Rintamamiestalo napapiiriltä maalämpöön

[Roori]

Niin, eikö kukaan osaa vastata Xargon kysymykseen, onko tulistinpumpuissa imukaasun esilämmitin. EkoWellissä käsittääkseni on, mutta miten Lämpö-ässä ja Geopro?

Lässän tuotekehitysinsinöörin diplomityössä on ko. värkin hyödyllisyyttä pohdittu ja käsittääkseni todettu melko hyödyttömäksi? Ko. mielenkiintoinen julkaisu löytyy googlettamalla netistä.

Mulla on tommonen "Intercooler" mutta ei oo tulistinkone...enpä tiiä hyödyllisyydestä, ehkä jotain marginaalista.

[Temppes]

Kyllä mäkin tässä talossa pyytäisin tarjouksen vähintään Ekowell-AIT-Stiebel linjalta, ja jos matkalla tulee muita aatoksia niin ehkä joku muukin VV-kone mukaan, tai no ehkä voisin jopa hakea Torneojoen toiselta puolelta tarjouksessa olevan Nibe F1255:n jos olisin ensikyselyn jälkeen vielä sen kannalla...

Tuo ratkaisu houkutti jo aivan ensimmäiseksi. Joen yli ja pumppu itelle sekä naapurille sieltä mukaan . Kruunun kurssin parantuessa investointi tuntuu yhä kannattavammalta. Takuu jutut tuon niben kanssa kuitenkin arveluttavat, vaikka onhan se noissa uusissa pumpuissa peräti kolme vuotta .

[juippi]

Mulla on tommonen "Intercooler" mutta ei oo tulistinkone...enpä tiiä hyödyllisyydestä, ehkä jotain marginaalista.

Viitsisitkö vielä paljastaa missä pumpussa.

[Roori]

Kyllä mäkin tässä talossa pyytäisin tarjouksen vähintään Ekowell-AIT-Stiebel linjalta, ja jos matkalla tulee muita aatoksia niin ehkä joku muukin VV-kone mukaan, tai no ehkä voisin jopa hakea Torneojoen toiselta puolelta tarjouksessa olevan Nibe F1255:n jos olisin ensikyselyn jälkeen vielä sen kannalla...

Tuo ratkaisu houkutti jo aivan ensimmäiseksi. Joen yli ja pumppu itelle sekä naapurille sieltä mukaan . Kruunun kurssin parantuessa investointi tuntuu yhä kannattavammalta. Takuu jutut tuon niben kanssa kuitenkin arveluttavat, vaikka onhan se noissa uusissa pumpuissa peräti kolme vuotta .

http://www.prisjakt.nu/produkt.php?p=2408218&gclid=CPGe9_eF57sCFYNf3goddhwA8w

Muinoin v2008 oli oikein mukava ostaa naapurista...

[Temppes]

prisjakt.nu perusteella ruottin hinnat ei ole niin alhaiset että kannattaisi sieltä käydä pumppua hakemassa. Esim. Nibe F1245 10kw maksaa ruotsissa 6209€ (kruunun kurssilla 1€=9SEK) ja taloon.com 6625€ (toimituskulut 0€).

Mittailin tuossa pihaa ristiin ja rastiin, mutta ei tälle 880 neliöiselle hiekkamaalle mitään maaputkia saa vedettyä.

Onko foorumilaisilla kokemuksia miten onnistuu kaivon poraaminen lähemmäs kuin 3 metriä talon seinästä? Kai se porafirma poraa mihin haluan ja laitteet kykenee, mutta mites lupa-asioiden kanssa? Paras paikka lämpökaivolle olisi kadunpuolella, mutta rakennusvalvonnasta vastattiin puhelimitse että kato netistä mihin voi porata! Kaukolämpöputket kulkee märäysten mukaan liian lähellä (4 metriä mun talon seinästä). Onko kukaan saanut poikkeuslupia porauksen suhteen esim. kunnan rakennustarkastajan käynnin jälkeen/vast.? Minkälaisia poikkeuslupia ne edes pystyvät myöntämään? Soittamalla toki selviää kun arki koittaa, mutta nyt on pyhäpäivä ja kauhea kuume saada asioita ja suunnitelmia eteenpäin 

[Xargo]

Mulla lämpökaivo on alle puolen metrin päässä sokkelista. Tosin se porattiin ennen anturoiden valua ja 2010 ei ollu vielä mitään lupakuvioita siihen liittyen muutenkaan.

En nyt ihan äkkiä keksi mitään perustetta miksi sitä ei voisi talon viereen porata. Paitsi tietysti jos ei lupia irtoa...

[Roori]

prisjakt.nu perusteella ruottin hinnat ei ole niin alhaiset että kannattaisi sieltä käydä pumppua hakemassa. Esim. Nibe F1245 10kw maksaa ruotsissa 6209€ (kruunun kurssilla 1€=9SEK) ja taloon.com 6625€ (toimituskulut 0€).

Ei varmaan tavis pumppua enää nykyään, mutta tuon F1255 kohdalta saattais olla eroa, en kyllä tiedä mitä se täällä Suomessa maksaa...yhtäkkiseltään invertteri koneeksi 4-16kW 7200€ ei oleis paha...

[juippi]

prisjakt.nu perusteella ruottin hinnat ei ole niin alhaiset että kannattaisi sieltä käydä pumppua hakemassa. Esim. Nibe F1245 10kw maksaa ruotsissa 6209€ (kruunun kurssilla 1€=9SEK) ja taloon.com 6625€ (toimituskulut 0€).

Mittailin tuossa pihaa ristiin ja rastiin, mutta ei tälle 880 neliöiselle hiekkamaalle mitään maaputkia saa vedettyä.

Onko foorumilaisilla kokemuksia miten onnistuu kaivon poraaminen lähemmäs kuin 3 metriä talon seinästä? Kai se porafirma poraa mihin haluan ja laitteet kykenee, mutta mites lupa-asioiden kanssa? Paras paikka lämpökaivolle olisi kadunpuolella, mutta rakennusvalvonnasta vastattiin puhelimitse että kato netistä mihin voi porata! Kaukolämpöputket kulkee märäysten mukaan liian lähellä (4 metriä mun talon seinästä). Onko kukaan saanut poikkeuslupia porauksen suhteen esim. kunnan rakennustarkastajan käynnin jälkeen/vast.? Minkälaisia poikkeuslupia ne edes pystyvät myöntämään? Soittamalla toki selviää kun arki koittaa, mutta nyt on pyhäpäivä ja kauhea kuume saada asioita ja suunnitelmia eteenpäin 

Mulla on 2,5 metrin päässä sokkelista. Porattiin siihen mihin porari pääsi parhaiten. Rakennustarkastaja kävi paikan toteamassa, eikä mitään ongelmaa. Rakennustarkastajastahan nämä riippuu. Näitä pitää kuunnella auliisti ja pahin virhe on ruveta heille päsmäröimään.

[Roori]

Mulla on 2,5 metrin päässä sokkelista. Porattiin siihen mihin porari pääsi parhaiten. Rakennustarkastaja kävi paikan toteamassa, eikä mitään ongelmaa. Rakennustarkastajastahan nämä riippuu. Näitä pitää kuunnella auliisti ja pahin virhe on ruveta heille päsmäröimään.

Ei niitä nyt nöyristellä kannata, jos alakaavat nosteleen nokkaa niin sitte vaan kysymähän kuka niiden palakan maksaa ja onko teitä liikaa! 

[juippi]

Mulla on 2,5 metrin päässä sokkelista. Porattiin siihen mihin porari pääsi parhaiten. Rakennustarkastaja kävi paikan toteamassa, eikä mitään ongelmaa. Rakennustarkastajastahan nämä riippuu. Näitä pitää kuunnella auliisti ja pahin virhe on ruveta heille päsmäröimään.

Ei niitä nyt nöyristellä kannata, jos alakaavat nosteleen nokkaa niin sitte vaan kysymähän kuka niiden palakan maksaa ja onko teitä liikaa! 

Olet sä Roori kova kaveri. Rakennustarkastajatkin kyykkää sun edessä. Hui!

[Roori]

Olet sä Roori kova kaveri. Rakennustarkastajatkin kyykkää sun edessä. Hui!

Ei mulla oo niille nyt mitään asiaa, annoin vain vinkin 

[Temppes]

  hyviä vinkkejä. Onko ne tarkastajat yleensä ollu konjakki vai viskimiehiä.. 

[sam68]

Mulla lämpökaivo on alle puolen metrin päässä sokkelista. Tosin se porattiin ennen anturoiden valua ja 2010 ei ollu vielä mitään lupakuvioita siihen liittyen muutenkaan.

En nyt ihan äkkiä keksi mitään perustetta miksi sitä ei voisi talon viereen porata. Paitsi tietysti jos ei lupia irtoa...

Oon kuullut että vakuutusyhtiöt ei välttämättä korvaa jos tulee tulva porattaessa. 3m on ainakin osalla rajana.

[Xargo]

Oon kuullut että vakuutusyhtiöt ei välttämättä korvaa jos tulee tulva porattaessa. 3m on ainakin osalla rajana.

Tuo on kyllä ihan hyvä pointti.

[peki]

Ei ihan liity aiheeseen mutta.
Ego, opetetaanko siellä koulussa pelkästään kylmätekniikkaan perustuvia juttuja nuorille vaiko ei?
Alkaa näköjään olemaan kaiken näköisiä rajoitteita pelkästään kaivon osalta.

[ego]

Nuorille opetan pienkylmälaitteiden ja lämpöpumppujen asennusta. He ovat 2:a aiempana vuotena harjoitelleet toisten opettajien kanssa normi putkihommia.
Tavoitteena on että valmistuvat oppilaat osaavat asentaa ja ottaa käyttöön minkä tahansa LVI- tai lämpöpumppulaitteen.
Aikuisten kanssa tutustumme tarkemmin kylmäprosessiin lämpöpumppu ammattitutkinnossa.
Tuossa lyhyesti lämpökaivon sijainnista: http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/JJuvonen.pdf

[Temppes]

Tuossa lyhyesti lämpökaivon sijainnista: http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/JJuvonen.pdf

Mielenkiintoinen pdf:ä. Olisi kiva saada perusteluita joillekin noille mitoille. Esimerkiksi energiakaivon etäisyydet esim. naapurin rajasta ovat vahvasti kuntakohtaisia. Mistä tulee 7 metriä, 7,5m tai 10 metriä.. pelkääkö joku että porakaivo alkaa viemään tontin väärältä puolelta 200 metrin syvyydestä lämpöä? Kaikki nämä varmasti tutkittuja juttuja tai ainakin jollain brainstormilla aikaan saatuja. Uusi juttu on tuo kallioporakaivon minimietäisyys 40m! Tuossa kuvassa reiät voisivat olla vaikka 5 metrin päässä toisissaan kunhan poraukset suoritetaan viistosti toisistaan pois päin. Pitänee kerrata pytägorasta ja sin,cos,tan laskuoppia että tietää sanoa porarille oikean astemäärän miten viistoon porataan  40 metriä tuntuu aika varman päälle lasketulta arvolta, vai liekkö siinä mukana mahdollinen poranterien kiemurtelu reiän syventyessä.

[eksile]

Meillä on 206+ m kaivo, porafirmana Sotkamon porakaivo.

Uudellamaalla tuolloin (2004) ei ollut muita rajoituksia kuin että lähimpään toiseen kaivoon piti olla vähintään 15 m etäisyyttä.
Kysyin tosta poran kiemurtelusta ja porari kertoi että jos/kun pora osuus kalliossa murtokohtaan (siis kahden eri kivilajin saumaan) se ottaa "kimmokkeen", eli kovempi kivilaji suistaa poranterän kohti pehmeämpää ainesta. Alueella jossa kivilaatu vaihtelee paljon näitä suistamisia voi olla monta /reikä jolloin reikä todella voi olla kiemurteleva.

Suistumisesta/suistumisista johtuen esim. meidän kaivon pohja tuolla yli 200 m syvyydessä voi olla missä tahansa kohdassa joka on pintareiän suhteen n. 20-30 m säteen sisällä. Todennäköisyys täysin pystysuoran kaivon syntymiseen normaalivermeillä on todella pieni.
Erikseen on sitten ns. tarkkuusporaus jossa porakärkeä voidaan ohjata. Tarkkuusporauksen hinta/m on normaaliin lämpökaivoon verrattuna moninkertainen eikä siihen ole lämpökaivon/porakaivon toiminnan kannalta tarvetta.

Yllättävää oli myös että poraa joudutaan kannattelemaan jo 15-20 m porauksen jälkeen koska porakangen ja sen varsien paino voisi muuten rikkoa terän.

[ego]

7,5 metriä voi helposti perustella naapurusten kaivojen välillä. Jos molemmat poraavat 2,5 metrin päähän rajasta niin reikien etäisyys voi olla vain 5 metriä ja tällä lienee jo vaikutusta.

[Temppes]

7,5 metriä voi helposti perustella naapurusten kaivojen välillä. Jos molemmat poraavat 2,5 metrin päähän rajasta niin reikien etäisyys voi olla vain 5 metriä ja tällä lienee jo vaikutusta.

Meillä naapurin kanssa talojen väli on 10 metriä. Meidän torpasta rajalle 4 metriä ja naapurilla rajaan 6 metriä. Molempien porakaivojen optimipaikat olisi talojen välissä. Pannuhuoneiden sijainnin ja maan kohoamisen suhteen ainakin. Porakaivolta maalämpöpumpulle olisi edullista putkien vedon olla nouseva (ilmaamista varten)? Maalämpöpumppu tulee olemaan kellarissa eli maanpinnan alapuolella joten voi olla että pitää vähän kaivella tuolla pihamaalla jotta putket saisi nousevaksi kohti pumppua

[peki]

7,5 metriä voi helposti perustella naapurusten kaivojen välillä. Jos molemmat poraavat 2,5 metrin päähän rajasta niin reikien etäisyys voi olla vain 5 metriä ja tällä lienee jo vaikutusta.

Meillä naapurin kanssa talojen väli on 10 metriä. Meidän torpasta rajalle 4 metriä ja naapurilla rajaan 6 metriä. Molempien porakaivojen optimipaikat olisi talojen välissä. Pannuhuoneiden sijainnin ja maan kohoamisen suhteen ainakin. Porakaivolta maalämpöpumpulle olisi edullista putkien vedon olla nouseva (ilmaamista varten)? Maalämpöpumppu tulee olemaan kellarissa eli maanpinnan alapuolella joten voi olla että pitää vähän kaivella tuolla pihamaalla jotta putket saisi nousevaksi kohti pumppua

Ei sitä kaivon kantta tarvitse alemmaksi laittaa kuin mitä pumppu on.

[euroshopperi]

Näillä foorumeilla on käyty paljon vääntöä siitä kumpi on parempi, vaihtovena vai tulistuspummpu. Minulle alkaa muodostumaan jo jonkinlainen käsitys mikä ero niillä on ja minkälaisiin taloihin ne sopii. Foorumilla on ollu juttua rintsikasta joka tarvii 70 asteista vettä pattereihin ja toisessa pirtissä on lattiakierto jolle riittää 35 astetta.. aika selvää noissa tapauksissa millä tekniikalla oleva pumppu olisi paras?

Taitaa ratkaisuni mennä kuitenkin sinne hintapuolelle... toimivan paketin könttähinta ratkaisee. Jos toisen järjestelmän saa 1500 - 2000€ halvemmalla niin menee aika monta vuotta yrittää saada hintaa kiinni esim pumppujen COPpien erolla 2,9 - 3,3.

Sellaista pumppua ei taida näissä normipumpuissa ollakaan, jolla saisi 70-asteista vettä patterikiertoon ilman vastuksia.

Ja kahden tonnin hintaeron kurominen kiinni muutaman kymmenyksen erolla coppelossa ei taida onnistua pumpun elinikänä.

Äläs sano...

Tällaisella pumpulla näyttäisi saavan ihan 72°:sta vettä patterikiertoonkin asti. Tiedä sitten ,mitä tuo kierron määrän kanssa. Ittellekkin kyselin tätä laitetta, mutta olivat vielä tehoiltaan ainoastaan siellä 7,3 kW luokassa ja jäi sitten tarkempi selvittely kesken. Tai sitten oli noille kauppiaillekkin liian uutta vehjettä.


http://www.loebbeshop.de/viessmann/regenerative-heizsysteme/waermepumpen/vitocal-350/vitocal-350-g-bw-351-bwc.htm

[juippi]

Äläs sano...

Tällaisella pumpulla näyttäisi saavan ihan 72°:sta vettä patterikiertoonkin asti. Tiedä sitten ,mitä tuo kierron määrän kanssa. Ittellekkin kyselin tätä laitetta, mutta olivat vielä tehoiltaan ainoastaan siellä 7,3 kW luokassa ja jäi sitten tarkempi selvittely kesken. Tai sitten oli noille kauppiaillekkin liian uutta vehjettä.


http://www.loebbeshop.de/viessmann/regenerative-heizsysteme/waermepumpen/vitocal-350/vitocal-350-g-bw-351-bwc.htm

Mielenkiintoinen kylmäaine tuossa eli 134a. Kriittinen lämpötila lienee n. 100C, joten teoriassa helposti pääsee tuonne 72C menolämpöihin.

[ego]

Patteriverkostoa kannattaa hiukan tarkastella ennen kuin hankitaan Niben hintainen Saksa-pumppu.
Parissa kohteessa olen lisännyt patterien pinta-alaa keskeisessä huonetilassa ja 55 asteinen vesi on riittänyt mainiosti.

Lisäksi olemme toisinaan laittaneet porakaivon huoltokaivoon T-haarat ja ilmaruuvit käyttöönoton helpottamiseksi.

Tällöin kaivo kansi voi olla korkeammalla kuin lämpöpumppu ja käyttöönotto onnistuu ilman ulkopuolista kiertovesipumppua, kätevää.

Automaatti-ilmahanat olen hyljännyt kaikissa tapauksissa, aiheuttavat jokseenkin aina enempi huolta kuin poistavat ilmaa.

[euroshopperi]

No mulla on aina mielessä tuo legionellakin. Saisi vissiin aika vaivattomasti tuolla kompurallakin jo sen kuumennuksen, eikä pumppu vielä huutaisi ihan viimeisillään. saisi unohtaa kokonaan ne vastukset sieltä käytöstä. Odottelen tässä jo kesäaurinkoja, että saa kuumennettua tuo käyttövesivaraajan, kun kytkin ne vastukset pois siltä legionelliltakin kokonaan. Taitaa se nykyisin kuumennella sen kyllä tuonne 58°:een, mutta vakio pyynti on 50°, jolla COP pysyy yli 3:n selvästi vielä.

[Temppes]

Patteriverkostoa kannattaa hiukan tarkastella ennen kuin hankitaan Niben hintainen Saksa-pumppu.
Parissa kohteessa olen lisännyt patterien pinta-alaa keskeisessä huonetilassa ja 55 asteinen vesi on riittänyt mainiosti.

Lisäksi olemme toisinaan laittaneet porakaivon huoltokaivoon T-haarat ja ilmaruuvit käyttöönoton helpottamiseksi.

Tällöin kaivo kansi voi olla korkeammalla kuin lämpöpumppu ja käyttöönotto onnistuu ilman ulkopuolista kiertovesipumppua, kätevää.

Automaatti-ilmahanat olen hyljännyt kaikissa tapauksissa, aiheuttavat jokseenkin aina enempi huolta kuin poistavat ilmaa.

Porakaivon paikka A on lähes keskellä lasten leikkipaikkaa, joten ajattelin että jos sais sen kaivon kokonaan piiloon. Paikka A:ssa kaivo tulee myös maalämpöpumpun yläpuolelle, ellei halua kaivaa syvää juoksuhautaa 3 metrin matkalta. Paikka B on on 3 metriä omasta seinästä ja 1 metrin päässä tontin rajasta, josta naapurin seinään matkaa 6 metriä. B:n paikka tulisi helposti alemmas kuin maalämpöpumppu eikä ole keskellä lasten mellastuspaikkaa. Pitää kysellä mitä tarkastaja on asiasta mieltä ja mitä naapuri tuumaa jos porailtaisi reiät vähän vinoon.

Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31^oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta  .

[Roori]

Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31^oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta  .

Jaa kannttaako ilman varaajaa patteritaloon edes koittaa, tai se varaaja kannattaa hommata valmiiksi edes sinne oven taa odottamaan 

[Xargo]

Porakaivon paikka A on lähes keskellä lasten leikkipaikkaa, joten ajattelin että jos sais sen kaivon kokonaan piiloon.

Mä tein tälläsen virityksen. Eli siis kaivo on ulkovälinevaraston sisällä. Kuva siis ennen ulkovälinevaraston laatan valua. Laitoin sinne talon lattialämmityksestä jääneen kiepinpätkän, jonka liitän joskus talon lattialämmityksen paluulinjaan levylämmönvaihtimella. Eli tuon puukehikon (valumuotti) alapuolella on pätkä betonista kaivonrengasta ja siellä pohjalla maalämpökaivo.



Tosin suunnitelma muuttui jo tuostakin ja lätkäsinkin suunnitellun ulkovälinevaraston tilalle ulkoporealtaan. Nyt siis kaivo on puolilämpimässä tilassa, joka lämpiää altaan hukkalämmöllä vaikka ei ole tuota lattialämmitystä edes kytketty.

[Temppes]

Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31^oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta  .

Jaa kannttaako ilman varaajaa patteritaloon edes koittaa, tai se varaaja kannattaa hommata valmiiksi edes sinne oven taa odottamaan 

Eikös vaihtoventtiilikoneen vahvuus ollut juuri siinä että se tekee suoraan oikean lämpöistä vettä lämmitykseen ja tämä antaa ulos hyvän COPin? Lämpimän käyttöveden tuotto esim. Niben F1245 180 litran varaajaan valmistuu huonolla COPilla koska vedestä on tehtävä "ylilämmintä". Jos mietitään vaikka tällä hetkellä niin viimeisten viikkojen ajan pattereihin on virrannut 31 asteista vettä jonka tuottaminen vaihtoventtiilillä olisi jotain COP 4+ luokkaa?

[ego]

Esim Nibe F1245 10kw kiinnostaisi kokeilla ilman erillistä varaajaa. Pattereissa ainakin riitti 48 asteinen vesi pitämään pirtin 20,5 asteisenä joulukuun -31^oC pakkasella. Taisin silloin tosin poltella myös takassa pientä kynsitulta  .

Jaa kannttaako ilman varaajaa patteritaloon edes koittaa, tai se varaaja kannattaa hommata valmiiksi edes sinne oven taa odottamaan 

Ystävät hyvät, jättäkää se varaaja myyjän oven taakse, tulee halvemmaksi 

[Xargo]

Eikös vaihtoventtiilikoneen vahvuus ollut juuri siinä että se tekee suoraan oikean lämpöistä vettä lämmitykseen ja tämä antaa ulos hyvän COPin?

Juuri oikean lämpöinen vesi tarkoittaisi, että masiina hyrräisi kokoajan, joka taas ei onnistu muilla kuin invertterikoneilla. Eli siis tyypilliset vaihtoventtiilikoneet (ja ihan samoin tulistinpumputkin) ovat ns. "on/off" koneita eli voivat toimia ainoastaan täysillä tehoilla. Lämmöntuottoa säädellään sitten katkomalla käyntiä ja juuri sen takia joudutaan tekemään käynnin aikana ylilämmintä vettä jotta lämpöä riittäisi myös lepojaksolle.

Ero tulistinpumpun ja vaihtovenan välillä tässä mielessä on se, että tulistinpumppu tekee tarkoituksella ylilämmintä ja shunttaa siitä sitten sopivaa. Vaihtovena pyrkii tekemään "juuri oikean lämpöistä", mutta ei onnistu siinä, koska toimii "on/off" periaatteella samoin kuin tulistinpumppukin. Vaihtovena taitaa kyllä lämmittää käytännössä hieman vähemmän yli kuin tulistinpumppu, mutta kyllä molemmat ampuu yli. Niin ja lämmönjako vaikuttaa paljon siihen kuinka paljon vaihtovena ylilämmittää. Jos lämmönjako ei pysty luovuttamaan tehtyä lämpöä eteenpäin niin paluuveden lämpötila nousee, joka nostaa melko suoraan myös menoveden lämpötilaa eli lämmitetään yli pyynnin.

[Temppes]

Pitäisi varmaan lopettaa tämä googlettelu. Nyt löytyi lisää määräyksiä ja asetuksia. Täällä napapiirillä lämpöpumppu pitäisi mitoittaa -38^oC pakkasta varten? No mitä jos minulla on leivinuuni, takka ja muita lämmöntuottajia? Kaikki lämpöenergia yhteenlaskettuna tässä läpipuhaltavassa pirtissä pärjäisi Siperiassakin. Toivottavasti nuo koskevat vain uudisrakentamista.

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on määräyksiä ja ohjeita rakennusten energiatehokkuudesta sekä kiinteistöjen vesilaitteistoista. Nämä määräykset on huomioitava mitoitettaessamaalämpöjärjestelmää.

Määräyksissä velvoitetaan muun muassa:

•mitoittamaan käyttöveden lämmitysjärjestelmän lämmitysteho siten, että lämmintä
käyttövettä on käytettävissä riittävästi ja siten, että lämminvesilaitteistossa olevan
veden lämpötila on vähintään 55 °C

•suunnittelemaan ja toteuttamaan lämmönkehityslaitteisto siten, että laitteisto toimii
hyvällä hyötysuhteella huippu- ja osakuormilla

•mitoittamaan lämmitysjärjestelmän lämmitysteho siten, että lämpöolot voidaan
ylläpitää lämmityskauden mitoittavilla ulkolämpötiloilla eri säävyöhykkeillä (YM:n
asetus 2/11 rakennusten energiatehokkuudesta kuva 7)"

[Roori]

Ystävät hyvät, jättäkää se varaaja myyjän oven taakse, tulee halvemmaksi 

Ei kai herra opettaja nyt ole tosissaan väittämällä että patteritaloon puskuri on turha...mikä on suomen maalämmön tulevaisuus 
F1255:lla voisin harkita, mutta en yhdelläkään on/off pumpulla...onhan täälläkin voorumilla vinot pinot "napsuu" yms juttua jotka vois @temppes lukasta

[justus01]

Pitäisi varmaan lopettaa tämä googlettelu. Nyt löytyi lisää määräyksiä ja asetuksia. Täällä napapiirillä lämpöpumppu pitäisi mitoittaa -38^oC pakkasta varten?

Ei niitä "määräyksiä ja asetuksia" kiinnosta lämpeneekö se talo lämpöpumpun pelkällä kompuralla vai lämpöpumpun kompuralla ja sähkövastuksella. 6kW lämpöpumppukin täyttää teidän talossa nuot "määräykset ja asetukset". Niiden maksimilämmitysteho sähkövastuksen kanssa liikkuu välillä 11..15 kilowattia.

[Dr.Fell]

Ystävät hyvät, jättäkää se varaaja myyjän oven taakse, tulee halvemmaksi 

Ei kai herra opettaja nyt ole tosissaan väittämällä että patteritaloon puskuri on turha...mikä on suomen maalämmön tulevaisuus 
F1255:lla voisin harkita, mutta en yhdelläkään on/off pumpulla...onhan täälläkin voorumilla vinot pinot "napsuu" yms juttua jotka vois @temppes lukasta

Eikös täällä foorumilla yksi jos toinen "ammattilainen" ole väittänyt ettei VV-kone tarvitse puskuria patteriverkkoon koska ei KUULEMMA napsu..

Mutta jos asiaa lähestytään ihan oikeasti,kyllä se puskuri siellä PITÄÄ olla..Jo ihan ajoaikojenkin takia.

[Temppes]

F1255:lla voisin harkita, mutta en yhdelläkään on/off pumpulla...onhan täälläkin voorumilla vinot pinot "napsuu" yms juttua jotka vois @temppes lukasta

Lukaistu on ja tulipa sieltä vastaan että entisen öljylämmitteisenkin talon patterit on saatu napsumaan maalämmöllä. Oman tönön pattereita en ole vielä saanut napsumaan millään veden lämmöllä. Puilla lämmittämisen aikana pattereihin ei mene vettä ja talvella kovilla pakkasilla varaajan täyteen lataaminen saattaa kestää 5-6 tuntia. Tämän jälkeen kun pattereihin alkaa syöttämään tarvittavaa lämpöä niin luulisi napsumisen tulevan esiin mutta ei.. josko tuo maalämpö saisi napsunnat sitten aikaiseksi  hope not!

Tuli samaan hengenvetoon lukaistua kaikki @(alter)EGOn postauksetkin  . Täytyy vain todeta että on hienoa että tietämystä ja oppia ammennetaan eteenpäin niin tänne foorumille kuin koulun penkillekin. Harmi ettei tuo lämmön noukkiminen maasta ole ihan yksiselitteistä puuhaa.. vaihtoehtoja on paljon (liikaa).

[Temppes]

Projekti etenee. Viikon päästä maanantaina pitäisi alkaa porausurakka pihamaalla. Kaivo tullee 220m syvä ja noin kolmen metrin päähän seinästä yläpihalle. Joillekin porareille yläpihalle poraaminen on kuulemma tuottanut ongelmia kaivon suuren vedentuoton takia. Tilasin itse pihalle vaihtolavan 200€:lla päiväksi. Porausjätteelle löytyi kuulemma täytemaapaikka, joten lavan sisällön sijoittamisesta ei tule lisäkuluja. Osalla poraajista on olemassa pumppu ja suodatin, mikäli kaivo tulvii ja kontti alkaa täyttyä vedestä. Ovat kuulemma pumpanneet vettä pois kontista suodattimen kautta (lähes) suoraan kunnan viemäriverkkoon?

Maalämpöpumpun osalta olen kallistumassa Niben F1245 10kw:een. Toivottavasti vaikka tässä kuussa tulisi joku hyvä Niben tarjous, niin voisi hankkia pumpun valmiiksi kytkentää varten. Kytkentä mennee huhtikuulle..

Porarin valinta meni muturahilla. Lähtökohtana että 35bar kompressori täytyy löytyä. Karkeasti hintaa tulee olemaan 28€/m. Reiän halkaisijan kanssa pohdin tovin, mutta ruotsalaiset tutkimukset aiheesta ovat kiistattomat 

[Roori]

Porarin valinta meni muturahilla. Lähtökohtana että 35bar kompressori täytyy löytyä. Karkeasti hintaa tulee olemaan 28€/m. Reiän halkaisijan kanssa pohdin tovin, mutta ruotsalaiset tutkimukset aiheesta ovat kiistattomat 

joo naapurit on tunnettuja tuontyyppisestä  , oikea valinta jos et kasteluvettä sieltä kaipaa...

[Dr.Fell]

Projekti etenee. Viikon päästä maanantaina pitäisi alkaa porausurakka pihamaalla. Kaivo tullee 220m syvä ja noin kolmen metrin päähän seinästä yläpihalle. Joillekin porareille yläpihalle poraaminen on kuulemma tuottanut ongelmia kaivon suuren vedentuoton takia. Tilasin itse pihalle vaihtolavan 200€:lla päiväksi. Porausjätteelle löytyi kuulemma täytemaapaikka, joten lavan sisällön sijoittamisesta ei tule lisäkuluja. Osalla poraajista on olemassa pumppu ja suodatin, mikäli kaivo tulvii ja kontti alkaa täyttyä vedestä. Ovat kuulemma pumpanneet vettä pois kontista suodattimen kautta (lähes) suoraan kunnan viemäriverkkoon?

Maalämpöpumpun osalta olen kallistumassa Niben F1245 10kw:een. Toivottavasti vaikka tässä kuussa tulisi joku hyvä Niben tarjous, niin voisi hankkia pumpun valmiiksi kytkentää varten. Kytkentä mennee huhtikuulle..

Porarin valinta meni muturahilla. Lähtökohtana että 35bar kompressori täytyy löytyä. Karkeasti hintaa tulee olemaan 28€/m. Reiän halkaisijan kanssa pohdin tovin, mutta ruotsalaiset tutkimukset aiheesta ovat kiistattomat 

Kyllä 115mm kaivo on ainoa oikea valinta.

[ego]

"Kyllä 115mm kaivo on ainoa oikea valinta."

Ilmesesti reiän halkaisija ei merkittävästi vaikuta kaivon lämmöntuottoon.

Porauksen kivijätteen tuottoon se vaikuttaa voimakkaasti.

Ajoittain keskustellaan täälläkin umpijäisistä kaivoista jotka ovat puristaneet putket läjään ja nesteet ulos varoventtiilistä tms.

Pienemmässä reiässä on paljon vähemmän jäätyvää vettä, onko myös lämpökollektorin vaurioitumisriski pienempi?

KOKEMUKSIA??