Maalämpöfoorumi
Ongelmia maalämmön kanssa => Yleistä => Aiheen aloitti: torppa - 30.11.13 - klo:12:11
-
Minulla on vanhassa talossa noin 6 vuotta vanha Thermia Diplomat - lämpöpumppu. Patteriverkosto on uusittu Purmon C2 pattereihin muutama vuosi sitten. Sisälämpötila
on noin 18-19C. Suurempia ongelmia ei ole ollut lukuunottamatta silloin tällöin esiintyvää korkeapainehälytystä, joka lyö lisälämmöt päälle ja joka yleistyi patterisaneerauksen jälkeen. Tilanne ei korjaudu toimenpitein (esim. ilmaamalla järjestelmää), mutta käyttämällä pumpusta virrat pois. Lisäksi yllätyksenä tuli ainoastaan muutaman vuoden vanhan kiertovesipumpun hajoaminen toissa talvena, eikä siihen mikään takuu ylettynyt - itse asiassa takuuta ei minulla alun perinkään annettu.
Pumppu on siis toiminut jo useamman vuoden ja hurjina pakkastalvinakin.
Nyt kuitenkin ensimmäisen pakkasen (viime su-ma) jäljiltä, jolloin ulkolämpötila kävi -10 asteessa pumppu tuntuu menneen sekaisin. Ilmeisesti jo tuolloin pumppu otti käyttöön lisälämmön ja vaikka ilma lauhtui, se jatkoi ja jatkaa lisälämmöllä. En ole päässyt suuremmin seurailemaan pumpun toimintaa pumpun äärellä kuin tarkistamaan sähkönkulutusta etänä, koska olen ollut reissuhommissa, enkä nytkään saa tähän tarkkoja arvoja mukaan, mutta kun olen pikaisesti päässyt katsomaan, niin hälytystä ei pumpussa ole ja näytössä ovat pumpun käydessä lämpöpumppu ja lisälämpö1. Sähkönkäyttögraafista näkee, että käy vastuksilla, eikä intervallein ja kulutus on sähkövastuskäytön mukaisesti korkea.
Mietin, olisiko mahdollista vaikkapa palauttaa tehdasasetukset ja jos näin, niin mitkä olisivat integraalit patterijärjestelmälle ja/tai täytyykö niitä muuttaa tehdasasetuksista vai onko tosiaan niin, että joku osa voisi olla rikki ja vaatisi vaihtoa joka tapauksessa?
Osaisiko joku jeesiä kiireistä yhäriä hädässä eteenpäin vai onko tämä tosiaan huoltomiehen käynnin paikka?
-
Takuu on ollut automaattisesti 2v ja -08 alusta siihen 4v huoltoturva päälle. Sen jälkeen Wilon uusimisen maksaa asiakas.
Lähtötietoja ei paljoa ollut, mutta ensin kaikki termarit täysin auki. Korkeapainehälyt johtuivat varmaan niistä.
Huoneasetus varmaan 18 tuolla huonelämmöllä.
Käyräksi 33. min 25. Max 55. -5,0,+5 nollille.
Lämpöpumpun integraali -150. Lisälämmön -900.
Käyttöveden käynnistys lämpötilaksi, joka on suluissa 40.
Sitten katsot ettei lämmityksen roskasihti ole tukossa.
Käytät virrat pois ja ilmoittele mitä lämpötiloja lämmityspuolella on kun pumppu käy.
-
Heipä hei ja kiitos neuvoista!
Nyt olen ollut kotona ja pumpun äärellä hetken. Muutin asetuksia.
Viimeisen ke-su välillä ei lämpöpumpputunteja ollut tullut yhtään
lisää, vaan ainoastaan lämminvesitunteja.
Juuri nyt pumpun ilmoittaessa lämpöpumpun käyvän arvoja:
menovesi 35
paluuvesi 34
lämminvesi 37
integraali -808
keruulta 4, keruulle 7
Mitattaessa pattereita pitalämpömittarilla, niin alaosassa lämpö on 17 ja yläosassa 25, joten
voiko tuo meno- ja paluuveden ero olla todellinen? Ja miksi ihmeessä integraali on noin
huima?
Kaikissa pattereissa on vain yksinkertainen Danfossin punainen "nappula" ja ne ovat aina
täysin auki eli pattereissa ei ole termostaatteja eivätkä ne ole koskaan olleet kiinni.
Osaisiko joku kommentoida edelleen? Kiitos :)
-
Ei noissa lukemissa ole mitään järkeä, jos ovat pumpun käydessa otetut. Meno ja paluuveden erotus pitää olla isompi. Keruulta pitää tulla lämpimämpää kuin sinne palaava. Tarkista vielä maalämpöpumpun käynnin aikana nämä lukemat.
-
Pumpun käydessä etupaneelissa on nyt:
Hana, joka ilmaisee, että vaihtoventtiili on käyttöveden tuotantoasennossa,
Säiliö, joka ilmaisee lämpötilan lämminvesivaraajassa. Säiliö täytetään
varauksen yhteydessä ja täyttö alkaa asetetussa käynnistyslämpötilassa ja tämä säiliö ei nyt täyty ollenkaan (aina aikaisemmin se on välillä täynnä, nyt se on vain tyhjä)
Maalämpömerkki, joka näyttää, että kompressori on käynnissä.
Viimeisimmät arvot pumpun käydessä olivat
meno 45
paluu 43
lämminvesi 37
integraali 0
keruulta 4, keruulle 7 (Nuo viimeiset ovat käsittääkseni väärin päin suomennettu alunperin)
Minua ihmetyttävät meno- ja paluuveden arvot, sillä kädelläkin putket ovat selvästi eri lämpöiset. Lisäksi ihmetyttää, miksei paneelissa ole taloa, joka ilmaisee, että vaihtoventtiili on talon lämmitysasennossa.
Ihmettelette varmaan, miten olen näinkin monta vuotta pärjännyt ylipäätään ::)
Terkuin Tumpelo
-
Oliko se roskasihti nyt katsottu/putsattu. Sijaitsee kaiketi lämmityksen paluuputkessa pumpun yläosassa. Ison mutterin alla sokan takana.
-
Kaiken kaikkiaan se on katsottu neljä kertaa ja joka kerta se on ollut ihan puhdas. Sitä ei ole nyt hetkeen katsottu, ounastelet oikein. Voisiko kaikki johtua siitä?
-
meno 45
paluu 43
lämminvesi 37
integraali 0
keruulta 4, keruulle 7 (Nuo viimeiset ovat käsittääkseni väärin päin suomennettu alunperin)
Minun mielestä koneesta on tehot hukassa.
Olisiko kylmäaineet vähissä?
Kompressorin läheltä löytyy "silmä", kolikon kokoinen näkölasi.
Kompressorin käynnistyessä näkölasissa näkyy vaahtoa ja kuplia, joiden pitäisi hävitä viimeistään n. minuutin kuluessa ja näkölasissa näkyy vain kirkasta kylmäainetta.
Jos näkölasissa näkyy koko ajan kuplia on kylmäaine vähissä.
Lisäksi kannattaa tarkastaa keruupiirin sihti.
ATS
-
Silmää ei ole enää tuossa ikäluokassa. Vanhoissa oli.
Epäilen että käyttöveden anturi näyttää mitä sattuu ja pumppu tekee siksi sitä turhaan.
Katso huoltovalikosta (5s vas+oik nuoli pohjassa) käyttöveden lämpötila eli sulkujen edessä oleva arvo. Suluissa pitää olla tuo 40.
Kun vertaat sitä lämpötilavalikon lukemaan niin eron pitäisi olla ~3-5 astetta. Käyttövedenkiertoahan teillä ei toivottavasti ole.
Epäile että jotain muutakin on koska ei tuo meno/paluu ero voi olla 2 astetta. Se on yleensä aina vähintään 6. Riippuen tietysti kiertonopeudesta ja pumpputehosta.
Seppantin epäily on luultavasti totta. Tehot on hukassa ja katso nyt ainakin nuo lämpöanturit ensin..
-
Vaihtoventtiilin jousi on vaihdettu - se oli jumissa ja roskasihti putsattu ja se oli puhdas. Nämä ihan huoltomiehen toimesta.
Ensin näytti lähtevän pelittämään ihan ok, mutta sama jatkuu sittenkin eli pumppu tekee lämmintä vettä koko
ajan. Huoltovalikossa lämpötilat lämpimälle vedelle 38(40) ja tavallisessa näytössä 41. Näytön "varaaja"kuva on koko ajan typötyhjä. Hanasta tuleva käyttövesi tuntuisi olevan 40 asteista.
-
Laita pumppu pelkälle lisälämmölle ja seuraa mitä menopaluu ero on kun salama2 on ollut näytössä muutaman minuutin.
Jos tuo ero on n. 6 astetta eli ok on kylmäpuolella ongelma.
-
Kiitos neuvosta. En vaan meinaa enää uskaltaa edes testata, koska tuo tehot hukassa kuulostaa niin pahalta. Pumppu on kuitenkin vasta reilun viisi vuotta vanha, Thermia Diplomat 12 ja kaivokin oli kai ihan ok syvä 185 tai 195m. Meinaa tässä nyt hajota ihan pää tumpelolta etenkin, kun ei huoltomiehen visiittikään helpannut eteenpäin. Hän meinasi, ettei meno- ja paluuerojen tarvitse olla 7-8 silloin, kun tehdään käyttövettä.
:'( :'( :'(
-
Lisälämmöllä arvoja meno 53, paluu 50, lämminvesi 45 ja huoltovalikossa 41(40).
Mitä seuraavaksi? :(
-
Kiitos neuvosta. En vaan meinaa enää uskaltaa edes testata, koska tuo tehot hukassa kuulostaa niin pahalta. Pumppu on kuitenkin vasta reilun viisi vuotta vanha, Thermia Diplomat 12 ja kaivokin oli kai ihan ok syvä 185 tai 195m. Meinaa tässä nyt hajota ihan pää tumpelolta etenkin, kun ei huoltomiehen visiittikään helpannut eteenpäin. Hän meinasi, ettei meno- ja paluuerojen tarvitse olla 7-8 silloin, kun tehdään käyttövettä.
:'( :'( :'(
Kotivakuutukset on tuota huonoa tuuria varten. Naapuri sai 1100€ kouraan kun 5v vanha LG ilppi teki tenän. Kuitti oli tallella :)
Kaivo on aika matala eteläänkin, mutta onhan se riittänyt.
Käyttövettä tehdessä se on yleensä alle tuon 7-8 eli tuolla 12kW pumppu+porakaivolla yleensä 6.
En usko kylmäaineen vajaukseen, koska näissä en ole siihen ikinä törmännyt. Kop Kop! Kaikki liitokset on tehty juottamalla. Jos jossain kohtaa pumpun sisällä/pohjassa on öljyläikkä niin se viittaisi kylmäaine vuotoon. Epäilen ettei löydy..
Miksi kompura olisi mennyt tuollaisissa käyntioloissa viidessä vuodessa? Maanantai kappale on ainoa peruste.
Ei se auta kuin tilata kylmäpuolen ukko tutkimaan mikä siinä on. Kompuran käydessä tuo kuumakaasun lpt kertoisi tietysti jotain. Se näkyy huoltovalikon lämpöpumppu osasta/paineputki. Sen lämpötilan tulisi olla ~35 astetta enemmän kuin menovesi.
Edit: Lämpöjohtopumppu on varmaan isolla koska vastuksellakin tuo ero on noin pieni. Laita se ykköselle. Kokeile tuo paineputki.
-
Jaa-a. Mikäköhän koodi kotivakuutuksessa olisi tuota varten? Laaja ja kallis se on, mutta mahtaneeko korvata mitään...
Kuinka syvä kaivon olisi pitänyt olla ja minkämoisin toimenpitein sitä voi tarvittaessa syventää vai pitääkö vallan porata uusi?
Sen verran on jo pää kippee ja ahistaa, etten enää muista, mitä näytössä mahtoi lukea. Ainoa korkea luku huoltovalikon lämpöpumppu-osassa oli 102 (120), mutta termi pitäisi kipittää katsomaan. Patteriverkoston putkista mittailin lämpötilaeroja ja ne olivat nyt 9-10, vaikka pumppu näyttää muuta, 6 astetta nyt talolämmityksellä, johon tilaan pumppu ei viime päivinä juuri ole mennytkään.
-
Kas, onkelma...
Vaihtoventtiilikoneessa ei saa olla patteritermostaatteja kuin korkeintaan parissa makkarissa.
Huoneanturi on asiaa.
Lämpöpumpun mikrokontrolleri kannattaa vikatilanteessa buutata eli kaikki sähöt pois pumpusta ja irrottamaan termostaatit. Tarkasta samalla että termarin kara liikkuu vapaasst noin 2mm edestakaisin.
Termarit pussissa lämmönjakohuoneeseen ja sähvöt päälle.
Rukoilkaamme, Pp
-
Jaa-a. Mikäköhän koodi kotivakuutuksessa olisi tuota varten? Laaja ja kallis se on, mutta mahtaneeko korvata mitään...
Kuinka syvä kaivon olisi pitänyt olla ja minkämoisin toimenpitein sitä voi tarvittaessa syventää vai pitääkö vallan porata uusi?
Sen verran on jo pää kippee ja ahistaa, etten enää muista, mitä näytössä mahtoi lukea. Ainoa korkea luku huoltovalikon lämpöpumppu-osassa oli 102 (120), mutta termi pitäisi kipittää katsomaan. Patteriverkoston putkista mittailin lämpötilaeroja ja ne olivat nyt 9-10, vaikka pumppu näyttää muuta, 6 astetta nyt talolämmityksellä, johon tilaan pumppu ei viime päivinä juuri ole mennytkään.
Ei siinä mitään koodia tarvita. Tuo laaja riittää varmasti.
Kaivosta ei kannata murehtia kun se on toiminut jo vuosia.
Tuo paineputken lukema on ok jos menovesi on yli 50 asteista.
Nuo lämpötila-anturit saattaa kyllä valehdella muutaman asteen.
Seuraile miten se toimii. Jos tuo ero on tuota luokkaa niin kyllä se lämpöä tekee.. ???
-
Vaihtoventtiilin jousi on vaihdettu - se oli jumissa
Pumpun käydessä etupaneelissa on nyt:
Hana, joka ilmaisee, että vaihtoventtiili on käyttöveden tuotantoasennossa,
Säiliö, joka ilmaisee lämpötilan lämminvesivaraajassa. Säiliö täytetään
varauksen yhteydessä ja täyttö alkaa asetetussa käynnistyslämpötilassa ja tämä säiliö ei nyt täyty ollenkaan (aina aikaisemmin se on välillä täynnä, nyt se on vain tyhjä)
Noilla tiedoilla kannattaisi tarkistaa ettei vaihtoventtiili ole jumittunut väliasentoon.
Eli kompressori yrittää nostaa menoveden lämpötilaa käyttöveden loppulämpötilaan mutta jos vaihtoventtiilistä menee osa lämmitysverkkoon niin korkea menoveden lämpö ja pieni dt saattais johtua siitä että paluuseen tulee käyttövesivaraajasta kuumempaa ja siksi meno-paluu ero on pieni?
Sama vaihtoventtiilin väliasento voisi selittää miksi käyttöveden lämpötila ei nouse riittävästi.
-
Pumppu oli yöllä mennyt korkeapainehälyyn. Patteriverkoston menovesiputki aivan kuuma. Menovesi näytöllä yli 50, paluu 15. Hetken tekee lämmintä vettä, sitten lopettaa paineen vuoksi. Kävin suihkussa ja vesi oli viileää. Huoltovalikossa suihkun jälkeen 28(40). Huoltomies meinasi, että pumpun teho on niin kova, että kun yrittää tehdä vettä tyhjentyneeseen varaajaan 180, käy niin, ettei se pysty sitä kuin hetken tekemään kerrallaan. Nyt ei kuitenkaan pysty tekemään enää ollenkaan, kun menee liian kuumaksi menovesi ja paine.
-
Paluu 15?
Lauhduttimelta ei lähde lämpöä pois riittävästi. Jos se lämmityspumppu meni pienemmälle aiemman ohjeen mukaan niin lisää kiertoa uudestaan.
Onko verkoston paineet ok ja oletko ilmannut varaajan / latauspumpun?
yt,
m
-
Paluu 15?
Lauhduttimelta ei lähde lämpöä pois riittävästi. Jos se lämmityspumppu meni pienemmälle aiemman ohjeen mukaan niin lisää kiertoa uudestaan.
Onko verkoston paineet ok ja oletko ilmannut varaajan / latauspumpun?
yt,
m
Hmm. Laitoin kiertovesipumpun III asentoon, jolloin pumppu onnistui tuottamaan käyttöveden 41(40). Tuolla nopeudella ei kuitenkaan taloa lämmitettäessä meno- ja paluuveden pumpun antamissa arvoissa ole eroa kuin 2-3 astetta.
Patteriverkoston paineet ovat ok ja patteriverkoston olen ilmannut. Varaajan/latauspumpun ilmausta en ole tehnyt - kuinkas moinen :o
Huoletonta maalämmitystä. Varasinpa tohtorinkin, kun iski ressistä hurja migreenikin :-[
ps. Kiitos kaikille avusta so far!
-
Oliko 1 asennossa ensin, nyt kolmosella - olisko 2-asennossa paras ero? Jos ei niin kolmoselle ja linjasäädöstä lt-ero kohdilleen (jarrutat vähän).
Joskus varaajaan jää ilmapussi, sen takia varaajan katossa on toivottavasti ilmanpoistin. Jos siinä on musta korkki (kuten auton venttiilin kumitulppa) ja se on sellainen ämpärin mallinen, korkin alla oleva neulaa voi painaa esim. kynällä niin kauan että ilma poistuu (lisää vettä tarvittaessa). Jos korkki on punainen (limsapullon korkin muotoinen mutta pienempi) ja ilmanpoistin on öbaut savukkeen mittainen ja peukalon paksuinen - älä missään nimessä paina neulaa sisältä. Joskus tuo ilmapussi ei lähde kiertoon vaan jää varaajan kattoon, joten se on hyvä katsoa erikseen.
Pumpuissa taas on jonkinlainen ruuvi tms. ilmausta varten. Onkos thermiassa grunikkaa vai wiloa? Grunikassa on ruuvi, jota voit kiertää varovasti auki. Tippuu, jos vedät kierteet loppuun asti auki. Lisää taas nestettä tarvittaessa.
yt,
m
-
Oliko 1 asennossa ensin, nyt kolmosella - olisko 2-asennossa paras ero? Jos ei niin kolmoselle ja linjasäädöstä lt-ero kohdilleen (jarrutat vähän).
Joskus varaajaan jää ilmapussi, sen takia varaajan katossa on toivottavasti ilmanpoistin. Jos siinä on musta korkki (kuten auton venttiilin kumitulppa) ja se on sellainen ämpärin mallinen, korkin alla oleva neulaa voi painaa esim. kynällä niin kauan että ilma poistuu (lisää vettä tarvittaessa). Jos korkki on punainen (limsapullon korkin muotoinen mutta pienempi) ja ilmanpoistin on öbaut savukkeen mittainen ja peukalon paksuinen - älä missään nimessä paina neulaa sisältä. Joskus tuo ilmapussi ei lähde kiertoon vaan jää varaajan kattoon, joten se on hyvä katsoa erikseen.
Pumpuissa taas on jonkinlainen ruuvi tms. ilmausta varten. Onkos thermiassa grunikkaa vai wiloa? Grunikassa on ruuvi, jota voit kiertää varovasti auki. Tippuu, jos vedät kierteet loppuun asti auki. Lisää taas nestettä tarvittaessa.
yt,
m
Moisia en kyllä löytänyt ollenkaan.
Ohessa näyttö lämpöpumpun ollessa käynnissä (talolämmitys). Kiertovesipumppu II asennossa nyt.
-
Oliko 1 asennossa ensin, nyt kolmosella - olisko 2-asennossa paras ero? Jos ei niin kolmoselle ja linjasäädöstä lt-ero kohdilleen (jarrutat vähän).
Joskus varaajaan jää ilmapussi, sen takia varaajan katossa on toivottavasti ilmanpoistin. Jos siinä on musta korkki (kuten auton venttiilin kumitulppa) ja se on sellainen ämpärin mallinen, korkin alla oleva neulaa voi painaa esim. kynällä niin kauan että ilma poistuu (lisää vettä tarvittaessa). Jos korkki on punainen (limsapullon korkin muotoinen mutta pienempi) ja ilmanpoistin on öbaut savukkeen mittainen ja peukalon paksuinen - älä missään nimessä paina neulaa sisältä. Joskus tuo ilmapussi ei lähde kiertoon vaan jää varaajan kattoon, joten se on hyvä katsoa erikseen.
Pumpuissa taas on jonkinlainen ruuvi tms. ilmausta varten. Onkos thermiassa grunikkaa vai wiloa? Grunikassa on ruuvi, jota voit kiertää varovasti auki. Tippuu, jos vedät kierteet loppuun asti auki. Lisää taas nestettä tarvittaessa.
yt,
m
Moisia en kyllä löytänyt ollenkaan.
Ohessa näyttö lämpöpumpun ollessa käynnissä (talolämmitys). Kiertovesipumppu II asennossa nyt.
En tunne tuota säädintä, mutta onko suluissa tavoitearvo? Miten tuo paluun tavoite voi olla noin korkea - vai onko tuo joku maksimi?
Näyttäisi, että tuo kiertovesipumpun kakkosasentokin riittää. Vielä voisit kuristaa venttiillillä viitisen astetta isommaksi. Se paluun 15 astetta lienee jokin bugi - mutta 1 asento voi toki olla liian niukka? Mitä ero silloin oli?
Veikkaan kuitenkin, niiden symbolien perusteella, vaihtoventtiilin viallista toimintaa kuten Matiaskin. Selittäisi aika paljon oireista.
Oliko sulla tässä pelkkä kv-varaaja eikä puskurivaraajaa lainkaan?
-
Paluuveden suluissa oleva arvo on kai suurin sallittu - correct me if I am wrong.
Hmm. Kuristaa venttiilillä tarkoittaisi rautalangalla väännettynä mitä?
Aamuisen tilanteen perusteella tuntui, että menovesipumpussa olisi ongelmaa ja että ei jaksaisi pyörittää I eikä II nopeuksilla ollenkaan. Käytin sitä III asennossa, jolloin käyttöveden tuottaminen onnistui ilman muutaman minuutin jälkeen paukahtavaa korkeapainehälyä. Jonkin ajan päästä vaihdoin takaisin II nopeuteen, jolla ollut sittemmin, eikä hälyä ole tullut, tosin lämmintä käyttövettäkään ei ole tuottanut.
Vaihtoventtiilin jousi vaihdettiinkin eilen eli osa ongelmista kyllä selittyi sillä ja vain kv-varaaja 180 on.
-
Paluuveden suluissa oleva arvo on kai suurin sallittu - correct me if I am wrong.
Hmm. Kuristaa venttiilillä tarkoittaisi rautalangalla väännettynä mitä?
Aamuisen tilanteen perusteella tuntui, että menovesipumpussa olisi ongelmaa ja että ei jaksaisi pyörittää I eikä II nopeuksilla ollenkaan. Käytin sitä III asennossa, jolloin käyttöveden tuottaminen onnistui ilman muutaman minuutin jälkeen paukahtavaa korkeapainehälyä. Jonkin ajan päästä vaihdoin takaisin II nopeuteen, jolla ollut sittemmin, eikä hälyä ole tullut, tosin lämmintä käyttövettäkään ei ole tuottanut.
Vaihtoventtiilin jousi vaihdettiinkin eilen eli osa ongelmista kyllä selittyi sillä ja vain kv-varaaja 180 on.
OK. Ja unohda varaajan ilmahöpinät - kun lämmitysvaraaja ei ole ja kv-varaajakaan tuskin syypää (rakennetta näkemättä). Ei ole tuottanut vai ei ole ollut tarvettakaan tuottaa käyttövettä?
Korkeapainehäly ja menovesipumpun asetusmuutosten vaikutus kielisivät vahvasti lauhduttimen toiminnasta. Tosin, jos vaihtovena on kunnossa ja nimenomaan menovesipumpun asetuksia muutetaan (eikä latauspumpun), ei pitäisi olla mtn vaikutusta käyttöveden tuottamiseen. Ellei sitten logiikka aja aina kv-jakson jälkeen lämmitysjaksoa (tai toistepäin) ja aiheuta siksi hälyä lämmitysjaksolla.
Talon meno- ja paluun lämpötilaeron saat halutuksi siten, että kiertopumppu on riittävän isolla ja sitten linjasäätöventtiilillä kuristetaan virtaus (lämpötilaero) oikeaksi. Tuolla ulkolämpötilalla se min. viitisen astetta voisi olla aika sopiva kun puskuriakaan ei ole. Linjasäätöventtilejä on erilaisia, googlaile oikean näköinen. Joissakin on kara lukittu kuusiokololla jne.
Huonosti näyttää olevan (tästäkin) pumpusta kuvia rakenteesta tms. Hiukka tuo kiertovesipumpun asetusten muutosten vaikutus kv-varaajan latautumiseen jää mietityttämään...
-
Nimenomaan menoveden kiertopumppu se on ja vaihdettu vajaa 2 vuotta sitten, kun kalvot hajosivat edellisestä. Lämmintä vettä tuotti (yritti) monta päivää (jolloin en ollut paikalla) siinä onnistumatta, koska ruikki ilmeisesti osan koko ajan patteriverkostoon. Tähän kaiketi on tyypillisimmin syynä vaihtoventtiili (mutta voiko tähän problematiikkaan liittyä jotakin muutakin syytä tai seurausta). Nyt ei ole tuottanut lämmintä vettä ehkäpä siksi, että sitä ei ole käytetty (en ole uskaltanut) tai jostakin muusta syystä. Tällä hetkellä tilanne on nimenomaan päinvastainen kuin hetki sitten eli käynnissä on vain talolämmitystilassa. Käyttövesi on pysynyt koko päivän 41(40). Linjasäätöventtiiliä metsästän jahka ehdin.
-
Nimenomaan menoveden kiertopumppu se on ja vaihdettu vajaa 2 vuotta sitten, kun kalvot hajosivat edellisestä. Lämmintä vettä tuotti (yritti) monta päivää (jolloin en ollut paikalla) siinä onnistumatta, koska ruikki ilmeisesti osan koko ajan patteriverkostoon. Tähän kaiketi on tyypillisimmin syynä vaihtoventtiili (mutta voiko tähän problematiikkaan liittyä jotakin muutakin syytä tai seurausta). Nyt ei ole tuottanut lämmintä vettä ehkäpä siksi, että sitä ei ole käytetty (en ole uskaltanut) tai jostakin muusta syystä. Tällä hetkellä tilanne on nimenomaan päinvastainen kuin hetki sitten eli käynnissä on vain talolämmitystilassa. Käyttövesi on pysynyt koko päivän 41(40). Linjasäätöventtiiliä metsästän jahka ehdin.
Ok. Siis vaihtovena ei ole sulkeutunut täysin silloin, siksi sitten yrittänyt kv:tä koko ajan ajaa. Ei siihen muuta syytä etsiä tarvi. Seurauksetkaan tuskin vakavia, turhaan toki pyörinyt ja sähköä syönyt. Mutta kun ei ole hälyjäkään antanut, niin ihan ok rajoissa pysynyt eikä kuormittunut edes liiaksi joten vakavia seurauksia mieliharmin lisäksi tuskin on.
Nyt yöllä varmaan ollut sellainen tilanne että tuo menovesipumppu oli vaan liian pienellä ja lauhdutinpakalta ei lähtenyt tarpeeksi jerkkua, siksi häly.
Olisko nyt siis muutoin homma kunnossa, talo lämpiää jne mutta tuo lämpötilaero on enää vaan inasen liian pieni? Linjasäädössä on aina jokin asteikko, josta näkee asennon joten sen kyllä putkesta helposti löytää. Tietty pitää käyttövettäkin jossain vaiheessa kokeilla että pelaako sekin (vaikka se pumppu 3-asennolla - lämpötilaero sitten säädöllä). Mutta eiköhän tuo vaihtovenan jousen eilinen vaihto selitä episodia aika pitkälle ja se toivottu huoleton maalämmitys taas hetken kestäis?
Tää lause enää vaivaa: "Käytin sitä III asennossa, jolloin käyttöveden tuottaminen onnistui ilman muutaman minuutin jälkeen paukahtavaa korkeapainehälyä." Lähinnä siksi, että jos vaihtovena on kunnossa näillä asioilla ei pitäisi olla yhteyttä.
-
Linjaventtiilin näköistä jutskaa ei vielä hahmottunut, mutta kenties etsin ihan väärästä paikasta...
Olen samaa mieltä sen kanssa, ettei noilla pitäisi olla yhteyttä. Huoltomiekkonen meinasi, että voisi liittyä pumpun tehokkuuteen ja toisaalta varaajan pienuuteen ja siihen, että ei ole puskurivaraajaa. Näistä johtuen kovassa lämminvesituotossa nousisi lämpö ja painekin nopeasti ja pressostaatti tulikin näyttöön nopeasti. Meinasinkin kokeilla, sitten kun uskallan, käyttöveden tuottoa ja nimenomaan kolmosasennossa. Nyt juuri ei jaksa lisää ikäviä uutisia. Ei käydä suihkussa, niin ei tarvitakaan lämmintä vettä. Josko pysyisi edes talonlämmitysasennossa kunnossa jotakuinkin, jos pidätellään hengitystä ja peukkuja pystyssä...
Kiitos mielettömästi neuvoista, kommentoinneista ja lohdusta!
-
Minulla on vanhassa talossa noin 6 vuotta vanha Thermia Diplomat - lämpöpumppu.
Samanlaisia oireita tuollakin ;)
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1875.msg18789#msg18789
-
Paluuveden suluissa oleva arvo on kai suurin sallittu - correct me if I am wrong.
On suurin sallittu arvo. Tuossa uudemman mallin manuaali, jota aika pitkälti voi soveltaa vanhempiinkin.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_Total_install_086U6289_rev7_ROM_fi.pdf
Hmm. Kuristaa venttiilillä tarkoittaisi rautalangalla väännettynä mitä?
Aamuisen tilanteen perusteella tuntui, että menovesipumpussa olisi ongelmaa ja että ei jaksaisi pyörittää I eikä II nopeuksilla ollenkaan. Käytin sitä III asennossa, jolloin käyttöveden tuottaminen onnistui ilman muutaman minuutin jälkeen paukahtavaa korkeapainehälyä. Jonkin ajan päästä vaihdoin takaisin II nopeuteen, jolla ollut sittemmin, eikä hälyä ole tullut, tosin lämmintä käyttövettäkään ei ole tuottanut.
Noita kuristusventtiileitä ei taida joka torpassa olla.
Onko menovesipumppu jota tarkoitat maalämpökoneen etukannen takana oleva kv-pumppu vai onko tämän sisäisen pumpun lisäksi myös ulkoinen kv-pumppu lämmitysverkostossa. Kyllä näillä tiedoilla kv-pumpu(i)ssa on jotakin häikkää.
-
Kv-pumppu on etukannen alla oleva ylempi pumppu, joka jo kerran hajosi ja patteriverkosto valahti tyhjäksi ja torppa jäihin. Elettiin tammikuuta 2012. Kylymää oli.
Muuta pumppua patteriverkostossa ei ole, eikä termostaatteja tai muitakaan "kuristimia" matkan varrella.
-
Kuvasta katsoen, tavoitteenasi on 18c sisälämpö?
Ota koko laitteistosta kuvat, siis lp:sta ja siihen liitetyistä pumpuista,putkista mitä mlp vieressä on.
-
Kv-pumppu on etukannen alla oleva ylempi pumppu, joka jo kerran hajosi ja patteriverkosto valahti tyhjäksi ja torppa jäihin. Elettiin tammikuuta 2012. Kylymää oli.
Muuta pumppua patteriverkostossa ei ole, eikä termostaatteja tai muitakaan "kuristimia" matkan varrella.
Onkohan pumpun teho riittävä? Itsellä danfoss:n versioa dhp-10 mlp jossa 200l puskuri patteripuolella ja oma kv pumppu. Mlp pumppu käyttää vettä vain mlp-varaaja.
Huoltovalikostahan näkee kuumapuolen lämpötilat(myös kaasun).
-
Kv-pumpun pystyt testaamaan kun käyntijakson aikana menet lämpötilavalikkoon ja seuraat meno- ja paluuveden lämpötilaeroa. KV-pumppu ykkösellä pitäisi olla isoin lämpötilaero ja kakkosella hieman pienempi sekä kolmosnopeudella kaikkein pienin. Muutama minuutti per nopeus riittää. Jos näin on niin ainakin eri nopeudet toimivat. Jos lämpötilaero yhtäkkiä suurenee huomattavasti ja tulee korkeapainehäly niin mitä todennäköisimmin kv-pumppu pysähtelee.
Voisiko olla että parivuotta sitten sulle on vaihdettu käytetty pumppu hajonneen tilalle.
Toinen asia on sitten niinkuin Sam68 kirjoitti että anturit näyttävät lämpötiloja väärin. No se ei tosin selitä korkeapainehälyjä.
Kuitenkin nyt näyttäisi siltä että itse maalämpöpumppu olisi kunnossa, joten ei syytä huoleen ja kyllä sinne suohkuunkin kannattaa mennä :)
-
Kv-pumpun pystyt testaamaan kun käyntijakson aikana menet lämpötilavalikkoon ja seuraat meno- ja paluuveden lämpötilaeroa. KV-pumppu ykkösellä pitäisi olla isoin lämpötilaero ja kakkosella hieman pienempi sekä kolmosnopeudella kaikkein pienin. Muutama minuutti per nopeus riittää. Jos näin on niin ainakin eri nopeudet toimivat. Jos lämpötilaero yhtäkkiä suurenee huomattavasti ja tulee korkeapainehäly niin mitä todennäköisimmin kv-pumppu pysähtelee.
Voisiko olla että parivuotta sitten sulle on vaihdettu käytetty pumppu hajonneen tilalle.
Toinen asia on sitten niinkuin Sam68 kirjoitti että anturit näyttävät lämpötiloja väärin. No se ei tosin selitä korkeapainehälyjä.
Kuitenkin nyt näyttäisi siltä että itse maalämpöpumppu olisi kunnossa, joten ei syytä huoleen ja kyllä sinne suohkuunkin kannattaa mennä :)
Kiitos sinullekin!
Vähän siinä oli jo alunperin sellainen vanhan habitus, siinä kv-pumpussa meinaan. Ihan nätisti sitä kohteli vaihdellessaan,
mutta oli vähän nuhjuinen ja kolhuinen. Mitään kirjallista takuuta en sen toiminnalle saanut, mikä jäi vähän mietityttämään
silloin, onhan kyseessä kuitenkin tekninen laite, jolle joku moinen olisi voinut olla paikallaan. Olin kaiken kaikkiaan iloinen,
että saatiin vaihdettua pumppu ja talo taas lämpimäksi - silloinkin oli melkoinen panniikki ja pakokauhu.
Nyt on menty vuorokausi jo ilman suurempia ihmeitä. Lämmintä vettäkin oli tuottanut ihan itsekseen hetken aikaa. Leuka rintaan ja kohti uusia haasteita.
-
Patteriverkoston putkista mittailin lämpötilaeroja ja ne olivat nyt 9-10, vaikka pumppu näyttää muuta, 6 astetta nyt talolämmityksellä, johon tilaan pumppu ei viime päivinä juuri ole mennytkään.
Toinen asia on sitten niinkuin Sam68 kirjoitti että anturit näyttävät lämpötiloja väärin. No se ei tosin selitä korkeapainehälyjä.
Säätimessä on kai joku antureiden korjaustoiminto, jolla saa lukemat oikeaksi? Korkeapainehäly voi toki tulla, jos anturi valehtelee oikeata arvoa alempaa arvoa ja kone pyrkii sitä tekemään rajaansa asti. Samalla se lämpötilaerokin saattaisi olla järkevämpi, etenkin kun jossain luki että kädelläkin koittamalla ovat selkeästi eri lämpöiset vaikkakin kone muuta väittää.
Joku thermia-osaaja voisi opastaa valikosta antureiden korjauksen. Se kannattaisi mielestäni laittaa vielä kohdalleen tässä. Anturi voi olla toki rikkikin, jolloin ohjelmallinen korjaus ei tietysti riitä.
-
Totta töriset Dowser. Nimittäin jos menovesianturi näyttää liian pientä lämpötilaa on mahdollista, että integraali painuu niin alas että lisävastukset kytkeytyvät päälle ja jossakin vaiheessa jopa lauhdutinpaine nousee katkaisurajaan asti. Tämä tosin vaatinee jo useiden asteiden heittoa, jopa kymmenkunta.
Jos käytettävissä olisi jokin luotettava lämpömittari, niin menovesiputkesta mittaamalla tuo selviää.
Ainakin uudemmissa koneissa anturia pääsee kalibroimaan. HUOLTOVALIKKO>ASENNUS>ANTURIN KALIBR.>MENOJOHTO
Kalibrointivälinä on -5/5.
-
Noniin...
Johan tässä hetki menikin...
Joku kehoitti käymään suihkussa ja käytiin sitten ihan paritellen. Kaksi ihmistä käytti suihkuvettä pinttyneisiin likoihin. Käyttövesi oli huoltovalikossa 42(40) alussa. Suihkujen jälkeen näytti 29(40) ja meni käyttövedentuottoon HETKEKSI nousten arvoihin noin meno 38, paluu 38. Kiertovesipumppu oli asennossa I, joka oli ollut parempi pattereille, mutta piti nostaa II, koska meno jäi pienemmäki kuin paluu käyttövedentuotossa mitä se sitten tarkoittaakaan. Pumppu ei kuitenkaan tuottanut lämmintä kuin tosiaan hetken, pressostaatti tuli näyttöön ja lopetti arvoon 32(30).
Taloa on tuntunut nyt lämmittävän ihan järkevästi ja pitkiä käyntiaikoja kerrallaan. Se, joka kehoitti menemään suihkuun voikin kutsua meidät kylpemään jatkossa :) AINA on vesi riittänyt, vaikka meitä on neljä saunomassa kerrallaan.
Anturikalibrointitoiminto kyllä löytyi tästä mallista. En ole vielä kalibroinut tosin mitään.
-
Aika alhainen käyttövesi lämpötila, ihan tarkoituksellla?
Itsellä kun lähtee tekee lämmintä käyttövettä 48 asteessa ja lopettaa noin 58-59 asteen kohdalla tosin itsellä sellainen vanha suihkuhana jossa lämpöä joutuu lisäämään sitä mukaan kun kuuma puoli viilenee.
-
Noniin...
Johan tässä hetki menikin...
Joku kehoitti käymään suihkussa ja käytiin sitten ihan paritellen. Kaksi ihmistä käytti suihkuvettä pinttyneisiin likoihin. Käyttövesi oli huoltovalikossa 42(40) alussa. Suihkujen jälkeen näytti 29(40) ja meni käyttövedentuottoon HETKEKSI nousten arvoihin noin meno 38, paluu 38. Kiertovesipumppu oli asennossa I, joka oli ollut parempi pattereille, mutta piti nostaa II, koska meno jäi pienemmäki kuin paluu käyttövedentuotossa mitä se sitten tarkoittaakaan. Pumppu ei kuitenkaan tuottanut lämmintä kuin tosiaan hetken, pressostaatti tuli näyttöön ja lopetti arvoon 32(30).
Taloa on tuntunut nyt lämmittävän ihan järkevästi ja pitkiä käyntiaikoja kerrallaan. Se, joka kehoitti menemään suihkuun voikin kutsua meidät kylpemään jatkossa :) AINA on vesi riittänyt, vaikka meitä on neljä saunomassa kerrallaan.
Anturikalibrointitoiminto kyllä löytyi tästä mallista. En ole vielä kalibroinut tosin mitään.
Jos noilla asetuksilla ja 180 ltr varaajalla 4 henkeä on kylpenyt, niin käyttöveden anturia epäilisin suuresti että onko koskaan ollut kunnossa/paikallaan tms. 38 asteen lämmöissä paine (oletan että tuo 32/30 on yläpaine/maksimi) ei ole vielä likikään tuolla tasolla. Miltä tuo purkki tuntuu kun tuo perustila 42/40 on näytössä - kumman kuumalta?
Toki huoltoukko on oikeassa, että 12kW ja 180 ltr on "herkkä" yhdistelmä - riittävä virtaus ja lt-ero pitää saada, muuten alkaa oireilut.
Ihan mielenkiinnosta - oliko se kiertovesipumppu alkujaan 3-asennolla (ja pelitti vaihtovenan vikaan asti), sit käyttövesimurheet alkoi kun pienemmät nopeudet otettiin käyttöön? Kun olit jo mitannut ja kädellä kokeillut, että lt-ero pattereille oli selkeä jo 3:llakin ei ole oikeastaan mitään syytä laittaa pienemmälle pumppua. Koneelle on toki parempi isompi virtaus - matalammat lämmöt. Mutta lämpötilaeroakin tulee olla että patterit lämmittääkin, eli liian nopeakaan ei saa siis olla. Unohda se näytön parin asteen ero tai kalibroi anturit. Toki edelleenkään sillä ei pitäisi olla mtn merkitystä käyttöveden tuottoon.
-
Pyydä paikalle joku joka oikeasti ymmärtää laitteesta. Ei tuo antureiden virittely poista ongelmaa. Käyttöveden katkaisu tapahtuu paineesta 26,5 bar jolloin näytön vasempaan alakulmaan tulee hetkeksi neliö. Tuolloin lämpötilan tulisi olla yli 50 siellä huoltovalikossa.
-
Noniin...
Johan tässä hetki menikin...
Joku kehoitti käymään suihkussa ja käytiin sitten ihan paritellen. Kaksi ihmistä käytti suihkuvettä pinttyneisiin likoihin. Käyttövesi oli huoltovalikossa 42(40) alussa. Suihkujen jälkeen näytti 29(40) ja meni käyttövedentuottoon HETKEKSI nousten arvoihin noin meno 38, paluu 38. Kiertovesipumppu oli asennossa I, joka oli ollut parempi pattereille, mutta piti nostaa II, koska meno jäi pienemmäki kuin paluu käyttövedentuotossa mitä se sitten tarkoittaakaan. Pumppu ei kuitenkaan tuottanut lämmintä kuin tosiaan hetken, pressostaatti tuli näyttöön ja lopetti arvoon 32(30).
Taloa on tuntunut nyt lämmittävän ihan järkevästi ja pitkiä käyntiaikoja kerrallaan. Se, joka kehoitti menemään suihkuun voikin kutsua meidät kylpemään jatkossa :) AINA on vesi riittänyt, vaikka meitä on neljä saunomassa kerrallaan.
Anturikalibrointitoiminto kyllä löytyi tästä mallista. En ole vielä kalibroinut tosin mitään.
Pahoitteluni, jos aiheutin harmia suihkusuosituksellani, mutta ei se pumppusi sillä kuntoon tule että et uskalla sitä käyttää. Kyllä alkaa oireet vaikuttamaan siltä että on jotakin oudompaa vialla mahd. ohjauslogiikassa. Ei oikein etänä pysty enää antamaan neuvoa.
-
Noniin...
Johan tässä hetki menikin...
Joku kehoitti käymään suihkussa ja käytiin sitten ihan paritellen. Kaksi ihmistä käytti suihkuvettä pinttyneisiin likoihin. Käyttövesi oli huoltovalikossa 42(40) alussa. Suihkujen jälkeen näytti 29(40) ja meni käyttövedentuottoon HETKEKSI nousten arvoihin noin meno 38, paluu 38. Kiertovesipumppu oli asennossa I, joka oli ollut parempi pattereille, mutta piti nostaa II, koska meno jäi pienemmäki kuin paluu käyttövedentuotossa mitä se sitten tarkoittaakaan. Pumppu ei kuitenkaan tuottanut lämmintä kuin tosiaan hetken, pressostaatti tuli näyttöön ja lopetti arvoon 32(30).
Taloa on tuntunut nyt lämmittävän ihan järkevästi ja pitkiä käyntiaikoja kerrallaan. Se, joka kehoitti menemään suihkuun voikin kutsua meidät kylpemään jatkossa :) AINA on vesi riittänyt, vaikka meitä on neljä saunomassa kerrallaan.
Anturikalibrointitoiminto kyllä löytyi tästä mallista. En ole vielä kalibroinut tosin mitään.
Pahoitteluni, jos aiheutin harmia suihkusuosituksellani, mutta ei se pumppusi sillä kuntoon tule että et uskalla sitä käyttää. Kyllä alkaa oireet vaikuttamaan siltä että on jotakin oudompaa vialla mahd. ohjauslogiikassa. Ei oikein etänä pysty enää antamaan neuvoa.
Elä huoli, eikä tarvitse pahoitella. Kiitos vaan paljon neuvoista ja myötäelosta!
Iltapäivällä palattuani pumppu yritti taas työstää käyttövettä. Sykli menee seuraavasti: Näytössä lämpöpumppu käynnistyy x min kuluttua ja välillä vilkahti myös lisälämpö näytössä. Pumppu käynnistyi lisälämmön kanssa, yritti hetken tuottaa käyttövettä (muutaman minuutin), kunnes lopetti ja pressostaatti näytössä. Huoltovalikon veden lämpötila ei ollut muuttunut miksikään ja sama uudelleen. Nostin huonelämpötilaa testatakseni, onnistuisiko talolämmitys. Lämpöpumppu käynnistyikin, mutta tuottamaan käyttövettä samanlaisella syklillä.
Mittailin taas pattereita ja putkia. Patterit saa mitattua pintalämpömittarilla ja kädelläkin ero on huomattava samoin kuin meno- ja paluuputkissa pumpullakin. Joku anturivika tuntuisi luonnolliselta, mutta en rohkene kalibroida, koska absoluuttista mittausvarmuutta itse vedestä minulla ei ole.
Konsultoinut olen huoltomiestäkin. Sielläkin ollaan ymmällä.
Ja summa summarum kyllä nämä kaikki aprikoinnit ja neuvot ovat auttaneet kovasti tavalla tai toisella. Olen äärimmäisen
kiitollinen ihan jokaiselle!
-
Pumpussa ei saa oikeastaan koskaan pumppu käynn x minuutin kuluttua. Silloin on joku vialla.
-
Laita pumppu pelkälle lisälämmölle ja seuraa mitä menopaluu ero on kun salama2 on ollut näytössä muutaman minuutin.
Jos tuo ero on n. 6 astetta eli ok on kylmäpuolella ongelma.
Laitoin huonelämpöä isommalle ja tavoitekäyttöveden lämpötilaa matalammaksi. Talolämmitys alkoi pelittää, lämpöpumppu
hyrräsi pitkän, yhtäjaksoisen käyttöajan ja patterit olivat mukavan lämpöiset. Muutaman kierron jälkeen yritti tehdä jälleen
käyttövettä, mutta se jäi hetkeen.
Laitoin pumpun lisälämmölle. Lisälämpö ykkösellä ja kakkosella onnistui nostaa menovesi lähelle 60 ja vasta sitten tuli stoppi.
Laite kävi pitempään ja varaajassa lämpö nousi. Pumppu ei nyt pysty tähän, tosin talolämmityksessä onnistuu.
-
Pumpussa ei saa oikeastaan koskaan pumppu käynn x minuutin kuluttua. Silloin on joku vialla.
Tämä on kyllä ollut ihan tyypillistä ja näin tapahtui myös huoltomiehen läsnäollessa. Ei huolestunut ollenkaan :o
Hmm. Jotakin tällaista täällä tapahtuu: Talolämmityksessä onnistuu pumpulta käydä pitkään ja lämpötilan 40 saavuttaminen
menossa tapahtuu hitaasti, mutta varmasti ja talo kyllä lämpenee, vaikka patteritalo onkin, mutta koska huonelämpötavoitekaan
ei ole kovin korkea. Käyttöveden kohdalla on toisin. Menoveden lämpeneminen tapahtuu nopeasti, mutta ei kestä kauaa ja paluu
on hyvin lähellä menoveden lämpötilaa lähes koko ajan. Lämpö ei ehdi siirtyä varaajaan. Näin voisi tapahtua ja tapahtuisikin kyllä
ajan kanssa pienelläkin lämpötilaerolla, kunhan vain tavoitetaso ei ole liian korkea. Eikö niin?
Ja siis lisälämmöillä pressostoppi tuli vasta, kun meno oli lähempänä 60 astetta, kun taas lämpöpumpulla se tapahtuu jo reilussa 40 asteessa.
-
Oletko ilmannut käyttövesi varaajan? Tuskin siellä on ilmaa mutta tuntuu aika oudolta vialta...
Jos taloa lämmittää mutta käyttövettä ei kunnolla kompuran avulla niin voisiko kuitenkin että se vaihtoventtiili jumittaa viellä? Tämä on ihan arvaus.
Mikä on kaasun lämpötila? 135 asteessahan se katkaisee.
-
Oletko ilmannut käyttövesi varaajan? Tuskin siellä on ilmaa mutta tuntuu aika oudolta vialta...
Jos taloa lämmittää mutta käyttövettä ei kunnolla kompuran avulla niin voisiko kuitenkin että se vaihtoventtiili jumittaa viellä? Tämä on ihan arvaus.
Mikä on kaasun lämpötila? 135 asteessahan se katkaisee.
En ole ilmannut, kun en oikein hahmottanut, missä siellä voisi tulppa/korkki olla. Kaasun lämpötila on kyllä enemmän kuin Sämin ohjeistama 35.
Eikös olekin kiva, että aina kaikki ei ole ihan straight forward, vaan saa vähän miettiäkin. Vähän leudommilla pakkasennusteilla tällainen ihmettely olisi tosin mukavampaa (meille luvattu -16C).
-
Oletko ilmannut käyttövesi varaajan? Tuskin siellä on ilmaa mutta tuntuu aika oudolta vialta...
Jos taloa lämmittää mutta käyttövettä ei kunnolla kompuran avulla niin voisiko kuitenkin että se vaihtoventtiili jumittaa viellä? Tämä on ihan arvaus.
Mikä on kaasun lämpötila? 135 asteessahan se katkaisee.
En ole ilmannut, kun en oikein hahmottanut, missä siellä voisi tulppa/korkki olla. Kaasun lämpötila on kyllä enemmän kuin Sämin ohjeistama 35.
Eikös olekin kiva, että aina kaikki ei ole ihan straight forward, vaan saa vähän miettiäkin. Vähän leudommilla pakkasennusteilla tällainen ihmettely olisi tosin mukavampaa (meille luvattu -16C).
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=887
Tuo pystyssä oleva musta nuppi jos en nyt ihan väärin muista... Siitä kiertämällä vähän vastapäivään kuin hanaa, on jousi kuormitteinen eli palaa kiinni asentoon kun päästää irti.
Kaasun lämpötila 35? Se on aika alhainen... eli huoltovalikon kauta pääsee näkemään kaasunlämpötilan kompuran käydessä. Vasen nappi 5s -> kompressori vai mikä se valikon nimi oli... suluissa arvo (135) kertoo tän hetkisen kaasun lämpötilan.
Sinulla on 12Kw ja minulla 10Kw, omassani ei voi määrätä kuinka kuumaa käyttövettä tekee vaan tekee aina maksimi lämpöö eli noin 58c:n kompuralla.
-
http://riceracing.net/Gallery/displayimage.php?pid=899
Tässä oma tekee käyttövettä.
-
Jäi lause kesken: Siis 35 enemmän kuin menovesi ja menee yli sataan menovedellä noin 40.
-
Jos laitat pumpun toimimaan pelkällä lisälämmöllä vuorokaudeksi näet toimiiko lämmönsiirto kaikkineen ok. Jos toimii on kylmäpiirissä ongelmaa ja ainakin imupaine pitää mitata.
-
En ole ilmannut, kun en oikein hahmottanut, missä siellä voisi tulppa/korkki olla. Kaasun lämpötila on kyllä enemmän kuin Sämin ohjeistama 35.
Eikös olekin kiva, että aina kaikki ei ole ihan straight forward, vaan saa vähän miettiäkin. Vähän leudommilla pakkasennusteilla tällainen ihmettely olisi tosin mukavampaa (meille luvattu -16C).
Kannattaa nyt tutustua tuohon manuaaliin kunnolla että pysyy perusasiat hanskassa. Pientä perustietoa kuitenkin:
Kuumakaasu on kompressorilta lähtevän kylmäainekaasun lämpötila joka näkyy valikossa paineputki nimellä. Käyttöveden tekeminen katkeaa Thermian pumpuissa pressostaatilla, kun ollaan lämpöpumppu modessa. Katkaisupaine on 26,5 tai 28,5 bar riippuen koneen vuosimallista. Omassa pumpussa katkaisu on 28,5 bar ja tällöin kuumakaasu on n. 106C ja menovesi 62-63C. Jos käyttövettä tehdään vastuksella niin katkaisu tapahtuu lämpötila-anturin maximilla.
-
En ole ilmannut, kun en oikein hahmottanut, missä siellä voisi tulppa/korkki olla. Kaasun lämpötila on kyllä enemmän kuin Sämin ohjeistama 35.
Eikös olekin kiva, että aina kaikki ei ole ihan straight forward, vaan saa vähän miettiäkin. Vähän leudommilla pakkasennusteilla tällainen ihmettely olisi tosin mukavampaa (meille luvattu -16C).
Kannattaa nyt tutustua tuohon manuaaliin kunnolla että pysyy perusasiat hanskassa. Pientä perustietoa kuitenkin:
Kuumakaasu on kompressorilta lähtevän kylmäainekaasun lämpötila joka näkyy valikossa paineputki nimellä. Käyttöveden tekeminen katkeaa Thermian pumpuissa pressostaatilla, kun ollaan lämpöpumppu modessa. Katkaisupaine on 26,5 tai 28,5 bar riippuen koneen vuosimallista. Omassa pumpussa katkaisu on 28,5 bar ja tällöin kuumakaasu on n. 106C ja menovesi 62-63C. Jos käyttövettä tehdään vastuksella niin katkaisu tapahtuu lämpötila-anturin maximilla.
Eipä tällainen yhäri-reppana paljoa ylipäätään ymmärrä ja työ-, lasten- ja terveyshuoletkin on ehdittävä hoitaa. Öistä jatkaisin töitä, mutta iskee välillä liian kova hedari.
Kuumakaasu on yli 100, mutta menovesi ei kyllä ylety noihin lukemiin ikinä ja nyt kuumakaasu menee sinne sulkuarvoon menoveden ollessa 40-50 välillä.
Kuinka helposti kylmäpuolen ongelmat korjaantuvat ja onko se kuinkakin kallista lystiä? Tosin eipä ilmankaan pärjää, kun ei tulisijat lämmitä koko torppaa (puutöistä tulee hommia niistäkin, kun rangoista teen halkoja). Joulukoristeita ei oo ehtinytkään lasten iloksi laittaa ja tätä menoa skipataan koko juhla.
-
Menemättä omiin migreeni/perhehuoliini voisin kuitenkin veikata, että sulla ei ole kylmäaine puolella ongelmaa jos oikeasti kuumakaasu menee yli 100C asteen. Tietenkin jos koneen logiikka/anturit on sekaisin niin lämpötiloja voi näyttää mitä sattuu.
Kannatta nyt ainakin tehdä tuo Samin ehdottama vastuksilla ajo.
-
Vasta tutkin yhtä vanhaa pumppua ja siinä oli aikalailla samat oireet. Jos pystyt niin mittaappa kompuralta lähtevän eristämättömän putken pintalämpö ja vertaa siihen pumppusi näyttämään paineputken lämpötilaan. Älä polta sormia sen kanssa.
Tuo anturi on lujilla ja saattaa näyttää väärää arvoa. Se maksimi lämpötilan ylitys sytyttää myös sen neliön ja katkaisee lämmityksen. Toimii siis ok kunnes rajalämpötila ylittyy.
-
Vasta tutkin yhtä vanhaa pumppua ja siinä oli aikalailla samat oireet. Jos pystyt niin mittaappa kompuralta lähtevän eristämättömän putken pintalämpö ja vertaa siihen pumppusi näyttämään paineputken lämpötilaan. Älä polta sormia sen kanssa.
Tuo anturi on lujilla ja saattaa näyttää väärää arvoa. Se maksimi lämpötilan ylitys sytyttää myös sen neliön ja katkaisee lämmityksen. Toimii siis ok kunnes rajalämpötila ylittyy.
Tämä voisikin olla mahdollista. Lämpötila nousee todella nopeasti siihen 120(120) arvoon, jolloin pressostaatti stoppaa käyttöveden tuottamisen. Ero menoveden lämpötilaan on paljon enemmän kuin 35. Taloa lämmittäessä nousee alle sataan ja menovesi on 30-40 välillä.
Missä kohtaa anturi on? Heti kompressorin ja putken liitoksessa vai jossakin muualla? Liitoksessa lämpötila on kaikista korkein ja laskeekin varsin hitaasti. Kuumeneeko siinä kenties metalli, mutta neste sisällä nopeammin? Näin ainakin anturin mukaan. Putkikin pysyy 70-80 lämpöisenä pitkään, vaikka anturi jo näyttääkin 30-40.
Mikäli anturi olisi sittenkin kunnossa ja ongelma olisi se, että nimenomaan käyttövettä tuotettaessa, kun menoveden on noustava korkeammaksi kuin meillä talolämityksessä, tuo paineputken lämpö nousee liian nopeasti tuohon arvoon 120, niin missä piilisi vika silloin?
Ja talolämmitys siis tuntuisi toimivan, jos vain käyttövettä ei tarvitse tuottaa. Jos kuitenkin niin on, niin käy sykleittäin lyhyen aikaa, paineputken lämpö nousee nopeasti ja viiveen jälkeen aloittaa uudestaan onnistumatta kuitenkaan.
Kiitos, jos joku jaksaa vääntää rautalangasta vielä mulle näitä juttuja ja korjata virheet. Ensi viikolla täytyy sitten kutsua huoltoheppu ihmettelemään lisää. Periaatteessa kai ei hänen ajatuksensa siitä, että kone on liian tehokas pienelle varaajalle ilman puskurivaraajaa, paine nousee ja käyttöveden tuotto pysähtyy. Näin kai tässä nimenomaan käy. Miksi kuitenkin homma on toiminut aikaisemmin tällä kombinaatiolla?
-
Paineputken maximilla ei kuulu normaalisti katkaista lämmitystä. Jotakin on siinä häikkää. Paineputken anturi on ainakin uudemmissa lähempänä lauhdutinta kuin kompressoria. Näiden välisen putken pinnassa, löytää kun seuraa sihen menevää sähköjohtoa.
Yksi tapa testata asia olisi nypätä koko johto irti sieltä toisesta päästä eli piirikortilta ja katsoa alkaako sitten lämmittämään normaalisti. Tämä toimii niin että hälytystä ei tule kun johto on irti, mutta käyntiin ei vaikuta. Tietenkin silloin mennään hieman riskillä, kun yksi varolaite on poissa pelistä, mutta korkeapainepressostaatti jää kuitenkin katkaisemaan ja turvaamaan kompressorin vauriota jos oikeasti menee liian kuumaksi.
Puskurivaraaja ei vaikuttaisi mitään käyttöveden teossa, se kun kytketään lämmityspiiriin.
Vaikuttaisi siltä että koneessasi on useampi anturivirhe samanaikaisesti ja se voisi viitata logiikassa olevaan vikaan. Olethan tehnyt tuon Egon mainitseman boottauksen, eli sähköt pois koko laitteesta muutamaksi minuutiksi?
-
Paineputken maximilla ei kuulu normaalisti katkaista lämmitystä. Jotakin on siinä häikkää. Paineputken anturi on ainakin uudemmissa lähempänä lauhdutinta kuin kompressoria. Näiden välisen putken pinnassa, löytää kun seuraa sihen menevää sähköjohtoa.
Yksi tapa testata asia olisi nypätä koko johto irti sieltä toisesta päästä eli piirikortilta ja katsoa alkaako sitten lämmittämään normaalisti. Tämä toimii niin että hälytystä ei tule kun johto on irti, mutta käyntiin ei vaikuta. Tietenkin silloin mennään hieman riskillä, kun yksi varolaite on poissa pelistä, mutta korkeapainepressostaatti jää kuitenkin katkaisemaan ja turvaamaan kompressorin vauriota jos oikeasti menee liian kuumaksi.
Puskurivaraaja ei vaikuttaisi mitään käyttöveden teossa, se kun kytketään lämmityspiiriin.
Vaikuttaisi siltä että koneessasi on useampi anturivirhe samanaikaisesti ja se voisi viitata logiikassa olevaan vikaan. Olethan tehnyt tuon Egon mainitseman boottauksen, eli sähköt pois koko laitteesta muutamaksi minuutiksi?
Sähköt on käytetty pois ja ovat olleet sähkökatkojenkin takia nyt pois jokusen kerran.
Heti kompressorin jälkeen olevasta liitoksesta mitattu lämpötila on vastaava korkeammilla lämpötiloilla kuin paineputken lämpötila huoltovalikossa. Huoltovalikossa paineputken lämpötila laskee paljon nopeammin kuin kompressoriliitoksella ja kompressorikin on melkoisen kuuma (kuinka kuuma saisi olla?). Pressostaatti laukeaa aina tuossa 120(120) asteessa.
Piirikortille en vielä ole mennyt, enkä tiedä osaisinkokaan hahmottaa oikeaa piuhaa.
KIITOS taas!
-
Jos kompressorin jälkeisestä mutkasta lämpötila on myös 120 astetta, niin älä menekään piirikortilta irroittamaan mitään. Äkkiseltään ajatellen lauhduttimelta ei lämpö pääse jostakin syystä siirtymään pois eli vesi ei kierrä läpi tarpeeksi. Lämpeneekö vaihtoventtiilin jälkeinen haara käyttöveden lämmityksessä. Siis putki, joka menee kv-varaajalle. Lämmityspuolelle menevä putki ei saa lämmetä kun käyttövettä tehdään.
-
Jos kompressorin jälkeisestä mutkasta lämpötila on myös 120 astetta, niin älä menekään piirikortilta irroittamaan mitään. Äkkiseltään ajatellen lauhduttimelta ei lämpö pääse jostakin syystä siirtymään pois eli vesi ei kierrä läpi tarpeeksi. Lämpeneekö vaihtoventtiilin jälkeinen haara käyttöveden lämmityksessä. Siis putki, joka menee kv-varaajalle. Lämmityspuolelle menevä putki ei saa lämmetä kun käyttövettä tehdään.
Hahmotin piuhat, mutta en irrottanut mitään. Tuo lauhdutinongelma alkaisi kuulostaa jotenkin loogiselta, jos ymmärrän yhtään mitään. Lämmityspuolelle menevä putki ei lämpene käyttövettä tehdessä ja kv-putki lämpenee tosi kuumaksi, liian kuumaksi kädelle. SItä en pääse mittaamaan irrottamatta yläpaneelia.
Edelleen talolämmitys tosiaan toimii. Silloinkin kuuma kaasu nousee lähelle sataa eli ero on enemmän kuin tuo 35 menoveteen, mutta pumppu käy pitkiä käyntijaksoja. Kv-tuotantoon liittyen on joku ongelma ja siinä mukana oli tuo vaihtoventtiilivika, joka on korjaantunut/korjattu siis. Oliko se ensin ja aiheutti sitten jotakin muuta?
-
Onko kiertovesipumpun toiminta nyt varmistettu. Jos vaikka pysähtelee välillä.
-
Onko kiertovesipumpun toiminta nyt varmistettu. Jos vaikka pysähtelee välillä.
Kokeilin vielä mitä tapahtuu asetuksella III, mutta ei sillä ollut merkitystä kuuma kaasu-arvoihin. Hyvin pienet erot
kierrosnopeuksilla I, II ja III meno-ja paluueroihin. Mitään muuta testiä ei ole tehty.
-
Pitää alkaa jo miettimään vaihtoehtoa että kylmäainekierrossa olisi jokin tukos esim. kuivaussuodattimessa tai jos paisuntaventtiili on jostakin syystä liikaa kiinni. Tälläisten selvittämiseen tarvitaan kylmäainepuolen asiantuntija.
-
Sekavalta näyttää....
Kuinka käyttövesi tehdään tässä pumpussa?
-Kaksoisvaippavaraaja?
-Kierukka?
Jos käyttövettä tehtäessä varaajalle menevä putki on polttavan kuuma niin minkä lämpöinen on varaajalta palaava putki?
"Vaihtoventtiilin jousi vaihdettu", "venttiili jumitti"
Harvemmin vika itse jousessa on, kyllä jumituksen syy on yleensä jossain muualla.
Voisiko venttiilissä olla roskaa tai irtoesineitä, jotka aiheuttivat jumituksen?
Nyt nämä roskat tai irtoesineet tukkivat varaajalle menevää putkea
-> tukos -> pieni virtaus -> korkea lämpötila -> laukaisu korkeasta lämpötilasta/paineesta ?
ATS
-
Sekavalta näyttää....
Kuinka käyttövesi tehdään tässä pumpussa?
-Kaksoisvaippavaraaja?
-Kierukka?
Jos käyttövettä tehtäessä varaajalle menevä putki on polttavan kuuma niin minkä lämpöinen on varaajalta palaava putki?
"Vaihtoventtiilin jousi vaihdettu", "venttiili jumitti"
Harvemmin vika itse jousessa on, kyllä jumituksen syy on yleensä jossain muualla.
Voisiko venttiilissä olla roskaa tai irtoesineitä, jotka aiheuttivat jumituksen?
Nyt nämä roskat tai irtoesineet tukkivat varaajalle menevää putkea
-> tukos -> pieni virtaus -> korkea lämpötila -> laukaisu korkeasta lämpötilasta/paineesta ?
ATS
Tuo jousen uusiminen vaihtoventtiilistä on pikakorjaus. Venan tiivisteet kuluu karrelle ja jousen voima ei riitä toimilaitteen liikuttamiseen. Itse laitoin vanhaan venaan jopa apujousen alkuperäisen sisälle ja apu oli teoreettinen. Ota pihdeillä siitä vaihtovenan akselin päästä kiinni ja ala rynkyttää.
-
Pitää alkaa jo miettimään vaihtoehtoa että kylmäainekierrossa olisi jokin tukos esim. kuivaussuodattimessa tai jos paisuntaventtiili on jostakin syystä liikaa kiinni. Tälläisten selvittämiseen tarvitaan kylmäainepuolen asiantuntija.
Jos tilaa huollon laitteen asentaneesta firmasta, niin laittavatko kylmäainepuolen asiantuntijan tulemaan vai täytyykö tällainen tilata jostakin erikseen? Meneekö normihuoltomiehen osaamisalueen ulkopuolelle? *kyselee taas tyhmiä*
-
Pitää alkaa jo miettimään vaihtoehtoa että kylmäainekierrossa olisi jokin tukos esim. kuivaussuodattimessa tai jos paisuntaventtiili on jostakin syystä liikaa kiinni. Tälläisten selvittämiseen tarvitaan kylmäainepuolen asiantuntija.
Jos tilaa huollon laitteen asentaneesta firmasta, niin laittavatko kylmäainepuolen asiantuntijan tulemaan vai täytyykö tällainen tilata jostakin erikseen? Meneekö normihuoltomiehen osaamisalueen ulkopuolelle? *kyselee taas tyhmiä*
Maalämpöpumpun asentaneessa firmassa ei välttämättä ole kylmäpuolen asentajaa. Kysymällähän tuo selviää. Olisi hyvä jos saisit sinne kaverin jolta hoituu kaikki työt, niin pääset pienimmillä kuluilla. Laitahan tietoa tänne foorumillekin kun vika selviää. Sen verran mielenkiintoinen tapaus on.
-
Jos asentavat vieläkin niin se kylmämies on firmasta löydyttävä. Vaihtoventtiili on tähän uusittu eli siinä ei vikaa. Laittamalla sähkölle vuorokauden ajaksi näet onko vika siellä kylmäpuolella. Ilman paineiden mittaamista on turha enää täällä aprikoida mikä laitteessa on vialla..
-
Vasta tutkin yhtä vanhaa pumppua ja siinä oli aikalailla samat oireet. Jos pystyt niin mittaappa kompuralta lähtevän eristämättömän putken pintalämpö ja vertaa siihen pumppusi näyttämään paineputken lämpötilaan. Älä polta sormia sen kanssa.
Tuo anturi on lujilla ja saattaa näyttää väärää arvoa. Se maksimi lämpötilan ylitys sytyttää myös sen neliön ja katkaisee lämmityksen. Toimii siis ok kunnes rajalämpötila ylittyy.
Tämä voisikin olla mahdollista. Lämpötila nousee todella nopeasti siihen 120(120) arvoon, jolloin pressostaatti stoppaa käyttöveden tuottamisen. Ero menoveden lämpötilaan on paljon enemmän kuin 35. Taloa lämmittäessä nousee alle sataan ja menovesi on 30-40 välillä.
Missä kohtaa anturi on? Heti kompressorin ja putken liitoksessa vai jossakin muualla? Liitoksessa lämpötila on kaikista korkein ja laskeekin varsin hitaasti. Kuumeneeko siinä kenties metalli, mutta neste sisällä nopeammin? Näin ainakin anturin mukaan. Putkikin pysyy 70-80 lämpöisenä pitkään, vaikka anturi jo näyttääkin 30-40.
Mikäli anturi olisi sittenkin kunnossa ja ongelma olisi se, että nimenomaan käyttövettä tuotettaessa, kun menoveden on noustava korkeammaksi kuin meillä talolämityksessä, tuo paineputken lämpö nousee liian nopeasti tuohon arvoon 120, niin missä piilisi vika silloin?
Ja talolämmitys siis tuntuisi toimivan, jos vain käyttövettä ei tarvitse tuottaa. Jos kuitenkin niin on, niin käy sykleittäin lyhyen aikaa, paineputken lämpö nousee nopeasti ja viiveen jälkeen aloittaa uudestaan onnistumatta kuitenkaan.
Kiitos, jos joku jaksaa vääntää rautalangasta vielä mulle näitä juttuja ja korjata virheet. Ensi viikolla täytyy sitten kutsua huoltoheppu ihmettelemään lisää. Periaatteessa kai ei hänen ajatuksensa siitä, että kone on liian tehokas pienelle varaajalle ilman puskurivaraajaa, paine nousee ja käyttöveden tuotto pysähtyy. Näin kai tässä nimenomaan käy. Miksi kuitenkin homma on toiminut aikaisemmin tällä kombinaatiolla?
Onko ns hullunkierto? Ulkoinen kv-pumppu voi kierrättää vettä lauhduttimella vaikkei lauhdutinpumppu pyörisikään.
Käyttövesi ajossa luonnollisesti ei toimi. Siis lauhduttimen pumppu on sökö?
-
Kokeilin vielä mitä tapahtuu asetuksella III, mutta ei sillä ollut merkitystä kuuma kaasu-arvoihin. Hyvin pienet erot
kierrosnopeuksilla I, II ja III meno-ja paluueroihin.
Kuumakaasun osalta en osaa sanoa omalta kohdaltani kun en ole asiaa tutkaillut, mutta täälläkin on kv-pumpun nopeudella melko vähän merkitystä meno- ja paluuveden lämpötilaeroon. Lämmityskaudella käytän yleensä II-nopeutta, huippupakkasilla III:sta. I:llä tuntuu että kierto on niin pientä etteivät patterit ole tasalämpöiset. Nopeudesta riippumatta menoo- ja paluulämpötilan ero on 3-4 astetta.
-
Onko ns hullunkierto? Ulkoinen kv-pumppu voi kierrättää vettä lauhduttimella vaikkei lauhdutinpumppu pyörisikään.
Käyttövesi ajossa luonnollisesti ei toimi. Siis lauhduttimen pumppu on sökö?
Mitä hullunkierto tarkoittaa? ::)
-
Sulla olikin puskuri lämmityksessä, siis ei ole hullunkiertoa. Se on ylimääräinen putki lämmityksen tulo/meno putkien välillä ja tarvitaan silloin kun on ulkonen kiertovesipumppu lämmityspiirissä. Puskurisäiliö hoitaa saman asian.
Noin se mullakin kone kävi kuumana kun yhden kv-pumpun siipipyörä ei pyörinytkään :)
-
Tehdäänkö tässä 6v. ikäisessä Thermia Diplomatissa käyttövesi
- Kaksoisvaippavaraajassa vai
- Kierukkavaraajassa (TWS) ?
N. viikko sitten olleessa viestissä sanottiin, että vaihtoventtiilin jousi on vaihdettu.
Mitä siinä yhteydessä tehtiin?
-Avattiinko itse venttiili?
-Vaihdettiinko jotain muita osia, tiivisteeitä?
-Herkisteltiinkö venttiiliä?
ATS
-
Tuon käyttöveden tekotapaa en tiedä.
Ainoastaan jousi vaihdettiin. Tiivisteitä ei vaihdettu eikä venttiiliä herkistelty. Nyt ei kuitenkaan tule lämmintä vettä lämmityskiertoputkeen kv-tuotannon aikana ja kv-putki lämpenee reilusti. En tosin tiedä, onko näillä tiedoilla mitään merkitystä.
Sähkövastuksella lämpimän käyttöveden tuotto onnistuu ja talolämmitys maalämpöpumpun voimin onnistuu, kun menovesi ei nouse liian lämpimäksi.
Kiitos todella paljon mielenkiinnosta sinullekin!
-
Tähän asti todettua
-Toimii oikein lämmitettäessä taloa
-Käyttöveden lämmitys toimii sähkövastuksella
-Käyttöveden lämmitys kompressorilla ei toimi kunnolla
-Toimii hetken aikaa
-Varaajalle menevän veden lämpötila nousee nopeasti kuumaksi
-Menevän ja palaavan lämpötilojen ero vain pari astetta
-Menee suojaukseen korkeasta paineesta, presostaatti
Näistä voisi päätellä, että
-Itse lämpöpumppuprosessi toimii oikein ja lämmittää
-Lämpö ei vain siirry tai siirtyy huonosti käyttöveteen
-Jos varaajan linjassa olisi ahtautuma, seuraisi siitä että menoveden lämpötila nousisi nopeasti ja seuraisi korkeapainelaukaisu. Lämpöä siirtyisi huonosti varaajaan. Mutta tässä tapauksessa menon ja paluun Dt olisi suuri, joten virtausta rajoittavasta tukoksesta ei voi olla kyse.
-Jos TWS-kierukka on likaantunut, niin lämpö siirtyy huonosti ja siitä seuraa: lämpötila nousee nopeasti, Dt pieni ja korkeapainelaukaisu. Kuitenkin TWS-kierukan likaantuminen tuntuu epätodennäköiseltä.
-Jos varaajan käyttövesipuolella on ilmaa, seuraa siitä että lämpö ei siirry ja aiheuttaa nykyset ongelmat.
Mitenkä käyttövesipuolella voisi olla ilmaa?
Yksi syy voisi olla, että käyttövesiputket on kytketty väärin päin, kylmä menovesi ylös ja kuuma käyttövesi alas.
Tällöin kylmästä käyttövedestä erkanevat kaasut eivät pääse varaajasta pois vaan täyttävät sitä vähitellen ja jossain kohtaa tulee se raja vastaan milloin nykyiset ongelmat alkavat esiintymään.
Tarkasta käyttövesiputkien kytkentä.
- Mikäli tulkitsin nykyisiä kuvia oikein on edestä katsottuna kylmä menovesi oikealla ja kuuma vesi vasemmalla.
Tarkasta onko varaajassa ilmaa.
-Sulje varaajalle menevän kylmävesilinjan venttiili
-Avaa jostakin kuuman veden hana
-Jos vettä tulee vain vähän, korkeintaan muutama litra, niin varaajassa ei ollut ilmaa
-Jos vettä tulee ämpärikaupalla, niin varaajassa on ilmaa tai kylmän veden venttiili vuotaa läpi.
-Jos vettä tulee paljon eikä menolinjan venttiili vuoda niin laske niin kauan kun tulee koska lopuksi pitäisi tulla myös ilmat pois.
ATS
-
Tähän asti todettua
-Toimii oikein lämmitettäessä taloa
-Käyttöveden lämmitys toimii sähkövastuksella
-Käyttöveden lämmitys kompressorilla ei toimi kunnolla
-Toimii hetken aikaa
-Varaajalle menevän veden lämpötila nousee nopeasti kuumaksi
-Menevän ja palaavan lämpötilojen ero vain pari astetta
-Menee suojaukseen korkeasta paineesta, presostaatti
Näistä voisi päätellä, että
-Itse lämpöpumppuprosessi toimii oikein ja lämmittää
-Lämpö ei vain siirry tai siirtyy huonosti käyttöveteen
-Jos varaajan linjassa olisi ahtautuma, seuraisi siitä että menoveden lämpötila nousisi nopeasti ja seuraisi korkeapainelaukaisu. Lämpöä siirtyisi huonosti varaajaan. Mutta tässä tapauksessa menon ja paluun Dt olisi suuri, joten virtausta rajoittavasta tukoksesta ei voi olla kyse.
-Jos TWS-kierukka on likaantunut, niin lämpö siirtyy huonosti ja siitä seuraa: lämpötila nousee nopeasti, Dt pieni ja korkeapainelaukaisu. Kuitenkin TWS-kierukan likaantuminen tuntuu epätodennäköiseltä.
-Jos varaajan käyttövesipuolella on ilmaa, seuraa siitä että lämpö ei siirry ja aiheuttaa nykyset ongelmat.
Mitenkä käyttövesipuolella voisi olla ilmaa?
Yksi syy voisi olla, että käyttövesiputket on kytketty väärin päin, kylmä menovesi ylös ja kuuma käyttövesi alas.
Tällöin kylmästä käyttövedestä erkanevat kaasut eivät pääse varaajasta pois vaan täyttävät sitä vähitellen ja jossain kohtaa tulee se raja vastaan milloin nykyiset ongelmat alkavat esiintymään.
Tarkasta käyttövesiputkien kytkentä.
- Mikäli tulkitsin nykyisiä kuvia oikein on edestä katsottuna kylmä menovesi oikealla ja kuuma vesi vasemmalla.
Tarkasta onko varaajassa ilmaa.
-Sulje varaajalle menevän kylmävesilinjan venttiili
-Avaa jostakin kuuman veden hana
-Jos vettä tulee vain vähän, korkeintaan muutama litra, niin varaajassa ei ollut ilmaa
-Jos vettä tulee ämpärikaupalla, niin varaajassa on ilmaa tai kylmän veden venttiili vuotaa läpi.
-Jos vettä tulee paljon eikä menolinjan venttiili vuoda niin laske niin kauan kun tulee koska lopuksi pitäisi tulla myös ilmat pois.
ATS
Loistavan kuuloinen yhteenveto! Suurkiitos vaivannäöstä!
Tarkistin liitännät. Ne ovat oikein. Kylmävesilinjassa on "sulku" , jota toistaiseksi en saanut vielä kiinni testatakseni muita mainitsemiasi asioita.
-
Vaihtoventtiilin jousi on vaihdettu - se oli jumissa ja roskasihti putsattu ja se oli puhdas. Nämä ihan huoltomiehen toimesta.
Ensin näytti lähtevän pelittämään ihan ok, mutta sama jatkuu sittenkin eli pumppu tekee lämmintä vettä koko
ajan. Huoltovalikossa lämpötilat lämpimälle vedelle 38(40) ja tavallisessa näytössä 41. Näytön "varaaja"kuva on koko ajan typötyhjä. Hanasta tuleva käyttövesi tuntuisi olevan 40 asteista.
Tuossa viestisi tuonhuoltomiehen käynnin jälkeen. Muistatko kauanko pelasi?
-
Vaihtoventtiilin jousi on vaihdettu - se oli jumissa ja roskasihti putsattu ja se oli puhdas. Nämä ihan huoltomiehen toimesta.
Ensin näytti lähtevän pelittämään ihan ok, mutta sama jatkuu sittenkin eli pumppu tekee lämmintä vettä koko
ajan. Huoltovalikossa lämpötilat lämpimälle vedelle 38(40) ja tavallisessa näytössä 41. Näytön "varaaja"kuva on koko ajan typötyhjä. Hanasta tuleva käyttövesi tuntuisi olevan 40 asteista.
Tuossa viestisi tuonhuoltomiehen käynnin jälkeen. Muistatko kauanko pelasi?
Ei siinä kauaa mennyt euforiassa...
Ja mitä euforiaan talolämmityksen osalta tulee: Nyt kun pakastuu, ovat käyntiajat talolämmitykselläkin lyhentyneet ja matalammilla menovesillä kuuma kaasu saavuttaa 120(120) ja presso lopettaa syklin. En ole perehtynyt manuaalista pressostaatin toimintaan, mutta nuo nyt ainakin ovat yhteydessä toisiinsa. Kertaakaan ei menovesi ole päässyt nousemaan lämpöpumpun toimiessa yli 49 asteeseen, koska kuuma kaasu on 120(120) tai sitten joku toinen seikka aivan samaan aikaan laukaisee pressostaatin.
Varaajan ilma-asiaa jäin miettimään. Mikäli siellä oleva ilma heikentäisi lämmönsiirtymistä, niin onnistuuko se sähköllä kuitenkin siksi, koska menovesi nousee lähelle 60 astetta ja ero paluuveteenkin on suurempi kuin lämpöpumppukäynnissä?
Kv-pumppu on tällä hetkellä asennossa III, jos se vaikuttaa myös lauhtumiseen.
"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa" ainakin tällaiselle maallikkotumpeliinille :)
-
Ja mitä euforiaan talolämmityksen osalta tulee: Nyt kun pakastuu, ovat käyntiajat talolämmitykselläkin lyhentyneet ja matalammilla menovesillä kuuma kaasu saavuttaa 120(120) ja presso lopettaa syklin. En ole perehtynyt manuaalista pressostaatin toimintaan, mutta nuo nyt ainakin ovat yhteydessä toisiinsa. Kertaakaan ei menovesi ole päässyt nousemaan lämpöpumpun toimiessa yli 49 asteeseen, koska kuuma kaasu on 120(120) tai sitten joku toinen seikka aivan samaan aikaan laukaisee pressostaatin.
Aina vaan menee oudommaksi.
Jos vikaa on kuitenkin kylmäainepuolella.
Tai mittauksissa.
Nyt kannattaisi tarkistaa kaikki mittaukset.
Osta tavallisia sisä-ulkolämpömittareita, niitä saa parhaimmillaan 5€ kappale.
Ulkoanturi tiukasti putkeen kiinni nippusiteellä tai jeesusteipillä. Putken ja anturin väliin piitahnaa tai jotain muuta sopivaa kontaktiainetta. Sitten hyvä kerros eristettä päälle.
Joissakin mittareissa saa sisäanturin irrotettua ja jos sen juottaa johdon päähän kiinni niin yksi mittari toimii kahdessa eri mittauspaikassa.
Ainakin seuraavat kohteet tulisi mitata.
- Vaihtoventtiilin jälkeen lämmitykseen menevä putki
- Vaihtoventtiilin jälkeen varaajalle menevä putki
- Paluu, lämmitykseltä ja varaajalta tulevien putkien yhtymäkohdan ja lauhduttimen välistä
- Kuumakaasu, mutta nämä tavalliset mittarit näyttää yleensä korkeintaan 70C
- Keruulta tuleva
- Keruulle menevä.
ATS
-
Vuorokausi vastuskäytöllä kertoo toimiiko lämmönsiirtyminen ok. Käyttöveden osalta ainakin tuntuu toimivan. Kun lisälämpö 2/6kW lämmittää taloa on meno/paluu ero yleensä n.5 astetta. Onko Se sitä?
Veikkaan edelleen ongelmaa kylmäpuolella, koska tuo kuumakaasu nousee korkeaksi..
-
Noh. Minä en ymmärrä yhtään mitään.
Pintalämpömittarilla pattereiden menossa ja paluussa eroa on talolämmitysajossa 6-7 astetta, mutta pumpun näytössä vain 2.
Firmasta, joka asentaa edelleen, huoltomies antoi siunauksen korkeille kuumakaasuille. Vähän pohdiskeli anturivikoja ja meinasi, että mahdollista, mutta ei syytä huoleen.
Käsittääkseni ruotsinkielisellä foorumilla korkean kuumakaasun joku on fiksaillut paisuntaventtiiliä säätämällä.
Täytynee soitella johonkin, jossa kuumana käyvien vehkeiden hoitelu kiinnostaa.
-
Ruotsalaisten foorumilta löytyi samantyyppinen tarina alkaen vaihtoventtiilistä, jatkuen korkeisiin kuumakaasuihin
ja päättyen kompuran vaihtoon monenmoisten toimenpiteiden jälkeen.
Laitteena Thermia 8...
-
Firmasta, joka asentaa edelleen, huoltomies antoi siunauksen korkeille kuumakaasuille.
Aika vaikea sitä on hyväksyä jos tuo kuitenkin estää laitteen toiminnan. :)
-
Firmasta, joka asentaa edelleen, huoltomies antoi siunauksen korkeille kuumakaasuille.
Aika vaikea sitä on hyväksyä jos tuo kuitenkin estää laitteen toiminnan. :)
...no ehdotti, että ajele sähkövastuksilla lämmintä vettä...
-
Paisuntaventtiilin toimimattomuus vaikuttaisi hyvinkin loogiselta. Kun se ei jostakin syystä avaudu, vaikka keruusta lämpöä saataisiin niin tällöin höyrystymispaine alkaa pudota alemmas ja tulistus täten suurenee imupuolella. Tulistuksen suuruus siirtyy entisestään kasvaneena lauhdutinpuolelle, jolloin syntyy kyseinen tilanne. Kyllä se kylmäkalle sinne kannattaa kutsua, jos et halua vastuksilla ajella pidempään. Pakkaset kuitenkin vasta edessäpäin ja suoralla sähköllä kasvaa sähkölasku melkoisesti.
-
Säikähdin melkoisesti lähes autenttista tarintaa naapurimaasta, jossa päädyttiin sitten kuitenkin kompuran vaihtoon. Olisiko paisuntaventtiili vielä mahdollinen ja onko sen testailu kuinka haastavaa? Vai olisiko kompressori voinut kärsiä siitä liikaa, kun vaihtoventtiilijumi pyöritti sykliä jatkuvasti?
Alunperin ajattelin, että tämä on ihan pikkujuttu, jota ei vaan ihan maallikkotollo(minä) ymmärrä...
Tackar igen!
-
Ei sitä paisuntaventtiiliä oikein kannata mennä ominpäin säätelemään. Kompura hajoaa kun kuumakaasun häl. rajaa mennään nostamaan.
-
Juu en itse ajatellutkaan testailla, mutta mietin, onko paisuntaventtiilin testaus kuinka ydinfysiikkaa, että saisinko huoltomiehen sitä testaamaan, vaikka onkin sitä mieltä, etteivät korkea kuumakaasut haittaa...
-
Juu en itse ajatellutkaan testailla, mutta mietin, onko paisuntaventtiilin testaus kuinka ydinfysiikkaa, että saisinko huoltomiehen sitä testaamaan, vaikka onkin sitä mieltä, etteivät korkea kuumakaasut haittaa...
Mielestäni tuon tason huoltomies kannattaa nyt unohtaa ja pyytää joku asinsa tunteva kylmäpuolen kaveri katsomaan. Höyrystin puolen paineen mittauskin jo kyllä kertoo yksinään paljon. Mutta pitää sille sitten jotain pystyä tekemäänkin jos kylmäainepuolelle vika paikantuu.
-
Kopauta sitä paisuntavenaa vaikka ruuvarin päällä. Millään lekalla en kyllä alkaisi ihan vielä moukaroimaan mutta pieni kopautus aluksi.
-
Laite on hintsun verran vajaa.Tästä syystä kuumakaasu hinautuu lämmintä tehdessään liian korkealle.
---> eli ei muuta kuin osaava kylmäkalle paikalle joka mittaa kamat ja ajaa oikean määrän sisään ja säätää tulistukset kohdalleen tarvittaessa.
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Mitenkäs ne vakuutusasiat menikään...Vaihtotyötä ei kai saa kuitenkaan ja omavastuukin on 500. Alkuperäisasennuksesta on jo 6-7 vuotta, eikä maanantaikappaletutkimuksia varmaan tehdä mistään, joten se lienee sama, kuka kompuran vaihtaa tarvittaessa, vai kuinka? Laaja kotivakuutus mulla on voimassa. Riittääkö näissä lasku vai täytyykö vakuutustarkastajankin käydä ihmettelemässä paikan päällä?
Huoletonta ja edullista :)
-
Laaja kotivakuutus mulla on voimassa. Riittääkö näissä lasku vai täytyykö vakuutustarkastajankin käydä ihmettelemässä paikan päällä?
Jos soitat vakuutusyhtiöösi ja kerrot että lämpöpumppu lakkasi toimimasta tms "äkillinen/odottamaton vika" ja talon jäätymisvaara on ilmeinen niin saat sieltä ohjeet miten korvaushakemuksen kanssa tehdään. ;)
Alkuperäisasennuksesta on jo 6-7 vuotta
Tätä ei kannata itse ottaa esille,vasta sitten jos vak.yhtiöstä kysyvät.
80--90 luvuilla on vahinkotapauksissa jonkinlainen raja että "luonnollisen kulumisen" aiheuttamista vahingoista vähennettiin korvausta 10%/laitteen käyttövuosi.
Sensijaan äkillinen/odottamaton vika jonka välittömällä korjaamisella vältetään suurempia
vahinkoja niin ne korvattiin kokonaan tai vähennettynä omavastuulla.
Luultavasti konsultit on näissä korvausasioissakin "parantaneet tuottavaisuutta" niin ehkä tänäpäivänä korvauspuoli on niukempaa asiakkaalle
Ei haittaisi vaikka kertoisit tännekin miten Laaja kotivakuutus kattaa lämpöpumppuvikoja?
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Mitenkäs ne vakuutusasiat menikään...Vaihtotyötä ei kai saa kuitenkaan ja omavastuukin on 500. Alkuperäisasennuksesta on jo 6-7 vuotta, eikä maanantaikappaletutkimuksia varmaan tehdä mistään, joten se lienee sama, kuka kompuran vaihtaa tarvittaessa, vai kuinka? Laaja kotivakuutus mulla on voimassa. Riittääkö näissä lasku vai täytyykö vakuutustarkastajankin käydä ihmettelemässä paikan päällä?
Huoletonta ja edullista :)
Tämämpä takia epäilen että kone olis vain HIUKAN vajaa,eli on ns.mikrovuoto jonka löytäminen voi olla hankalaa.
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Mitenkäs ne vakuutusasiat menikään...Vaihtotyötä ei kai saa kuitenkaan ja omavastuukin on 500. Alkuperäisasennuksesta on jo 6-7 vuotta, eikä maanantaikappaletutkimuksia varmaan tehdä mistään, joten se lienee sama, kuka kompuran vaihtaa tarvittaessa, vai kuinka? Laaja kotivakuutus mulla on voimassa. Riittääkö näissä lasku vai täytyykö vakuutustarkastajankin käydä ihmettelemässä paikan päällä?
Huoletonta ja edullista :)
Tämämpä takia epäilen että kone olis vain HIUKAN vajaa,eli on ns.mikrovuoto jonka löytäminen voi olla hankalaa.
Voisiko vielä kuntoutua moisessa tapauksessas kylmäaineen lisäyksellä? Thermia-infosta meinasi, että ei voisi olla kylmäpuolen ongelma, koska keruun meno- ja paluiden ero on 2-3.
Mitkä tutkimukset ja toimenpiteet asianmukainen kylmäkalle nyt tekisi tässä tilanteessa?
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Huoletonta ja edullista :)
Noissa kahdessa vikatapauksessa, siis vajaatäytös ja paisarin tukos, pitäisi oireet ymmärtääkseni olla likimain samanlaiset eli kuumakaasun lämpötila nousee ja lauhtumispaine laskee sekä höyrystymispaine laskee. En ymmärrä miten paineet nousisi yli, mielumminkin matalapainekatkaisu olisi seuraus. Sitähän sulla ei ole tehnyt vaan on katkaissut ensin kuumakaasun lämpötilasta. Jään odottamaan mielenkiinnolla lopullista diagnoosia.
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Huoletonta ja edullista :)
Noissa kahdessa vikatapauksessa, siis vajaatäytös ja paisarin tukos, pitäisi oireet ymmärtääkseni olla likimain samanlaiset eli kuumakaasun lämpötila nousee ja lauhtumispaine laskee sekä höyrystymispaine laskee. En ymmärrä miten paineet nousisi yli, mielumminkin matalapainekatkaisu olisi seuraus. Sitähän sulla ei ole tehnyt vaan on katkaissut ensin kuumakaasun lämpötilasta. Jään odottamaan mielenkiinnolla lopullista diagnoosia.
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Kalle meinasi, ettei paisuntaventtiili voi olla tässä takana, eikä testannut sitä. Lisäsi reilun 700g kylmäainetta, imupaine hetkellisesti parani, mutta heikkeni jälleen. Lopullinen diagnoosi oli, että kompressori on hajonnut ja käy liian kuumana.
:'(
-
Kumpiko pressostaatti torpan pumpussa on käytössä?
(http://i4.aijaa.com/t/00790/12895703.t.jpg) (http://aijaa.com/JGCLN0)
-
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Copelandin scrolli, mutta en tiedä minkä tehoinen tämä oli.
Uusissa Thermioissa on Danfossin kompura..
Kompuran vikaan tuo ongelma kyllä viittasi. Miksi jo nyt on päivän kysymys??
-
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Copelandin scrolli, mutta en tiedä minkä tehoinen tämä oli.
Uusissa Thermioissa on Danfossin kompura..
Kompuran vikaan tuo ongelma kyllä viittasi. Miksi jo nyt on päivän kysymys??
No, yksi syy se, että olen katastrofimagneetti. Koskaan ei osu kuin ne väärät arpalipukkeet.
Mietin, voisiko syynä olla vaihtoventtiilivuoto, joka oli kyllä todellinen. Se painoi käyttövettä
aikansa onnistumatta.
Joku heitti, että liian tehokas kompura ja pieni varaaja ovat huono yhdistelmä. Tätä aprikoitiin
myös ruotsalaisella foorumilla. Tämä kylmäkalle meinasi, että vasta 16 koneella tulisi tätä
ongelmaa.
Tähän voisi jatkaa nyt kokemuksia vakuutuksista... :'( :'( :'(
-
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Copelandin scrolli, mutta en tiedä minkä tehoinen tämä oli.
Uusissa Thermioissa on Danfossin kompura..
Kompuran vikaan tuo ongelma kyllä viittasi. Miksi jo nyt on päivän kysymys??
Torpalla taisi olla diplomat 12. Olisiko sitten ollut maanantaikappale.
Milloin Thermialla ovat vaihtaneet Danfossin kompuraan. Danfossin pumpuissa 2011 vielä käyttivät Copelandia. Vai olisiko kompuramerkin muutos vain G3/opti pro+ malleissa? Näistä löytyy harmittavan huonosti tietoa.
-
Ihan uusimmissa on Danfoss.
Onko sitten reippaasti ylitehoinen kun sisälämpökin on ollut alhainen? Pätkäkäynti sen kuitenkin yleensä aiheuttaa.
Itse olen miettinyt että pakko alkaa tarjoamaan vuosihuoltoa kun asiakkaat eivät putsaa sihtejä. Eilen viimeksi 5v vanha pumppu joka piti erikoista ääntä. Menin katsomaan ja sihdit tukossa kun ei ollut kertaakaan putsattu. Kuusi lyhyttä käyntijaksoa puolentoista tunnin aikana. Sisälämpö ja muut ok. Kuinka kauan lie hakannut pätkää. Tuo syö kompuran nopeasti.
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Huoletonta ja edullista :)
Noissa kahdessa vikatapauksessa, siis vajaatäytös ja paisarin tukos, pitäisi oireet ymmärtääkseni olla likimain samanlaiset eli kuumakaasun lämpötila nousee ja lauhtumispaine laskee sekä höyrystymispaine laskee. En ymmärrä miten paineet nousisi yli, mielumminkin matalapainekatkaisu olisi seuraus. Sitähän sulla ei ole tehnyt vaan on katkaissut ensin kuumakaasun lämpötilasta. Jään odottamaan mielenkiinnolla lopullista diagnoosia.
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Usko pois, silloin kun järjestelmä on HIUKAN vajaa, kuumakaasun lämpötila karkaa tietyissä olosuhteissa liian korkeaksi.
Ihan perus kylmätekniikkaa.
Sitten kun se on REILUSTI vajaa se menee alipaineesta poikki.
-
Toinen huolto tilattu. Epäili kompuran sisäistä kylmäainevuotoa - > kompuran vaihto. Meinasi, että muuten olisi antanut matalapainehälyjä, jos olisi todellinen kylmäainevajaus. Paisuntaventtiiliin ei uskonut, vaan sanoi, että jos se ei toimisi, niin
paineet nousisi yli.
Huoletonta ja edullista :)
Noissa kahdessa vikatapauksessa, siis vajaatäytös ja paisarin tukos, pitäisi oireet ymmärtääkseni olla likimain samanlaiset eli kuumakaasun lämpötila nousee ja lauhtumispaine laskee sekä höyrystymispaine laskee. En ymmärrä miten paineet nousisi yli, mielumminkin matalapainekatkaisu olisi seuraus. Sitähän sulla ei ole tehnyt vaan on katkaissut ensin kuumakaasun lämpötilasta. Jään odottamaan mielenkiinnolla lopullista diagnoosia.
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Usko pois, silloin kun järjestelmä on HIUKAN vajaa, kuumakaasun lämpötila karkaa tietyissä olosuhteissa liian korkeaksi.
Ihan perus kylmätekniikkaa.
Sitten kun se on REILUSTI vajaa se menee alipaineesta poikki.
Kylmäkalle lisäsi reilun 700g kylmäainetta - eikä ollut apua.
-
700g????Paljonko sieltä tuli ulos?
No silloin laite EI ole ollut vain VÄHÄN vajaa.Tyyppikilven mukainen täyttö pitää aina tehdä näihin laitteisiin.
Osasiko kaveri sitten paikallistaa vikaa/vuotoa,mitata tulistukset,kompuran käämit yms?
-
700g????Paljonko sieltä tuli ulos?
No silloin laite EI ole ollut vain VÄHÄN vajaa.Tyyppikilven mukainen täyttö pitää aina tehdä näihin laitteisiin.
Osasiko kaveri sitten paikallistaa vikaa/vuotoa,mitata tulistukset,kompuran käämit yms?
Ei paikallistanut, eikä ymmärtänyt yhtään, mistä voisi johtua. En osaa sanoa, mittasiko tulistuksia tai kompuran
käämejä. Meinasi vaan, että käy tosi kuumana ja imupaine paranee, kun lisää, mutta heikkenee sitten taas.
Diagnoosi oli, että kompressori vetelee ihan viimeisiään.
-
Öh..nyt meni kummalliseksi.
Jättkikö kaveri mitään raporttia?
-
Öh..nyt meni kummalliseksi.
Jättkikö kaveri mitään raporttia?
Ei jättänyt. Olin siinä itse paikalla seurailemassa ja jotakin kyselinkin. Puntarilla mitattiin 700g. Imupaineita tarkasteli ja käsitestillä testailtiin. Parhaimmillaan kuumakaasun ja menon eroksi tuli noin 60, kunnes alkoi pian taas "piiputtamaan". Paisuntaventtiiliä vähän aprikoi, mutta meinasi sekä puhelimessa että paikan päällä sitten, ettei siitä voisi olla kyse - tai mistään muustakaan.
-
Okei.Ei ilmeisesti mitannut tulistusta,mutta kuohuiko nestelasissa?
HAA!Mikä tyypin kompura siinä on? onko kenties Copelandin ZR?
-
Okei.Ei ilmeisesti mitannut tulistusta,mutta kuohuiko nestelasissa?
HAA!Mikä tyypin kompura siinä on? onko kenties Copelandin ZR?
Tässä ei ole nestelasia. Enpä sitä ole katsonut. Kylmäkalle kirjoitti ylös. HAA?
Osaakos tohtori sanoa noihin vakuutusasioihin? Jonkun ennakkotapauksen löysin, jossa vakuutusyhtiö
oli määrätty korvaamaan sekä osa että vaihtotyö yllättävänä rikkoutumisena pahempien vahinkojen
välttämiseksi.
-
HAA meinasi sitä että tuli siis jonkinnäköinen oivallus tai jotakin.. 8)
Copelandin ZR-tyypin kompuroissa on ollut ongelmia lämpöpumppukäytössä,johtuen siitä että on jäähdytyslaitteen kompressori.
Ihan hyvä kompura mutta väärässä käyttötarkoituksessa,ei tahdo kestää kun sillä tehdään kuumaa vettä(yli 40C)
Kyseisiä oireita on ollut juuri noissa kompuroissa.
Yleisesti jos on laaja kotivakuutus ja kauheasti ole asioita laittanut vakuutusyhtiön piikkiin,uskoisin että korvaa.
Tietty ikävähennys siihen tulee,ja omavastuu, mutta huomattavasti halvemmaksi se tulee kuin että joutuisi koko paletin maksaa omasta pussista.
Paljon riippuu huoltomiehen raportistakin.
Kannattaa tarkistaa omista vakuutusehdoista.
-
Osaako sam68 sanoa mikä kompressori tuon ikäisessä koneessa on.
Copelandin scrolli, mutta en tiedä minkä tehoinen tämä oli.
Uusissa Thermioissa on Danfossin kompura..
Kompuran vikaan tuo ongelma kyllä viittasi. Miksi jo nyt on päivän kysymys??
Torpalla taisi olla diplomat 12. Olisiko sitten ollut maanantaikappale.
Milloin Thermialla ovat vaihtaneet Danfossin kompuraan. Danfossin pumpuissa 2011 vielä käyttivät Copelandia. Vai olisiko kompuramerkin muutos vain G3/opti pro+ malleissa? Näistä löytyy harmittavan huonosti tietoa.
ZH30 on kompuratyyppi.
-
Vaihdoin tuossa aamulla kompuran aiemmin mainitsemaani 12kW pumppuun jossa kuumakaasun lämmöt nousi liian korkealle. Imupaine oli normaalitasoa ja muuten kaikki tuntui toimivan normaalisti.
Kompuran vaihdolla tilanne korjautui ja kuumakaasu oli n. 35 astetta yli menoveden ollessa n. 40.
Kompuran vaihevirrat oli myös normaalia korkeammat.
Talon lämmön jako oli niin että yläkerrassa patterit yksputkijärjestelmällä ja alhaalla shuntattu lattialämmitys ilman automatiikkaa. Keruupiiri 2*300m maapiiri.
Mikä rikkoi kompuran?
Lämpökäyrä 50 koska yläkerrassa ei muuten riittänyt lämpö eikä Se riittänyt nytkään. Yli 40 jos on tarve niin jotain on lämmönjaolle tehtävä.
Huoneasetus 23. Ikinä ei homma saa vaatia tuollaista huoneasetusta.
Roskasihti tukossa vuosia.
Keruupiirissä ilmaa koska oli laitettu automaatti ilmanpoistaja paineettomaan järjestelmään. Tämä rikkoo varmaan eniten kompuroita.
Näistä maalämpöasennuksen perusjutuista vois kirjoittaa tunnin, mutta eipä jaksa naputella... :(
-
Vaihdoin tuossa aamulla kompuran aiemmin mainitsemaani 12kW pumppuun jossa kuumakaasun lämmöt nousi liian korkealle. Imupaine oli normaalitasoa ja muuten kaikki tuntui toimivan normaalisti.
Kompuran vaihdolla tilanne korjautui ja kuumakaasu oli n. 35 astetta yli menoveden ollessa n. 40.
Kompuran vaihevirrat oli myös normaalia korkeammat.
Talon lämmön jako oli niin että yläkerrassa patterit yksputkijärjestelmällä ja alhaalla shuntattu lattialämmitys ilman automatiikkaa. Keruupiiri 2*300m maapiiri.
Mikä rikkoi kompuran?
Lämpökäyrä 50 koska yläkerrassa ei muuten riittänyt lämpö eikä Se riittänyt nytkään. Yli 40 jos on tarve niin jotain on lämmönjaolle tehtävä.
Huoneasetus 23. Ikinä ei homma saa vaatia tuollaista huoneasetusta.
Roskasihti tukossa vuosia.
Keruupiirissä ilmaa koska oli laitettu automaatti ilmanpoistaja paineettomaan järjestelmään. Tämä rikkoo varmaan eniten kompuroita.
Näistä maalämpöasennuksen perusjutuista vois kirjoittaa tunnin, mutta eipä jaksa naputella... :(
Tietokilpailukysymys kaikkien maalämpöasentajien kuninkaalle että tiedätkö MIKSI automaatti-ilmanpoistaja ei toimi keruupiirissä?
-
Tietokilpailukysymys kaikkien maalämpöasentajien kuninkaalle että tiedätkö MIKSI automaatti-ilmanpoistaja ei toimi keruupiirissä?
Ei tämä ole tietokilpailu, tämä on foorumi jossa josain määrin koitetaan jakaa tietoa ja neuvoja...kuulostaa enemmänkin että yrität epätoivoisesti kettuilla olenkos oikeassa?
-
Tietokilpailukysymys kaikkien maalämpöasentajien kuninkaalle että tiedätkö MIKSI automaatti-ilmanpoistaja ei toimi keruupiirissä?
Tiedän. Yleensäkkin kun otat olutta niin jätä asia foorumille kirjoittamiset silloin väliin ja poikkea vaikka suomi24:lla..
-
Tietokilpailukysymys kaikkien maalämpöasentajien kuninkaalle että tiedätkö MIKSI automaatti-ilmanpoistaja ei toimi keruupiirissä?
Tiedän. Yleensäkkin kun otat olutta niin jätä asia foorumille kirjoittamiset silloin väliin ja poikkea vaikka suomi24:lla..
Siksi esitin tämän kysymyksen koska et voinut kysyjälle selventää mistä asia johtuu.
Odotinkin tämän kaltaista vastausta koska et ilmeisesti tiedä.
Esität jostain syystä täällä kaikkitietävää ja kyllä,olet varmasti asentanut runsaasti koneita mutta monet mitoitukselliset "vinkkisi" on mennyt aika pahasti metsään.
Kuten esim. se että konekoon kasvaessa kaivometrit kasvaa samassa suhteessa.. ;D
-
Tietokilpailukysymys kaikkien maalämpöasentajien kuninkaalle että tiedätkö MIKSI automaatti-ilmanpoistaja ei toimi keruupiirissä?
Tiedän. Yleensäkkin kun otat olutta niin jätä asia foorumille kirjoittamiset silloin väliin ja poikkea vaikka suomi24:lla..
Siksi esitin tämän kysymyksen koska et voinut kysyjälle selventää mistä asia johtuu.
Odotinkin tämän kaltaista vastausta koska et ilmeisesti tiedä.
Esität jostain syystä täällä kaikkitietävää ja kyllä,olet varmasti asentanut runsaasti koneita mutta monet mitoitukselliset "vinkkisi" on mennyt aika pahasti metsään.
Kuten esim. se että konekoon kasvaessa kaivometrit kasvaa samassa suhteessa.. ;D
Ihan vallan mainiosti ovat ainakin täällä toimineet...näin välihuomautuksena tähän oksenteluun!
-
Tietokilpailukysymys kaikkien maalämpöasentajien kuninkaalle että tiedätkö MIKSI automaatti-ilmanpoistaja ei toimi keruupiirissä?
Tiedän. Yleensäkkin kun otat olutta niin jätä asia foorumille kirjoittamiset silloin väliin ja poikkea vaikka suomi24:lla..
Siksi esitin tämän kysymyksen koska et voinut kysyjälle selventää mistä asia johtuu.
Odotinkin tämän kaltaista vastausta koska et ilmeisesti tiedä.
Esität jostain syystä täällä kaikkitietävää ja kyllä,olet varmasti asentanut runsaasti koneita mutta monet mitoitukselliset "vinkkisi" on mennyt aika pahasti metsään.
Kuten esim. se että konekoon kasvaessa kaivometrit kasvaa samassa suhteessa.. ;D
Ihan vallan mainiosti ovat ainakin täällä toimineet...näin välihuomautuksena tähän oksenteluun!
Joo olis ihan mukava tietää miksi ei toimi? Meillä oli vanhan maalämpöpumpun aikana automaatti-ilmaus ja paisuntasäiliö 26 vuotta. En toki tiedä toimiko, mutta ilmaongelmia ei ollut keruupiirissä.
-
Automaatti-ilmanpoistaja.... eli laktaasi?
Onko net aip:t tyypillisesti sellaisia että ne vuotaa ilmaa, muttei vettä?
Tällöin ne päästää ylipaineessa ilman pois, muttei vettä.
Ja paineettoman keruupiirin nesteen jäähtyessä syntyy alipainetta, aip tällöin vuotaa ilmaa keruupiiriin ja ilmakuplat voivat päätyä MLP lämmönvaihtimeen/höyrystimeen aiheuttaen vikatilanteen.
?onks se niin?
Anteeksi jos yritän asialinjalla. ;)
-
"Sähkömiehen" arvailuja aiheeseen..
Onko se niin, että automaatti-ilmain ei toimi paineettomassa piirissä ennen kiertovesipumppua, mutta voi ehkä toimia kiertovesipumpun jälkeen? Keruupiirin kiertovesipumppu taitaa kehittää pienen alipaineen imupuolelle käynnistyessään, jolloin automaatti-ilmaimesta imetään ilmaa keruupiiriin(?).
Vai miten se nyt menee?
-
Kyllähän noissa parissa aiemmassa vastauksessa on se ydin juttu eli JOS ei ole painetta niin tuota ei kannata järjestelmään laittaa. Yleensäkin imupuolelle laitettuna on iso riski että se alkaa toimia väärään suuntaan. Takaiskun asentaminen on myös mahdollinen joissain malleissa. Tämä ongelma koskee myös lämmityskiertoa. SAATTAA toimia ihan ongelmittakin tai sitten menee suunnilleen samantien tukkoon ja ei toimi kumpaankaan suuntaan.
Järkevintä on ilmata kunnolla eli huuhdella koko järjestelmä ja laittaa pienet palloventtiilit joista asiakas voi silloin tällöin kokeilla tuleeko ilmaa. Jos välttämättä laittaa tuon AIP:n niin sulku siihen väliin ja vaikka kuukauden päästä sitten ne kiinni. Ei tule ongelmia myöhemmin. Tämä siis lämmityspuolella. Keruuseen ei missään nimessä näitä saa tarvita. Se on saatava ilmattua asentaessa niin ettei ilmaa juurikaan jää ja se loppu otetaan niillä venttiileillä pois.
-
Kuten esim. se että konekoon kasvaessa kaivometrit kasvaa samassa suhteessa.. ;D
Annetaanpa kaikkien viisastelijoiden kuninkaalle esimerkki:
Otetaan vaikkapa minulle tyypillisin kohde eli 120m2 öljylämmitystalo jossa asuu kaksi aikuista. Öljynkulutus patteritalossa ilman puita on ollut 2200-2400L/v(max). Sisälämpö ~21. Maksimi tehontarve on luokkaa 6,5kW eli laitetaan tähän 8kW pumppu ja kaivoksi riittää 150m aktiivia joten otetaan pelivaraa reippaasti ja porataan 170m kaivo. Sattuukin olemaan varastossa joutilas 12kW pumppu joten asennetaan se ettei jää varastoon ennen inventaariota. Eihän se haittaa kunhan kaivossa on metrejä riittävästi.
Vuodet kuluu ja eläkeläiset myy talon viisi henkiselle perheelle. Heillä sisälämpö on 23 astetta ja teinit on suihkussa sen mitä varaaja antaa myöten.
TOIMIIKO JÄRJESTELMÄ EDELLEEN? TOIMISIKO 8KW PUMPULLA? ::)
Tämän kun ymmärrät niin tiedät mitä tuolla kommentilla olen joskus tarkoittanut.
-
En tarkoittanut todellakaan näitä pikkukohteita, vaan kiinteistökohteita joihin olet antanut "oikeita" mitoitusohjeita
Näissä olet väittänyt kaivometrien kasvavan samassa suhteessa konekoon kanssa. ;D
Ja et ilmeisesti tiennyt miksei ilmanpoistajat toimi keruupuolella niinkuin niiden pitäisi.
-
Alkuperäiseen palatakseni. Nyt on koko päivän kylmäkalle ollut vaihtamassa kompressoria, mutta eipä toimi systeemi vieläkään. Ajatteli vielä paisuntaventtiilin vaihtaa, mutta meinasi, että tarvii vaihtaa koko kone.
Että sellainen Thermia Diplomat vajaa 7v.
-
Jos siellä onkin vaikka nuo lämmönvaihtimet aivan tukossa. Eikös silläkin saa nuo hälyt aikaiseksi, jos litku kyllä hyvin kiertää, mutta pinnat ei enää luovuta lämpöjä.
-
Jos siellä onkin vaikka nuo lämmönvaihtimet aivan tukossa. Eikös silläkin saa nuo hälyt aikaiseksi, jos litku kyllä hyvin kiertää, mutta pinnat ei enää luovuta lämpöjä.
Ei kukaan tällaisesta ole puhunut, enkä itse ymmärrä yhtään. Surulliseksi vaan vetää.
-
Ei kai ne laskuta ensin tuosta turhasta työstä ja sitten vielä koko koneen vaihdosta tulevan isohkon summan? :-\
-
Ei kai ne laskuta ensin tuosta turhasta työstä ja sitten vielä koko koneen vaihdosta tulevan isohkon summan? :-\
Toivottavasti ei!
-
Ei kai ne laskuta ensin tuosta turhasta työstä ja sitten vielä koko koneen vaihdosta tulevan isohkon summan? :-\
Toivottavasti ei!
Parempi istuutua ensin kun avaat sen tulevan laskun.
-
Onneksi Suomessa on suht vahva kuluttajansuoja. Aika selvältä tuotevirhevastuun alaiselta asialta tämä nyt vähän kuulostaa...
-
Alkuperäiseen palatakseni. Nyt on koko päivän kylmäkalle ollut vaihtamassa kompressoria, mutta eipä toimi systeemi vieläkään. Ajatteli vielä paisuntaventtiilin vaihtaa, mutta meinasi, että tarvii vaihtaa koko kone.
Että sellainen Thermia Diplomat vajaa 7v.
No mitäpä sitten jos vaihdettu koko kone (lämpöpumppu) mutta systeemi ei vieläkään toimi?
Yleensä ennen korjausta pitäisi ensin etsiä se vika miksi lämpöpumppu ei toimi. ::)
-
Alkuperäiseen palatakseni. Nyt on koko päivän kylmäkalle ollut vaihtamassa kompressoria, mutta eipä toimi systeemi vieläkään. Ajatteli vielä paisuntaventtiilin vaihtaa, mutta meinasi, että tarvii vaihtaa koko kone.
Että sellainen Thermia Diplomat vajaa 7v.
No mitäpä sitten jos vaihdettu koko kone (lämpöpumppu) mutta systeemi ei vieläkään toimi?
Yleensä ennen korjausta pitäisi ensin etsiä se vika miksi lämpöpumppu ei toimi. ::)
Näin minäkin ajattelisin. Hän oli diagnosoinut, että vika on oltava kompressorissa. Tuolloin kysyin useamman kerran, etteikö voisi olla jotakin muuta. Paisuntaventtiiliä ei suostunut testaamaan edes ja sanoi, että aivan varmasti on kompura.
Nyt on eri tarina. Meinaa, että on kyllä huono tuuri minulla, kun ei menekään putkeen. Huoltomiehellä ei ole ollenkaan vastuuta diagnooseista ja korjaamisista?
-
Nyt on eri tarina. Meinaa, että on kyllä huono tuuri minulla, kun ei menekään putkeen. Huoltomiehellä ei ole ollenkaan vastuuta diagnooseista ja korjaamisista?
Tuskin kuitenkaan etukäteen maksoit? Maksat laskun sitten kun kaikki on kunnossa ja sen mukaan mikä vika oli ottaen huomioon tuotevirhevastuun tuoma turva. Apua voi kysellä kuluttajasuojaviranomaiselta jos on erimielisyyttä huoltofirman kanssa. Ei huoltomiehen virheistä tarvitse maksaa. Yritys on varmasti laskutuksessa huomioinut hävikin juuri tälläisiä hutitapauksia varten. Tai jos ei ole niin ei sekään asiakkaan vika ole.
-
Kyllä täytyy ihmetellä kaverin ammattitaidottomuutta. Ollaan mittareiden kanssa koneen vieressä, eikä saada vikaa selvitettyä. Täällä foorumilla on harrastajia, jotka kykenee näköjään parempaan etänä pelkän selostuksen perusteella.
Jos lauhdutin olisi tukossa oireet eivät olisi tuollaiset. Jos sokkona kerran vetää, niin olisi aloittanut siitä paisuntaventtiilistä, joka on paljon halvempi homma ja ko. tapauksessa todennäköisempi vikakohta.
Kompurasta tietenkän ei voi laskuttaa mitään, jos vielä meinaa vaihtaa koko koneen.
-
Kannattaako minun ottaa vanha kompura ja tutkituttaa se jossakin, että oliko siinä vika? Tosin tuolla se touhuaa vieläkin, enkä enää uskalla mennä katsomaan miten siellä menee. Tulipesiä polttelen.
-
Ota varmuuden vuoksi itsellesi talteen kaikki vaihdetut osat.
ATS
-
Kyllä täytyy ihmetellä kaverin ammattitaidottomuutta. Ollaan mittareiden kanssa koneen vieressä, eikä saada vikaa selvitettyä. Täällä foorumilla on harrastajia, jotka kykenee näköjään parempaan etänä pelkän selostuksen perusteella.
Jos lauhdutin olisi tukossa oireet eivät olisi tuollaiset. Jos sokkona kerran vetää, niin olisi aloittanut siitä paisuntaventtiilistä, joka on paljon halvempi homma ja ko. tapauksessa todennäköisempi vikakohta.
Kompurasta tietenkän ei voi laskuttaa mitään, jos vielä meinaa vaihtaa koko koneen.
Muistelin vain lukeneeni noista sakkakekkereistä ja olihan se täällä foorumilla, kunhan vain viitti ettiä. Eli tuon perusteella ja sen 7 v laiteiän johdosta jäin miettimään, että josko vaikka tässäkin olisi jotain.....
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4667.0
-
En ole tuota ketjua lukenutkaan, mutta eikös siinä ole kyse tulistinvaihtimen tukkeutumisesta, joka lienee aika yleistäkin. Lauhdutin on hieman eri tyyppinen vaihdin.
Yksi mahdollinen on kuivaussuodattimen tukos, johon noi aloittajan oireet kanssa sopisi. Sijaitsee kylmäainepiirissä ennen paisuntaventtiiliä.
-
En ole tuota ketjua lukenutkaan, mutta eikös siinä ole kyse tulistinvaihtimen tukkeutumisesta, joka lienee aika yleistäkin. Lauhdutin on hieman eri tyyppinen vaihdin.
Yksi mahdollinen on kuivaussuodattimen tukos, johon noi aloittajan oireet kanssa sopisi. Sijaitsee kylmäainepiirissä ennen paisuntaventtiiliä.
Ei ole luultavasti vaihdin ongelma, koska toimii lisälämmöllä normaalisti.
Tuo suodatinkuivain vaihdetaan aina samalla kun kompurakin. Vaihtoiko? Suodatinkuivain on helppo testata mittaamalla lämpötilat kahtapuolen.
Paisuntaventtiili on myös helppo testata ja avaa sen vaikka täysille -2 kierrosta niin tulistuksen pitäisi olla järkevällä tasolla.
-
Kannattaako minun ottaa vanha kompura ja tutkituttaa se jossakin, että oliko siinä vika? Tosin tuolla se touhuaa vieläkin, enkä enää uskalla mennä katsomaan miten siellä menee. Tulipesiä polttelen.
Ei kannata. Liian kallista ja hankala testata. Vakuutusyhtiö se lopulta maksaa omavastuun jälkeisen touhun eli älä murhehdi liikaa. Koko koneen vaihto ei tule tapahtumaan, koska eihän tuossa voi olla mitään ratkaisematonta..
-
En ole tuota ketjua lukenutkaan, mutta eikös siinä ole kyse tulistinvaihtimen tukkeutumisesta, joka lienee aika yleistäkin. Lauhdutin on hieman eri tyyppinen vaihdin.
Yksi mahdollinen on kuivaussuodattimen tukos, johon noi aloittajan oireet kanssa sopisi. Sijaitsee kylmäainepiirissä ennen paisuntaventtiiliä.
Ei ole luultavasti vaihdin ongelma, koska toimii lisälämmöllä normaalisti.
Tuo suodatinkuivain vaihdetaan aina samalla kun kompurakin. Vaihtoiko? Suodatinkuivain on helppo testata mittaamalla lämpötilat kahtapuolen.
Paisuntaventtiili on myös helppo testata ja avaa sen vaikka täysille -2 kierrosta niin tulistuksen pitäisi olla järkevällä tasolla.
Kiitos Sam neuvoista jälleen! Paisuntaventtiilin vaihtoi vielä. Sen jälkeen alkoi sitten vähitellen pelata. Piti siivoutua öljystä, jota rikkinäinen paisuntaventtiili oli pukannut systeemiin (?). Kuulema olivat molemmat rikki, mutta meinasi että on harvinaista, että paisuntaventtiili edes olisi rikki. Tuosta suodatinkuivaimen vaihdosta en osaa sanoa enkä osannut kysyä.
Nyt odottelen, mitä tapahtuu jatkossa...vajaan 8 tuntia heppu touhusi alhaalla.
-
Kiitos Sam neuvoista jälleen! Paisuntaventtiilin vaihtoi vielä. Sen jälkeen alkoi sitten vähitellen pelata. Piti siivoutua öljystä, jota rikkinäinen paisuntaventtiili oli pukannut systeemiin (?). Kuulema olivat molemmat rikki, mutta meinasi että on harvinaista, että paisuntaventtiili edes olisi rikki. Tuosta suodatinkuivaimen vaihdosta en osaa sanoa enkä osannut kysyä.
Nyt odottelen, mitä tapahtuu jatkossa...vajaan 8 tuntia heppu touhusi alhaalla.
Tuttu tilanne tuo öljy paisuntaventtiilin vaihdossa. Typellä piti huuhtoa putket öljystä ennen juottamista ja meni varmaan tunti siihen hommaan.
Vika saattoi hyvinkin olla molemmissa ja nyt on ainakin kylmäpuoli kunnossa pitkäksi aikaa. Toivotaan että nyt helpottaa! :)
-
Tuttu tilanne tuo öljy paisuntaventtiilin vaihdossa.
Öljysäiliö on ilmeisesti scrollin alaosassa?
Onko scrollissa joku osa minkä vioittuminen päästää liikaa öljyä kylmäainekiertoon?
Vai onko jotain samaa kuin vanhassa corollassa että kun laakerit tai venttiilien tiivisteet kuluu liikaa niin öljyä tursuaa huohotinputkesta ja osa valuu palotilaan?
Lueskelin ketjun alusta ja käsittääkseni kaikkiin torpan lämpöpumpussa esiintyneisiin erilaisiin toimitahäiriöihin on jonkinlainen yhteys paisuntaventtiilin ajoittaisella sekoilulla.
Vika saattoi hyvinkin olla molemmissa ja nyt on ainakin kylmäpuoli kunnossa pitkäksi aikaa
Onko siis mahdollista että viallinen kompressori päästi liikaa öljyä kylmäainekiertoon ja tämä öljy kylmäainekierrossa sekoitti paisuntaventtiilin normaalitoiminnan?
-
Siitä ainakin olen lueskellut ulkkarifoorumeilta juttua, että nollatulistuksella nestemäinen imu"kaasu" voi viedä öljyt mukanaan. Nestemäinen kylmis taas johtuu viallisesta/väärin säädetystä paisuntaventtiilistä. Paha silti sanoa näillä tiedoilla onko siinä noin käynyt. Yksi vaihtoehto kuitenkin. Musta joka tapauksessa ei 7 vuotias mylly pitäisi noin tehdä eli valmistusvirheestä kyse eli korvattava ainakin joltain osin tuotevirhevastuun piikkiin.
-
On voinut käydä niinkin että viallinen paisuntaventtiili on rikkonut kompuran, eli niin kuin jo aiemmin kirjoitin että venttiili pitää liikaa kiinni ja tästä syystä tulistus nousee. Tarpeeksi kauan kun ajaa liian kuumilla kaasuilla niin käyhän se kompressorin päälle.
Hyvä kuitenkin kun tuli kuntoon. Kiitokset Torpalle mielenkiintoisen tapauksen tuomisesta tänne foorumille.
-
Tuttu tilanne tuo öljy paisuntaventtiilin vaihdossa.
Öljysäiliö on ilmeisesti scrollin alaosassa?
Onko scrollissa joku osa minkä vioittuminen päästää liikaa öljyä kylmäainekiertoon?
Vai onko jotain samaa kuin vanhassa corollassa että kun laakerit tai venttiilien tiivisteet kuluu liikaa niin öljyä tursuaa huohotinputkesta ja osa valuu palotilaan?
Lueskelin ketjun alusta ja käsittääkseni kaikkiin torpan lämpöpumpussa esiintyneisiin erilaisiin toimitahäiriöihin on jonkinlainen yhteys paisuntaventtiilin ajoittaisella sekoilulla.
Vika saattoi hyvinkin olla molemmissa ja nyt on ainakin kylmäpuoli kunnossa pitkäksi aikaa
Onko siis mahdollista että viallinen kompressori päästi liikaa öljyä kylmäainekiertoon ja tämä öljy kylmäainekierrossa sekoitti paisuntaventtiilin normaalitoiminnan?
Minulla menee jo täydellisen yli ymmärryksen, mutta se sallittakoon, koska huoltomieskin jotakin selitti vain niin, että kylmäpuolen jutut on vähän sellaisia henkimaailman juttuja. Itse en olisi näin ajatellut, vaan ennemminkin termodynamiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
Miten tähän kaikkeen liittyy alkuperäinen eli vaihtoventtiilin vieterin jumittuminen, koska se oli silminnähtävä ja systeemi myös nimenomaan pyöri käyttövedentuotossa koko ajan varaajan täytössä vuotamisen takia onnistumatta. Kompressori kävi jatkuvasti lyhyitä käyttöaikoja, tosin ilmeisesti jo silloin onnistumatta, koska huomasin asian ensimmäisenä en liian lämpimästä talosta vaan liian korkeasta päivittäisestä sähkönkulutuksesta. Käyttöveden riittämättömyyttä ei ollut tuota ennen esiintynyt.
Nyt ensimmäiset havainnot meno-ja paluuvesistä lämmitys- ja keruupiirissä ovat, että lämpötilaero on suurempi kuin se on muistini mukaan ollut koskaan. Kompressorin käyntiääni on hieman aiempaa kovempi, mutta siinä lienee laitekohtaisia erojakin. Tasainen se on kuitenkin.
Mitenkäs tuo tuotevirhevastuuasia pitäisi edetä? Soitin maahantuojalle, mutta sanoi, että laitat vakuutusyhtiöön vaan, niin ne korvaa minkä korvaa.
-
On voinut käydä niinkin että viallinen paisuntaventtiili on rikkonut kompuran, eli niin kuin jo aiemmin kirjoitin että venttiili pitää liikaa kiinni ja tästä syystä tulistus nousee. Tarpeeksi kauan kun ajaa liian kuumilla kaasuilla niin käyhän se kompressorin päälle.
Hyvä kuitenkin kun tuli kuntoon. Kiitokset Torpalle mielenkiintoisen tapauksen tuomisesta tänne foorumille.
Lähinnä täältä saamillani ohjeilla päädyin itsekin kyselemään huoltomieheltä laajamittaista diagnostiikkaa jo alkumetreillä. Ensimmäinen mies ei edes uskonut pumpussa mitään vikaa olevankaan vaihtoventtiilin fiksauksen jälkeen, eikä tullut paikalle. Seuraava ei suostunut millään tsekkaamaan paisuntaventtiiliä ja vasta tänään iltapäivällä lähti jonkun ohjeistuksen saatuaan etsimään sitä.
Lienee kuitenkin hyvä, että kompurakin on nyt vaihdettu, koska on varmastikin tuosta viasta kärsinyt, vaikka tuleehan se sittenkin maksamaan ikävähennysten verran ainakin riippuen nyt vakuutusyhtiön asenteesta.
Toivottavasti tämä on tämän mielenkiintoisen tapauksen kaunis loppu ja pääsen minäkin päivittelemään huoletonta maalämmittelyä jatkossa.
Suurkiitos ihan jokaiselle avusta ja myötäelosta. You made a difference - ja toivottavasti nämä huoltotyöt myös!
-
Ei ne henkimaailman juttuja ole,oikein tehdyt mittaukset kertoo laitteiston kunnosta paljon.
-
Onko Thermiassa vaihtovena ennen-vai jälkeen lauhduttimen? (Siis jos katsotaan virtaussuuntaa.)
Nibellä on ennen ja mulla IVTssä jälkeen.
-
Onko Thermiassa vaihtovena ennen-vai jälkeen lauhduttimen?
Jälkeen, ainakin 2010 vuosimallissa. Mites kierto muuten menee jos on ennen?
-
Onko Thermiassa vaihtovena ennen-vai jälkeen lauhduttimen?
Jälkeen, ainakin 2010 vuosimallissa. Mites kierto muuten menee jos on ennen?
Tuossa Sinihuulen jutussa Matiaksen postaama kuva kertoo että toimisi toisinpäin. Aika arvelluttava systeemi.
Epäilin jopa kuvan oikeellisuutta mutta näin se on. Anteeksi Matias :(
-
Onko Thermiassa vaihtovena ennen-vai jälkeen lauhduttimen?
Jälkeen, ainakin 2010 vuosimallissa. Mites kierto muuten menee jos on ennen?
Tuossa Sinihuulen jutussa Matiaksen postaama kuva kertoo että toimisi toisinpäin. Aika arvelluttava systeemi.
Epäilin jopa kuvan oikeellisuutta mutta näin se on. Anteeksi Matias :(
Kappas vaan. Tosiaankin NIbe 1217 mallissa on vaihtoventtiili paluupuolella. Toimiihan se noinkin.
-
Onko Thermiassa vaihtovena ennen-vai jälkeen lauhduttimen?
Jälkeen, ainakin 2010 vuosimallissa. Mites kierto muuten menee jos on ennen?
Tuossa Sinihuulen jutussa Matiaksen postaama kuva kertoo että toimisi toisinpäin. Aika arvelluttava systeemi.
Epäilin jopa kuvan oikeellisuutta mutta näin se on. Anteeksi Matias :(
Kappas vaan. Tosiaankin NIbe 1217 mallissa on vaihtoventtiili paluupuolella. Toimiihan se noinkin.
Toimii toki, mutta venttiilin jumiutuessa menee pumppu sekaisin ja siihen loppuu lämmitys.
Menoputki asennuksessa taas vikaa on turhankin vaikea huomata kun ei vaikuta pumpun toimintaan muuten kuin
lisääntyneinä kv- ajoina.
-
On voinut käydä niinkin että viallinen paisuntaventtiili on rikkonut kompuran, eli niin kuin jo aiemmin kirjoitin että venttiili pitää liikaa kiinni ja tästä syystä tulistus nousee. Tarpeeksi kauan kun ajaa liian kuumilla kaasuilla niin käyhän se kompressorin päälle.
Hyvä kuitenkin kun tuli kuntoon. Kiitokset Torpalle mielenkiintoisen tapauksen tuomisesta tänne foorumille.
Lähinnä täältä saamillani ohjeilla päädyin itsekin kyselemään huoltomieheltä laajamittaista diagnostiikkaa jo alkumetreillä. Ensimmäinen mies ei edes uskonut pumpussa mitään vikaa olevankaan vaihtoventtiilin fiksauksen jälkeen, eikä tullut paikalle. Seuraava ei suostunut millään tsekkaamaan paisuntaventtiiliä ja vasta tänään iltapäivällä lähti jonkun ohjeistuksen saatuaan etsimään sitä.
Lienee kuitenkin hyvä, että kompurakin on nyt vaihdettu, koska on varmastikin tuosta viasta kärsinyt, vaikka tuleehan se sittenkin maksamaan ikävähennysten verran ainakin riippuen nyt vakuutusyhtiön asenteesta.
Toivottavasti tämä on tämän mielenkiintoisen tapauksen kaunis loppu ja pääsen minäkin päivittelemään huoletonta maalämmittelyä jatkossa.
Suurkiitos ihan jokaiselle avusta ja myötäelosta. You made a difference - ja toivottavasti nämä huoltotyöt myös!
Mites Torpan lämpöpumppu on toiminut huolto-operaatioiden jälkeen?
Saitko kustannuksiin korvausta kotivakuutuksesta tms?
-
No niin täällä taas...
Jotakin tuli vakuutuksesta, mutta koko touhu jäi maksamaan 2000 euroa. Aika paljon, kun maalämpö on kuitenkin laitettu 2007.
Nyt sitten ihmettelin, kun kellarista asti kantautui jotenkin ihmeen kovaäänistä "jauhamista". Pumppu touhusi lämmintä vettä.
Meno 52, paluu 51 ja paineputki 107, jolloin pressostaatti lopetti lämpimän veden tekemisen.
Avasin etupaneelin ja ihmettelin, kun tuli sellainen kuuma "pöllähdys". Kiertovesipumppu oli ihan kädelle todella kuuma ja
sirisi hiljalleen (kuuluuko sen siristä ja olla tulikuuma?). Sekinhän on tässä ehditty vaihtaa kertaalleen pari vuotta sitten.
Onko nämä nyt ihan ok? Vaihdettu on siis vaihtoventtiilin jousi, paisuntaventtiili ja kompressori.
Jaksaisiko joku näitä vielä? Minä en. Voi tätä huoletonta maalämpöilyä.
-
Pumpun päästä suoja auki ja autat ruuvarilla käyntiin. Pumppu ei pyöri. Pumpussa ei ole välttämättä vikaa, sillä meidän kosteiden tilojen pumppu on pyörinyt vuosia moisen jumittumisen jälkeen.
-
Alkuperäiseen palatakseni. Nyt on koko päivän kylmäkalle ollut vaihtamassa kompressoria, mutta eipä toimi systeemi vieläkään. Ajatteli vielä paisuntaventtiilin vaihtaa, mutta meinasi, että tarvii vaihtaa koko kone.
Että sellainen Thermia Diplomat vajaa 7v.
Ammattilainen havaitsee kyllä, jos paisari on viallinen.. Muistatko paisarin mallin?
Kuivain tulee vaihtaa AINA, kun kylmäjärjestelmä avataan.
Onko scrollissa joku osa minkä vioittuminen päästää liikaa öljyä kylmäainekiertoon?
Vai onko jotain samaa kuin vanhassa corollassa että kun laakerit tai venttiilien tiivisteet kuluu liikaa niin öljyä tursuaa huohotinputkesta ja osa valuu palotilaan?
Näissä maalämpöpumpuissa kun ei ole öljynerotusjärjestelmää rakennettuna.
Tällöin kompressori luovuttaa toimiessaan kuumakaasun mukana paineputkeen öljyä, joka on sekoittuneena kylmäaineen kanssa. Öljyn kierto on ns. luonnollista tämän takia ja palautuu takaisin kompressorille kylmäaineen virtauksen mukana putkistosta. Ei tietenkään asia ole niin, että koko öljymäärä olisi kierrossa, vaan osa siitä.. Palautumista helpottaa imuputken oikea oppinen asennus höyrystimeltä kompressorille.
Öljyn katoamista aiheuttaa myös kompressorin liiallinen pätkäkäynti ja vähäinen kuorma. Valmistaja Copeland ilmoittaa tuotteilleen enintään 10 käynnistyst/1 tunti.
-
Ammattilainen havaitsee kyllä, jos paisari on viallinen.. Muistatko paisarin mallin?
Miten tämä viallinen paisari nyt sitten konkreettisesti pystytään toteamaan ?....tulistusta mittaamalla(ko) ?
Paljon muuten maalämpöpumpuissa tulistuksen pitäisi olla ?
-
Siihen tarvitaan mittarisarja, lämpömittarit ja riittävästi at:ta... Toki mitataan myös tulistuskin. Tähän asiaan vaikuttaa monta eri osatekijää, jotka tulee huomioida.
Oikea täytös, käyntiolosuhteet, mekaaninen venttiilin tarkastus jne...
Tulistus tulisi olla n.6-8K. Mutta kuitenkin niin, että paisuntaventtiilin huojunta on minimissään. Tällöin höyrystimen tuottama teho on maksimoitu ja järjestelmän tila on vakaa.
Kyllä minä tulen tarkastamaan/huoltamaan ja säätämään laitoksen tarvittaessa tuntiveloituksella...
-
Sain juuri niin ympäripyörean vastauksen kuin odotinkin, vaikka kysyin "kuinka tämä KONKREETTISESTI pystytään toteamaan" ::) ......tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus että kylmämiehilta ei kyllä kirveelläkään irtoa mitään vinkkejä tai tietoa, vaan niitä suojellaan kun valtion salaisuutta ;)...itse olen alle 3 kilon kurssit käynyt ja sielläkään olevalta kylmäpuolen yrittäjältä joka oli "opettamassa" meitä, ei meinannut mitään oikeaa tietoa irrota vaikka sitä kuinka yritti kaivaa :-\
-
Noiden yli 3kg kylmälaitosten kanssa (kaupankylmä, ilmastoinnin jäähdytys jne..) termostaattisen paisuntaventtiilin toiminnan oppii tuntemaan helpoiten... ;)
Sanotaan nyt vaikka niin, että yhtenä HELPPONA ESIMERKKINÄ kättä tuntoelimen päälle ja tutkitaan järjestelmän käyttäytymistä sen ollessa käynnissä lämpötiloja/paineita mittaamalla... Loput on sitten sitä at:ta, josta meille ammattilaisille maksetaan ;)
-
SON SALAISUUS ;D
Kevyellä osaamisella tarvitaan hyvät työkalut esimerkiksi Refcon digitaalinen huoltomittarisarja lämpöantureineen.
Kytketään sininen huoltoletku lämpöpumpun kompressorin imupuolelle ja punainen letku painepuolelle.
Imupainetta vastaavan lämpötilan pitäisi pysyä tasaisesti noin 5-10 astetta maaliuoksen lämpötilaa alempana eli tulistusta noin 3K ja lämpötilaeroa noin 3K.
Pulppia lämmittämällä syötön pitäisi lisääntyä ja samalla imukapasiteetilla lämpötilan höyrystimessä pitäisi nousta.
Kiristämällä paisarin jousta pitäisi lämpötilaeron kasvaa tulistuksen kasvaessa.
Löysäämällä jousta joudutaan lämpötilan ja paineen huojuntaan, silloin jousta kiristetään hiukan.
NÄITÄ JUTTUJA SAA TEHDÄ HENKILÖ JOLLA ON LUVAT KUNNOSSA TAI PALAVAT AINEET PUTKESSA.
Lisää asiasta http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15563.0
-
Kiitos ego hyvästä linkistä :)
-
Joku oli laittanut viestin ( minkä oli sittemmin poistanut) missä kerrottiin että jos paisari on liian kiinni, menee paisari jäähän ja jos se on liian auki menee kompuran kylki jäähän.
Tämän tyyppiset viestit on syytäkin poistaa koska jos ei tiedä mitä tekee ja avaa paisaria liikaa niin että kylki kompuran kylki jäätyy on hyvin todennäköistä kompurakin särkyy nesteiskusta.
JOTEN JÄTTÄKÄÄ SÄÄTÖHOMMAT AMMATTILAISILLE!!
-
Joku oli laittanut viestin ( minkä oli sittemmin poistanut) missä kerrottiin että jos paisari on liian kiinni, menee paisari jäähän ja jos se on liian auki menee kompuran kylki jäähän.
Tämän tyyppiset viestit on syytäkin poistaa koska jos ei tiedä mitä tekee ja avaa paisaria liikaa niin että kylki kompuran kylki jäätyy on hyvin todennäköistä kompurakin särkyy nesteiskusta.
JOTEN JÄTTÄKÄÄ SÄÄTÖHOMMAT AMMATTILAISILLE!!
Näissä paisuntavenoissa on niin pienet putket etten ainakaan minä mitään nesteiskuja aikaan saanu :-[
Toisaalta onko mitään järkee "ylikellottaa" pumppua?
Esim. mulla 100h vuodessa pumpun käyntiaikaa maksaa noin 24 euroa. Paisarin optimoinnilla
säästäisin 5-10% käyntiajasta, noin 100-150h. Kuitenkin kun vaakakupissa on kompuran riski rikkoutua niin sanoisin ettei kannata.
Toisaalta tekisi mieli vähän säätää pressoja. Miten se tapahtuu?
-
JOTEN JÄTTÄKÄÄ SÄÄTÖHOMMAT AMMATTILAISILLE!!
Tästä olen kyllä samaa mieltä mutta, niinkun aiemmin kerroin niin minua turhauttaa se, että maksat maltaita kurssista minkä jälkee jos läpäiset kokeet saat luvat tehdä alle 3 kilon kylmätöitä, mutta itse kurssilla ei asioista kerrota kun pintapuolisesti ja ympäripyöreasti ! Tämä tarkoittaa että loppupeleissä jos oikeasti tulee ongelmia kylmäpuolelle vaikka jossain asiakkaan lämpöpumpussa, niin lähtökohtaisesti olet pihalla ku lumiukko. En ollut todellakaan ainoa kurssillamme joka oli sitä mieltä että opettamassa ollut kylmä-alan ammattilainen ei halunnut oikeita käytännön vinkkejä ja tietoa jakaa, ikäänkuin "oltaisiin viemässä hänen bisneksensä". Sen takia täälläkin kysyin tuosta viallisen paisarin toteamisesta KÄYTÄNNÖSSÄ. Minulle on ihan sama vaikka pistää yksityisviestiä jos ei halua julkisesti kertoa. Eniten olen näistä kylmäpuolen jutuista oppinut kurssin jälkeen juuri itseopiskelulla netistä, mutta aina niitä käytännön niksejä kaipaisi ! Tuntuu vain tosissaan että aina kun joltain kylmäpuolelle erikoistuneelta kysyy neuvoa, vastaukseksi saa vain jonnijoutavaa löpinää.
-
Niin että kovin vaikea on ammattilaiseksi kehittyä kun tieto on niin kiven alla :D...ei viitsisi asiakkaan kustannuksella kehittyä mallia "kokeilu ja erehdys" :D...mutta en luovuta p..kele, menen vaikka sitte suorittamaan vielä kylmäasentajan ammattitutkinon :)
-
Kytketään sininen huoltoletku lämpöpumpun kompressorin imupuolelle ja punainen letku painepuolelle.
Imupainetta vastaavan lämpötilan pitäisi pysyä tasaisesti noin 5-10 astetta maaliuoksen lämpötilaa alempana eli tulistusta noin 3K ja lämpötilaeroa noin 3K
Niinpä niin..Kylläpä mennään pienellä paisuntaventtiilin tulistuksella...
Käy konetta sääliksi, vaikkakin scroll kestää hieman paremmin märkää imukaasua verrattuna esim mäntäkoneisiin.
-
Kytketään sininen huoltoletku lämpöpumpun kompressorin imupuolelle ja punainen letku painepuolelle.
Imupainetta vastaavan lämpötilan pitäisi pysyä tasaisesti noin 5-10 astetta maaliuoksen lämpötilaa alempana eli tulistusta noin 3K ja lämpötilaeroa noin 3K
Niinpä niin..Kylläpä mennään pienellä paisuntaventtiilin tulistuksella...
Käy konetta sääliksi, vaikkakin scroll kestää hieman paremmin märkää imukaasua verrattuna esim mäntäkoneisiin.
Mitenhän paisuntaventtiiliin vaikuttaa kompressorin taukojakson aikana tapahtuva pulpin lämpötilan nousu lähelle ympäristölämpötilaa,esim +15C?
Avautuuko paisuntaventtiili?
Sillä vaan kyselen kun kaikissa lämpöpumpuissa ei nestelinjan ja paisuntaventtiilin välissä ole magneettiventtiiliä tai muuta sulkua ja tuntuisi että nestelinjasta valuisi paisuntaventtiilin kautta kylmäainetta höyrystimeen jos pulppi lämpenee ja paisuntaventtiili avautuu
-
3K on todella pieni tulistus mutta mahdollisuuksien rajoissa, tapauksesta riippuen. TE2 venttiilin tulistus on mallista riippuen 4-5 K tehtaan jäljiltä ja usein pieni löysäys auttaa koppeloa.
Koneen seisoessa paineet tasaantuvat ja kiehumispiste höyrystimessä on sama kuin pulpin lämpötila.
Paisarin jousi sulkee venttiilin ja kompressorin käynnistyessä paine laskee ja venttiili avautuu venttiilin kalvon joustaessa.
-
Suosittelen kompressorin kestoiänkin perusteella säätämään paisuntaventtiilin tulistuksen huolellisesti, eikä vain mutu tuntumalla.. Oli se mikä paisari tahansa, en luottaisi sokeasti "tehdas säädön" arvoon..
Mutta jokainen tekee omalla tavallaan...
-
3K on todella pieni tulistus mutta mahdollisuuksien rajoissa, tapauksesta riippuen.
Omassa koneessa on tavoite tulistukselle 3K (Viessmann). Kylmäaineena R410A jossa ei ole liukumaa.
Kuvassa keskellä näkyy tulistuksen pyynti ja vieressä toteutunut. Tässä tapauksessa pyynti tuon kolme ja toteutunut 1.2K
Kyseessä siis elektronisesti säätyvä paisuntaventtiili jonka toiminta säädetään koneen parametreissa.
(http://i.imgur.com/A1V5Iwf.jpg)
-
3K on todella pieni tulistus mutta mahdollisuuksien rajoissa, tapauksesta riippuen.
Omassa koneessa on tavoite tulistukselle 3K (Viessmann). Kylmäaineena R410A jossa ei ole liukumaa.
Kuvassa keskellä näkyy tulistuksen pyynti ja vieressä toteutunut. Tässä tapauksessa pyynti tuon kolme ja toteutunut 1.2K
Kyseessä siis elektronisesti säätyvä paisuntaventtiili jonka toiminta säädetään koneen parametreissa.
(http://i.imgur.com/A1V5Iwf.jpg)
Kauanko Fraatti pumppu oli käynyt kun tulistus oli tuon kuvan mukainen? Tarkoitus olisi selvittää miten tuo tulistus muuttuu käyntiajan puitteissa.
-
Kauanko Fraatti pumppu oli käynyt kun tulistus oli tuon kuvan mukainen? Tarkoitus olisi selvittää miten tuo tulistus muuttuu käyntiajan puitteissa.
Kone pyrkii pitämään sen tuossa 3K:ssa koko ajan. Jonkin verran sen heittelee tuosta, ehkä välillä 1K - 3,5K pitkän ajan jakson puitteissa, 1 - 2h? Ehkä käyntijakson alkupuolella tulistus saattaa olla hiukan matalampi.
-
Jep jep, elektronin paisuntaventtiili on toinen asia. Oikealla ohjelmiston säädöllä saadaan järjestelmän toiminta vakaaksi ja huojunta minimoitua, jolloin voidaan ajaa esim R410A jäähdykkeellä pienellä tulistuksella. Edelleen vaarana on märkä imukaasu tuolla 3K tulistuksen arvolla.
Termostaattinen paisuntaventtiili oli minun ajatuksissani, koska se on vielä yleisempi osa verrattuna elektroniseen venttiilin tällä markkina-alueella, kun mukaan luetaan vanhatkin järjestelmät. Sitä on ihan turha yrittää ajaa 3K tulistuksella ja olettaa ettei tule märkää imukaasua konelle, oli sitten kylmäaine mikä tahansa..