Hei! Meillä tuli kesäkuussa vuosi täyteen maalämpöpumpulle , pieniä ylimääräisiä ääniä pattereissa lukuunottamatta pumppu on toiminut muuten moitteettomasti mutta sähkönkulutus on mielestäni turhan suuri.IVT.n laskelmissa vuosikulutus 8300kwh todellinen 11100kwh heitto yli 30%.Lisävastus päällä 297h, vastus tuli mukaan ajoittain ulkolämpötilan ollessa-2 ja päivittäin -10 :stä alaspäin jolloin myös pumppu kävi tauotta sammuen vasta kun ulkolämpötila nousi -10 asteen yläpuolelle.Tässä talven kulutuksia :jou 1710kwh,tam 2306kwh,hel 1708,maa 1210. IVT:n mukaan kulutuksen syy on kova talvi, mutta mielestäni 30 % on liian suuri heitto.Kyseessä on 1956 rakennettu rintamamiestalo pirkanmaalla ,neliöitä n.130 + ulko rakennus n.30 ,lämpökanaalin pituus 10m .(Tiedot tiedonkeruuketjussa s6.)Sisälämpötila 21astetta ja ulkorakennuksessa n.15 ,lämpöpumppu täysin tehdasasetuksilla eli käyrä 4, Lämpötilaero lämpöisellä puolella 7-8 ja kylmällä n.3 eli asetukset ei ihan poskellaan.
Lämpöpumppu on greenline HT+ E7 ja määritelty 3000l öljyn kulutuksella.
kysyisin foorumilta onko kulutus ok vai oisko jotain tehtävissä ,onko pumppu oikein mitoitettu vai onko niin että vanhatalo vanhoine patteriverkostoineen ei sovellu "ruottalaispumpuille ?
Pumpun mitoitus on tässä ns. optimimitoituksenkin mukaan vähän alakantissa.
Maalämmittäjät uskovat kauppiasta joka hintakilpailusyistä tarjoaa herkästi alimitoitettua ja siitä syystä halvempaa järjestelmää.
...
Olemassa olevaan taloon hankitaan lämpöpumppua. Pyydetään tarjouksia. Otetaan se halvin.
Halpa hinta on saatu alimitoittamalla lämmityslaite. Sekä pumppu, että lämpökaivo ovat alimitoitettuja.
Kauppias puhuu kauniisti, kuinka viisasta on hankkia osateholaite ja hoitaa kovilla pakkasilla se puuttuva lämmitysteho pumpussa olevalla sähkölämmityspatruunalla. Puhutaan silti pumpun hyvästä hyötysuhteesta (COP).
Kyllä se näin toimiikin. Käyttäjä ei edes huomaa, koska taloa lämmitetään pumpun sähkövastuksella.
Vastuspatruunalla hyötysuhde ei olekaan enää 3 tai 4. Se on vain 1 (= YKSI).
Sitten ihmetellään, miksi pumppu kuluttikin yllättävän paljon sähköä.
Se johtuu siitä, että kovilla pakkasilla lämmitettiin sähköllä, kun pumpun teho ei enää riittänytkään.
Ihmiset ovat tottuneet siihen, että öljylämmitys on niin sanotusti täystehoinen. Ihmetellään, miksi pumpun lämmitysteho ei riitäkään kylmillä säillä. Selitys siihen on tietenkin, että hankittiin osatehoinen lämpöpumppu. Nimikin sen sanoo. Pumpun oma teho ei riitä kylmimmillä ulkolämpötiloilla tuvan riittävään lämmittämiseen.
Lisäksi valitaan taloon huonommin sopiva pumpputyyppi.
Paras ja valmis ratkaisu patteritaloon on isolla varaajalla varustettu tulistustekniikkaa hyödyntävä lämpöpumppu.
Vaihtoventtiilikone on suunniteltu betoniin varaavaa lattialämmitystä varten. Siihen se on hyvä.
Pitää myös ottaa huomioon, että lämpöpumpulla saadaan patteriverkostoon vain vähän yli 50 asteista kiertovettä.
Useinkin joudutaan vaihtamaan joitakin talon lämpöpattereita isompikokoisiksi, jotta saadaan taloon riittävästi lämpöä vähän matalammalla kiertoveden lämpötilalla.
