Mitoitus OKT 1989 150m2 + AT 50m2 Muurame

[kujalmi]

Mitoitusta 1989 rakennettuun Muuramessa sijaitsevaan rinteeseen louhittuun 2-kerroksiseen 150m2 omakotitaloon.
Pihapiirissä myös 50m2 autotalli joka rakennettu 1998.
Asuttu vasta vähän aikaa mutta oma arvio vuotuinen öljynkulutus 3000L ilman tukilämmityksiä.
Myyjän ilmoittamaan 1.5m3+puita suhtaudutaan kriittisesti koska tammikuussa joka oli tosin kylmä, öljyä paloi liki 500 litraa. Taitaa tulla viileä jos loppuvuoden meinaa 1000L pärjätä 

Talon yläkerrassa yksilevyiset patterit, vessassa lattialämmitys.
Talon alakerrassa pääasiassa lattialämmitys, 2 pientä ja 2 isompaa 1-levyistä patteria.
Pattereita tarkoitus vaihtaa ajan kuluessa monilevyisiin tehoa paremmin antaviin.
Autotallissa lattialämmitys (kanaali noin 10metriä)

Pattereihin on riittänyt n.50 asteinen menovesi -30 pakkasilla. -20 pakkasella pattereille menee n.45 astetta.
Takka lämpiää kovimmilla pakkasilla päivittäin tarvittaessa.

Talon ilmanvaihto MUH Ilmava alkuperäinen, tarkoitus vaihtaa nykyaikaiseen joskus.
Autotalli vuotaa ovista eikä lämpökatkoja juuri ole.

Talon ulkomitat 12x8,5m huonekorkeus 2,5m. Kuutioita 990m3. Yläkerran seinien eristeenä villa 175mm.
Alakerta sandwich-betonielementti jossa mineraalivilla välissä. Yläpohjassa 300mm puhallusvilla.
Talon alapohjassa styroxia aikakauden mukaan.
Autotallin ulkomitat 8x6m huonekorkeus 2,5m. Autotalli betonisandwich mineraalivillalla.
Autotallin alapohjassa laatan alla solumuovi ja yläpohjassa villaa jonkin verran.

Talon ovet ja ikkunat uusittu 4 lasisiin vuonna 2016, tallissa vuotavat teräspariovet 2kpl ja 10 pientä 6x8 ikkunaa.

Toivottavasti tässä tärkeimmät speksit. Kiitoksia.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 9,6 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”kujalmi”         MUURAME      (Keski-Suomi)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS  -  COP -laskennassa 41 °C  -  menovesi lämpötila max 50 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Talon alakerta 1989: Lattialämmitys, 21°C, 88 m2, 220 m3:   2,79 kW   9 802 kWh
- Talon yläkerta 1989: Patterilämmitys, 21°C, 62 m2, 155 m3:   2,40 kW   6 492 kWh
- Autotalli 1998: Lattialämmitys, 12°C, 50 m2, 115 m3:      3,60 kW   5 677 kWh
- Lämmönsiirtokanaali CALPEX1 DUO 25+25/91, +30°C, 10 m:   0,04 kW   362 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            8,83 kW   22 332 kWh

• Kiinteistö,  200 m2,  490 m3       4,0 COP   8,47 kW   22 332 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,17 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         3,7 SCOP   9,6 kW   27 132 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 800 kWh   0,63 kW   25 332 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   25 332 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            9,60 kW   25 332 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 103   Luokka = C )      25 332 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   9,6 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
- Maasta kerätään          ( 3,7 COP)   7,2 kW   18 422 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 910 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 910 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa     2 085 kWh

• Tarvitaan 200 m lämpökaivo.  Kaivon yläosassa 4 m vedetöntä ja 10 m maaporausta.   Poraussyvyys   200 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 200 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   400 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 6,8 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,53 l/s = 31,8 l/min = 1908 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   68 kPa = Huono
- Kaivo, painehäviö 0,53 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   39 kPa = 0,39 bar
Tai:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 449 metriä  = 2 x 250 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1,1 m   23 kPa = 0,23 bar
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[kujalmi]

Tervehdys,

Asiaa on varmaan käsitelty mutten löytänyt ihan samanmoista pohdintaa foorumilta.
Eli talon maalämpöpumpun mitoitus täälläkin laskettu 9,6kW ja kaivon aktiivisyvyys noin 200 metriä.

Nyt olen porauttamassa 250 metriä ajatuksena että onpahan sitten ainakin kaivolla mittaa ja riittää sille invertterillekin.

Mutta nyt olen pähkinyt tuon koneen kanssa, eli valitsenko
a) 10kW ON-OFF pumppu
b) ~9kW invertteri
c) ~12kW invertteri

OnOff olisi selkeä mutta toki uusi tekniikka kiinnostaa, se lähinnä epäselvää kun toinen sanoo että isompi invertterikone toimii paremmalla hyötysuhteella ja toinen sanoo että pienempi invertterikone sen takia että sitä voi sitten kurittaa kovilla pakkasilla "ylikierroksilla" mutta kokonaisuutena parempi...

Itse olen kallistumassa tuohon vaihtoehtoon C, eli 3-12kW invertterikone mutta vielä on mahdollista muuttaa mieltä jos joku kykenisi perustelemaan miksi valinta on "huono"

Kiitoksia
Mika

[aksutre]

Kaivo on ainakin riittävä, reilu 5 kw jatkuvasti uusiutuvaa lämmöntuotto tehoa
On/Offit alkaa olemaan alennusmyynnissä, invertterit tulevat korvaamaan ne.
C. vaihtoehto on mielestäni oikea. Hyvällä copilla riittävästi lämpöä.

[euroshopperi]

Tervehdys,

Asiaa on varmaan käsitelty mutten löytänyt ihan samanmoista pohdintaa foorumilta.
Eli talon maalämpöpumpun mitoitus täälläkin laskettu 9,6kW ja kaivon aktiivisyvyys noin 200 metriä.

Nyt olen porauttamassa 250 metriä ajatuksena että onpahan sitten ainakin kaivolla mittaa ja riittää sille invertterillekin.

Mutta nyt olen pähkinyt tuon koneen kanssa, eli valitsenko
a) 10kW ON-OFF pumppu
b) ~9kW invertteri
c) ~12kW invertteri

OnOff olisi selkeä mutta toki uusi tekniikka kiinnostaa, se lähinnä epäselvää kun toinen sanoo että isompi invertterikone toimii paremmalla hyötysuhteella ja toinen sanoo että pienempi invertterikone sen takia että sitä voi sitten kurittaa kovilla pakkasilla "ylikierroksilla" mutta kokonaisuutena parempi...

Itse olen kallistumassa tuohon vaihtoehtoon C, eli 3-12kW invertterikone mutta vielä on mahdollista muuttaa mieltä jos joku kykenisi perustelemaan miksi valinta on "huono"

Kiitoksia
Mika

Mulla on erillislaitteet ja 390 L käyttövesivaraaja. Lisäksi esilämmitys 500 L varaajasta käyttövedelle, joten se ei meiltä kyllä lopu. Sulta siis puuttuu vielä vaihtoehto D.

[Roori]

Tervehdys,

Asiaa on varmaan käsitelty mutten löytänyt ihan samanmoista pohdintaa foorumilta.
Eli talon maalämpöpumpun mitoitus täälläkin laskettu 9,6kW ja kaivon aktiivisyvyys noin 200 metriä.

Nyt olen porauttamassa 250 metriä ajatuksena että onpahan sitten ainakin kaivolla mittaa ja riittää sille invertterillekin.

Mutta nyt olen pähkinyt tuon koneen kanssa, eli valitsenko
a) 10kW ON-OFF pumppu
b) ~9kW invertteri
c) ~12kW invertteri

OnOff olisi selkeä mutta toki uusi tekniikka kiinnostaa, se lähinnä epäselvää kun toinen sanoo että isompi invertterikone toimii paremmalla hyötysuhteella ja toinen sanoo että pienempi invertterikone sen takia että sitä voi sitten kurittaa kovilla pakkasilla "ylikierroksilla" mutta kokonaisuutena parempi...

Itse olen kallistumassa tuohon vaihtoehtoon C, eli 3-12kW invertterikone mutta vielä on mahdollista muuttaa mieltä jos joku kykenisi perustelemaan miksi valinta on "huono"

Kiitoksia
Mika

Tarvittava teho MUT:ssa on siis 9.6kW, sitten herää kysymys mikäs noissa a) b) c) koneissa on antoteho MUT:ssa tarvittavalla menolämpötilalla?
Kaivoon tulee syvyyttä reilusti joten toinen kysysmys että mikä on b) ja c) vaihtoehdon minimi antoteho litkunlämmöillä +5C...kevyen lämmityksen aikaan eli menolämpö matalemmassa päässä?

[kujalmi]

Menolämpötila tosiaan oltava korkeampi koska osa tiloista pattereiden perässä, mutta toisaalta tulisijoja käytetään talvella ahkerasti. Jos pikkukoneella saavutettaisiin merkittävästi pienempi kulutus lauhemmilla keleillä niin pakkasia voisi hyvin kompensoida takalla.

Taidan kuitenkin valita C:n. Toki Lämpöässä on vielä vaihtoehto mutta en ole ihan varma sen parhaimmuudesta.

[sailor]

Tervehdys,

Asiaa on varmaan käsitelty mutten löytänyt ihan samanmoista pohdintaa foorumilta.
Eli talon maalämpöpumpun mitoitus täälläkin laskettu 9,6kW ja kaivon aktiivisyvyys noin 200 metriä.

Nyt olen porauttamassa 250 metriä ajatuksena että onpahan sitten ainakin kaivolla mittaa ja riittää sille invertterillekin.

Mutta nyt olen pähkinyt tuon koneen kanssa, eli valitsenko
a) 10kW ON-OFF pumppu
b) ~9kW invertteri
c) ~12kW invertteri

OnOff olisi selkeä mutta toki uusi tekniikka kiinnostaa, se lähinnä epäselvää kun toinen sanoo että isompi invertterikone toimii paremmalla hyötysuhteella ja toinen sanoo että pienempi invertterikone sen takia että sitä voi sitten kurittaa kovilla pakkasilla "ylikierroksilla" mutta kokonaisuutena parempi...

Itse olen kallistumassa tuohon vaihtoehtoon C, eli 3-12kW invertterikone mutta vielä on mahdollista muuttaa mieltä jos joku kykenisi perustelemaan miksi valinta on "huono"

Kiitoksia
Mika

Tuossa täytyy miettiä kuinka eri lämpöistä vettä jaetaan pattereille ja lattialämmitykselle. Itse sijoittaisin invertterin sijaan on/off koneeseen ja säästyneet eurot esim. 500 litran hybridivaraajaan, josta voi jakaa halutun lämpöistä vettä ja lisätä vaikka aurinkokeräimiä.

Näyttää 10kW:n on/off koneet maksavan pari tonnia vähemmän kuin invertterikoneet (Oilon, Bosch). Hintaeroa ei saa koskaan kiinni millään hyötysuhde-eroilla.

[euroshopperi]

On/Off koneella ja 500 L varaajalla saa jo kätevästi tuplattua käyttövesimäärän ilman lisääntyneitä käyttökustannuksia. Jos siis ottaa kaappimallin. Erilliskoneet sitten vielä lisää kortilla olevaa vettä ja mulla esim pystyy lisääkin tekemään täydellä 17 kW teholla, eikä kuristettuna. Siis D vaihtoehtona.

[aksutre]

Menolämpötila tosiaan oltava korkeampi koska osa tiloista pattereiden perässä, mutta toisaalta tulisijoja käytetään talvella ahkerasti. Jos pikkukoneella saavutettaisiin merkittävästi pienempi kulutus lauhemmilla keleillä niin pakkasia voisi hyvin kompensoida takalla.

Taidan kuitenkin valita C:n. Toki Lämpöässä on vielä vaihtoehto mutta en ole ihan varma sen parhaimmuudesta.

Kun on maalämpöpumppu jää tuo puidenpolttoharrastus pois. Ei sitä silloin enää kannata säästömielessä harrastaa.Kovina pakkaskuukausina pari kymppiä kuussa voi "säästää". 
Ilmeisesti tuo Lämpöässän varaaja systeemi toimimaton, XL profiilissa vakiona lämmintä vettä. Ylä- alalämmöt varaajassa 10 asteen erolla. Esim. Boschissa josta lämmintä vettä saa riittävästi XXL profiili, ylä-ja alalämmön ero asteen luokkaa. Eli systeemit erilaiset, toisesta saa lämmintä vettä riittävästi, toisesta ei. Mukavuustekijä joka kannattaa huomioida.

[seppaant]

lmeisesti tuo Lämpöässän varaaja systeemi toimimaton, XL profiilissa vakiona lämmintä vettä. Ylä- alalämmöt varaajassa 10 asteen erolla. Esim. Boschissa josta lämmintä vettä saa riittävästi XXL profiili, ylä-ja alalämmön ero asteen luokkaa. Eli systeemit erilaiset, toisesta saa lämmintä vettä riittävästi, toisesta ei. Mukavuustekijä joka kannattaa huomioida.

Mitähän sinä tässä yrität sanoa??

ATS

[kujalmi]

Kyllä puiden poltto jää olemaan ihan mukavuussyistä. Mutta sen takia maalämpö ettei sen tarvitse olla sitä verenmakusuussa säästämistä puiden poltolla.

[aksutre]

Mitähän sinä tässä yrität sanoa??

ATS

Kun itse hankin MLP:n vertailin eri merkkejä keskenään.Tulistinpumppu ei ole enää tätä päivää. Esim. tuossa Vsi 10 mallissa 230 litran varaajan lämpimän veden maksimimäärä on 267 litraa. Boschissa vastaava pumppu 3-12 180l säiliöllä tuottaa maksimissaan 298 litraa. Säiliö 50l pienempi  ja tuotto suurempi. Lämpöässän tehostusta ei saa kuin 24h päällee kerrallaan, eli joka päivä sitten säätämään asetusta jos haluat kunnolla lämmintä vettä. Boschissa tuo XXL asetus 267litraa päällä vakioasetuksena, 298l saa tehostuksena.

Myös nuo patterilämmityksen kolmosella alkavat copit eivät ole tätä päivää. Alkuperäisellä kysyjällä patterilämmityksen mukaan mennään. Eli siinä miinusta lisää. Kuvaa pumpun kykyä tuottaa korkeita lämpötiloja (patterilämmitys),lattialämmityksen copit ok.

Cop 35/50 Vsi 10: 4,84/3,17
Scop 35/50  Vsi 10: 4,94/3,77

[realii]

Myös nuo patterilämmityksen kolmosella alkavat copit eivät ole tätä päivää. Alkuperäisellä kysyjällä patterilämmityksen mukaan mennään. Eli siinä miinusta lisää. Kuvaa pumpun kykyä tuottaa korkeita lämpötiloja (patterilämmitys),lattialämmityksen copit ok.

Cop 35/50 Vsi 10: 4,84/3,17
Scop 35/50  Vsi 10: 4,94/3,77

Tarkoitatko nyt, että koska kiinteistössä on osittain patterilämmitys niin se on suuri miinus ja tarvitsisi vetää lattiat auki täydellistä lattialämmitystä varten, koska lattialämmityksellä saavutetaan pykälää parempi cop? Koska siltä tuo kuulostaa.

Jos laitteen cop on 4,84 tai 3,17 ja scop 4,94 tai 3,77 niin kerroppas kuinka paljon tuossa on vuositasolla eroa sähkönkulutuksessa? Puhutaanko 100kWh vai 1000kWh erosta?

[aksutre]

Menolämpötila tosiaan oltava korkeampi koska osa tiloista pattereiden perässä, mutta toisaalta tulisijoja käytetään talvella ahkerasti. Jos pikkukoneella saavutettaisiin merkittävästi pienempi kulutus lauhemmilla keleillä niin pakkasia voisi hyvin kompensoida takalla.

Taidan kuitenkin valita C:n. Toki Lämpöässä on vielä vaihtoehto mutta en ole ihan varma sen parhaimmuudesta.

lähinnä viittaan alkuperäisen kysyjän toteamukseen, onko Lämpöässä paras vaihtoehto? Lukujen perusteella kaukana parhaasta esim. Bosch 3-12 SCOP 35/50 5.85 4.39

[seppaant]

Laskehan vastaus tuohon "realiin" kysymykseen
ATS

[aksutre]

20000 kwh n.1257 kWh. 150 eur.
Laskennallisesti kun tuon säästön käyttää tehokkaamman pumpun eduksi  käyttösähkönä tulee siitä
6209 kWh etumatkaa seuraavalle vuodelle n.745 eur. Kymmenessä vuodessa ilmainen pumppu.
Eli nuo kustannussäästöt kertautuvat helposti suuriksi.

[Roori]

Noo tuota matikkaa ymmärrä ollenkaan...itse sain Vsi10 scop3.77 vs Bosch scop4.39 (W50) eroksi 20000kWh lämmityskulutuksella ~90€/vuosi Boschin hyväksi sähkön hinnalla 12c/kWh.
Eli pumpunvaihtorahat on tienattu ~100 vuodessa   

Tämä on aika yllättävää monelle että niillä oikein hyvillä scop:eilla ei ole hirveää merkitystä kun yleensäkin ollaan jo korkeissa scop lukemissa kaikkineen...mitä suuremmat scopit sitä vaikeampaa on rahallisia eroja saavutettavissa.

[Tipi]

Noo tuota matikkaa ymmärrä ollenkaan...itse sain Vsi10 scop3.77 vs Bosch scop4.39 (W50) eroksi 20000kWh lämmityskulutuksella ~90€/vuosi Boschin hyväksi sähkön hinnalla 12c/kWh.
Eli pumpunvaihtorahat on tienattu ~100 vuodessa   

Tämä on aika yllättävää monelle että niillä oikein hyvillä scop:eilla ei ole hirveää merkitystä kun yleensäkin ollaan jo korkeissa scop lukemissa kaikkineen...mitä suuremmat scopit sitä vaikeampaa on rahallisia eroja saavutettavissa.

Ja vielä lisäksi Vsi lämmittää käyttöveden paremmalla scopilla, eli kulutus on käytännössä sama.

[Roori]

Ja vielä lisäksi Vsi lämmittää käyttöveden paremmalla scopilla, eli kulutus on käytännössä sama.

Onko tuolle VSi:n LV-tuotolle annettu joku cop/scop lukema?

[Tipi]

Onko tuolle VSi:n LV-tuotolle annettu joku cop/scop lukema?

Tämä on lähinnä hiusten halkomista, koska scoppien desimaalit ovat asian ytimessä .

Käyttövesi lämpenee Vsi:llä samalla kertaa lämmityksen kanssa, eli cop on ymmärtääkseni sama käyttövedelle.

Lattialämmityksessä Vsi ei ole mielestäni ihan optimi ratkaisu, koska varaajan lämpötilan määrittelee käyttöveden riittävyys.

[seppaant]

COP:it ja sCOP:it kahden desimaalin tarkkuudella -> turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä
Tuskin ensimmäinenkään desimaali on oikein
Lukekaa standardit, joiden mukaan nämä on määritetty, ehkä sitten olette "viisaampia"
Pilkun nussiminen on oma tieteenlajinsa mutta sillä ei ole mitään tekemistä käytännön sovellutusten kanssa
ATS

[Roori]

COP:it ja sCOP:it kahden desimaalin tarkkuudella -> turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä
Tuskin ensimmäinenkään desimaali on oikein
Lukekaa standardit, joiden mukaan nämä on määritetty, ehkä sitten olette "viisaampia"
Pilkun nussiminen on oma tieteenlajinsa mutta sillä ei ole mitään tekemistä käytännön sovellutusten kanssa
ATS

Tämä on lähinnä hiusten halkomista, koska scoppien desimaalit ovat asian ytimessä .

Käyttövesi lämpenee Vsi:llä samalla kertaa lämmityksen kanssa, eli cop on ymmärtääkseni sama käyttövedelle.

Lattialämmityksessä Vsi ei ole mielestäni ihan optimi ratkaisu, koska varaajan lämpötilan määrittelee käyttöveden riittävyys.

Kyllä tuo nyt menee Pilkun nuss.  kun noihin lukemien desimaalien taakse menee piiloon, olettaisin että nuo on poimittu valmistajien antamista datalehditä tjms kyseisistä koneista tietyissä olosuhteissa.

Lässän kohdalla nuo ilmoitetut on varmaankin kaukana todellisuudesta kun SCOP:han normisti ilmoitetaan ilman LV:tä eli LV:n voi mittaus ajaksi unohtaa ja mitata/virittää kone vaan lämmityksen mukaan. Käytännön olosuhteissa nuo koneet kuulostaa joutuvan laittamaan laulamaan LV:n takia (jotta riittää) liian kuumalle tuotolle.

[aksutre]

Tuo 90 euroa =790 kwh pitää paikkansa kun verrataan patterilämmityksen scopeja ( 4.43 vs 3.77 ).
Säästö 790 kWh on tehokkaammalle koneelle ilmaista sähköä se pitää kertoa copilla ja muuttaa rahaksi. Eli 790 x 4.43= 3499 kwh. Tuohon 3499 kWh tuottamiseen tarvitsee huonomp pumppu  3499 / 3.77 928 kWh, rahassa 111 eur. Eli kokonaissäästö 201 eur/v.  Kilowateissa 201 /0.12= 1675 kWh, mikä vastaa  n.31% koko vuoden 5305 kWh kulutuksesta. Näin ne desimaalit 4.43-3.77= 0.66 vaan kasvavat isoiksi prosenteiksi.

Jos koko talossa olisi lattialämmitys ja tehokas pumppu niin rahassa lähes 600 eur ero patterilämmitykseen vuodessa.

Pitää tosiaan muistaa että ilmoitetut arvot ovat laboratoriossa mitattuja. Todellisuudessa niistä jäädään muttei pahasti jos säädöt on kohdallaan. Oma pumppu ilmoitettu 5.55 scop ja nyt toukokuussa todellinen 5.38. Aivan optimiolosuhteet, lämmin kaivo, yöllä pitkät käyntijaksot. Tuosta se ei taida tosielämässä juuri nousta.

[aksutre]

Onko tuolle VSi:n LV-tuotolle annettu joku cop/scop lukema?

Vsi 10 käyttöveden energiatehokkuus / energiatehokkuusluokka  A+ 3,22 /
Käyttöveden kuormitusprofiili XL. liitteenä kuva Lämpöässän koulutusmateriaalista, alle 200 litraa on lämpimän veden kapasteetti. Tuon jättää myyjä kertomatta   

[kujalmi]

Löyhästi asiaa sivuten, kun meillä nyt tässä talossa on muutamassa huoneessa patterit ja pumppu joutuu täten tuottamaan korkeampaa lämpötilaa, niin meneekö se nyt mutkat suorasti oikaisten siten, että se coppi ja scoppi sunmuut menevät patterilämmityksen mukaan oli niitä pattereita yksi tai kymmenen? Vai voiko moista asiaa edes kovin helposti laskea? Tarkoitus on vaihtaa nuo kriittisimmät eli makuuhuoneitten patterit "matalalämpöisiin" monilevyisiin ja lähinnä sitä mietin kannattaisiko ne vaihtaa jo tässä samassa rytäkässä.

Todennäköisesti pumpuksi näillä näkymin olisi tulossa Alpha Innotecin 3-12kW. Jos olen oikein ymmärtänyt niin kyseisen koneen saa lähiverkkoon ja etämahdollisuudet ovat kohtuuhyvät.
Toinen vaihtoehto on sitten 10kW Oilon Cube OnOff vehje halvan hinnan takia.

Muuten asiaan päivitystä että eilen tuli 250m reikä tontille, keruuputkia odotellaan.

Lisäys:
Onko olemassa jotain nettiportaalia tms. josta eri valmistajien strategisia mittoja pääsisi vertailemaan? Esimerkiksi coppeja ja scoppeja noille korkeammillekin lämpötiloille...

[luu5]

Tuo 90 euroa =790 kwh pitää paikkansa kun verrataan patterilämmityksen scopeja ( 4.43 vs 3.77 ).
Säästö 790 kWh on tehokkaammalle koneelle ilmaista sähköä se pitää kertoa copilla ja muuttaa rahaksi. Eli 790 x 4.43= 3499 kwh. Tuohon 3499 kWh tuottamiseen tarvitsee huonomp pumppu  3499 / 3.77 928 kWh, rahassa 111 eur. Eli kokonaissäästö 201 eur/v.  Kilowateissa 201 /0.12= 1675 kWh, mikä vastaa  n.31% koko vuoden 5305 kWh kulutuksesta. Näin ne desimaalit 4.43-3.77= 0.66 vaan kasvavat isoiksi prosenteiksi.

Eikös tuon 1675kWh/201€ voisi syöttää tuohon kaavaan uudestaan tuon 90€ tilalle, ja näin saada säästöt vieläkin suuremmiksi...

[Roori]

Tuo 90 euroa =790 kwh pitää paikkansa kun verrataan patterilämmityksen scopeja ( 4.43 vs 3.77 ).
Säästö 790 kWh on tehokkaammalle koneelle ilmaista sähköä se pitää kertoa copilla ja muuttaa rahaksi. Eli 790 x 4.43= 3499 kwh. Tuohon 3499 kWh tuottamiseen tarvitsee huonomp pumppu  3499 / 3.77 928 kWh, rahassa 111 eur. Eli kokonaissäästö 201 eur/v.  Kilowateissa 201 /0.12= 1675 kWh, mikä vastaa  n.31% koko vuoden 5305 kWh kulutuksesta. Näin ne desimaalit 4.43-3.77= 0.66 vaan kasvavat isoiksi prosenteiksi.

Jos koko talossa olisi lattialämmitys ja tehokas pumppu niin rahassa lähes 600 eur ero patterilämmitykseen vuodessa.

Pitää tosiaan muistaa että ilmoitetut arvot ovat laboratoriossa mitattuja. Todellisuudessa niistä jäädään muttei pahasti jos säädöt on kohdallaan. Oma pumppu ilmoitettu 5.55 scop ja nyt toukokuussa todellinen 5.38. Aivan optimiolosuhteet, lämmin kaivo, yöllä pitkät käyntijaksot. Tuosta se ei taida tosielämässä juuri nousta.

Ensinnäkin tässä kohteessahan on patterilämmitys, eli ehkä kannattaa pysyä vastaavissa spekseissä ja arvioissa.

Sitten tuo laskenta tuossa, heh heh, ihan ei punainen lanka tuosta lyhyellä silmäyksellä aukee...mutta sen voin suorilta sanoa että johonkin pusikkoon menee...
Noiden kahden speksin ero on juurikin tuo ~90€, ei se tarvii mitään muuta matikkaa sen ympärille, voiskos sanoa että kansakoulutus on jäänyt osumatta häränsilmään. 

Tuo pitää paikkansa että puhutaan labra-arvoista, mutta toisaalta samat labratyyppiset on kaikilla tarjolla eikä kuluttajille muita parempia todellisuusarvoja ole tarjolla.
Esimerkkinä nuo sinunkin luvut, arvaan että nekin on kaukana speksistä koska menovetesi ehkä ei ole 35 vaan ehkä <30 toukokuussa, lisäksi keruu taitaa olla reilusti >0C (jopa >+5)
, eli pitäis olla reilusti yli cop5.55, näkyyköhän tuossa nyt se reilu ylitehoisuus ja on/off-käynti!?

[tomppeli]

...että se coppi ja scoppi sunmuut menevät patterilämmityksen mukaan oli niitä pattereita yksi tai kymmenen? ..

Näinhän se menee, jos halutaan, että se yksikin tärkeä patteri lämmittää kunnolla. Siihen tarvitaan riittävän lämmintä kiertovettä.
Maalämpökoneissa ei ainakaan vielä ole sellaista ominaisuutta, että ne pystyisivät samalla kompressorilla tekemään kahta eri lämpöistä kiertovettä ilman sekoittajaventtiiliä.
Nykypumput tekevät vaihtoventtiilin avulla kahta eri lämpöistä vettä; ne ovat lämmin käyttövesi ja yksi kiertovesi.
Mikään ei tietenkään estäisi jotain valmistajaa tekemään maalämpökoneen, joka tuottaa kolmea eri lämpötilaista vettä kolmitieventtiilin avulla.
Silloin tarvittaisiin kiertovesille vähän isommat varaajat, jotta kiertovesien lämpötilat eivät vaihtelisi liikaa.

[Roori]

Vsi 10 käyttöveden energiatehokkuus / energiatehokkuusluokka  A+ 3,22 /
Käyttöveden kuormitusprofiili XL. liitteenä kuva Lämpöässän koulutusmateriaalista, alle 200 litraa on lämpimän veden kapasteetti. Tuon jättää myyjä kertomatta   

Kyllä tuossa on kerrottu että vesi riittää 200L ammeeseen:

[sailor]

Tuo 90 euroa =790 kwh pitää paikkansa kun verrataan patterilämmityksen scopeja ( 4.43 vs 3.77 ).
Säästö 790 kWh on tehokkaammalle koneelle ilmaista sähköä se pitää kertoa copilla ja muuttaa rahaksi. Eli 790 x 4.43= 3499 kwh. Tuohon 3499 kWh tuottamiseen tarvitsee huonomp pumppu  3499 / 3.77 928 kWh, rahassa 111 eur. Eli kokonaissäästö 201 eur/v.  Kilowateissa 201 /0.12= 1675 kWh, mikä vastaa  n.31% koko vuoden 5305 kWh kulutuksesta. Näin ne desimaalit 4.43-3.77= 0.66 vaan kasvavat isoiksi prosenteiksi.

Jos koko talossa olisi lattialämmitys ja tehokas pumppu niin rahassa lähes 600 eur ero patterilämmitykseen vuodessa.

Pitää tosiaan muistaa että ilmoitetut arvot ovat laboratoriossa mitattuja. Todellisuudessa niistä jäädään muttei pahasti jos säädöt on kohdallaan. Oma pumppu ilmoitettu 5.55 scop ja nyt toukokuussa todellinen 5.38. Aivan optimiolosuhteet, lämmin kaivo, yöllä pitkät käyntijaksot. Tuosta se ei taida tosielämässä juuri nousta.

Mitä V*****a mää just luin 

[aksutre]

Joo ei lasketa säästöä kahteen kertaan, säästö 111 eur ja 17.5%. kuitenkin ihan merkittävä.
< merkki tarkoittaa pienempi kuin 

[Roori]

Joo ei lasketa säästöä kahteen kertaan, säästö 111 eur ja 17.5%. kuitenkin ihan merkittävä.
< merkki tarkoittaa pienempi kuin 

Laskes nyt vielä oikein kunnolla...

ja 199.99L on < 200L 

[kujalmi]

Hei,

Maalämpöpumpun valinta loppusuoralla eikä noista eri pumpuista niin hirmuisesti tunnu eroja löytyvän,
mutta tästä IT-puolesta olisin kiinnostunut kuulemaan nyt mietteitä.

Ensinnäkin haluaisin sellaisen maalämpöpumpun joka ei perisi mitään kuukausimaksuja etähallinnasta, ei nyt, eikä tulevaisuudessa.
Myöskään esimerkiksi kytkeytyminen jonkin webbiportaalin kautta ei ole toivottua, lähiverkosta olisi myös oltava pääsy (koskaan ei voi esimerkiksi tietää kun joku firma kyykkää ja portaali menee kiinni)
Myöskin datankeruu jollain skriptillä suht helposti, mahdollisesti kytkentä kotiautomaatioon olisi suotavaa.

Jos olen asian oikein ymmärtänyt niin useimmat valmistajat eivät vakiona edelleenkään tarjoa Ethernet-liityntää,
vaan täytyy ostaa joku lisähärpäke, jonka lisäksi lisähärpäke vielä mahdollisesti toimii jonkin portaalin kautta (ÄssäControl, Thermia Online?)
ja on maksullinen, jos ei nyt niin ehkä tulevaisuudessa.

Jos olen oikein käsittänyt, Alpha Innotecissa on vakiona lähiverkkoonkin käypäinen systeemi (Luxtronic),
mutta onko muita vaihtoehtoja ja miten ne eroaisivat toisistaan?
Ilmeisesti ainakin tuo Oilonin EasyAce toimii myös lähiverkossa mutta vaatii jonkinlaisen "aktivoinnin"?

Mika

[realii]

Jos olen asian oikein ymmärtänyt niin useimmat valmistajat eivät vakiona edelleenkään tarjoa Ethernet-liityntää,
vaan täytyy ostaa joku lisähärpäke, jonka lisäksi lisähärpäke vielä mahdollisesti toimii jonkin portaalin kautta (ÄssäControl, Thermia Online?)
ja on maksullinen, jos ei nyt niin ehkä tulevaisuudessa.

Thermia Online toimii ihan verkkosivun kautta ( https://www.online-genesis.thermia.se )

Vaatii vain sen, että pumppuun on isketty kiinni RJ45-kaapeli ja kaapeli kiinni johonkin päätteeseen joka sen verkkoon yhdistää. Ei tarvitse lisähärpäkkeitä yhtään.

[kujalmi]

Thermia Online toimii ihan verkkosivun kautta ( https://www.online-genesis.thermia.se )

Vaatii vain sen, että pumppuun on isketty kiinni RJ45-kaapeli ja kaapeli kiinni johonkin päätteeseen joka sen verkkoon yhdistää. Ei tarvitse lisähärpäkkeitä yhtään.

Aivan, ja se on hyvä. Mutta se että homma menee jonkin ulkomaailman portaalin kautta ei oikein innosta. Muuten ihan jees. ThermIQ härpäke joka oli edellisessä pumpussa oli hyvä. Semmoista ei taida enää uudempiin thermioihin saada.

[kujalmi]

Noniin nyt on Alpha Innotec PWZSV 12 Nordic Inverter hyrissyt tuolla lämppörissä muutaman viikon.
Näin lämmityskauden ulkopuolella toiminta ollut ihan lämpöpumppumaista, käyttöveden varo tiputteli aika lailla mutta tuo vakiopaineventtiili kenties auttoi hieman asiaa.
Tässä maaviileäsysteemejä ja sen jälkeen lämmityskautta odotellessa sitten mennään, toistaiseksi tyytyväinen.

Käyttöliittymät Thermian jälkeen vaatii totuttelua ja lämmönsäätökäyrät voisivat olla monipuolisemmat, mutta etäkäyttö ja uusi RBE+ huoneyksikkö on aika näppärät.

Asennusfirmalle peukkuja, hommat sujuivat kuten oli sovittu!