EED:llä on aika valtava vaikutus onko virtaus turbulentti vai ei. Näinhän se teoriassa on, mutta virtausksen muuttuminen laminaarista turbulentiksi ei ole aivan suoraviivaista eli ei välttämättä tapahdu juuri ennustetulla Reynoldsin luvulla ja välimuotojakin on.
Esimerkkejä:
11.5 MWh + 2,4 MWh käyttövettä (COP 4,94/2,8) ja mitoitus peruskuormalla 0 C keskimääräiselle keruulle kylmimmillään 25 v päästä. Välissä olen myös muokannut kuukausijakauman vastaamaan Bergheatin talolleni laskemaa.
Kaivo 125 mm, keräin 40/2,4 väli 67 mm.
Virtaama 0,1 l/s, kaivo 143 m
0,2 l/s, 135 m
0,3 l/s, 133 m
0,35 l/s, 133 m
0,4 l/s, 133 m
0,42 l/s, 108 m
0,5 l/s, 107 m
0,7 l/s, 107 m
Siis 0,2-0,4 ja 0,42-0,7 käytännössä vakiota. Muutos turbulentiksi tapahtuu teoriassa 0,4-0,42 välillä.
Nyt sitten tyypillisellä 12 kW pumpulla voi saada virtaamaksi 0,3-0,4 kahdella rinnan kytketyllä kaivolla. Tuskin pääsee yli 0,4:n eli turbulentille alueelle. Sarjaan kytkettynä pääsee turbulentille alueelle, mutta silloin taas painehäviötä tulee paljon eli kokonaisvirtaama MLP:n läpi jää helposti pienehköksi eli 0,5-0,6 l/s. Ellei sitten laita matalaankin kaivoon 45 tai 50 mm kollektoria.
Sitten tuolla kollektoreiden etäisyydellä on myös melko suuri vaikutus, seuraavassa virtaama 0,7 l/s:
40 mm (keskellä kiinni toisissan), 124 m
50 mm, 117 m
60 mm, 111 m
70 mm, 105 m
80 mm, 97,5 m
85 mm (kiinni vastakkaisissa reunoissa), 93 m
Tai samalla etäisyydellä 67 mm kaivon halkaisija:
115 mm, 100 m
125 mm, 107 m
140 mm, 114 m
Tai samalla etäysyydellä 67 mm keräin 125 mm kaivossa:
40x2,4, 107 m
45x2,5, 101 m
50x3, 97,5 m
Isommalla keräimellä vaaditaan isompi virtaama turbulenttisuuteen. Ei tietysti voi oikein tietää miten keräimet kaivossa ovat, vaikka olisivat erottimella. Nojaavatko paljon seiniin vai ei. Molemmathan voivat olla seinässä kiinni ja silti lähellä tai kaukana toisistaan. Tunkemalla kaivon täyteen keräintä tietysti varmistuu, että on lähellä seinää, mutta myös sitten riski keräimen paikolleen saamisessa kasvaa.
GTK:lta mainitsivat tekemästään testissä, jossa kaivo porattiin isommaksi ja sama keräin pistettiin takaisin. Siinä ei havaittu eroa.
