. Manuaali sanoo tehoksi 20kw... hyötysuhde voi olla jotain 83% luokkaa? Puukattila on 1983 eli molemmat järjestelmät ovat pian tiensä päässä.
Entäs se varaaja?
Esimerkiksi 500W lämpöhäviö ei lienee mikään mikään mahdottomuus. Tuosta tulisi 4380 Kwh, josta täysin hukkaan menee vähintään puolet, ehkä jopa 3/4 osaa, verrattuna nykyaikaisen maalämpöpun häviöihin.
Isä vaihtoi vm.81..82 kattilan ja (hyvin huolletun) polttimon uuteen 10 vuotta sitten. Pannuhuoneen 16m3 lämpötila laski kymmenellä asteella ja öljynkulutus laski 17%.
Iso vesivaraaja (3000ltr) ei juurikaan säteile ylospäin, koska eristettä on varmaan toisen vesivaraajan verran siinä ympärillä. Pannuhuone ja varajaa sijaitsevat keskellä talon alakertaa, joten hukkalämpö ulkoilmaan ei lienee mahdottoman suuri. Suurin poistuminen tapahtuu savupiipun kautta, mutta sinne nokeen ja savuun on hankala saada mitään talteenottotsydeemiä. Lämmityksen päätyttyä laitan aina pellit ja hormit kiinni.
Mitä pannuhuoneen lämpöön tulee niin onhan se melkoinen sauna vielä päivänkin jälkeen kun puilla lämmitys on päättynyt. Hyvä paikka sikäli kuivailla märkiä vaatteita sun muita harrastusvälineitä. Pannuhuone tosiaan pysyy ehkä turhankin lämpimänä vaikka öljyllä tekisikin vettä. Siellä on pari paksua eristämätöntä putkea vuodelta 1952, joissa virtaa normaalisti se 40 - 90 asteinen vesi. Voisi uusia eristeet kaikkiin muihinkin putkiin siellä, mutta määlämpö alkaa olemaan jo turhan lähellä, joten en taida kehdata.
-
Voisi uusia eristeet kaikkiin muihinkin putkiin siellä, mutta määlämpö alkaa olemaan jo turhan lähellä, joten en taida kehdata.
Lähinnä oli tarkoistus muistuttaa, että varaajan ja putkien lämpöhäviötkin huonontavat vuosihyötysuhdetta.
Esimerkki laskelma mielikuvistusnumeroilla:
Öljyn kulutus 3500L => 35000 kWh
Paloprosessin hyötysuhde 90% => 31500 kWh
Kattilan lämpöhäviöt vuodessa 5% => 28350 kWh (lämmityskauden ulkopuolella)
Varaaja 3m2 + putkistohäviöt vuodessa 10% => 25515 kWh (lämmityskauden ulkopuolella)
Tuossa olisi öljykattilan ja polttimon vuosihyötysuhde 81% (28350/35000) ja koko lämmitysjärjestelmän kokonaishyötysuhde vuositasolla 72,9% (25515/35000).
-
Iso vesivaraaja (3000ltr) ei juurikaan säteile ylospäin, koska eristettä on varmaan toisen vesivaraajan verran siinä ympärillä.
Meillä on Jämä Kantikas 1250l:n varaaja vuodelta 1987 ja kerran viikon lomareissun ajalta mittasin varaajan lämmönkulutuksen (lämpöhäviön) kun varaajan vettä ei kaytetty laisinkaan.
Tässä on alkuperäinen uretaanieristys 90mm ja varaajan ulkopinta on yhtä lämmin kuin pannuhuoneen lämpötila n 20C
Varaajan sisällä siis +50C vesi tuon testin aikana.
Viikossa lämpöpumppu siis lämmitti varaajaa 50kwh:n teholla eli n 7kwh/vrk ja tunnissa häviökulutusta oli 291w.
On huomattava että tuo 50kwh tuotettiin lämpöpumpulla (COP 3) joten maksullista kulutusta oli todellisuudessa vain n17kwh/vko tai 2,4kwh/vrk tai 100w/h.
-
Raksaajalla ja Matiaksella on tuossa pointit. Testasin kans viime kesänä lämpöhäviötä vesivaraajasta. Lopputuloksena oli että varaaja viileni noin 1 aste / päivä. Tarkempia laskelmia oli mahdoton tehdä koska en tiedä missä korkeudella lämpämittarit varaajassa on enkä tiedä edes tarkalleen varaajan kokoa. Se oli kuulemma 5000ltr kun muutin, mutta käytännön testit ja kokemukset kertovat jotain muuta. Mielenkiintoista nähdä tulevina viikkoina mitä sieltä eristeiden sisältä löytyy.. muuta kuin lisää asbestia :).
-
Dodih, hyvältä ehdokkaalta näyttää siis tulistuspumppu 10kw. Tulistin toiminee siis hyvällä COPila kesällä sen 5kk kun patterit eivät tarvi lämmintävettä (verrattuna vaikka vaihtoventtiilikoneeseen)? Tulistimen tehdässä lämmintä käyttövettä, se samalla saisi tehdä jotain 20-30 asteista vettä lattilämmitystarpeiksi.
Porakaivon kanssa on vielä muutama kysymysmerkki. Esim onko etua tehdä halkaisijaltaan 140mm reikä suhteessa 115mm. Päätin että yhdellä reiällä on pakko pärjätä, joten lämmöntuotta saisi olla maksimaalisoptimaalinen. Reikä tulee olemaan sen rontti 200m. Riippuu tietysti toimittajasta mihin asti poraavat. Sitten pitäisi vain valita oikeanlainen maalämpöpumppu, jossa tehot riittää vielä esim. 240m reiän varalta. Ehkä pumpun myyjät osaavat kertoa siitä lisää kuinka syvälle heidän pumppunsa jaksaa liosta liikuttaa.
Keruuputkia on myös monenlaisia esim. 32mm ja 40mm olisi tarjolla. Onko immeisillä kokemuksia kumpi kannattaisi ottaa energian tuoton kannalta? Tonttihan sijaitsee vaaran etelärinteellä, joten uskon tuolla tulevassa kaivossa olevan jonkinlainen vesivirtaus eli toivottavasti tämä on siis hyvä asia että vesi vaihtuu ja energia liikkuu?
-
Dodih, hyvältä ehdokkaalta näyttää siis tulistuspumppu 10kw. Tulistin toiminee siis hyvällä COPila kesällä sen 5kk kun patterit eivät tarvi lämmintävettä (verrattuna vaikka vaihtoventtiilikoneeseen)?
Jos tulistinpumpussa on omat varaajat niin silloin toimii tuohon tapaan.Yleensä tulistinpumpuissa on valmiina yhteenrakennettu käyttövesi ja lämmitysverkon varaaja.Käytännössä puhutaan ylä- ja alavaraajista.
Tulistustehoa tulee 10kw:n pumpussa n 2kw ja sillä teholla lämmitetään käyttövesivaraajaa(ylävaraaja).
Lämmitysverkon varaajaa(alavaraaja) lämmitetään lauhduttimen lämpöteholla ja 10kw:n lämpöpumpussa lauhdutintehoa tulee n 8kw.
Pelkästään tulistustehoa ei lämpöpumppu voi tehdä vaan aina tulee myös lauhduttimen lämpöteho joka n 4 kertaa suurempi kuin tulistimen teho.
Talviaikana näiden yhteispeli menee siten että tulistimen teholla lämpiää käyttövesi ja talon lämmityksen hoitaa lauhduttimelta saatava suurempi lämpöteho.
Kesäaikaan tulistinpumput yleensä toimii niin että molemmat varaajat alkaa toimia käyttövesivaraajina, koska talon lämmitykseen ei kesäaikana tarvita lämpötehoa niin suuremmasta lämmitystehosta johtuen myös alavaraajan lämpö alkaa nousta lähelle ylävaraajan lämpötilaa.
Tulistinpumpun varaajissa on molemmissa käyttöveden lämmityskierukka ja kesäaikaan alavaraaja osallistuu myös käyttöveden lämmitykseen enemmän koska alavaraajan lämpötila on silloin korkeampi.
Tuollaisen 3000l:n varaajan kanssa ei nykyaikainen kompakti tulistinpumppu oikein toimi yhdessä vaan talon- ja käyttöveden lämmitys kannattaa tehdä suoraan lämpöpumpulla.
On kuitenkin olemassa tulistinpumppuja joissa ei ole valmiina varaajia pumpun koneikossa ja sellaiseen tuo 3000l:n varaajan kaiketi pystyisi hyödyntämään,silloin kuitenkin tarvitaan erillinen käyttövesivaraaja jota lämmitetään tulistinteholla.
Meillä on just tämä systeemi,tosin varaaja on "vain" 1250l ja erillinen käyttövesivaraaja on 160l
Kesäaikaan meillä muutetaan iso varaaja käyttövesivaraajaksi,tulistin ja lauhdutinteho menee siis samaan varaajaan
Vaihtoventtiililämpöpumppu on toiminnaltaan yksinkertaisempi.Esim 10kw:n lämpöpumppu antaa lauhduttimelta 10kw lämpötehoa joko lämmitysverkon varaajaan tai käyttövesivaraajaan,siis vuorotellen ja lämmöntarpeen mukaan.
Vaihtoventtiilipumpuissa on koneikossa yleensä käyttövesivaraaja valmiina mutta ei lämmitysverkon varaajaa.
Käyttövettä vaihtoventtiilipumppu siis tekee maksimiteholla, esim 10kw, milloin käyttövettä tarvitaan.
Eli kesäaikaan siinä voi talon lämmityspuoli olla vaikka pois käytöstä ja lämmitetään pelkästään käyttövesivaraajaa tarvittaessa.
Patteritaloissa vaihtoventtiilipumpulle on hyvä laittaa puskurivaraaja,esim tuo 3000l:n varaaja sopii sellaisenaan puskurivaraajaksi patteriverkolle,on se tosin aika hurjan iso,yleensä noi puskurivaraajat on n 300l:n kokoisia.
Tulistinpumpun toimintaperiaate LÄ
(http://i7.aijaa.com/t/00546/12946410.t.jpg) (http://aijaa.com/xwYW2M)
-
Dodih, hyvältä ehdokkaalta näyttää siis tulistuspumppu 10kw. Tulistin toiminee siis hyvällä COPila kesällä sen 5kk kun patterit eivät tarvi lämmintävettä (verrattuna vaikka vaihtoventtiilikoneeseen)? Tulistimen tehdässä lämmintä käyttövettä, se samalla saisi tehdä jotain 20-30 asteista vettä lattilämmitystarpeiksi.
Se männöö just toiste päin, tulistimesta on hyötyä talvella kun tulee paljon käyntitunteja, silloin siis tulee myös paljon tulistustunteja ja energiaa käyttöveteen. Kesällä täytyy tulistuspumpussa pitää puskurissa päällä syyttäsuotta ylilämpöä lämmitystarpeeseen nähden koska muutoin käyttövesi ei riitä.
Vaihtoventtiilipumppu tekee töitä paremmin kohdistaen tarpeeseen, kesällä ei tarvita lämmitystä paljonkaan mutta käyttövettä kumminkin ja tuohon VV-kone osuu hyvin, talvella tarvitaan molempia sekä lämmitystä että käyttövettä ja tuohonkin hommaan VV-kone osuu hyvin kun systeemi on vielä varustettu sillä puskurilla.
Ja Matias taisi tuossa mainitakin että se koko 10kW saadaan lämmitykseen kun taas tulistuslaitteella tyypillisesti 2kW menee tulistukseen ja 8kW lämmitykseen.
Se 3k varaaja taitaa olla jo aika vanhus, ja eikös se ollutkin sulla suunnitelmissa laittaa kierrätykseen...
-
Se männöö just toiste päin, tulistimesta on hyötyä talvella kun tulee paljon käyntitunteja, silloin siis tulee myös paljon tulistustunteja ja energiaa käyttöveteen. Kesällä täytyy tulistuspumpussa pitää puskurissa päällä syyttäsuotta ylilämpöä lämmitystarpeeseen nähden koska muutoin käyttövesi ei riitä.
Vaihtoventtiilipumppu tekee töitä paremmin kohdistaen tarpeeseen, kesällä ei tarvita lämmitystä paljonkaan mutta käyttövettä kumminkin ja tuohon VV-kone osuu hyvin, talvella tarvitaan molempia sekä lämmitystä että käyttövettä ja tuohonkin hommaan VV-kone osuu hyvin kun systeemi on vielä varustettu sillä puskurilla.
Ja Matias taisi tuossa mainitakin että se koko 10kW saadaan lämmitykseen kun taas tulistuslaitteella tyypillisesti 2kW menee tulistukseen ja 8kW lämmitykseen.
Kesälläkin tulistusvaraajan alatankin lämpötila on alempi, kuin vaihtoventtiilikoneella lämminvesivaraajan lämpötila.
Siksi tulistusvaraajallinen toimii kesälläkin vähän edullisemmin, kuin vaihtoventtiilikone.
-
kyllä, eiköhän se 3k varaaja heilahda yhden seinän purun jälkeen kartanolle. Ei se tuonne pannuhuoneeseen mahdu.. ellei sisältä paljastu jotain muuta kuin ulkokuori antaa ymmärtää. Nyt se tosiaan vie vähintää 6000 litran varaajan tilan vanhoine eristeineen.. ja keskeltä kellaria. Sisällä oleva kierukkakin taitaa olla aikansa elänyt ja putken ulkopinta sakkaantunut tai jotain, koska tuntuu ettei tuo lämpö tartu kovin hyvin kierukkaan -> saa olla varaajassa kuuma vettä ettei lämmin vesi lopu kesken kun sitä käyttää.
Tuo 80% lämmitykseen ja 20% tulistukseen oli hyvä tieto, tattis. Katselin erään valmistajan tulistuspumppua ja siinä näytti olevan aika hyvä mahdollisuus säätää esim. kesäksi varaajan lämpötilaa siten ettei tehdä väkisin liian kuumaa vettä ja COPpi kiittää ;).
Foorumilla on näkynyt hyviä osoitteita mistä pummpujen hintoja voi käydä katselemassa. Taloon.com antaa ainakin suuntaviivan minkähintaisia eri pumput suomessa ovat. Nibestä tykkäisin kovasti, mutta ne kaikki lisäkilut ja kalut tuo hintaa aika paljon lisää. Pelkkä Niben shuntti lattialämpöä varten ja lämminvesivaraaja tuovat hinnat melko ylös. Takuunkin pitäis pelata jollain tavalla etten uutena maalämpöön liittyjänä ole virtsassa kun jotain odottamatonta järjestelmälle tapahtuu.. vaikka onhan aina tämä foorumi olemassa turvana ja tukena :). Hakipa tuossa eräs setämies itsellen ja parille kaverille yhteensä kolme niben pummpua ruotsin maalta.. oli kuulemma edullista touhua. En kysellyt sen enempää veroista yms.
Mitenhän tuo sulaketaulu kestää maalämmön rasitukset kun näyttää olevan pääsulakkeet 3x25A? Esim 10kw kompura ottanee virtaa jotain 3kw ilman lisävastuksia vai kuinka? Kuin tämä homma menee.. sähköhommista tiedän kokemuksen perusteella että öömi kertaa käämi = pimmeenä koko lääni!
-
Kesälläkin tulistusvaraajan alatankin lämpötila on alempi, kuin vaihtoventtiilikoneella lämminvesivaraajan lämpötila.
Siksi tulistusvaraajallinen toimii kesälläkin vähän edullisemmin, kuin vaihtoventtiilikone.
Ei voi pitää paikkaansa. Vertaa 180l kv-varaajaa vaihtoventtiilikoneessa ja 400l kierukkavaraajaa tulistinkoneessa. Näistä saadaan n. sama määrä käyttövettä. Kumman lämpimänä pitäminen on taloudellisempaa kesällä?
-
Lainataan nyt vähän toisesta ketjusta kesäajoa tulistin pumpulla, aika tyypillisellä semmosella, V9 tais olla masiina uudehkossa "ympäristössä":
Korkeaa lämpöä tehdään kokoajan, pumpulta lähtö lauhduttimelta jossain 47-55C haarukassa, kuumakaasu ~85-95.
Itse ohjaan kesällä esimerkiksi ylä_min 35 ( se nyt on ihan sama mitä ylämin on) koska säädän ala_min 40 ja ala_ero 8-10 (makuasia).
ala_min 35 saattaa olla kesällä liian vähän koska silloin myös ylävaraajassa saattaa olla lähellä 35 astetta. Mutta tämäkin riippuu perheen tavoista. Minulla kesällä ylävaraaja on noin +2 alavaraajaan verrattuna.
Tässä yksi kesän trendi:
(http://www.sarvi.fi/ouman/trend_%232011-06-30.jpg)
-
Lainataan nyt vähän toisesta ketjusta kesäajoa tulistin pumpulla, aika tyypillisellä semmosella, V9 tais olla masiina uudehkossa "ympäristössä":
Korkeaa lämpöä tehdään kokoajan, pumpulta lähtö lauhduttimelta jossain 47-55C haarukassa, kuumakaasu ~85-95.
Korjataan nyt hieman Roorin tarinoita koska on lainattu minun trendiä.
Lainatussa kuvassa lauhduttimelta ei lähde mitään 55 asteista vettä, vaan käynnin lopussa lauhdutin ulos noin 48 astetta ja lauhdutin sisään 43 astetta, siis käynnin lopussa.
Tässä vielä tarkempi miten meidän Lässä käyttäytyy kesällä.
Pumppu starttaa noin suurinpiirtein näin, eli kun ylävaraajan Lässän oma mittaus laskee 40 asteeseen ja stoppaa kun ylävaraajan lässän anturissa 47 astetta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/trendi.jpg)
Seuraava kuva on samalta päivältä, varaajan katossa on noin 60 astetta tuossa samassa tilanteessa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/varaajayla.jpg)
Seuraavassa kuvassa on lauduttimen meno ja paluulämpötila joka käynnin lopussa 48 astetta, harmaa viiva, erottuu vähän huonosti.
(http://www.sarvi.fi/ouman/lauhdutin.jpg)
-
Lainataan nyt vähän toisesta ketjusta kesäajoa tulistin pumpulla, aika tyypillisellä semmosella, V9 tais olla masiina uudehkossa "ympäristössä":
Korkeaa lämpöä tehdään kokoajan, pumpulta lähtö lauhduttimelta jossain 47-55C haarukassa, kuumakaasu ~85-95.
Korjataan nyt hieman Roorin tarinoita koska on lainattu minun trendiä.
Lainatussa kuvassa lauhduttimelta ei lähde mitään 55 asteista vettä, vaan käynnin lopussa lauhdutin ulos noin 48 astetta ja lauhdutin sisään 43 astetta, siis käynnin lopussa.
Tässä vielä tarkempi miten meidän Lässä käyttäytyy kesällä.
Pumppu starttaa noin suurinpiirtein näin, eli kun ylävaraajan Lässän oma mittaus laskee 40 asteeseen ja stoppaa kun ylävaraajan lässän anturissa 47 astetta.
(http://www.sarvi.fi/ouman/trendi.jpg)
Seuraava kuva on samalta päivältä, varaajan katossa on noin 60 astetta tuossa samassa tilanteessa.
(http://www.sarvi.fi/ouman/varaajayla.jpg)
Seuraavassa kuvassa on lauduttimen meno ja paluulämpötila joka käynnin lopussa 48 astetta, harmaa viiva, erottuu vähän huonosti.
(http://www.sarvi.fi/ouman/lauhdutin.jpg)
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten voi varaajan katossa olla 60C vettä vaikkei lauhduttimelta tule kuin 50C ja tulistus ei ymmärtääkseni toimi kesällä? Lämmittääkö itse varaaja jotenkin tuon lopun?
-
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten voi varaajan katossa olla 60C vettä vaikkei lauhduttimelta tule kuin 50C ja tulistus ei ymmärtääkseni toimi kesällä? Lämmittääkö itse varaaja jotenkin tuon lopun?
Tulistuslämpöä tulee aina, myöskin kesällä.
Ehkäpä muutkin ovat saaneet saman käsityksen.
Talvella pumpun ei tarvitse erikseen tehdä käyttövettä, koska se syntyy aina lämmityksen kylkiäisenä.
Lämmityskauden ulkopuolella tulistuspumppukin joutuu käymään pelkästään käyttöveden takia.
Silloinkin tulistin on käytössä ja ylävaraajaan ladataan tulistettua vettä.
Kesälläkin käyttövesi esilämmitetään alavaraajan matalammassa lämpötilassa ja loppukuumennetaan ylävaraajan tulistetussa vedessä.
-
Tulistuslämpöä tulee aina, myöskin kesällä.
Ehkäpä muutkin ovat saaneet saman käsityksen.
No enpä usko, siis tuota käsityksen saamista.
-
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten voi varaajan katossa olla 60C vettä vaikkei lauhduttimelta tule kuin 50C ja tulistus ei ymmärtääkseni toimi kesällä? Lämmittääkö itse varaaja jotenkin tuon lopun?
Tulistuslämpöä tulee aina, myöskin kesällä.
Ehkäpä muutkin ovat saaneet saman käsityksen.
Talvella pumpun ei tarvitse erikseen tehdä käyttövettä, koska se syntyy aina lämmityksen kylkiäisenä.
Lämmityskauden ulkopuolella tulistuspumppukin joutuu käymään pelkästään käyttöveden takia.
Silloinkin tulistin on käytössä ja ylävaraajaan ladataan tulistettua vettä.
Kesälläkin käyttövesi esilämmitetään alavaraajan matalammassa lämpötilassa ja loppukuumennetaan ylävaraajan tulistetussa vedessä.
Ok. Olisi kiva jos joku saisi tuohon logitukseen tulistimen käppyrän niin jäisi nämä arvailut vähemmälle.
-
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten voi varaajan katossa olla 60C vettä vaikkei lauhduttimelta tule kuin 50C ja tulistus ei ymmärtääkseni toimi kesällä? Lämmittääkö itse varaaja jotenkin tuon lopun?
Tulistuslämpöä tulee aina, myöskin kesällä.
Ehkäpä muutkin ovat saaneet saman käsityksen.
Talvella pumpun ei tarvitse erikseen tehdä käyttövettä, koska se syntyy aina lämmityksen kylkiäisenä.
Lämmityskauden ulkopuolella tulistuspumppukin joutuu käymään pelkästään käyttöveden takia.
Silloinkin tulistin on käytössä ja ylävaraajaan ladataan tulistettua vettä.
Kesälläkin käyttövesi esilämmitetään alavaraajan matalammassa lämpötilassa ja loppukuumennetaan ylävaraajan tulistetussa vedessä.
Ok. Olisi kiva jos joku saisi tuohon logitukseen tulistimen käppyrän niin jäisi nämä arvailut vähemmälle.
Mitä tulistimen käppyrää tarkoitat, tuossa samassa on tuo violetti korkein käyrä tulistinputkesta mitattuna, käynnin lopussa 70 astetta.
Kyllä se tulistinpumppu nyt vaan tulistaa joka ikinen käyntikerta, oli vuodenaika mikä hyvänsä, mutta ei tuolla kesäajan tulistuksella ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, käyntiaikaa kompuralle tulee karvan alle tunti, josta se 1/5 tulistimelle eli 2 kWh joka menee nyt jo lämpöhävikkeihin vuorokaudessa :).
(http://www.sarvi.fi/ouman/lauhdutin.jpg)
-
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten voi varaajan katossa olla 60C vettä vaikkei lauhduttimelta tule kuin 50C ja tulistus ei ymmärtääkseni toimi kesällä? Lämmittääkö itse varaaja jotenkin tuon lopun?
Tulistuslämpöä tulee aina, myöskin kesällä.
Ehkäpä muutkin ovat saaneet saman käsityksen.
Talvella pumpun ei tarvitse erikseen tehdä käyttövettä, koska se syntyy aina lämmityksen kylkiäisenä.
Lämmityskauden ulkopuolella tulistuspumppukin joutuu käymään pelkästään käyttöveden takia.
Silloinkin tulistin on käytössä ja ylävaraajaan ladataan tulistettua vettä.
Kesälläkin käyttövesi esilämmitetään alavaraajan matalammassa lämpötilassa ja loppukuumennetaan ylävaraajan tulistetussa vedessä.
Ok. Olisi kiva jos joku saisi tuohon logitukseen tulistimen käppyrän niin jäisi nämä arvailut vähemmälle.
Mitä tulistimen käppyrää tarkoitat, tuossa samassa on tuo violetti korkein käyrä tulistinputkesta mitattuna, käynnin lopussa 70 astetta.
Kyllä se tulistinpumppu nyt vaan tulistaa joka ikinen käyntikerta, oli vuodenaika mikä hyvänsä, mutta ei tuolla kesäajan tulistuksella ole kokonaisuuden kannalta suurta merkitystä, käyntiaikaa kompuralle tulee karvan alle tunti, josta se 1/5 tulistimelle eli 2 kWh joka menee nyt jo lämpöhävikkeihin vuorokaudessa :).
(http://www.sarvi.fi/ouman/lauhdutin.jpg)
Tökkii vähän tämä foorumi :o
No niinpä tietysti, meni noiden käppyröiden tulkinta penkin tai sanoisinko pekin alle.
-
Ihan asian vierestä tämä.:
Foorumi tosiaan tökkii ajoittain.
Syytä on haettu, mutta taitaa olla edelleenkin mysteeri!
-
Tuo nyt alkaa olemaan aika tyhjentävä kuvausta/käppyrää Lässän V9 koneesta ja uskoakseni @Renoo:n masiina taitaa olla semmosissa säädöissä missä tuo parhaimmillaan voi olla.
Hyvää infoa aloittajalle tästä koneesta.
Sitten jostakin vastaavia vaihtovenasta puskurilla...
-
Tuo nyt alkaa olemaan aika tyhjentävä kuvausta/käppyrää Lässän V9 koneesta ja uskoakseni @Renoo:n masiina taitaa olla semmosissa säädöissä missä tuo parhaimmillaan voi olla.
Hyvää infoa aloittajalle tästä koneesta.
Sitten jostakin vastaavia vaihtovenasta puskurilla...
Koko heinäkuu on tuolta lämpötilamittaukset-->arkisto nähtävillä. Pesuhuoneen lattioiden takia myös lämmitysvettä on tehty kesällä.
-
Vielä heittäisin kysymyksen:
Millä leveysasteella noin suurinpiirtein kulkee raja ettei vaakaputkistoa voi/kannata käyttää?
Kyllä kai sen kallionkin luovutusteho on aika pieni ja jäätymisvaara aika paljon oleellisempi kuin etelässä.
-
Ei ainakaan Suomessa. Pohjoisinta Lappia myöten aurinko sulattaa roudan jonka alla on sula maa.
Jos maakellari toimii, niin toimii maaputkistokin, ja on varmempi kuin porakaivo, mikäli asennus onnistuu ;)
-
Ei ainakaan Suomessa. Pohjoisinta Lappia myöten aurinko sulattaa roudan jonka alla on sula maa.
Jos maakellari toimii, niin toimii maaputkistokin, ja on varmempi kuin porakaivo, mikäli asennus onnistuu ;)
Tällä foorumilla oli joku jolla maapiiri ja toimi tosi hienosti. Muistaako kukaan?
-
Ihan pohjoisessa saattaa vaakakeruupiiri olla järkevämpi valinta, kuin kaivo, mikäli vain löytyy sopivaa maata tuvan ympäriltä.
Porakaivosta tulee Ylä-Lapissa aika syvä. Porakaivo ei saisi pahasti jäätyä.
Maakeruu saa jäätyä, eikä jäätyminen aiheuta yleensä mitään vahinkoa.
COP voi jäädä vähän huonommaksi, mutta senkin ero on tosi pieni.
-
Siis näin:
Tilaat Ekowell pumpun.
Paikallinen yrittäjä upottaa keruuputket maahan.
Ekopena tulee bussilla oppilastyönä pesueensa kanssa asentamaan :)
Handmade in Finland ;D
-
Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa
28K 20K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36 2,26.
Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K 20K tulistus ja mustalla 3K tulistus.
Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.
*edit* oli jäänyt vahingossa punaisen käppyrän osalta isentrooppiseksi hyötysuhteeksi 100%. Kiitos juippi kun huomasit. Nyt korjattu ja muutos kasvatti eroa entisestään...
-
Tulistinpumpussa ei käsittääkseni voi määrittää tuota pysäytyslämpöä muuta kautta kun oumannilla ja Thermissakin ajaa aina pressoon kiinni? Onko näin?
Toisaalta onko tuolla kesäkäytössä väliä kun kv-ajoo tulee niin vähän?
Onko täällä yhtään Lämpöässän omistajaa jolla olisi pumppu käynyt edes 5 tuntia putkeen?
-
Hyvää tietoa aloittelijalle.. jep, pikkasen on saanu päätä raapia noiden käppyröiden kanssa.
Juippi: Sinulla näkyy olevan talossa sekä patterit että lattialämpöä. Kattelin sun Danfoss käppyröitä kun ulkoilma oli 1,1 astetta. Tulkitsinko oikein että lattiaan sinulla menee noin 38 asteinen vesi ja pattereihin noin 42 asteinen vesi? Danfoss on tulistinpumppu, onhan? Miten teet kesällä tuon lämmityksen kanssa, eli laitatko patterit täysin kiinni ja lattiaan menee vain pieni lämpö? Saatko säädettyä tulistinta jotenkin ja näin ollen saisit paremman COPin kesällä kun lämmin käyttövesi on lähes ainoa mikä kuluttaa energiaa?
Tuo tulistimella saatu korkeampi käyttövesi näyttää käppyröillä ehtyvän aika nopeasti (lämmöt laskee).. käppyrät ei tietenkään kerro millainen veden käyttöaste on, mutta eikös COP nousisi mikäli tuo tulistin saataisiin lämpimällä kelillä pois päältä? Tähän on voinut tulla jo vastaus mutta osa teidän kirjoittelusta näkyy mulle hepreana :D
Roori: mitä tarkoitat kommentilla että sitten etsimään V9:n ominaisuuksilla olevaa vaihtovenakonetta puskurivaraajalla? Näyttää tämä foorumi olevan aika jaakaantunut noiden kahden määlämpötekniikan osalta kahtia ::) siitäkö on kyse?
Peki: Juurikin taidan tehdä kuten ehdotit.. Ekowellin puheille. Maapiiri ei onnistu tähän noin 800 neliön tontille, joten porailuksi menee. Vielä pitäisi miettiä tilaanko ensin pelkän reiän pihaan ja sitten ekowellin ukot asentamaan laitteensa toimintakuntoon. Reiän vaarana lienee ettei ekowellin pumppu jaksa pyöritää viinaa tai sitten reiällä on väärä halkaisija ja keruuputket ovat väärän kokoisia optimoimaan ekowellin lämmöntuoton.. mietinkö tällaisia asioita turhaan vai onko tämä "one size fits all"-tapaus? Eli ei väliä
-
Kaikella on väliä :)
Kysy ensin minkä kokoinen pumppu on sopiva ja sitten reikä hieman ylisyväksi.
Eikö siellä ole todellakaan ole tilaa maapiiriin?
-
mutta eikös COP nousisi mikäli tuo tulistin saataisiin lämpimällä kelillä pois päältä? Tähän on voinut tulla jo vastaus mutta osa teidän kirjoittelusta näkyy mulle hepreana :D
Tulistimella tarkoitetaan siis lämmönvaihdinta, joka siirtää kuumakaasusta (eli siis kompressorin puristamasta kaasumaisesta kylmäaineesta) pienen siivun lämmöstä pois ennenkuin kaasu ohjataan lauhduttimelle, jossa suurin osa energiasta saadaan joka tapauksessa talteen. Vaihtoventtiilikoneissa ei tyypillisesti ole tulistinta eli kuumakaasu viedään suoraan lauhduttimelle, jossa tulistus ja lauhtuminen molemmat otetaan talteen. Eli siis molemmat pumpputyypit saavat talteen saman energiapaukun, mutta tulistinvaihtimella pieni osa siitä energiamäärästä saadaan korkeammalla lämpötilalla. Jos taas vaihtoventtiilipumpulla haluttaisiin tuottaa yhtä korkea lämpötila niin pitäisi nostaa lauhtumispainetta, joka taas huonontaa lämpökerrointa (täytyy ottaa suurempi osuus sähköverkosta).
Eli siis kaikissa (oikein säädetyissä) pumpuissa kompressorilta on tarjolla tulistunutta kylmäainetta. Jos koneessa on tulistin niin ei se lämpökerrointa nosta vaikka sen kesäkäytössä poistaisi käytöstä. Päinvastoin.
Tulistinpumppujen mahdollisesti huonompi lämpökerroin kesällä käyttövettä tehtäessä johtuu siitä, että niissä on tyypillisesti vaihtoventtiilikoneita suurempi varaaja ja sitä kautta isommat hävikit.
-
"Tulistinpumppujen mahdollisesti huonompi lämpökerroin kesällä käyttövettä tehtäessä johtuu siitä, että niissä on tyypillisesti vaihtoventtiilikoneita suurempi varaaja ja sitä kautta isommat hävikit."
Kiitos xargo.. tässä taas yksi fakta mihin voi heikolla hetkellä nojata :). Tuo suurempi hävikki on vain hyvä juttu kannaltani, eli pannuhuoneeseen ei välttämättä tarvikaan erillistä lämmitystä jos varaaja sen verran vuotaisi. Pannuhuone sijaitsee alakerrassa keskellä taloa.. olin jo valmistautunut piikkaamaan sieltä lattian auki ja laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen.
Onko foorumilaisilla tietoa tulevista maalämpöpumpputesteistä? Parikolme testiä olen löytänyt, mutta jos kielimuuri ei ole esteenä niin sitten esim COP-arvojen ilmoittaminen on tehty monimutkaisesti. Osassa mukaan on laskettu kaikki kiertovesipumput ja pensselit,mutta toiset ilmoittavat COPin "raakana" ilman juurikin näitä pumppuja. Ota siitä nyt selvää mikä on paras?
Korjatkaa ihmeessä jos olen lähtenyt väärille poluille pumppuvalinnassa (10kw pumppu ja yli 200 metrin reikä maahan.): 1. Hinta/laatusuhde pitää olla kohdallaan. En tarvi etäkäyttöä tai viilennyksiä sun muita värinäyttöjä. 2. merkkaa COP juurikin tähän rintsikkaan liittyen missä on pattereita ja lattialämmitystä (2/3 tiloista pattereilla). 3. takuu ja tarvittaessa huollon pitää toimia (sellaiset huollot mitä on pysty itse tekemään, onko niitä edes?)
-
Tuo nyt alkaa olemaan aika tyhjentävä kuvausta/käppyrää Lässän V9 koneesta ja uskoakseni @Renoo:n masiina taitaa olla semmosissa säädöissä missä tuo parhaimmillaan voi olla.
Hyvää infoa aloittajalle tästä koneesta.
Sitten jostakin vastaavia vaihtovenasta puskurilla...
Roori: mitä tarkoitat kommentilla että sitten etsimään V9:n ominaisuuksilla olevaa vaihtovenakonetta puskurivaraajalla? Näyttää tämä foorumi olevan aika jaakaantunut noiden kahden määlämpötekniikan osalta kahtia ::) siitäkö on kyse?
En nyt oikeis tiedä tarkalleen mihin tuolla nyt viittaat, mutta jos se on tuo ylempi, niin alla lisähöystöä lauseeseen...
"Sitten jostakin jäseneltä X"vastaavia kuvausta/käppyrää vaihtovenasta puskurilla, josta näkyy vastaavaa ajoa kuin @Renoo ..."
-
Onko foorumilaisilla tietoa tulevista maalämpöpumpputesteistä? Parikolme testiä olen löytänyt, mutta jos kielimuuri ei ole esteenä niin sitten esim COP-arvojen ilmoittaminen on tehty monimutkaisesti. Osassa mukaan on laskettu kaikki kiertovesipumput ja pensselit,mutta toiset ilmoittavat COPin "raakana" ilman juurikin näitä pumppuja. Ota siitä nyt selvää mikä on paras?
Korjatkaa ihmeessä jos olen lähtenyt väärille poluille pumppuvalinnassa (10kw pumppu ja yli 200 metrin reikä maahan.): 1. Hinta/laatusuhde pitää olla kohdallaan. En tarvi etäkäyttöä tai viilennyksiä sun muita värinäyttöjä. 2. merkkaa COP juurikin tähän rintsikkaan liittyen missä on pattereita ja lattialämmitystä (2/3 tiloista pattereilla). 3. takuu ja tarvittaessa huollon pitää toimia (sellaiset huollot mitä on pysty itse tekemään, onko niitä edes?)
Ruotsin testiin täällä on siellä täällä viittailtu ja se taitaa olla ainut josta jotain tietoa saa ja ei ole vanhaa tietoa, mutta Ekowell ei ole siellä...eikä muutkaan Suomilaitteet:
http://www.energimyndigheten.se/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Bergvarmepumpar-november-2012/
Ekowelli ei näköjään julkaise mitään COP:ja...Norjasta niitä saa näköjään haettua niitä COP:eja....sinänsä käsittämätöntä että pitää niin kaukaa hakea ;):
http://energi-spar.no/nyst/produkter?task=download&collection=product_docs_fx&xi=1&file=product_docs&id=31
http://energi-spar.no/wp-content/uploads/EKOWELL-EVT-ECT-rev-12-2.pdf
Stiebel Eltron taitaapi olla nykyisen COP kannun haltija ainakin mainosten mukaan, kaikki vermeet mukana:
http://www.energiapakkaus.fi/
Calliduksen värkistä löytyy 3-piirin ohjaukset valmiina ja muutenkin asiallinen, tarvitset tietääkseni ohjauksen 2:lle piirille:
http://www.callidus.fi/fi/lammitys/tuotteet/lampopumput/alpha-innotec-wzs
-
Kiitos xargo.. tässä taas yksi fakta mihin voi heikolla hetkellä nojata :). Tuo suurempi hävikki on vain hyvä juttu kannaltani, eli pannuhuoneeseen ei välttämättä tarvikaan erillistä lämmitystä jos varaaja sen verran vuotaisi. Pannuhuone sijaitsee alakerrassa keskellä taloa.. olin jo valmistautunut piikkaamaan sieltä lattian auki ja laittamaan vesikiertoisen lattialämmityksen.
Pannuhuoneeseen kun laittaa varoilta yhden patterin niin saa tarvittaessa jatkossakin kuivata siellä pyykkiä vaikka pumpun ja varaajan lämpöhäviöt olisivat pienet.
-
Hyvää tietoa aloittelijalle.. jep, pikkasen on saanu päätä raapia noiden käppyröiden kanssa.
Juippi: Sinulla näkyy olevan talossa sekä patterit että lattialämpöä. Kattelin sun Danfoss käppyröitä kun ulkoilma oli 1,1 astetta. Tulkitsinko oikein että lattiaan sinulla menee noin 38 asteinen vesi ja pattereihin noin 42 asteinen vesi? Danfoss on tulistinpumppu, onhan? Miten teet kesällä tuon lämmityksen kanssa, eli laitatko patterit täysin kiinni ja lattiaan menee vain pieni lämpö? Saatko säädettyä tulistinta jotenkin ja näin ollen saisit paremman COPin kesällä kun lämmin käyttövesi on lähes ainoa mikä kuluttaa energiaa?
Tuo tulistimella saatu korkeampi käyttövesi näyttää käppyröillä ehtyvän aika nopeasti (lämmöt laskee).. käppyrät ei tietenkään kerro millainen veden käyttöaste on, mutta eikös COP nousisi mikäli tuo tulistin saataisiin lämpimällä kelillä pois päältä? Tähän on voinut tulla jo vastaus mutta osa teidän kirjoittelusta näkyy mulle hepreana :D
Danfossin perusmalli, mikä minulla on, ei ole tulistinpumppu vaan tyypillinen vaihtoventtiilipumppu. Periaatteessa menolämpötilat on noin kuten kirjoitit. Mulla on shuntti pudottamassa lattioihin menevän veden lämpötilaa. Shuntti ei kuitenkaan toimi niin kuin pitäisi, koska odottelen edelleen (8kk odoteltu) takaiskuventtiilin asennusta, joka korjaa tilanteen.
Kesäksi patteripiirin kiertovesipumppu menee pois päältä (itse asennettu termostaatti) ja lämmitysvesi menee lattioille eli kosteisiin tiloihin. Noista käppyröistä saa sen kuvan että käyttövesijakson jälkeen lämmöt putoisivat. Mullahan ei ole noissa mittauksissa käyttövesisäiliössä anturia, joten sen lämpötilat eivät näy. Menoveden lämpötilahan putoaa heti jakson päätyttyä koska vaihtoventtiili kääntää menoveden takaisin lämmityspiiriin (perustila vaihtoventtiilissä) ja siellähän siis kesäkeleillä ei paljon lämpöä ole.
Siis vaihtoventtiilipumppu tekee täsmänä lämpöä sinne missä tarvetta on. Käyttövettä suoraan säiliöön ja lämmitysvettä suoraan verkostoon tai shuntin kautta osaan piireistä. Puskurisäiliö yleensä on välissä jos pääosa talosta pattereilla.
Tulistinpumppu tekee lämmitysvettä varaajaan, josta shuntataan lämmityspiiriin kulloisen lämpötilapyynnin mukaan ja käyttövettä tehdään tämän säiliön läpi kulkevan kierukan avulla. Varaajan yläosaan ohjautuu kuumin vesi tulistuksenpoistovaihtimelta ja tämän yläsäiliön kuuman veden avulla käyttövesi priimataan.
-
Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36.
Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K tulistus ja mustalla 3K tulistus.
Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.
Näyttäsi olevan punaisessa kuvaajassa isentrooppinen hyötysuhde 100? Eikös tilanne muutu aika paljon kun tuon laittaa kohdilleen (nyt on vähän kiire en ehdi perehtyä paremmin).
-
Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36.
Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K tulistus ja mustalla 3K tulistus.
Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.
Seppaanthan on mitannut sekä Lässän otto ja antotehot ja niistä on jossain hienot käyrät. Itse en voi mitata antotehoa mutta ottotehon kyllä. Ajan tässä parhaillaan testejä ja laittelen käyrää myöhemmin (menee vähän jo ohi varsinaisen aiheen).
-
Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013
Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos
Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)
-
Calliduksen värkistä löytyy 3-piirin ohjaukset valmiina ja muutenkin asiallinen, tarvitset tietääkseni ohjauksen 2:lle piirille:
Kyllä. Yksi lähtö pattereille ja yksi lattialämmitykselle. Itse lattialämmityspiirejä on nyt kolme ja kesällä tulee vähintään saman verran lisää. Jokaisen piirin paluupuolelle olen ajatellut laittaa termostaatit (kuten nyt märkätilojen lattiapiireissä jo on). Tulevaisuudessa tarvisin vain lattialämmityksen säädöt siten että meno on suurimman lattialämmitystarpeen mukaan ja muut lattialämmityspiirit pitävät lämmöt sopivana termostaateilla, eiks je?
Roorin kommentin ymmärsin(luin) väärin kun silmät ristissä näitä foorumeita olen yötämyöten lueskellut, sorry. Tottakai vaihtovenan kämmpyrät olisi hienoa saada tuohon tulistinkäppyröiden rinnalle :).
-
Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013
Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos
Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)
Miten sinulla toukokuussa on laskennallinen COP noin paljon huonompi kuin muina aikoina? Tuo yli kolmen coppi alkaa olemaan varmaan se "riittävä" taso, jotta määlämpöä voidaan sanoa oikeasti kannattavaksi (investointi, velka + korot, takaisinmaksu < 10v).
-
Juippi
Siis vaihtoventtiilipumppu tekee täsmänä lämpöä sinne missä tarvetta on. Käyttövettä suoraan säiliöön ja lämmitysvettä suoraan verkostoon tai shuntin kautta osaan piireistä. Puskurisäiliö yleensä on välissä jos pääosa talosta pattereilla.
Tulistinpumppu tekee lämmitysvettä varaajaan, josta shuntataan lämmityspiiriin kulloisen lämpötilapyynnin mukaan ja käyttövettä tehdään tämän säiliön läpi kulkevan kierukan avulla. Varaajan yläosaan ohjautuu kuumin vesi tulistuksenpoistovaihtimelta ja tämän yläsäiliön kuuman veden avulla käyttövesi priimataan.
En ole juurikaan viitsinyt puuttua tähän vaihtoventtiili-/tulistuspumppujen väliseen eipäs juupas kinasteluun, mutta tässä vertailu kummankin pumpun käyttäytymisestä.
Pitää huomata, että kumpikin pumppu ylilämmittää vettä tarpeeseen nähden.
ATS
-
Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013
Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos
Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)
Olikos tuo EN14511 mukaan vai EN255 :D ?
-
Kyllä. Yksi lähtö pattereille ja yksi lattialämmitykselle. Itse lattialämmityspiirejä on nyt kolme ja kesällä tulee vähintään saman verran lisää. Jokaisen piirin paluupuolelle olen ajatellut laittaa termostaatit (kuten nyt märkätilojen lattiapiireissä jo on). Tulevaisuudessa tarvisin vain lattialämmityksen säädöt siten että meno on suurimman lattialämmitystarpeen mukaan ja muut lattialämmityspiirit pitävät lämmöt sopivana termostaateilla, eiks je?
Roorin kommentin ymmärsin(luin) väärin kun silmät ristissä näitä foorumeita olen yötämyöten lueskellut, sorry. Tottakai vaihtovenan kämmpyrät olisi hienoa saada tuohon tulistinkäppyröiden rinnalle :).
Tuolta niitä löytyy @Juippi:n alta, tai paremminkin signeerauslinkistä...niistä vois Juippi kerätä vaikka tyyppi-pastaukset tänne neljältä vuodenajalta...on vaan niin helpompi lukea niitä ketjusta kuin lähteä tävallaan muualle katteleen...
Onko nuo märkätilojen termostaatit semmosia paluuvesitermareita jotka pyrkii vakioimaa paluuveden lämpötilan aseteltuun arvoon vai oikein semmosia toimilaitteellisia, märkätiloissa tuo eka on se minkä minä laittaisin tai sitten en ehkä laittas ollenkaan (ehkä ainoastaan virtauksen säätö jolla sen saa vakioitua). Kesäksi suljettaviin piireihin laittaisin semmoset toimilaitteelliset termarit jotka sitten sulkisivat koko kierron pois kun lämpö rupee riittämään huoneessa.
Ja tottakais mulla olis siinä joku tankki josta nuo lämmitysvedet jaettas pattereihin ja lattioihin.
-
Tuo tulistinpumpun 100C kuumakaasun lämpötila kesäkäytössä (tai oikeastaan muutenkin) on monesti mietityttänyt. Tässä vähän Coolpackia näppäillessäni näyttäisi siltä, että jos mitään erillistä alijäähdytintä ei ole käytössä niin esim. tuon Renoon käppyrän mukaisella n. 5C höyrystimen kylmän pään viinan lämmöillä tarkoittaisi jotain luokkaa 28K tulistusta, että mentäisiin 100C kuumakaasun lämpöihin (oletin 50C lauhtumislämpötilan). Tällöin COP on 2,36.
Jos taas tulistus olisi esim. 3K niin kuumakaasun lämpötila olisi n. 73C ja COP 3,51. Liitteenä Log(p)-h:t noista. Punasella 28K tulistus ja mustalla 3K tulistus.
Vai onko näissä korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa aina lämmönvaihdin, joka siirtää lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä lämpöä imukaasuun? Jos ei ole niin ainakin mun logiikan mukaan tarkoittaa aika reilusti huonompaa lämpökerrointa. Vertailun vuoksi 3K tulistuksella voitaisiin tehdä samalla lämpökertoimella vettä 70C lauhtumislämpötilalla.
Seppaanthan on mitannut sekä Lässän otto ja antotehot ja niistä on jossain hienot käyrät. Itse en voi mitata antotehoa mutta ottotehon kyllä. Ajan tässä parhaillaan testejä ja laittelen käyrää myöhemmin (menee vähän jo ohi varsinaisen aiheen).
Tässä näitä. Valmistaja lupaa tälle laitteelle antotehoksi 0/35 9,9 kW ja 0/50 9,1 kW minulla on näissä testeissa ollut kaivosta tulevan litkun lämpötila korkeampi, noin 6-5 astetta, joka nostanee antotehoa jonkin verran.
Minäkään en halua osallistua tulistin-vaihtovena väittelyyn, koitan tuoda vain omasta laitteestani julki dataa. Oma mielipide on lattialämmitystaloon ehdottomasti vv, patteritaloon sitten onkin jo vaikeampi sanoa mielipidettään.
(http://www.sarvi.fi/ouman/testi3-1.jpg)[(http://www.sarvi.fi/ouman/testi3-2.jpg)(http://www.sarvi.fi/ouman/testi3-3.jpg)
Tässä tämä ottoteho, sisältää kaikki järjestelmän kiertovesipumput,
Kaksi vetoa, valitettavasti niistä ei tullut yhtä pitkiä. Toinen 40-47 väli ja toinen 43-50 astetta väli.
(http://www.sarvi.fi/ouman/testi3.jpg)
-
Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013
Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos
Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)
Miten sinulla toukokuussa on laskennallinen COP noin paljon huonompi kuin muina aikoina? Tuo yli kolmen coppi alkaa olemaan varmaan se "riittävä" taso, jotta määlämpöä voidaan sanoa oikeasti kannattavaksi (investointi, velka + korot, takaisinmaksu < 10v).
Johtuu siitä että toukokuussa MLP on muutettu kesäajan moodiin 3.5.2013 eli kaikki lämpöteho (tulistus ja lauhdutus) ajetaan isoon 1250l:n varaajaan ja tulistinvaraaja 160l jää kesäajaksi kylmäksi.
Oli kai sitten hiukan liian aikaisin koska toukuussa meni talon lämmitykseen vielä n 300kwh joka siis tuotettiin lämpöpumpun lauhduttimella +50 asteisesta vedestä.
Koska käyttövesi lämpiää kesämoodissa isossa varaajassa niin sen lämpötila on nostettava +50 asteeseen ja koska toukokuussa on ajoittain talon lämmitystarvetta niin talon lämmitystehokin otetaan tuosta isosta varaajasta.
Eli kun lauhtumislämpötila nostetaan +50 asteeseen ja tuleekin enemmälti lämmön kulutusta korkealla lauhtumislämpötilalla niin noin sitten COP arvon kanssa käy.
edit:Tuosta ylläolevasta Renoon trendistä näkyy hyvin miten ottoteho suurenee kun lauhtumislämpötilaa nostetaan,tuossa siis antoteho pysyy samana tai hiukan alenee mutta ottoteho sähköverkosta kasvaa ja siksi hyötysuhde (COP) alenee.
http://www.sarvi.fi/ouman/testi3.jpg
Tässä meidän kulutuslukemat vuodelta 2013
Ilmeisesti kevät-kesäajan muuttuvaan COP arvoon vaikuttaa keruunesteen lämpötilamuutos, huhtikuulla maasta tulee 0-asteinen liuos ja elokuussa +13 asteinen keruuliuos
Mittaukset lauhduttimelta ja tulistinvaihtimelta Pollucom energiamittarilla
Sähköverkosta mittaus Valmet kwh mittari (jälkimittaus)
Olikos tuo EN14511 mukaan vai EN255 :D ?
Ottoteho sähköverkosta sisältää kaikki lämpöpumpun ja oheislaitteden käyttämän sähkön
-
Näyttäsi olevan punaisessa kuvaajassa isentrooppinen hyötysuhde 100? Eikös tilanne muutu aika paljon kun tuon laittaa kohdilleen (nyt on vähän kiire en ehdi perehtyä paremmin).
Joo sen siitä taas näköjään saa kun yömyöhään näitä miettii... Korjasin sen nyt tuohon alkuperäiseen postaukseen ja lämpökertoimien ero kasvoi entisestään. Nyt on molemmissa 80%.
-
... ja mitä tulee tulistin- ja vaihtoventtiilipumppukinasteluun niin oma kanta on, että lähtisin patteritaloon ensisijaisesti miettimään tulistinpumppua. Tuohon korkeaan kuumakaasun lämpötilaan puutuin ihan sen takia, että jos se saadaan aikaan tulistamalla höyrystimellä imukaasua niin se laskee väkisinkin (ainakin mun käsityksen mukaan) lämpökerrointa reilusti. Fiksumpaa olisi musta ajaa pienemmällä tulistuksella vaikka se tarkoittaisikin pienempää lämpötilaa tulistimelle. Sehän on vaan säätökysymys eikä suinkaan tarkoita, että tulistinpumput olisivat jotenkin huonompia.
Ilman muuta ottaisin tulistinvaihtimen omaan pumppuunkin jos sellainen olisi kohtuuhintaan tarjolla.
Multa on sitten tarjolla käppyröitä vaihtoventtiilikone + suht iso puskuri toiminnasta kunhan saataisiin tuo 400l pönttö kytkettyä. Liitteenä vielä vuorokauden verran logia oman masiinan käyttöveden teosta viime kesältä. Tuon käyntijakson alkupuolella oli n. 38C suihkussakäyntiä 200l edestä. Muuten lämpimän veden käyttö aika pientä eli tuosta "hotwater temp" käppyrästä näkee aika hyvin millaista lämpöhävikki on DHP-H:n 180l integroidulla varaajalla. DHP-H katkaisee käyttöveden teon pressostaatilla eli siksi pönttö vedetään noin kuumaksi kun katkaisulämpötilaan ei voi vaikuttaa. Jos tuohon voisi vaikuttaa niin katkaisisin käynnin siinä jossain 50C paikkeilla.
-
Näyttäsi olevan punaisessa kuvaajassa isentrooppinen hyötysuhde 100? Eikös tilanne muutu aika paljon kun tuon laittaa kohdilleen (nyt on vähän kiire en ehdi perehtyä paremmin).
Joo sen siitä taas näköjään saa kun yömyöhään näitä miettii... Korjasin sen nyt tuohon alkuperäiseen postaukseen ja lämpökertoimien ero kasvoi entisestään. Nyt on molemmissa 80%.
Miksi tuon punaisen koneen (tulistinpumppu) höyrystyslämpötila on noin 15C matalampi kuin vv-koneen?
Jos niitä halutaan verrata, pitäisi niillä olla samat perusparametrit.
ATS
-
... ja mitä tulee tulistin- ja vaihtoventtiilipumppukinasteluun niin oma kanta on, että lähtisin patteritaloon ensisijaisesti miettimään tulistinpumppua. Tuohon korkeaan kuumakaasun lämpötilaan puutuin ihan sen takia, että jos se saadaan aikaan tulistamalla höyrystimellä imukaasua niin se laskee väkisinkin (ainakin mun käsityksen mukaan) lämpökerrointa reilusti. Fiksumpaa olisi musta ajaa pienemmällä tulistuksella vaikka se tarkoittaisikin pienempää lämpötilaa tulistimelle. Sehän on vaan säätökysymys eikä suinkaan tarkoita, että tulistinpumput olisivat jotenkin huonompia.
Mä en kyllä nää mitään etua tulistinpumpusta patteritaloon, tai etu on hyvin lyhyt aikainen vain sen verran mitä tulistusosuuteen on saatu kerättyä kuumempaa (loppuu äkkiä), koska se tulistusteho ei kumminkaan riitä jos nyt tarkoitat sitä harhaa että saadaan kuumempaa vettä pattereille.
Mielestäni kuumempaa vettä pattereille saadaan aikaiseksi VV-koneella jonka kaikki paukut on silloin käytettävissä siihen kuumemman veden tuottamiseen, eikä se tulistinvaihdin leikkaa sitä 20% pois lauhdutin tehosta.
Käyttöveden tekoon se tulistin on tietysti ihan osuva, hoitamalla se niin kuten tuolla yks @MikkoX on modaamalla toteuttanut.
-
Miksi tuon punaisen koneen (tulistinpumppu) höyrystyslämpötila on noin 15C matalampi kuin vv-koneen?
Jos niitä halutaan verrata, pitäisi niillä olla samat perusparametrit.
Oikea alanurkka on sidoksissa höyrystimen lämpötilaan eli jos tulistus hoidetaan höyrystimellä niin sehän aikaansaadaan kuristamalla kylmäainekiertoa paisuntaventtiilillä, joka laskee höyrystymispainetta. Toisinsanoen höyrystimeltä otettu tulistus laskee höyrystymispainetta. Juuri siitä se huonompi lämpökerroinkin tulee. Sitä juuri tuossa pohdinkin, että hoidetaanko kaikissa korkean kuumakaasun tulistinpumpuissa imukaasun tulistus erillisellä lämmönvaihtimella (eli siis otetaan lämpö esim. lauhduttimen ja paisuntaventtiilin välistä)? Silloin tulistus höyrystymislämpötila ei käsittääkseni laskisi tuolla tavoin kun Coolpackilla hahmottelin. Toisaalta vasen puoli käppyrää siirtyisi enemmän vasemmalle (joka ei olisi myöskään mikään huono juttu).
Jos olisin käyttänyt vertailussa samaa höyrystymispainetta ja nostanut tulistusta niin paljon, että oltaisiin menty 100C kuumakaasuun niin silloin keruun olisi pitänyt olla huomattavasti lämpimämpi. Ainakin musta vertailu pitää nimenomaan olla samalla keruun lämpötilalla.
Piirsin tähän vielä kolmannen käppyrän, jossa höyrystymislämpötila olisi sama kuin 3K tulistuksella ja 100C kuumakaasun lämpötilaan päästäisiin tulistamalla imukaasua 30K. Tällöin keruun pitäisi olla 27K lämpimämpi kuin 3K tulistuksella ja aika harvassa taitaa olla reilu 30C keruupiirit...
-
Mä en kyllä nää mitään etua tulistinpumpusta patteritaloon, tai etu on hyvin lyhyt aikainen vain sen verran mitä tulistusosuuteen on saatu kerättyä kuumempaa (loppuu äkkiä), koska se tulistusteho ei kumminkaan riitä jos nyt tarkoitat sitä harhaa että saadaan kuumempaa vettä pattereille.
Enempi liittyy mun ajatukset siihen, että tulistinpumput ovat tyypillisesti valmiimpia paketteja patteritaloihin. Löytyy shuntit ja lämmityspuolen varaanit valmiiksi. Voihan tietysti vaihtovenallakin ajaa tehdaskonfiguraatiossa suoraan pattereille, mutta sitten tulee pätkäkäyntiä, tarpeettoman korkeita lauhtumispaineita ja patterien napsumisia. Eli kun vaihtovenaan pitää puskuri kuitenkin viritellä niin miksi ei sitten valmista pakettia.
Sitten se varsinainen tulistimen tuoma etu (lattialämmitystaloon verraten) tulee siinä, että kun pattereihin tarvitaan korkeampaa lämpötilaa niin silloin tulistuksen suhteellinen osuus kasvaa (Log(p)-h:ta kun kattoo niin lauhtumisen alue on korkeammalla paineella "lyhyempi"). Eli tulistuslämpöä on suhteessa enempi tarjolla kuin vaikka lattialämmityksen kanssa.
Itse tosin olen vähän sitä koulukuntaa, että haluan kaikki mahdolliset vimpaimet vaikka en niitä käyttäisikään, mutta jos kustannuspuolta vähän ajattelee niin mulla on vaan se pointti, että lattialämmitystalossa aika vaikea perustella tulistinpumpun korkeampaa hintaa, mutta patteritalossa siinä _voi_ olla järkeäkin. En sano, että välttämättä olisi, mutta on ainakin miettimisen arvoinen asia.
-
Enempi liittyy mun ajatukset siihen, että tulistinpumput ovat tyypillisesti valmiimpia paketteja patteritaloihin. Löytyy shuntit ja lämmityspuolen varaanit valmiiksi. Voihan tietysti vaihtovenallakin ajaa tehdaskonfiguraatiossa suoraan pattereille, mutta sitten tulee pätkäkäyntiä, tarpeettoman korkeita lauhtumispaineita ja patterien napsumisia. Eli kun vaihtovenaan pitää puskuri kuitenkin viritellä niin miksi ei sitten valmista pakettia.
Sitten se varsinainen tulistimen tuoma etu (lattialämmitystaloon verraten) tulee siinä, että kun pattereihin tarvitaan korkeampaa lämpötilaa niin silloin tulistuksen suhteellinen osuus kasvaa (Log(p)-h:ta kun kattoo niin lauhtumisen alue on korkeammalla paineella "lyhyempi"). Eli tulistuslämpöä on suhteessa enempi tarjolla kuin vaikka lattialämmityksen kanssa.
Itse tosin olen vähän sitä koulukuntaa, että haluan kaikki mahdolliset vimpaimet vaikka en niitä käyttäisikään, mutta jos kustannuspuolta vähän ajattelee niin mulla on vaan se pointti, että lattialämmitystalossa aika vaikea perustella tulistinpumpun korkeampaa hintaa, mutta patteritalossa siinä _voi_ olla järkeäkin. En sano, että välttämättä olisi, mutta on ainakin miettimisen arvoinen asia.
Mulla on taas ihan päinvastainen ajatus, ei tommosia rohjakkeita vaan mieluiten tommosia moduuleita ~600x600 pinta-alaa vievää osaa + pumpumoduulit seinille, niitä on helpompi sijoitella ja siirtääkin. Ja onhan niissä shunttien ohjaukset VV-koneissa.(http://www.ricaheating.fi/sites/default/files/styles/tuotekuva-scaled/public/tuotekuva/pumppuryhma3_1.jpg?itok=Ccmbv2j3)
Ja sitten tämä että yleensä niissä rohjakkeissa on lämmitys vesi ja lämminkäyttövesi sotkettu samaan astiaan ja ne kuuluu mielestäni eri astioihin niin se LKV pysyy tallessa jos ei sitä käytetä eikä imeskellä sitä pikkuhiljaa lämmitykseen.
Eikä kai sitä kukaan yritä ajaa pattereita ilman puskuria...eli VV-koneen pätkäkäyntipuhe on turhaa...
Joo saattaa patteritalossa tulla enemmän tulistusta käyttöveteen, mutta ei se LKV kumminkaan ole ongelma VV-koneella että ei sinänsä mitään mullistavaa.
Tuo 20%/80% suhde taitaa aika pitkälti olla juuri se syy miksi esmes lässä taitaa järestään aina tarjota pykälää suuremman koneen kuin muut, eli silloin läämmitysteho on sama kuin muilla ja tavalllan tulistus on "ylivuotoa".
Pitäskin piirtää vähän tuonne DIY Invertteri puollelle kaavioo siitä pumppurakenteesta, kyllä mullakin on mielessä tulistus siitä talteen ottaa jollain konstia...vaan vähän eri ajatuksella.
-
Mulla on taas ihan päinvastainen ajatus, ei tommosia rohjakkeita vaan mieluiten tommosia moduuleita ~600x600 pinta-alaa vievää osaa + pumpumoduulit seinille, niitä on helpompi sijoitella ja siirtääkin.
Luulenpa, että henk. koht. tasolla ollaan samoilla linjoilla näistä asioista, mutta jos miettii peruskuluttajaa, jolla ei ole hirveän laajalti tietoutta kaikista mahdollisista yhdistelmistä niin voipi olla aika hankala lähteä moduuleista rakentamaan järjestelmää. Tietenkin se saisi olla myyjän tehtävä funtsia sopiva järjestelmä kasaan, mutta mistä sellaisen paketin voi tilata?
Sitä en ihan ymmärrä miten se tulistuksenpoisto olisi missään tapauksessa "ylivuotoa", ellet sitten tarkoita tuota mitä yritin noissa käppyröissä hahmotella? Jos tulistus on vv:ssa ja tulistinpumpussa aseteltu samalla tavalla niin sama energiapaukku tulee luovutettua kummassakin tapauksessa. Vai meinaatko, että korkeamman lämpötilan käyttövesivaraanista on suurempi hävikki? Se tietenkin pitää paikkaansa, mutta vaikutus taitaa olla melko pieni ja muutenkin sitä tulistuslämpöähän oli ylenmäärin tarjolla vain lämmityskaudella, jolloin hävikki menee talon lämmitykseen ellei sitten pumppu asu jossain ulkovälinevarastossa.
Ainakin itse olin aika hukassa aikanaan pumppuhankinnan kanssa (no ok, oli mulla siinä vähän muitakin hankintoja mielessä kun uudiskohdetta yritti pitää hanskassa). Kuitenkin ei mulla ainakaan ollu käsitystä mitä kaikkia virityksiä sitä olisi hyvä olla.
Edelleenkin olen patteritalon kohdalla sitä mieltä, että kannattaa pyytää tarjoukset molemmista pumpputyypeistä ja jos hinnat on samaa luokkaa niin itse valitsisin todennäköisesti tulistinpumpun. Jos taas täydellisyyttä haetaan niin ääripäänä on sitten se DIY pumppu...
-
Roori: Märkätilojen lattiapiirit (3kpl) on paluupuolen termostaattien hallinnassa. Nyt lattialämpöjen vesi pyörii samalla pumpulla kuin pattereidenkin. Virtaus on älyttömän hidas mutta toimii toistaiseksi kun ei ole enempää lattiapiirejä käytössä. Näissä 1950-luvun taloissa kun putken on järestään ranteen paksuisia ja lattialämmitysputket on paksuudeltaan mitä on..
Näillä foorumeilla on käyty paljon vääntöä siitä kumpi on parempi, vaihtovena vai tulistuspummpu. Minulle alkaa muodostumaan jo jonkinlainen käsitys mikä ero niillä on ja minkälaisiin taloihin ne sopii. Foorumilla on ollu juttua rintsikasta joka tarvii 70 asteista vettä pattereihin ja toisessa pirtissä on lattiakierto jolle riittää 35 astetta.. aika selvää noissa tapauksissa millä tekniikalla oleva pumppu olisi paras?
Tämmöinen tono jossa vesi pyörii sekä pattereissa että lattiassa on hankalampi tehdä kompromissejä. Sitten kun ajattelee tätä pohjoista ulottuvuutta niin pahimmat pakkaset voivat kestää talvella useita viikkoja (35 - 40oC pakkasta). Tällaisille pakkasille ei taida riittää 400 metrinkään porakaivokaan jos läträilee yhtään lämmintä vettä. Luulen että tuo 30-35 pakkaselle oleva mitoitus riittäisi.. sitten kun tulee ne oikeasti kovat pakkaset niin lämmitellään takkaa ja saunaa (hormi kulkee talon keskeltä ja lämpenee aika kivasti saunomisen aikana).
Taitaa ratkaisuni mennä kuitenkin sinne hintapuolelle... toimivan paketin könttähinta ratkaisee. Jos toisen järjestelmän saa 1500 - 2000€ halvemmalla niin menee aika monta vuotta yrittää saada hintaa kiinni esim pumppujen COPpien erolla 2,9 - 3,3.
-
Näillä foorumeilla on käyty paljon vääntöä siitä kumpi on parempi, vaihtovena vai tulistuspummpu. Minulle alkaa muodostumaan jo jonkinlainen käsitys mikä ero niillä on ja minkälaisiin taloihin ne sopii. Foorumilla on ollu juttua rintsikasta joka tarvii 70 asteista vettä pattereihin ja toisessa pirtissä on lattiakierto jolle riittää 35 astetta.. aika selvää noissa tapauksissa millä tekniikalla oleva pumppu olisi paras?
Taitaa ratkaisuni mennä kuitenkin sinne hintapuolelle... toimivan paketin könttähinta ratkaisee. Jos toisen järjestelmän saa 1500 - 2000€ halvemmalla niin menee aika monta vuotta yrittää saada hintaa kiinni esim pumppujen COPpien erolla 2,9 - 3,3.
Sellaista pumppua ei taida näissä normipumpuissa ollakaan, jolla saisi 70-asteista vettä patterikiertoon ilman vastuksia.
Ja kahden tonnin hintaeron kurominen kiinni muutaman kymmenyksen erolla coppelossa ei taida onnistua pumpun elinikänä.
-
Onko ne märkätila termostaatit tämmösiä suurinpiirtein:
(http://www.mma.se/media/16265/adaptrar%20danfoss_rav.png)
-
Onko ne märkätila termostaatit tämmösiä suurinpiirtein:
(http://www.mma.se/media/16265/adaptrar%20danfoss_rav.png)
Yläkuvan mukainen termari löytyy joka piiristä paluupuolelta. Säätövara 0-4.. kaiketi nollat perään niin paluupuolen lämmön pitäisi säätyä asteiden mukaan. Lisäksi joka piirin asennettu alakuvassa näkyvä vehjes. Säätömahdollisuuksia on enemmän kuin tällähetkellä on tarvetta
(http://www.oras.com/ProductImages/410020_product_240x240.jpg)
-
No sitte löytyy säätövaroja...mulla nuo yläkuvan säädöt on pöytälaatikossa ja alakuvan värkkejä ei ole ollenkaan ja niitä olen juuri kaivannut eli mulla asia säätyy täysein menoveden lämpötilasäätönä eli lämpökäyrällä, näkyypi olevan jotain 32C astetta...siinä nuo makaa molemmat (patterit+lattia) tällä hetkellä kun on +2C lämmintä, nuo mustat katkoviivat jotka on meloko suoria kun on shuntti-säätö.
(http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?action=dlattach;topic=5187.0;attach=1586;image)
-
Niin, eikö kukaan osaa vastata Xargon kysymykseen, onko tulistinpumpuissa imukaasun esilämmitin. EkoWellissä käsittääkseni on, mutta miten Lämpö-ässä ja Geopro?
Lässän tuotekehitysinsinöörin diplomityössä on ko. värkin hyödyllisyyttä pohdittu ja käsittääkseni todettu melko hyödyttömäksi? Ko. mielenkiintoinen julkaisu löytyy googlettamalla netistä.
-
Mulla on taas ihan päinvastainen ajatus, ei tommosia rohjakkeita vaan mieluiten tommosia moduuleita ~600x600 pinta-alaa vievää osaa + pumpumoduulit seinille, niitä on helpompi sijoitella ja siirtääkin.
Luulenpa, että henk. koht. tasolla ollaan samoilla linjoilla näistä asioista, mutta jos miettii peruskuluttajaa, jolla ei ole hirveän laajalti tietoutta kaikista mahdollisista yhdistelmistä niin voipi olla aika hankala lähteä moduuleista rakentamaan järjestelmää. Tietenkin se saisi olla myyjän tehtävä funtsia sopiva järjestelmä kasaan, mutta mistä sellaisen paketin voi tilata?
Sitä en ihan ymmärrä miten se tulistuksenpoisto olisi missään tapauksessa "ylivuotoa", ellet sitten tarkoita tuota mitä yritin noissa käppyröissä hahmotella? Jos tulistus on vv:ssa ja tulistinpumpussa aseteltu samalla tavalla niin sama energiapaukku tulee luovutettua kummassakin tapauksessa. Vai meinaatko, että korkeamman lämpötilan käyttövesivaraanista on suurempi hävikki? Se tietenkin pitää paikkaansa, mutta vaikutus taitaa olla melko pieni ja muutenkin sitä tulistuslämpöähän oli ylenmäärin tarjolla vain lämmityskaudella, jolloin hävikki menee talon lämmitykseen ellei sitten pumppu asu jossain ulkovälinevarastossa.
Ainakin itse olin aika hukassa aikanaan pumppuhankinnan kanssa (no ok, oli mulla siinä vähän muitakin hankintoja mielessä kun uudiskohdetta yritti pitää hanskassa). Kuitenkin ei mulla ainakaan ollu käsitystä mitä kaikkia virityksiä sitä olisi hyvä olla.
Edelleenkin olen patteritalon kohdalla sitä mieltä, että kannattaa pyytää tarjoukset molemmista pumpputyypeistä ja jos hinnat on samaa luokkaa niin itse valitsisin todennäköisesti tulistinpumpun. Jos taas täydellisyyttä haetaan niin ääripäänä on sitten se DIY pumppu...
No joo "ylivuoto" oli ehkä väärä ilmaisu, ehkä parempi olis ylimääräisenä/kaupanpäällisenä/mukana/samalla jne.
Kyllä se moduuli kasaus on helppoa, joko ne pystyy hankkimaan itse tai putkarin tai toimittajan kautta mutta ei se vaikeaa ole...mä oon vähän sitä mieltä näistä että lopuksi kumminkin se tavallinen tallaaja on yksin näitten kanssa ja siksi asiat on hyvä olla sisäistettynä ja parhaiten ne tulee sisäistettyä suunnittelun/rakentamisen aikana. Ei sitten tarvi jokun pienen ihmetyksen takia välttämättä pyytää 70€/h huoltomiestä tulemaan paikalle ja totemaan että roskasihti pitää putsata, jos ei tohon halua/pysty niin parempi asua rivita- tai kerrostalossa 8)
Kyllä mäkin tässä talossa pyytäisin tarjouksen vähintään Ekowell-AIT-Stiebel linjalta, ja jos matkalla tulee muita aatoksia niin ehkä joku muukin VV-kone mukaan, tai no ehkä voisin jopa hakea Torneojoen toiselta puolelta tarjouksessa olevan Nibe F1255:n jos olisin ensikyselyn jälkeen vielä sen kannalla...
-
Niin, eikö kukaan osaa vastata Xargon kysymykseen, onko tulistinpumpuissa imukaasun esilämmitin. EkoWellissä käsittääkseni on, mutta miten Lämpö-ässä ja Geopro?
Lässän tuotekehitysinsinöörin diplomityössä on ko. värkin hyödyllisyyttä pohdittu ja käsittääkseni todettu melko hyödyttömäksi? Ko. mielenkiintoinen julkaisu löytyy googlettamalla netistä.
Mulla on tommonen "Intercooler" mutta ei oo tulistinkone...enpä tiiä hyödyllisyydestä, ehkä jotain marginaalista.
-
Kyllä mäkin tässä talossa pyytäisin tarjouksen vähintään Ekowell-AIT-Stiebel linjalta, ja jos matkalla tulee muita aatoksia niin ehkä joku muukin VV-kone mukaan, tai no ehkä voisin jopa hakea Torneojoen toiselta puolelta tarjouksessa olevan Nibe F1255:n jos olisin ensikyselyn jälkeen vielä sen kannalla...
Tuo ratkaisu houkutti jo aivan ensimmäiseksi. Joen yli ja pumppu itelle sekä naapurille sieltä mukaan :). Kruunun kurssin parantuessa investointi tuntuu yhä kannattavammalta. Takuu jutut tuon niben kanssa kuitenkin arveluttavat, vaikka onhan se noissa uusissa pumpuissa peräti kolme vuotta :D.
-
Mulla on tommonen "Intercooler" mutta ei oo tulistinkone...enpä tiiä hyödyllisyydestä, ehkä jotain marginaalista.
Viitsisitkö vielä paljastaa missä pumpussa.
-
Kyllä mäkin tässä talossa pyytäisin tarjouksen vähintään Ekowell-AIT-Stiebel linjalta, ja jos matkalla tulee muita aatoksia niin ehkä joku muukin VV-kone mukaan, tai no ehkä voisin jopa hakea Torneojoen toiselta puolelta tarjouksessa olevan Nibe F1255:n jos olisin ensikyselyn jälkeen vielä sen kannalla...
Tuo ratkaisu houkutti jo aivan ensimmäiseksi. Joen yli ja pumppu itelle sekä naapurille sieltä mukaan :). Kruunun kurssin parantuessa investointi tuntuu yhä kannattavammalta. Takuu jutut tuon niben kanssa kuitenkin arveluttavat, vaikka onhan se noissa uusissa pumpuissa peräti kolme vuotta :D.
http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=2408218&gclid=CPGe9_eF57sCFYNf3goddhwA8w
Muinoin v2008 oli oikein mukava ostaa naapurista...
-
prisjakt.nu perusteella ruottin hinnat ei ole niin alhaiset että kannattaisi sieltä käydä pumppua hakemassa. Esim. Nibe F1245 10kw maksaa ruotsissa 6209€ (kruunun kurssilla 1€=9SEK) ja taloon.com 6625€ (toimituskulut 0€).
Mittailin tuossa pihaa ristiin ja rastiin, mutta ei tälle 880 neliöiselle hiekkamaalle mitään maaputkia saa vedettyä.
Onko foorumilaisilla kokemuksia miten onnistuu kaivon poraaminen lähemmäs kuin 3 metriä talon seinästä? Kai se porafirma poraa mihin haluan ja laitteet kykenee, mutta mites lupa-asioiden kanssa? Paras paikka lämpökaivolle olisi kadunpuolella, mutta rakennusvalvonnasta vastattiin puhelimitse että kato netistä mihin voi porata! Kaukolämpöputket kulkee märäysten mukaan liian lähellä (4 metriä mun talon seinästä). Onko kukaan saanut poikkeuslupia porauksen suhteen esim. kunnan rakennustarkastajan käynnin jälkeen/vast.? Minkälaisia poikkeuslupia ne edes pystyvät myöntämään? Soittamalla toki selviää kun arki koittaa, mutta nyt on pyhäpäivä ja kauhea kuume saada asioita ja suunnitelmia eteenpäin :P
-
Mulla lämpökaivo on alle puolen metrin päässä sokkelista. Tosin se porattiin ennen anturoiden valua ja 2010 ei ollu vielä mitään lupakuvioita siihen liittyen muutenkaan.
En nyt ihan äkkiä keksi mitään perustetta miksi sitä ei voisi talon viereen porata. Paitsi tietysti jos ei lupia irtoa...
-
prisjakt.nu perusteella ruottin hinnat ei ole niin alhaiset että kannattaisi sieltä käydä pumppua hakemassa. Esim. Nibe F1245 10kw maksaa ruotsissa 6209€ (kruunun kurssilla 1€=9SEK) ja taloon.com 6625€ (toimituskulut 0€).
Ei varmaan tavis pumppua enää nykyään, mutta tuon F1255 kohdalta saattais olla eroa, en kyllä tiedä mitä se täällä Suomessa maksaa...yhtäkkiseltään invertteri koneeksi 4-16kW 7200€ ei oleis paha...
-
prisjakt.nu perusteella ruottin hinnat ei ole niin alhaiset että kannattaisi sieltä käydä pumppua hakemassa. Esim. Nibe F1245 10kw maksaa ruotsissa 6209€ (kruunun kurssilla 1€=9SEK) ja taloon.com 6625€ (toimituskulut 0€).
Mittailin tuossa pihaa ristiin ja rastiin, mutta ei tälle 880 neliöiselle hiekkamaalle mitään maaputkia saa vedettyä.
Onko foorumilaisilla kokemuksia miten onnistuu kaivon poraaminen lähemmäs kuin 3 metriä talon seinästä? Kai se porafirma poraa mihin haluan ja laitteet kykenee, mutta mites lupa-asioiden kanssa? Paras paikka lämpökaivolle olisi kadunpuolella, mutta rakennusvalvonnasta vastattiin puhelimitse että kato netistä mihin voi porata! Kaukolämpöputket kulkee märäysten mukaan liian lähellä (4 metriä mun talon seinästä). Onko kukaan saanut poikkeuslupia porauksen suhteen esim. kunnan rakennustarkastajan käynnin jälkeen/vast.? Minkälaisia poikkeuslupia ne edes pystyvät myöntämään? Soittamalla toki selviää kun arki koittaa, mutta nyt on pyhäpäivä ja kauhea kuume saada asioita ja suunnitelmia eteenpäin :P
Mulla on 2,5 metrin päässä sokkelista. Porattiin siihen mihin porari pääsi parhaiten. Rakennustarkastaja kävi paikan toteamassa, eikä mitään ongelmaa. Rakennustarkastajastahan nämä riippuu. Näitä pitää kuunnella auliisti ja pahin virhe on ruveta heille päsmäröimään.
-
Mulla on 2,5 metrin päässä sokkelista. Porattiin siihen mihin porari pääsi parhaiten. Rakennustarkastaja kävi paikan toteamassa, eikä mitään ongelmaa. Rakennustarkastajastahan nämä riippuu. Näitä pitää kuunnella auliisti ja pahin virhe on ruveta heille päsmäröimään.
Ei niitä nyt nöyristellä kannata, jos alakaavat nosteleen nokkaa niin sitte vaan kysymähän kuka niiden palakan maksaa ja onko teitä liikaa! 8)
-
Mulla on 2,5 metrin päässä sokkelista. Porattiin siihen mihin porari pääsi parhaiten. Rakennustarkastaja kävi paikan toteamassa, eikä mitään ongelmaa. Rakennustarkastajastahan nämä riippuu. Näitä pitää kuunnella auliisti ja pahin virhe on ruveta heille päsmäröimään.
Ei niitä nyt nöyristellä kannata, jos alakaavat nosteleen nokkaa niin sitte vaan kysymähän kuka niiden palakan maksaa ja onko teitä liikaa! 8)
Olet sä Roori kova kaveri. Rakennustarkastajatkin kyykkää sun edessä. Hui!
-
Olet sä Roori kova kaveri. Rakennustarkastajatkin kyykkää sun edessä. Hui!
Ei mulla oo niille nyt mitään asiaa, annoin vain vinkin ;)
-
:D hyviä vinkkejä. Onko ne tarkastajat yleensä ollu konjakki vai viskimiehiä.. :D
-
Mulla lämpökaivo on alle puolen metrin päässä sokkelista. Tosin se porattiin ennen anturoiden valua ja 2010 ei ollu vielä mitään lupakuvioita siihen liittyen muutenkaan.
En nyt ihan äkkiä keksi mitään perustetta miksi sitä ei voisi talon viereen porata. Paitsi tietysti jos ei lupia irtoa...
Oon kuullut että vakuutusyhtiöt ei välttämättä korvaa jos tulee tulva porattaessa. 3m on ainakin osalla rajana.
-
Oon kuullut että vakuutusyhtiöt ei välttämättä korvaa jos tulee tulva porattaessa. 3m on ainakin osalla rajana.
Tuo on kyllä ihan hyvä pointti.
-
Ei ihan liity aiheeseen mutta.
Ego, opetetaanko siellä koulussa pelkästään kylmätekniikkaan perustuvia juttuja nuorille vaiko ei?
Alkaa näköjään olemaan kaiken näköisiä rajoitteita pelkästään kaivon osalta.
-
Nuorille opetan pienkylmälaitteiden ja lämpöpumppujen asennusta. He ovat 2:a aiempana vuotena harjoitelleet toisten opettajien kanssa normi putkihommia.
Tavoitteena on että valmistuvat oppilaat osaavat asentaa ja ottaa käyttöön minkä tahansa LVI- tai lämpöpumppulaitteen.
Aikuisten kanssa tutustumme tarkemmin kylmäprosessiin lämpöpumppu ammattitutkinnossa.
Tuossa lyhyesti lämpökaivon sijainnista: http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/JJuvonen.pdf
-
Tuossa lyhyesti lämpökaivon sijainnista: http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/JJuvonen.pdf
Mielenkiintoinen pdf:ä. Olisi kiva saada perusteluita joillekin noille mitoille. Esimerkiksi energiakaivon etäisyydet esim. naapurin rajasta ovat vahvasti kuntakohtaisia. Mistä tulee 7 metriä, 7,5m tai 10 metriä.. pelkääkö joku että porakaivo alkaa viemään tontin väärältä puolelta 200 metrin syvyydestä lämpöä? Kaikki nämä varmasti tutkittuja juttuja tai ainakin jollain brainstormilla aikaan saatuja. Uusi juttu on tuo kallioporakaivon minimietäisyys 40m! Tuossa kuvassa reiät voisivat olla vaikka 5 metrin päässä toisissaan kunhan poraukset suoritetaan viistosti toisistaan pois päin. Pitänee kerrata pytägorasta ja sin,cos,tan laskuoppia että tietää sanoa porarille oikean astemäärän miten viistoon porataan :) 40 metriä tuntuu aika varman päälle lasketulta arvolta, vai liekkö siinä mukana mahdollinen poranterien kiemurtelu reiän syventyessä.
-
Meillä on 206+ m kaivo, porafirmana Sotkamon porakaivo.
Uudellamaalla tuolloin (2004) ei ollut muita rajoituksia kuin että lähimpään toiseen kaivoon piti olla vähintään 15 m etäisyyttä.
Kysyin tosta poran kiemurtelusta ja porari kertoi että jos/kun pora osuus kalliossa murtokohtaan (siis kahden eri kivilajin saumaan) se ottaa "kimmokkeen", eli kovempi kivilaji suistaa poranterän kohti pehmeämpää ainesta. Alueella jossa kivilaatu vaihtelee paljon näitä suistamisia voi olla monta /reikä jolloin reikä todella voi olla kiemurteleva.
Suistumisesta/suistumisista johtuen esim. meidän kaivon pohja tuolla yli 200 m syvyydessä voi olla missä tahansa kohdassa joka on pintareiän suhteen n. 20-30 m säteen sisällä. Todennäköisyys täysin pystysuoran kaivon syntymiseen normaalivermeillä on todella pieni.
Erikseen on sitten ns. tarkkuusporaus jossa porakärkeä voidaan ohjata. Tarkkuusporauksen hinta/m on normaaliin lämpökaivoon verrattuna moninkertainen eikä siihen ole lämpökaivon/porakaivon toiminnan kannalta tarvetta.
Yllättävää oli myös että poraa joudutaan kannattelemaan jo 15-20 m porauksen jälkeen koska porakangen ja sen varsien paino voisi muuten rikkoa terän.
-
7,5 metriä voi helposti perustella naapurusten kaivojen välillä. Jos molemmat poraavat 2,5 metrin päähän rajasta niin reikien etäisyys voi olla vain 5 metriä ja tällä lienee jo vaikutusta.
-
7,5 metriä voi helposti perustella naapurusten kaivojen välillä. Jos molemmat poraavat 2,5 metrin päähän rajasta niin reikien etäisyys voi olla vain 5 metriä ja tällä lienee jo vaikutusta.
Meillä naapurin kanssa talojen väli on 10 metriä. Meidän torpasta rajalle 4 metriä ja naapurilla rajaan 6 metriä. Molempien porakaivojen optimipaikat olisi talojen välissä. Pannuhuoneiden sijainnin ja maan kohoamisen suhteen ainakin. Porakaivolta maalämpöpumpulle olisi edullista putkien vedon olla nouseva (ilmaamista varten)? Maalämpöpumppu tulee olemaan kellarissa eli maanpinnan alapuolella joten voi olla että pitää vähän kaivella tuolla pihamaalla jotta putket saisi nousevaksi kohti pumppua :'(
-
7,5 metriä voi helposti perustella naapurusten kaivojen välillä. Jos molemmat poraavat 2,5 metrin päähän rajasta niin reikien etäisyys voi olla vain 5 metriä ja tällä lienee jo vaikutusta.
Meillä naapurin kanssa talojen väli on 10 metriä. Meidän torpasta rajalle 4 metriä ja naapurilla rajaan 6 metriä. Molempien porakaivojen optimipaikat olisi talojen välissä. Pannuhuoneiden sijainnin ja maan kohoamisen suhteen ainakin. Porakaivolta maalämpöpumpulle olisi edullista putkien vedon olla nouseva (ilmaamista varten)? Maalämpöpumppu tulee olemaan kellarissa eli maanpinnan alapuolella joten voi olla että pitää vähän kaivella tuolla pihamaalla jotta putket saisi nousevaksi kohti pumppua :'(
Ei sitä kaivon kantta tarvitse alemmaksi laittaa kuin mitä pumppu on.
-
Näillä foorumeilla on käyty paljon vääntöä siitä kumpi on parempi, vaihtovena vai tulistuspummpu. Minulle alkaa muodostumaan jo jonkinlainen käsitys mikä ero niillä on ja minkälaisiin taloihin ne sopii. Foorumilla on ollu juttua rintsikasta joka tarvii 70 asteista vettä pattereihin ja toisessa pirtissä on lattiakierto jolle riittää 35 astetta.. aika selvää noissa tapauksissa millä tekniikalla oleva pumppu olisi paras?
Taitaa ratkaisuni mennä kuitenkin sinne hintapuolelle... toimivan paketin könttähinta ratkaisee. Jos toisen järjestelmän saa 1500 - 2000€ halvemmalla niin menee aika monta vuotta yrittää saada hintaa kiinni esim pumppujen COPpien erolla 2,9 - 3,3.
Sellaista pumppua ei taida näissä normipumpuissa ollakaan, jolla saisi 70-asteista vettä patterikiertoon ilman vastuksia.
Ja kahden tonnin hintaeron kurominen kiinni muutaman kymmenyksen erolla coppelossa ei taida onnistua pumpun elinikänä.
Äläs sano...
Tällaisella pumpulla näyttäisi saavan ihan 72°:sta vettä patterikiertoonkin asti. Tiedä sitten ,mitä tuo kierron määrän kanssa. Ittellekkin kyselin tätä laitetta, mutta olivat vielä tehoiltaan ainoastaan siellä 7,3 kW luokassa ja jäi sitten tarkempi selvittely kesken. Tai sitten oli noille kauppiaillekkin liian uutta vehjettä.
http://www.loebbeshop.de/viessmann/regenerative-heizsysteme/waermepumpen/vitocal-350/vitocal-350-g-bw-351-bwc.htm
-
Äläs sano...
Tällaisella pumpulla näyttäisi saavan ihan 72°:sta vettä patterikiertoonkin asti. Tiedä sitten ,mitä tuo kierron määrän kanssa. Ittellekkin kyselin tätä laitetta, mutta olivat vielä tehoiltaan ainoastaan siellä 7,3 kW luokassa ja jäi sitten tarkempi selvittely kesken. Tai sitten oli noille kauppiaillekkin liian uutta vehjettä.
http://www.loebbeshop.de/viessmann/regenerative-heizsysteme/waermepumpen/vitocal-350/vitocal-350-g-bw-351-bwc.htm
Mielenkiintoinen kylmäaine tuossa eli 134a. Kriittinen lämpötila lienee n. 100C, joten teoriassa helposti pääsee tuonne 72C menolämpöihin.
-
Patteriverkostoa kannattaa hiukan tarkastella ennen kuin hankitaan Niben hintainen Saksa-pumppu.
Parissa kohteessa olen lisännyt patterien pinta-alaa keskeisessä huonetilassa ja 55 asteinen vesi on riittänyt mainiosti.
Lisäksi olemme toisinaan laittaneet porakaivon huoltokaivoon T-haarat ja ilmaruuvit käyttöönoton helpottamiseksi.
Tällöin kaivo kansi voi olla korkeammalla kuin lämpöpumppu ja käyttöönotto onnistuu ilman ulkopuolista kiertovesipumppua, kätevää.
Automaatti-ilmahanat olen hyljännyt kaikissa tapauksissa, aiheuttavat jokseenkin aina enempi huolta kuin poistavat ilmaa.
-
No mulla on aina mielessä tuo legionellakin. Saisi vissiin aika vaivattomasti tuolla kompurallakin jo sen kuumennuksen, eikä pumppu vielä huutaisi ihan viimeisillään. saisi unohtaa kokonaan ne vastukset sieltä käytöstä. Odottelen tässä jo kesäaurinkoja, että saa kuumennettua tuo käyttövesivaraajan, kun kytkin ne vastukset pois siltä legionelliltakin kokonaan. Taitaa se nykyisin kuumennella sen kyllä tuonne 58°:een, mutta vakio pyynti on 50°, jolla COP pysyy yli 3:n selvästi vielä.
-
Patteriverkostoa kannattaa hiukan tarkastella ennen kuin hankitaan Niben hintainen Saksa-pumppu.
Parissa kohteessa olen lisännyt patterien pinta-alaa keskeisessä huonetilassa ja 55 asteinen vesi on riittänyt mainiosti.
Lisäksi olemme toisinaan laittaneet porakaivon huoltokaivoon T-haarat ja ilmaruuvit käyttöönoton helpottamiseksi.
Tällöin kaivo kansi voi olla korkeammalla kuin lämpöpumppu ja käyttöönotto onnistuu ilman ulkopuolista kiertovesipumppua, kätevää.
Automaatti-ilmahanat olen hyljännyt kaikissa tapauksissa, aiheuttavat jokseenkin aina enempi huolta kuin poistavat ilmaa.
Porakaivon paikka A on lähes keskellä lasten leikkipaikkaa, joten ajattelin että jos sais sen kaivon kokonaan piiloon. Paikka A:ssa kaivo tulee myös maalämpöpumpun yläpuolelle, ellei halua kaivaa syvää juoksuhautaa 3 metrin matkalta. Paikka B on on 3 metriä omasta seinästä ja 1 metrin päässä tontin rajasta, josta naapurin seinään matkaa 6 metriä. B:n paikka tulisi helposti alemmas kuin maalämpöpumppu eikä ole keskellä lasten mellastuspaikkaa. Pitää kysellä mitä tarkastaja on asiasta mieltä ja mitä naapuri tuumaa jos porailtaisi reiät vähän vinoon.
Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta 8).
-
Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta 8).
Jaa kannttaako ilman varaajaa patteritaloon edes koittaa, tai se varaaja kannattaa hommata valmiiksi edes sinne oven taa odottamaan :D
-
Porakaivon paikka A on lähes keskellä lasten leikkipaikkaa, joten ajattelin että jos sais sen kaivon kokonaan piiloon.
Mä tein tälläsen virityksen. Eli siis kaivo on ulkovälinevaraston sisällä. Kuva siis ennen ulkovälinevaraston laatan valua. Laitoin sinne talon lattialämmityksestä jääneen kiepinpätkän, jonka liitän joskus talon lattialämmityksen paluulinjaan levylämmönvaihtimella. Eli tuon puukehikon (valumuotti) alapuolella on pätkä betonista kaivonrengasta ja siellä pohjalla maalämpökaivo.
(https://lh5.googleusercontent.com/-UQE7NKUUe1s/UsVFG2gIWfI/AAAAAAAAAlE/yda5kJ2062g/s800/ulkovalinevarasto-1.jpg)
Tosin suunnitelma muuttui jo tuostakin ja lätkäsinkin suunnitellun ulkovälinevaraston tilalle ulkoporealtaan. Nyt siis kaivo on puolilämpimässä tilassa, joka lämpiää altaan hukkalämmöllä vaikka ei ole tuota lattialämmitystä edes kytketty.
-
Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta 8).
Jaa kannttaako ilman varaajaa patteritaloon edes koittaa, tai se varaaja kannattaa hommata valmiiksi edes sinne oven taa odottamaan :D
Eikös vaihtoventtiilikoneen vahvuus ollut juuri siinä että se tekee suoraan oikean lämpöistä vettä lämmitykseen ja tämä antaa ulos hyvän COPin? Lämpimän käyttöveden tuotto esim. Niben F1245 180 litran varaajaan valmistuu huonolla COPilla koska vedestä on tehtävä "ylilämmintä". Jos mietitään vaikka tällä hetkellä niin viimeisten viikkojen ajan pattereihin on virrannut 31 asteista vettä jonka tuottaminen vaihtoventtiilillä olisi jotain COP 4+ luokkaa?
-
Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta 8).
Jaa kannttaako ilman varaajaa patteritaloon edes koittaa, tai se varaaja kannattaa hommata valmiiksi edes sinne oven taa odottamaan :D
Ystävät hyvät, jättäkää se varaaja myyjän oven taakse, tulee halvemmaksi ;D
-
Eikös vaihtoventtiilikoneen vahvuus ollut juuri siinä että se tekee suoraan oikean lämpöistä vettä lämmitykseen ja tämä antaa ulos hyvän COPin?
Juuri oikean lämpöinen vesi tarkoittaisi, että masiina hyrräisi kokoajan, joka taas ei onnistu muilla kuin invertterikoneilla. Eli siis tyypilliset vaihtoventtiilikoneet (ja ihan samoin tulistinpumputkin) ovat ns. "on/off" koneita eli voivat toimia ainoastaan täysillä tehoilla. Lämmöntuottoa säädellään sitten katkomalla käyntiä ja juuri sen takia joudutaan tekemään käynnin aikana ylilämmintä vettä jotta lämpöä riittäisi myös lepojaksolle.
Ero tulistinpumpun ja vaihtovenan välillä tässä mielessä on se, että tulistinpumppu tekee tarkoituksella ylilämmintä ja shunttaa siitä sitten sopivaa. Vaihtovena pyrkii tekemään "juuri oikean lämpöistä", mutta ei onnistu siinä, koska toimii "on/off" periaatteella samoin kuin tulistinpumppukin. Vaihtovena taitaa kyllä lämmittää käytännössä hieman vähemmän yli kuin tulistinpumppu, mutta kyllä molemmat ampuu yli. Niin ja lämmönjako vaikuttaa paljon siihen kuinka paljon vaihtovena ylilämmittää. Jos lämmönjako ei pysty luovuttamaan tehtyä lämpöä eteenpäin niin paluuveden lämpötila nousee, joka nostaa melko suoraan myös menoveden lämpötilaa eli lämmitetään yli pyynnin.
-
Pitäisi varmaan lopettaa tämä googlettelu. Nyt löytyi lisää määräyksiä ja asetuksia. Täällä napapiirillä lämpöpumppu pitäisi mitoittaa -38oC pakkasta varten? No mitä jos minulla on leivinuuni, takka ja muita lämmöntuottajia? Kaikki lämpöenergia yhteenlaskettuna tässä läpipuhaltavassa pirtissä pärjäisi Siperiassakin. Toivottavasti nuo koskevat vain uudisrakentamista.
Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määräyksiä ja ohjeita rakennusten energiatehokkuudesta sekä kiinteistöjen vesilaitteistoista. Nämä määräykset on huomioitava mitoitettaessamaalämpöjärjestelmää.
Määräyksissä velvoitetaan muun muassa:
•mitoittamaan käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämmitysteho siten, että lämmintä
käyttövettä on käytettävissä riittävästi ja siten, että lämminvesilaitteistossa olevan
veden lämpötila on vähintään 55 °C
•suunnittelemaan ja toteuttamaan lämmönkehityslaitteisto siten, että laitteisto toimii
hyvällä hyötysuhteella huippu- ja osakuormilla
•mitoittamaan lämmitysjärjestelmän lämmitysteho siten, että lämpöolot voidaan
ylläpitää lämmityskauden mitoittavilla ulkolämpötiloilla eri säävyöhykkeillä (YM:n
asetus 2/11 rakennusten energiatehokkuudesta kuva 7)"
-
Ystävät hyvät, jättäkää se varaaja myyjän oven taakse, tulee halvemmaksi ;D
Ei kai herra opettaja nyt ole tosissaan väittämällä että patteritaloon puskuri on turha...mikä on suomen maalämmön tulevaisuus ;) 8)
F1255:lla voisin harkita, mutta en yhdelläkään on/off pumpulla...onhan täälläkin voorumilla vinot pinot "napsuu" yms juttua jotka vois @temppes lukasta
-
Pitäisi varmaan lopettaa tämä googlettelu. Nyt löytyi lisää määräyksiä ja asetuksia. Täällä napapiirillä lämpöpumppu pitäisi mitoittaa -38oC pakkasta varten?
Ei niitä "määräyksiä ja asetuksia" kiinnosta lämpeneekö se talo lämpöpumpun pelkällä kompuralla vai lämpöpumpun kompuralla ja sähkövastuksella. 6kW lämpöpumppukin täyttää teidän talossa nuot "määräykset ja asetukset". Niiden maksimilämmitysteho sähkövastuksen kanssa liikkuu välillä 11..15 kilowattia.
-
Ystävät hyvät, jättäkää se varaaja myyjän oven taakse, tulee halvemmaksi ;D
Ei kai herra opettaja nyt ole tosissaan väittämällä että patteritaloon puskuri on turha...mikä on suomen maalämmön tulevaisuus ;) 8)
F1255:lla voisin harkita, mutta en yhdelläkään on/off pumpulla...onhan täälläkin voorumilla vinot pinot "napsuu" yms juttua jotka vois @temppes lukasta
Eikös täällä foorumilla yksi jos toinen "ammattilainen" ole väittänyt ettei VV-kone tarvitse puskuria patteriverkkoon koska ei KUULEMMA napsu.. ;D ;D
Mutta jos asiaa lähestytään ihan oikeasti,kyllä se puskuri siellä PITÄÄ olla..Jo ihan ajoaikojenkin takia.
-
F1255:lla voisin harkita, mutta en yhdelläkään on/off pumpulla...onhan täälläkin voorumilla vinot pinot "napsuu" yms juttua jotka vois @temppes lukasta
Lukaistu on ja tulipa sieltä vastaan että entisen öljylämmitteisenkin talon patterit on saatu napsumaan maalämmöllä. Oman tönön pattereita en ole vielä saanut napsumaan millään veden lämmöllä. Puilla lämmittämisen aikana pattereihin ei mene vettä ja talvella kovilla pakkasilla varaajan täyteen lataaminen saattaa kestää 5-6 tuntia. Tämän jälkeen kun pattereihin alkaa syöttämään tarvittavaa lämpöä niin luulisi napsumisen tulevan esiin mutta ei.. josko tuo maalämpö saisi napsunnat sitten aikaiseksi :) hope not!
Tuli samaan hengenvetoon lukaistua kaikki @(alter)EGOn postauksetkin ???. Täytyy vain todeta että on hienoa että tietämystä ja oppia ammennetaan eteenpäin niin tänne foorumille kuin koulun penkillekin. Harmi ettei tuo lämmön noukkiminen maasta ole ihan yksiselitteistä puuhaa.. vaihtoehtoja on paljon (liikaa).
-
Projekti etenee. Viikon päästä maanantaina pitäisi alkaa porausurakka pihamaalla. Kaivo tullee 220m syvä ja noin kolmen metrin päähän seinästä yläpihalle. Joillekin porareille yläpihalle poraaminen on kuulemma tuottanut ongelmia kaivon suuren vedentuoton takia. Tilasin itse pihalle vaihtolavan 200€:lla päiväksi. Porausjätteelle löytyi kuulemma täytemaapaikka, joten lavan sisällön sijoittamisesta ei tule lisäkuluja. Osalla poraajista on olemassa pumppu ja suodatin, mikäli kaivo tulvii ja kontti alkaa täyttyä vedestä. Ovat kuulemma pumpanneet vettä pois kontista suodattimen kautta (lähes) suoraan kunnan viemäriverkkoon?
Maalämpöpumpun osalta olen kallistumassa Niben F1245 10kw:een. Toivottavasti vaikka tässä kuussa tulisi joku hyvä Niben tarjous, niin voisi hankkia pumpun valmiiksi kytkentää varten. Kytkentä mennee huhtikuulle..
Porarin valinta meni muturahilla. Lähtökohtana että 35bar kompressori täytyy löytyä. Karkeasti hintaa tulee olemaan 28€/m. Reiän halkaisijan kanssa pohdin tovin, mutta ruotsalaiset tutkimukset aiheesta ovat kiistattomat ;)
-
Porarin valinta meni muturahilla. Lähtökohtana että 35bar kompressori täytyy löytyä. Karkeasti hintaa tulee olemaan 28€/m. Reiän halkaisijan kanssa pohdin tovin, mutta ruotsalaiset tutkimukset aiheesta ovat kiistattomat ;)
joo naapurit on tunnettuja tuontyyppisestä :D , oikea valinta jos et kasteluvettä sieltä kaipaa...
-
Projekti etenee. Viikon päästä maanantaina pitäisi alkaa porausurakka pihamaalla. Kaivo tullee 220m syvä ja noin kolmen metrin päähän seinästä yläpihalle. Joillekin porareille yläpihalle poraaminen on kuulemma tuottanut ongelmia kaivon suuren vedentuoton takia. Tilasin itse pihalle vaihtolavan 200€:lla päiväksi. Porausjätteelle löytyi kuulemma täytemaapaikka, joten lavan sisällön sijoittamisesta ei tule lisäkuluja. Osalla poraajista on olemassa pumppu ja suodatin, mikäli kaivo tulvii ja kontti alkaa täyttyä vedestä. Ovat kuulemma pumpanneet vettä pois kontista suodattimen kautta (lähes) suoraan kunnan viemäriverkkoon?
Maalämpöpumpun osalta olen kallistumassa Niben F1245 10kw:een. Toivottavasti vaikka tässä kuussa tulisi joku hyvä Niben tarjous, niin voisi hankkia pumpun valmiiksi kytkentää varten. Kytkentä mennee huhtikuulle..
Porarin valinta meni muturahilla. Lähtökohtana että 35bar kompressori täytyy löytyä. Karkeasti hintaa tulee olemaan 28€/m. Reiän halkaisijan kanssa pohdin tovin, mutta ruotsalaiset tutkimukset aiheesta ovat kiistattomat ;)
Kyllä 115mm kaivo on ainoa oikea valinta.
-
"Kyllä 115mm kaivo on ainoa oikea valinta."
Ilmesesti reiän halkaisija ei merkittävästi vaikuta kaivon lämmöntuottoon.
Porauksen kivijätteen tuottoon se vaikuttaa voimakkaasti.
Ajoittain keskustellaan täälläkin umpijäisistä kaivoista jotka ovat puristaneet putket läjään ja nesteet ulos varoventtiilistä tms.
Pienemmässä reiässä on paljon vähemmän jäätyvää vettä, onko myös lämpökollektorin vaurioitumisriski pienempi?
KOKEMUKSIA?? :-\
-
"Kyllä 115mm kaivo on ainoa oikea valinta."
Ilmesesti reiän halkaisija ei merkittävästi vaikuta kaivon lämmöntuottoon.
Vaikuttaa lämmöntuottoon,vesi toimii eristeenä.
Porauksen kivijätteen tuottoon se vaikuttaa voimakkaasti.
Luonnollisesti näin on
Ajoittain keskustellaan täälläkin umpijäisistä kaivoista jotka ovat puristaneet putket läjään ja nesteet ulos varoventtiilistä tms.
Pienemmässä reiässä on paljon vähemmän jäätyvää vettä, onko myös lämpökollektorin vaurioitumisriski pienempi?
Vain mitoitusvirheiden takia kaivot jäätyy
KOKEMUKSIA?? :-\
On
-
No nyt on reikä pihassa ja putket viinoineen reiässä. Operaatio kesti noin 12h. Teräsputkea meni reilu 20 metriä. Vettä alkoi tulla kaivoon kunnolla vasta 170 metrin kohdalla. Sen jälkeen oma aikani menikin rautalapion kanssa puroja ohjatessa. Yläpihalle poraamisessa on aina pieniä muuttujia veden kanssa :D.
Aamu lähti nihkeästi käyntiin. Tilaamani vaihtolava piti tulla joskus klo 07 jälkeen. No eiköhän klo 0630 pihalta kuulu "piip piip piip". Kahvit väärään kurkkuun ja äkkiä pihalle liikenteenohjaukseen. Lavaa ei saatu sille katsotulle paikalle. Sompaillessa pihamaalla lava hajotti pihavalon. Lavan sisältö oli tarkoitus viedä täytemaaksi muualle, mutta "tyhjä" lava sisälsikin sinne jäänyttä roskaa (muovia, metallia, pahvia jne).
Itse poraus kuitenkin sujui hienosti :). Seuraavaksi lämpöpumpun hankintaan.. jokohan Niben F1245:sta saisi jostain edullisesti. Sitten pitäis saada enää joku tekemään asennustyöt.
-
Huomaa tämä: http://www.nibe.fi/fi/Ajankohtaista/Ajankohtaista/NIBEN-KEVATKAMPANJA-KAYNNISTYI/ (http://www.nibe.fi/fi/Ajankohtaista/Ajankohtaista/NIBEN-KEVATKAMPANJA-KAYNNISTYI/)
-
Huomaa tämä: http://www.nibe.fi/fi/Ajankohtaista/Ajankohtaista/NIBEN-KEVATKAMPANJA-KAYNNISTYI/ (http://www.nibe.fi/fi/Ajankohtaista/Ajankohtaista/NIBEN-KEVATKAMPANJA-KAYNNISTYI/)
Kiitos linkistä. Hieno kampanja Nibellä. Valitettavasti kylkiäiset ei hirveesti mun mieltä lämmitä. Edellisten hankintojen kylkiäiset ovat vielä varastoissa ja ullakoilla homehtumassa (sohva, kahvinkeitin, pölynimuri). Jos olisi enemmän aikaa niin voisihan noita kaupata netissä tai kirpputorilla ja saada niistä jotain. Jos Nibe ottaisi pumpun hinnasta tuon kameran osuuden pois, niin olisin heti huomattavasti kiinnostuneempi.
-
Projekti etenee..
Laitteisto tilattu: Nibe F1245 10kw, ECS40, UKV 100 ja täyttöryhmä. Luulin kaiken tuon saavan alle 7k€, mutta ei ihan taipunut :)
Laitteet on kotiovella kuulemma viimeistään maanantaina. Vielä on hakusessa sähkömies ja putkimies, mutta hyviä vaihtoehtoja on pari kumpaankin työnsarkaan.
Ongelma: Meillä on kaivosta 3,5m talon seinään matkaa ja maa on pahisllisessa roudassa. Onko kokemuksia sellaisesta ratkaisusta, että asennetaan kaikki muu toimintaan paitsi itse liuospiiri? Tuon Niben voisi kytkeä toimimaan esim 6kw sisäisellä vastuksella toistaiseksi. Olisi tuhannesti helpompaa kaivaa tuo kaivolta tuleva osuus kun routa on kaikonnut (hox. napapiiri ei ole vielä ikiroudan aluetta). Vai olisiko foorumilaisilla muita ratkaisuja ongelmaan?
-
Maalämpö kytketty ja lämpöä tulee pirttiin!
Routa lähti 3kw:n roudansulatus vehkeellä. Maa suli yön aikana 40cm asti.
Kytkentöjen kanssa oli pientä säätämistä, mutta nyt laitteet pelittää. Ilmaa oli siirtoputkissa ja pattereissa niin paljon että pumppu heitti vian päälle muutaman kerran ennenkuin sain ilmat pihisteltyä järjestelmästä ulos. Jos huomenna saisi laitettua vaikka pari kuvaa järjestelmistä. Sitten vain logeja ottamaan ja pähkäilemaan mitä voisi vielä hienosäätää :)
-
Pari kuvaa vanhasta ja uudesta "järjestelmästä". Pannuhuone meni melkein pakkaselle, kun lämpövuotavat puukattila ja öljykattila lähtivät tilasta pois. Vielä on ongelmana saada logeja ulos koneelta. Tikulle tulee kyllä tiedosto (8kt), mutta ei se sisällä mitään järkevää. Käsittääkseni tuon usb-tikun ei tarvi olla täysin tyhjä Nibeä varten?
-
Meille laitettiin alakertaan pari patteria lisää MLP:n lämpövuotojen vähyyden vuoksi ja tarpeen ovat olleet.
NIBE on ronkeli USB-muistien formaatin suhteen. Vain "pieni" FAT/FAT32 kelpaa.
Muistelen että jotain tikkuja piti formatoida moneen kertaan.
-
NIBE on ronkeli USB-muistien formaatin suhteen. Vain "pieni" FAT/FAT32 kelpaa.
Muistelen että jotain tikkuja piti formatoida moneen kertaan.
NTFS tikku restarttasi Nibeä kerta toisensa jälkeen.. olisiko väliä ollu 20s aina kun pumppu kävi pimeänä. Laitoin sitten FAT32 tikun sisään missä oli joitain tiedostoja. Nibe osasi tallenttaa tikulle pelkkiä tyhjiä logi tiedostoja ja aina irti otettaessa Nibe restarttasi itsensä. Kiitti vinkistä, otin tiedostot usb-tikulta talteen ja formatoin tikun. Sen jälkeen homma toimi ainakin kertaalleen ja 10min logi tuli koneesta ulos. Nyt tulee vuorokausi täyteen, joten toivottavasti tiedosto tulee taas ulos ilman ongelmia :)