Nibe 1155 asteminuutti ja lämmitys ongelmia

[pithr]

Tervehdys forumilaiset! Osaisikohan joku auttaa alla kuvatussa ongelmassa? Alkaa keinot loppuun amatööri MLP käyttäjältä

- Nibe 1155 3-12KW EM
- Lämminvesivaraaja Nibe VBP 300R
- Lattialämmitys
- 3 kerrosta lämmitettävää (kivitalo, 118+118+54)
- 3 jakotukkia (jokaisessa kerroksessa 1, smatrix ohjatut, suuriosa huoneista termostaatilla, kellarin saunaosasto ilman termostaattia, sekä ylimmän kerroksen wc ja aula. Näissä esisäädöt suunnitelman mukaan.
- Järjestelmä 1 (Kellarikerros)
- Järjestelmä 2 (Keskikerros, Yläkerta)
- 1kpl Ulkoinen kiertovesipumppu: Grundfos alpha 2L 15-60 130. Shunttattu. Hoitaa veden kiertoa talon kahteen muuhun kerrokseen (keskikerros, yläkerta)
  - Paluuvesiputkessa, joka tulee takaisin kellarikerrokseen käsin säädettävä venttiili.
- Sallittu menoveden lämpö järjestelmä 1: 40. Järjestelmä 2: 39
- Uudella softalla Niben kiertovesipumppu asetettu niin, että ei voi pyöriä alle 50%.

Referenssiksi uplinkistä:
kiertovesipumpun nopeus EP14   60%
lämmönkeruupumpun nopeus EP14-GP2   37%
imukaasu EB100-EP14-BT17   4.8°C
kuumakaasu EB100-EP14-BT14   58.4°C
lauhduttimen meno EB100-EP14-BT12   29.8°C
lämmönkeruu sisään EB100-EP14-BT10   1.3°C
lämmönkeruu ulos EB100-EP14-BT11   -2.1°C
menolämpötila BT2   29.9°C
nestejohto EB100-EP14-BT15   26.9°C
paluulämpötila EB100-EP14-BT3   27.3°C

1) Kuinka optimoidaan kompressorin toiminta, jotta MLP lähtevä menovesi lämpenisi paremmin?
2) Grundfos asetus? Mikä taso? Valittavissa 6 eri asetusta.
3) Niben sisäinen kiertovesipumppu, mitkä asetukset verrattuna ulkoisen pumpun asetukseen?
4) Kuinka nopeasti laskettu menoveden lämpö pitäisi olla saavutettavissa? Tuntuu, että sitä ei juuri koskaan saavuteta.

Esim tällä hetkellä järjestelmä 1: laskettu meno 34,5. Toteutunut Meno 31.8, paluu 28.8. Järjestelmä 2: laskettu meno 30.8, toteutunut meno 30.8, paluu 29.5.
Asteminuutit seilaa aina - puolella, ei saavuta nollaa näin talviaikana. Kompressorin asteminuutit käynnistykselle -120. Lisäykselle -400.

Olen ymmärtänyt, että  menoveden pitäisi lämmitä hyvin vain kompressoria käyttämällä suurimman osan ajasta. Lämmönkeruu sisään 1.3C ja lämmönkeruu ulos -2.0C. (Referenssiksi katsoin lukemat)

Esim jos menoveden pyynti on 35.1 niin pitäisikö kompuran lämmittää vesi hyvin siihen näin talvellakin vai mistä tietää tarviiko sähkövastuksia? Ainakaan Niben asteminuutti systeemi ei mielestäni toimi tässä talossa yhtään.

Kuinka pääsisin tässä ongelmassa eteenpäin? Haluaisin tietysti minimikäytön sähkövastuksille.
Ja että asteminuutit käyttäytyisi loogisemmin, nytkin ne huitelee -1081 lukemasssa. Sähkövastus tuottaa energiaa per vuosi noin 2000kwh mikä on mielestäni aika paljon.

Itse olen miettinyt, että vaatiiko järjestelmä kellariin myös ulkopuolisen Grundfosin pyörittämään lämmitysvettä Niben sisäisen pumpun sijaan, että järjestelmän saa balanssiin.
Jokainen huone on kuitenkin 21-23 astetta, eli kylmyys ongelmaa tässä talossa ei ole.

Kiitos tosi paljon etukäteen jos joku jaksaa pohtia aihetta!

[Jaspa]

Morjes!

Itse olen kanssa vielä aloittelija näissä hommissa mutta muutaman ajatuksen voin jakaa mitä tuli mieleen.

4) Kuinka nopeasti laskettu menoveden lämpö pitäisi olla saavutettavissa? Tuntuu, että sitä ei juuri koskaan saavuteta.

Mitään tarkaa aikaa tähän ei varmasti ole kellään antaa, mutta kyllä se aika nopeasti pitäisi olla saavutettavissa kun lämmöt ovat olleet pitkään päällä. Eri asia tietysti jos alettaisiin kylmää lattia lämmittämään.

Eli kuulostaa kyllä hieman erikoiselta tuo ettei saavuta sitä haluttua menoa, kun paluukin on tuon verran lämmintä ettei vesi kauheasti jäähdy matkalla. Jostain muistan lukeneeni/kuulleeni, että "optimi" olisi, että lämmityspiirissä veden lämpö laskee noin 6astetta. Sinun tapauksessa 1 piirissä ero 3 asettta ja 2 piirissä 1,3 astetta.

Esim jos menoveden pyynti on 35.1 niin pitäisikö kompuran lämmittää vesi hyvin siihen näin talvellakin vai mistä tietää tarviiko sähkövastuksia? Ainakaan Niben asteminuutti systeemi ei mielestäni toimi tässä talossa yhtään.


Kompura lämmittää vettä niin kauan kuin pystyy ja jos haluttua lämpötilaa ei saavuteta (asteminuutit laskevat alle asetetun arvon joka on sinun tapauksessa tuo -400) silloin pitäisi sähkövastuksen tulla kompuran avuksi. Eli kun sinulla nuo asteminuutit huitelee yli -1000 pitöisi sähkövastuksen olla päällä.

Näissä invertteri koneissa ei tuo asteminuuttien "kompressorin käynnistys" ja "kompressorin sammutus 0 asteminuuteilla" ei toteudu koskaan. Minulla on sama MLP kuin sinulla ja asteminuutit pyörivät yleensä -90 ja -130 välillä. Invertterillä säädetään tarvittava lämmitysteho.

Toivottavasti tässä oli mitään järkevää vastausta kysymyksiin. Kokeneemmat osaavat toivottavasti auttaa enemmän.

[maalämmittää]

Yleensä täältä on apua saanut, ainakin vertaistukea.

Onko koneessa / asennuksessa takuu voimassa?

Vastusten käyttömäärä riippuu mitoituksesta.
Ei mopolla mahottomia 

Loggauksen voisi laittaa aluksi päälle 1min resoluutiolla.
Lokeista saa enemmän irti kuin hetkittäisestä arvosta.

[realii]

- 3 jakotukkia (jokaisessa kerroksessa 1, smatrix ohjatut, suuriosa huoneista termostaatilla, kellarin saunaosasto ilman termostaattia, sekä ylimmän kerroksen wc ja aula. Näissä esisäädöt suunnitelman mukaan.
- Uudella softalla Niben kiertovesipumppu asetettu niin, että ei voi pyöriä alle 50%.

Esim tällä hetkellä järjestelmä 1: laskettu meno 34,5. Toteutunut Meno 31.8, paluu 28.8. Järjestelmä 2: laskettu meno 30.8, toteutunut meno 30.8, paluu 29.5.

En ole ammattilainen, mutta lainaukseen jätetyt tummennetut alleviivatut asiat särähtivät omaan aloittelevaan korvaan.

Menon ja paluun ero on aikasta pieni ja kiertovesipumppu pyörii aika haipakkaa, kun asetettu niin ettei voi pyöriä alle 50%.

Miten nuo termostaatit on säädetty? Etteivät vaan toimisi kuristimina?

[PS]

Täällä vastaavat systeemit, mutta puskuri MLP:n ja lattiakiertojen välillä. Pumpun pitäisi päästä kevyesti noihin menolämpöihin. Millä nopeudella pumput pyörivät, kompurassa herzejä? Onhan ulkoinen pumppu lattialämmitysmoodilla (power-valon oikealla puolella valo toiseksi suurimmassa (tai suurimmassa) vinoneliössä). Shuntiti pyörii asteikon vasemmasta laidasta keskiasentoon. Eihän herzejä ole rajoitettu?

[Roori]

Onko softat päivitetty viimeisimpään huutoon?

[pithr]

En ole ammattilainen, mutta lainaukseen jätetyt tummennetut alleviivatut asiat särähtivät omaan aloittelevaan korvaan.

Menon ja paluun ero on aikasta pieni ja kiertovesipumppu pyörii aika haipakkaa, kun asetettu niin ettei voi pyöriä alle 50%.

Miten nuo termostaatit on säädetty? Etteivät vaan toimisi kuristimina?

Termostaatit ovat Uponor Smatrix järjestelmän automaattisesti säätyviä. Muutama huone ilman termostaattia, muutamat käsinsäädetyt putkikuvien esisäätö arvojen mukaan. Olisiko parempi, että nämä muutamien huoneiden käsisäädöt olisi täysin auki? Niissä kellarin pesuhuone/sauna ja ylimmän kerroksen aula/wc.

Kiertovesipumpun säädin takaisin automaatille ja alin sallittu nopeus on nyt 30%, ja nopeus odotustilassa 40%. (Valikossa 5.1.11)

[pithr]

Onko softat päivitetty viimeisimpään huutoon?

Softa päivitetty aiemmin versioon 9240R3

[pithr]

Täällä vastaavat systeemit, mutta puskuri MLP:n ja lattiakiertojen välillä. Pumpun pitäisi päästä kevyesti noihin menolämpöihin. Millä nopeudella pumput pyörivät, kompurassa herzejä? Onhan ulkoinen pumppu lattialämmitysmoodilla (power-valon oikealla puolella valo toiseksi suurimmassa (tai suurimmassa) vinoneliössä). Shuntiti pyörii asteikon vasemmasta laidasta keskiasentoon. Eihän herzejä ole rajoitettu?

Shuntti usein täysin vasemmalla, mutta olen nähnyt ajanjaksoja kuin kääntyy myös muihin asentoihin. Ulkoisen pumpun asetin takaisin tuohon lattialämmitysmoodiin (power valon oikealla puolella toiseksi suurin vinoneliö). Kompressorin hertsit tällä hetkellä 31hz.
Onkohan ratkaiseva tekijä tuo puskuri, mikä meidän järjestelmästä puuttuu? Tänään uusilla asetuksilla seuranneena en edelleenkään saa kompressoria lämmittämään lämmitys vettä kuin noin max 31-32 asteiseksi, tämän jälkeen Nibe huudattaa sähkövastuksia jopa 7kw, jotta pääsee edes lähelle pyyntiä. Ihmettelen tätä virtausnopeutta, huoltotiedoissa energiamittari BF1 menussa -> BF1 25.7l/min. Onko se liian korkea?

Laitan logituksen päälle yöksi.

[pithr]

Morjes!

Itse olen kanssa vielä aloittelija näissä hommissa mutta muutaman ajatuksen voin jakaa mitä tuli mieleen.

4) Kuinka nopeasti laskettu menoveden lämpö pitäisi olla saavutettavissa? Tuntuu, että sitä ei juuri koskaan saavuteta.

Mitään tarkaa aikaa tähän ei varmasti ole kellään antaa, mutta kyllä se aika nopeasti pitäisi olla saavutettavissa kun lämmöt ovat olleet pitkään päällä. Eri asia tietysti jos alettaisiin kylmää lattia lämmittämään.

Eli kuulostaa kyllä hieman erikoiselta tuo ettei saavuta sitä haluttua menoa, kun paluukin on tuon verran lämmintä ettei vesi kauheasti jäähdy matkalla. Jostain muistan lukeneeni/kuulleeni, että "optimi" olisi, että lämmityspiirissä veden lämpö laskee noin 6astetta. Sinun tapauksessa 1 piirissä ero 3 asettta ja 2 piirissä 1,3 astetta.

Esim jos menoveden pyynti on 35.1 niin pitäisikö kompuran lämmittää vesi hyvin siihen näin talvellakin vai mistä tietää tarviiko sähkövastuksia? Ainakaan Niben asteminuutti systeemi ei mielestäni toimi tässä talossa yhtään.


Kompura lämmittää vettä niin kauan kuin pystyy ja jos haluttua lämpötilaa ei saavuteta (asteminuutit laskevat alle asetetun arvon joka on sinun tapauksessa tuo -400) silloin pitäisi sähkövastuksen tulla kompuran avuksi. Eli kun sinulla nuo asteminuutit huitelee yli -1000 pitöisi sähkövastuksen olla päällä.

Näissä invertteri koneissa ei tuo asteminuuttien "kompressorin käynnistys" ja "kompressorin sammutus 0 asteminuuteilla" ei toteudu koskaan. Minulla on sama MLP kuin sinulla ja asteminuutit pyörivät yleensä -90 ja -130 välillä. Invertterillä säädetään tarvittava lämmitysteho.

Toivottavasti tässä oli mitään järkevää vastausta kysymyksiin. Kokeneemmat osaavat toivottavasti auttaa enemmän.

Sähkövastukset todellakin menevät päälle ihan oikein logiikan mukaan. Mutta tietysti asteminuutit jatkaa kasvuaan kun pyydettyä menolämpötilaa ei saavuteta. Tänään 6-7kw sähkövastuksilla jossain kohtaa päivää se saavutettiin, mutta helposti lipsahtaa takaisin alle pyydetyn ja taas miinukset huutaa hoosiannaa

Sellaisen huomion tein tänään, että aina käyttövettä koneen lämmittäessä kompressorilla, helposti onnistuu 51 asteen saavuttaminen. Eli kompressorin pitäisi olla kunnossa, jos sen tästä voi päätellä? Se mikä jäi ihmetyttämään, niin lämmitysjärjestelmä 1 menolämpötila muuttuu korkeaksi kun käyttövettä lämmitetään, mutta tämä johtuu ilmeisesti siitä että sama putki menee varaajalle.

[pithr]

Mitäs tarkoittaa kompressorin huoltotiedoissa "rajoitus lk aktiivinen"? Valikko: Huoltotiedot 3.1 (4/17) kompressori.

[pithr]

Millaiset asetukset pitäisi olla kiristyspannan osalta?

[Pikkey]

Myös noviisi patteritalosta huutelee. Mikä on lämmityksen asetus (auto vai manuaali)? Mikä on käyttöveen asetus (pieni. Keski, suuri vai smartti)?  Miten on lämmityksen ja käättöveen priorisointi?  Onko käätössä lämpimänkäyttöveen ajoittainen korotus? Onko asennettu BT25 ulkoinen menoputki anturi? Miktkä lämpökäyrän asetukset?

Jos lämmityksen asetus on manuaali kokeilisin ite auto asetusta ja seurallisia miten se vaikuttaa ja mitkä asiat se muuttaa paremmaks tai huonommaksi. Kaikki Termostaattit auki, Ulkosta kiertovesipumppua vois pienemmälle laittaa esim kolmoselle kokkeeks, että saapi meno ja paluulämmön eron pienemmäks ohje olis 5-10. Jos sisäisen pumpun asetusta pääsee muuttamaan, niin vois kierroksen rajottimen sinne 30 takasin.

Käppyrät lämmöistä on myös mukavia. MyUplinkistä niitä näkyviin, nii voipi jottain selevitä. LK rajoitus johonnii lämmönkerrupiirin tapahtummaan (lämmön nousu, kierrosten rajoitusten takia tms), joita ei ainakaan nuilla alotuksen lukemilla pitäs olla. Kait on sihti putsattu?

Monta asioo on ku kaikki vaekuttaa keikkeen ja lopulta saatetaan puhua ihan asteen kahen muutoksesta jossain paekassa. Itellä lähti järjestelmä tulille reilu kuukaas sitten ja on toiminu niinkun pittää, eli vertailu materiaalia on suatavilla siltä osin.

[pithr]

Tässä logia jota lupasin. Kovasti sähkövastuksia käyttää kokoajan, eikä saavuta haluttua pyyntiä oikein.

[jmaja]

Aika samanlaista ongelmaa kuin täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9826.0

Ilmeisesti sinullakaan ei kompressori nosta kierroksia, vaikka asteminuutit ovat alhaalla ja päädytään täysin turhaan vastuksille.

Minkäs mukaan tuossa nyt lasketaan asteminuutteja? Ilmeisesti korkeimman pyynnin mukaan. Onko se ulkoisella kierrolla vai suoraan MLP:n sisäisellä pumpulla?

Laita käyriin myös pyynti ja kompressorin kierrosluku. Jotenkin pitäisi saada kompressori täysille ennen kuin vastukset. Onko kierrosluvulle laitettu jotain rajoituksia?

Todella hölmö kyllä tuo Niben säätölogiikka, kun sallii vastukset, vaikka kompura ei käy täysillä. Miksi sellaista kostaan kukaan haluaisi?

[pithr]

Mielestäni asteminuutit lasketaan MLP sisäisestä pumpusta. Ja kriteerinä asteminuuteillahan oli menoveden lämmön pyynti verrattuna menoveden lämpötilan toteutumaan.

Pitääpä tsekata kierroslukuasetuksia. Minimi oli ainakin uplinkin mukaan 20hz.

Tässä pyynti ja kompressorin taajuus kuvassa.

[jmaja]

Eli 02-08 kompressori käy melkein minimikierroksilla ja vastukset huutaa punaisena. Miten ihmeessä Niben logiikka mahdollistaa tuollaisen?

Joku tuossa nyt rajoittaa kompressorin kierroksia. Tuossahan on joku maksimiylitys kompressorille ja vastuksille erikseen, mutta ei kai siitäkään voi olla kyse, kun menolämpö on alle pyynnin.

[Typo]

Tarvitseeko BT25 olla kytkettynä? logista kun katsoo, niin klo 02:00-08:00 pyynti ja BT25 olleet samalla käyrällä, vastuksia päällä ja kompressorin taajuus 25 Hz. Olisiko anturit kytketty jotenkin väärin? Varaajassahan pitää olla kytkentäohjeen mukaan kytkettynä BT6 ja BT7 anturit. BT6 anturille on oma kiinteä paikka tulokortissa AA3 ja BT7 anturin voi kytkeä valittuun tuloon samalla kortilla, joka sitten pitää ottaa käyttöpaneelista käyttöön.

[oleophobic]

Mitäs tarkoittaa kompressorin huoltotiedoissa "rajoitus lk aktiivinen"? Valikko: Huoltotiedot 3.1 (4/17) kompressori.

Mikä ovat Valikko 5.1.7:n arvot?


Asentajan käsikirja sivu 46:
==========================================
Valikko 5.1.7 - keruuhälytysasetukset

pienin keruu ulos
Säätöalue: -12 – 15 °C
Tehdasasetus: -8 °C

pienin keruu ulos
Tässä asetetaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu hä-
lyttää liian alhaisesta lämmönkeruun menolämpötilasta.
Jos "automaattinen palautus" on valittu, hälytys nollau-
tuu, kun lämpötila on noussut 1 °C asetusarvon yläpuo-
lelle.
Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmön-
keruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen
lämpötilan asetettua minimiarvoa . Kompressorin ohjaus
pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan
2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen
menolämpötilan asetettu minimiarvo.
==========================================

eli jos arvo olisi vain "-4" kompressorin ohjaus laske kompressorin
pyörimisnopeutta jo jos lämmönkeruunesteen lämpötila lähesty -2 °C.

[jmaja]

Tarvitseeko BT25 olla kytkettynä? logista kun katsoo, niin klo 02:00-08:00 pyynti ja BT25 olleet samalla käyrällä, vastuksia päällä ja kompressorin taajuus 25 Hz.

Ei vaan BT2 (meno) ja BT25 (ulkoinen meno) ovat täysin päällekkäin, mutta eroavat käyttövesijaksoissa. Eli tuokin on pääosin alle pyynnin.

[Typo]

Eikö BT25 ole puskurisäiliötä varten?

[pithr]

Keruuhälytysasetukset 5.1.7

Pienin keruu ulos
Automaattinen palautus Kyllä
Hälytyslämpötila -4.0C

Maks. keruu sisään
Hälytyslämpötila 30C

[jmaja]

Tuostahan se syy löytyi! Pistä keruun hälytys oletusarvoon eli -8. Toivottavasti ei kaivo jäädy.

Missäpäin kohde on? Kaivon syvyys? Vuodessa tarvittava energia?

[pithr]

Kohde on Valkeakoskella, Pirkanmaalla. Kaivon syvyys 200m. Meillä ollut sähkönkulutus siellä 21-23000kwh vuodessa.

[jmaja]

Kohde on Valkeakoskella, Pirkanmaalla. Kaivon syvyys 200m. Meillä ollut sähkönkulutus siellä 21-23000kwh vuodessa.

Kuullostaa pahalta yhdistelmältä! Vai onko teillä sähköauto tms. syy suureen sähkönkulutukseen? Jostain valikosta löytyy pumpun tuottama energia ja siitä voi laskea paljonko tuottaa vuodessa.

Lähes 300 m2 alalle Valkeakoskella ei taida 200 m kaivo pitkälle riittää. Miten hyvin tuo on eristetty? Rakennusvuosi?

Mulla tulee Espooseen 230 m kaivo 180 m2:lle (-76, mutta ikkunat uusitaan ja tulee uusi LTO). Tosin tuossa on jo varausta autotallille. 3-12 kW kone tulossa, mahdollisesti F1255 eli sama kuin sinulla, mutta sisäisellä lämminvesivaraajalla.

EDIT: Näkeehän tuosta jo paljon, että 10 kW otetaan vastusten kanssa ja ei tahdo riittää, vaikka pakkasta oli vielä maltillisesti. Siis osatehoinen kone ja vielä osatehoisempi kaivo. Koska tuo on asennettu? Entä kaivo porattu?

[pithr]

Meillä ulkoporeallas mikä vienee noin 3000kwh vuodessa. En ole kokenut, että tämä olisi kovinkaan iso kulutus kun vanha suorasähkölämmitteinen pieni puutalo vei 25000kwh 

Eli jos säädän tuon keruuhälytys oletusarvoon nyt niin pitäisi kompuran lämmittää paremmin?

[jmaja]

Hyvin todennäköisesti kompura ottaa silloin enemmän kierroksia eli antaa aina sinne 12 kW saakka tehoa. Nythän se on käynyt lähellä sitä 3 kW minimitehoa.

MUTTA seurauksena saattaa sitten olla kaivon jäätyminen. Silloin taas pitää miettiä toisen kaivon porausta rinnalle tai hyväksyä vastuskäyttö. Yleensä taitaa kyllä riittää tuo -8 estämään kaivon jäätymisen. Silloin siis paluu kaivoon ei käytännössä pääse kylmemmäksi kuin -6 C.

Mikä tuon historia on? Ei taida olla lainkaan tyypillistä, että tuo arvo on -4. Olisiko laitettu, kun kaivo on jäätynyt?

[pithr]

Meidän alkuperäiskohde. 2017 valmistunut. Täytyy soittaa urakoitsijalle, että onko ollut joku syy silloin.

[luu5]

Meillä ulkoporeallas mikä vienee noin 3000kwh vuodessa. En ole kokenut, että tämä olisi kovinkaan iso kulutus kun vanha suorasähkölämmitteinen pieni puutalo vei 25000kwh 

No onhan yli 20000 kWh maalämpöomakotitalolle aika pahissti. Meillä 220m2 autotalleineen menee 10000 vuodessa. Ollaan 60km etelään Valkeakoskelta.

[jmaja]

Kuka on mitoittanut ja toimittanut kaivon ja pumpun? Onko kerrottu sen olevan osatehoinen? Takuu?

Mutta kokeile nyt ainakin mitä tapahtuu, kun muutat arvon. Seuraa kaivon menoa ja paluuta. Jos kaivolta tulee reilusti pakkasella olevaa ja menee -6, pitää huolestua.

[maalämmittää]

Kuinka paljon lisäystä nibe on käyttänyt? Tieto löytyy lisäys-menusta.

[pithr]

Lisäyksen tiedot 3.3
Aikakerroin: 1347.1
- josta käyttövesi: 304.7

[pithr]

Mahtavaa jengi! Kompressori pauhaa täysillä muutoksen jälkeen ja vesi lämpiää ilman sähkövastuksia.

[jmaja]

Lisäyksen tiedot 3.3
Aikakerroin: 1347.1
- josta käyttövesi: 304.7

Milläs tuo aikakerroin pitää kertoa ko. tapauksessa? Sehän kertoo miten monta tuntia vastukset ovat olleet päällä. Siis muutama sata tuntia vuodessa. Viime talvella ei varmaankaan ollenkaan ja alussa uusi kaivo ehkä oli lämpimämpi?

Lisätehoa näyttää olleen 1-7 kW. Kerrotaanko siis 1:llä, 7:lla vai jollain muulla?

[jmaja]

Mahtavaa jengi! Kompressori pauhaa täysillä muutoksen jälkeen ja vesi lämpiää ilman sähkövastuksia.

Kerro sitten jonkin ajan kuluttua miten keruun meno ja paluu viilenivät ja onko vastuksista päästy kokonaan.

[oleophobic]

Mahtavaa jengi! Kompressori pauhaa täysillä muutoksen jälkeen ja vesi lämpiää ilman sähkövastuksia.

Hieno. Kuin jo mainittu, ota nyt huomio että kaivo ei jäähdy liikaa.

[maalämmittää]

Milläs tuo aikakerroin pitää kertoa ko. tapauksessa?

6:lla.

[v130882]

Lähes 300 m2 alalle Valkeakoskella ei taida 200 m kaivo pitkälle riittää. Miten hyvin tuo on eristetty? Rakennusvuosi?

Ei riitä ei. Ollaan samalla kylällä, pinta-alaa melkeen puolet vähemmän ja kaivo muutamia kymmeniä metrejä lyhyempi. Silti näin pakkasilla kaivo käy aika kylmänä.

[Lappanen]

Ei riitä ei. Ollaan samalla kylällä, pinta-alaa melkeen puolet vähemmän ja kaivo muutamia kymmeniä metrejä lyhyempi. Silti näin pakkasilla kaivo käy aika kylmänä.

Kylmänä käy, mutta kyllä se näillä oikeillakin pakkasilla riittää.

Aloittajan suuri vuosikulutus taisi johtua siitä, että on lämmitetty vastuksilla ties kuinka kauan?

[jmaja]

Aloittajan suuri vuosikulutus taisi johtua siitä, että on lämmitetty vastuksilla ties kuinka kauan?

Ei kai oikeastaan. Alussa mainitsi vastuksilla menneen 2000 kWh/v ja myöhemmin vastuksen tunnit, joista tulee 8000 kWh yhteensä 2017 alkaen.

2000 kWh/v veisi kompuralla ehkä 500 kWh eli 1500 kWh mennyt hukkaan.

Siis ilman vastuksiakin olisi n. 20 000 kWh. Paljonkohan lämpöä oikein tehdään? 10-15 000 kWh lämpöpumpulla eli ainakin 40 000 kWh lattialämmityksellä?