Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Vanhan Lämpöässän korvaajaksi Thermia Diplomat Optimum Duo?  (Luettu 3818 kertaa)

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Minulla on 22 vuotta vanha Lämpöässä 2080 ja 140 metrinen kaivo. Lämmitysteho 7,3 kW + 6 kW. Varaaja 380 l. Kompressorin nimellinen ottoteho 2,45 kW. Lattialämmitys. Lämpö on hyvin riittänyt lukuunottamatta ajoittaista lämpimän käyttöveden loppumista. Kaivon jäätymisen merkkejä en ole huomannut. Kaivossa on ilmeisesti hyvin vettä, sillä porari oli vähän kiroillut, kun vettä suorastaan tulvi kaivosta poratessa. Kallio on alle kahdessa metrissä. Talossa on 165 m2 asuinpinta-alaa yhdessä kerroksessa. Huonekorkeus 2,55-4,5 metriä m, keskimäärin ehkä vajaat 3,5 m. Lisäksi n. 35 m2 lämmitetty kellari/askarteluohuone, jonka lämpötila on ollut n. 18 astetta. Vuotuinen sähkönkulutus n. 15 000 kWh sisältäen kaiken sähkön. Kompressorin käyttötunnit olleet viimevuosina  2100-2400 tuntia vuodessa. Alkuvuosina oli jopa yli 3000 h vuosia. Sähkövastuksen käyttötunteja tyypillisesti 20-50 h/a. Parin automatiikan häiriötilanteen takia on ollut 150 h/a.

Olen alkanut pohdiskella, mitä järkeviä vaihtoehtoja olisi tulevaisuutta varten. 22 vuotta on varmaankin jo kohtuullinen ikä kompressorille, eli sen työsopimuksen irtisanominen on ilmeisesti näköpiirissä, enkä haluaisi joutua myöskään tilanteeseen, jossa se päättää lopettaa työt jouluaattona kunnon pakkasilla.

Sain tarjouksen Thermia Diplomat Optimum Duo 8 pumpusta ja erillisestä 500 litran Thermia WT-T 500 varaajasta. Myyjän mielestä sopiva yhdistelmä, josta riittää myös lämmintä käyttövettä. Hän ei suositellut invertteripumppua vanhaan kaivoon. Miltä tuntuu, olisiko tuo järkevä paketti ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota? Ajattelin tutkia tämän vaihtoehdon nyt niin, että ymmärrän sen edut ja haitat ja sen jälkeen voin vielä pyytää tarjouksia mahdollisesti muiltakin.

Olen ajatellut myös jäähdytysmahdollisuutta ja varaus siihen on tarjouksessa. Olisiko jäähdytyksellä käytännön merkitystä kaivon jäätymisen ehkäisysyssä?

Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Koetin noin karkeasti laskea lämmityksen mitoitusta ja näyttäisi suunnilleen tältä:

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         6,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 °C
- Maasta kerätään          ( 4,4 COP)   5,7 kW   15 378 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 479 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 479 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 514 kWh

• Tarvitaan 151 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,29 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 147 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.       Poraussyvyys   151 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 151 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      302 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,3 l/min = 1518 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   33 kPa = 0,33 bar

Tämä laskelma on karkea ja arvauspohjainen.
Ei ole mikään takuumitoitus!

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Minulla on 22 vuotta vanha Lämpöässä 2080 ja 140 metrinen kaivo. Lämmitysteho 7,3 kW + 6 kW. Varaaja 380 l. Kompressorin nimellinen ottoteho 2,45 kW. Lattialämmitys. Lämpö on hyvin riittänyt lukuunottamatta ajoittaista lämpimän käyttöveden loppumista. Kaivon jäätymisen merkkejä en ole huomannut. Kaivossa on ilmeisesti hyvin vettä, sillä porari oli vähän kiroillut, kun vettä suorastaan tulvi kaivosta poratessa. Kallio on alle kahdessa metrissä. Talossa on 165 m2 asuinpinta-alaa yhdessä kerroksessa. Huonekorkeus 2,55-4,5 metriä m, keskimäärin ehkä vajaat 3,5 m. Lisäksi n. 35 m2 lämmitetty kellari/askarteluohuone, jonka lämpötila on ollut n. 18 astetta. Vuotuinen sähkönkulutus n. 15 000 kWh sisältäen kaiken sähkön. Kompressorin käyttötunnit olleet viimevuosina  2100-2400 tuntia vuodessa. Alkuvuosina oli jopa yli 3000 h vuosia. Sähkövastuksen käyttötunteja tyypillisesti 20-50 h/a. Parin automatiikan häiriötilanteen takia on ollut 150 h/a.

Olen alkanut pohdiskella, mitä järkeviä vaihtoehtoja olisi tulevaisuutta varten. 22 vuotta on varmaankin jo kohtuullinen ikä kompressorille, eli sen työsopimuksen irtisanominen on ilmeisesti näköpiirissä, enkä haluaisi joutua myöskään tilanteeseen, jossa se päättää lopettaa työt jouluaattona kunnon pakkasilla.

Sain tarjouksen Thermia Diplomat Optimum Duo 8 pumpusta ja erillisestä 500 litran Thermia WT-T 500 varaajasta. Myyjän mielestä sopiva yhdistelmä, josta riittää myös lämmintä käyttövettä. Hän ei suositellut invertteripumppua vanhaan kaivoon. Miltä tuntuu, olisiko tuo järkevä paketti ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota? Ajattelin tutkia tämän vaihtoehdon nyt niin, että ymmärrän sen edut ja haitat ja sen jälkeen voin vielä pyytää tarjouksia mahdollisesti muiltakin.

Olen ajatellut myös jäähdytysmahdollisuutta ja varaus siihen on tarjouksessa. Olisiko jäähdytyksellä käytännön merkitystä kaivon jäätymisen ehkäisysyssä?
Kuinka kylmäksi se kaivo nykyisillään menee kylmimmillään?

Miksi vanha kaivo<>invertteri olisi myyjän mielestä huono kombo, urbaania legendaa ehkä, miksi on/off istuu siihen vanhaan kaivoon paremmin?
Onko niiin että "vanha hevonen mitään uusia opi" eli kaivo tottunu on/off eikä osaa käyttäytyä tasasemman kuorman kanssa  :D

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Kuinka kylmäksi se kaivo nykyisillään menee kylmimmillään?

Miksi vanha kaivo<>invertteri olisi myyjän mielestä huono kombo, urbaania legendaa ehkä, miksi on/off istuu siihen vanhaan kaivoon paremmin?
Onko niiin että "vanha hevonen mitään uusia opi" eli kaivo tottunu on/off eikä osaa käyttäytyä tasasemman kuorman kanssa  :D

En tarkkaan tiedä kaivon lämpötilaa, kun sitä on tullut katsottua aika harvoin, eikä mitään lämpötilahistoriaa jää muistiin. 2-3 astetta oli viime viikon pakkasilla kaivon paluu.

Ymmärtääkseni hän perusteli sillä, että on/off käytöllä kaivo ehtii välillä palautua. Tämäntapaista selitystä luin jostain postauksesta myös maalämpöfoorumilla. Itse ihmettelen vähän tuota, eikö kyseessä ole nimenomaan se, kuinka paljon lämpöä kaivosta otetaan vuodessa? Ei kai sillä ole väliä, otetaanko isolla teholla pätkittäin, vai pienellä teholla jatkuvasti?
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
No hyvät lämmöt jos käynnin lopussa +2 tulee ylös...nyt jos vähän kylmenee niin kannattaa koittaa se selvittää kaikka Bilteman tjms muistiin jättävän min/max halpis mittarin kaa...

Joo tuo on legendaa että se off olis kunnon lepoa, se otettava kokonaisenergia on määräävä, uusi pumppu on parempi SCOPpinen joten se vara olis hyvä kaivossa olla mutta tuo kertomasi lämpö viittais vähän siihen kuten myös se porausvaiheen vesimäärä.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Koetin noin karkeasti laskea lämmityksen mitoitusta ja näyttäisi suunnilleen tältä:

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         6,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      7,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -29 °C
- Maasta kerätään          ( 4,4 COP)   5,7 kW   15 378 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 479 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 479 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa        1 514 kWh

• Tarvitaan 151 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,42 l/s (= 25,29 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 147 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.       Poraussyvyys   151 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 151 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      302 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,1 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,42 l/s = 25,3 l/min = 1518 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,42 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   33 kPa = 0,33 bar

Tämä laskelma on karkea ja arvauspohjainen.
Ei ole mikään takuumitoitus!

Onko merkitystä sillä, että keruuneste menee kaivoon yhtä putkea ja palaa kahta putkea?
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Tuosta mitoituslaskelmasta huomasin vielä yhden jutun, jota en huomannut kertoa. Ilmanvaihdon jälkilämmitystä ei ole. IV-kone on pyöriväkennoinen Enervent LTR3. Kuinkahan paljon laskelmasi 1514 kWh:sta pitää sitten ottaa kaivosta?
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 178
  • L-Ässä V-7
Lainaus
Onko merkitystä sillä, että keruuneste menee kaivoon yhtä putkea ja palaa kahta putkea?
Tällä on merkitystä lähinnä painehäviöön pienentäen sitä vielä tuosta "Tomppelin" laskemasta arvosta.
Eikö L-Ässässä putket menny toisinpäin, kaksi alas ja yksi ylös. Tosin ei silläkään taida olla merkitystä kuinkapäin ne menevät.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
No hyvät lämmöt jos käynnin lopussa +2 tulee ylös...nyt jos vähän kylmenee niin kannattaa koittaa se selvittää kaikka Bilteman tjms muistiin jättävän min/max halpis mittarin kaa...

Joo tuo on legendaa että se off olis kunnon lepoa, se otettava kokonaisenergia on määräävä, uusi pumppu on parempi SCOPpinen joten se vara olis hyvä kaivossa olla mutta tuo kertomasi lämpö viittais vähän siihen kuten myös se porausvaiheen vesimäärä.

Yritän käydä kyttäämässä, mikä on lämpötila käyntijakson lopussa. Nyt ulkona on mollut muutaman päivän 0-+3 astetta. Voi olla, että tuo mielikuvani +2-+3 paluulämpötilasta on optimistinen.

Thermian sivuilla sanotaan näin: "Uusimmat mallimme, jotka on varustettu invertteriohjatulla kompressorilla, ovat niin tehokkaita että pystyvät erittäin tehokkaasti hyödyntämään kapasiteettia olemassa olevasta lämpökaivosta." Tuohan voisi tietysti tarkoittaa, että invertteripumppu voi ottaa kaivosta enemmän lämpöä, kuin on/off. Tuskin tuo ero kuitenkaan hirmuisen suuri on, vai kuinka?
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Sain kiinni yhden käyntijakson. Kompuran käynnistyessä lämpötila oli 3,7 oC ja pysähtyessä 2,7 oC.
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Oliko pitkäkin jakso?

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Tuosta mitoituslaskelmasta huomasin vielä yhden jutun, jota en huomannut kertoa. Ilmanvaihdon jälkilämmitystä ei ole. IV-kone on pyöriväkennoinen Enervent LTR3. Kuinkahan paljon laskelmasi 1514 kWh:sta pitää sitten ottaa kaivosta?

Muuttui vähän laskelma, kun vaihdoin ilmanvaihdon toisenlaiseksi.
Nyt näyttäisi suunnilleen tältä:

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 30 °C  -  menovesi lämpötila max 33 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -26 °C
- Kellari 1999: Lattialämmitys, 21°C, 165 m2, 561 m3:   6,60 kW   17 766 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ         6,60 kW   17 766 kWh

• Kiinteistö,  165 m2,  561 m3          5,4 COP   6,26 kW   17 766 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,174 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,10 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,5 SCOP   7,4 kW   22 566 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -1 520 kWh   0,50 kW   21 046 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   21 046 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            7,40 kW   21 046 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 98   Luokka = B )      21 046 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      7,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   7,4 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -26 °C
- Maasta kerätään          ( 4,5 COP)   6,0 kW   16 319 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   4 727 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 727 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!    0 kWh

• Tarvitaan 159 metrinen lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,45 l/s (= 26,74 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 155 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 4 m.    Poraussyvyys   159 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 159 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä      318 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 4,6 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,45 l/s = 26,7 l/min = 1604 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,45 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   38 kPa = 0,38 bar

Ja tämäkin laskelma on taasen vain karkea ja kovasti arvauspohjainen.
Ei ole mikään takuumitoitus!

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
12 minuuttia.
No ei kovin pitkäaika...

Mistä kumpuaa tuo iso 500L varaajakoko LV:lle, paljonko vesimittari sanoo m3/a?


Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
No ei kovin pitkäaika...

Mistä kumpuaa tuo iso 500L varaajakoko LV:lle, paljonko vesimittari sanoo m3/a?

Vettä kuluu noin 100-120 m3 vuodessa. Siitä kesällä kasteluun melko paljon. Lämpimän veden kulutusmittausta ei ole, joten on vaikea arvioida veden lämmitysenergiaa.

500 l on myyjän ehdotus. Nykyinen varaaja on 380 l. Myyjän mukaan poreamme (pieni), käyttö max kerran viikossa, on niin iso kuluttaja, että kannattaa laittaa isompi varaaja. ykyisen kanssa on välillä ollut ongelmia lämpimän veden riittävyyden kanssa. Luulen kuitenkin, että ongelma on jossain varaajan kunnossa, koska alkuvuosina vesi riitti, vaikka asu´kkaita oli enemmän.
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
No ei ole vesimäärä paljoa varsinkin jos kasteluunkin, melkein sanoisin normaalin  koneen hommia jossa integroitu varaaja, luxusta/boostia tjms koneesta päälle kun ammeillaan  ;)

Toisaalta mikä on hintavertailu, sehän merkitsee, vertaisin 3 vaihtoehtoa:
-Integroitu
-Integroitu + ES 200L puskuri esilämmityskierukalla
-Duo 300L varaajalla

Atlas taitaa olla toimimaton vaihtoehto tähän kun lattialämmitys.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
No ei ole vesimäärä paljoa varsinkin jos kasteluunkin, melkein sanoisin normaalin integroidun koneen hommia, luxusta koneesta päälle kun ammeillaan  ;)

Toisaalta mikä on hintavertailu, sehän merkitsee, vertaisin 3 vaihtoehtoa:
-Integroitu
-Integroitu + ES 200L puskuri esilämmityskierukalla
-Duo 300L varaajalla

Atlas taitaa olla toimimaton vaihtoehto tähän kun lattialämmitys.

Olinkin jo kysynyt myyjältä lisätietoja, mm hintaeroa 300/500 l varaaja.

Tuo 12 minuuttia on perstuntumallani ollut aika tyypillinen käyntiaika näillä keleillä. En ole tarkemmin katsonut, mitä tapahtuu kunnon pakkasilla. Ensi viikolle lupaillaa -10 asteen tienoille.

Kannattaisikohan varaajan säätöjä muuttaa? Ovat alkuperäiset tehdasasetukset.
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa Maxxis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 142
  • Maalämpöfoorumi
Onko merkitystä sillä, että keruuneste menee kaivoon yhtä putkea ja palaa kahta putkea?

Onko sulla kaivossa kiertämässä Thermera lämmönsiirtoneste? Ainakin Messinkien väri vähän viittaisi tähän.
Jos on niin kannattaa vaihtaa kaikki vanhat messinkiosat ja melkein jopa nestekkin, se on hyvin syövyttävää messinkiosille.

Ja itse laittaisin kyllä Inverter Duon (Atlas) mielummin kuin Optimumin.
Thermia Inverter Duo M + 220m + 750 l Termax Aqua Geo Hybrid
Lattialämmitetty 113+25 m2 (530m3) Hirsi-/Lasitalo.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Onko sulla kaivossa kiertämässä Thermera lämmönsiirtoneste? Ainakin Messinkien väri vähän viittaisi tähän.
Jos on niin kannattaa vaihtaa kaikki vanhat messinkiosat ja melkein jopa nestekkin, se on hyvin syövyttävää messinkiosille.

Ja itse laittaisin kyllä Inverter Duon (Atlas) mielummin kuin Optimumin.

En muista mikä neste siellä on, käsitykseni mukaan jonkun sortin alkoholi. Haisee vahvasti denaturoidulta spriiltä. Tieto saattaa löytyä vanhoista papereista.

Miksi Atlas Diplomat Optimumin sijaan?
« Viimeksi muokattu: 29.01.21 - klo:07:21 kirjoittanut TimoJ »
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa Maxxis

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 142
  • Maalämpöfoorumi
En muista mikä neste siellä on, käsitykseni mukaan jonkun sortin alkoholi. Haisee vahvasti denaturoidulta spriiltä. Tieto saattaa löytyä vanhoista papereista.

Miksi Atlas Diplomat Optimumin sijaan?

Ok eli neste ei ole turkoosin sinistä?

Inverter/Atlas koneessa on uusin ohjausjärjestelmä ja monipuoliset toiminnot.
Tuo optimum on kyllä myös ihan hyvä kone jos ei mitään hienouksia kaipaa :)
Mutta heti kun tarvii ulkoisia säätöpiirejä/pumppuohjauksia/jäähdytyksiä jnejne. niin ehdottomasti tuo uusi inverteri kompuralla varustettu.
Thermia Inverter Duo M + 220m + 750 l Termax Aqua Geo Hybrid
Lattialämmitetty 113+25 m2 (530m3) Hirsi-/Lasitalo.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Ok eli neste ei ole turkoosin sinistä?

Inverter/Atlas koneessa on uusin ohjausjärjestelmä ja monipuoliset toiminnot.
Tuo optimum on kyllä myös ihan hyvä kone jos ei mitään hienouksia kaipaa :)
Mutta heti kun tarvii ulkoisia säätöpiirejä/pumppuohjauksia/jäähdytyksiä jnejne. niin ehdottomasti tuo uusi inverteri kompuralla varustettu.

Harkitsen jäähdytyksen rakentamista. Myyjän mukaan tarjouksessa on mukana ns jäähdytysvalmius, jonka tarkkaa sisältöä en tiedä. Jäähdytys voisi ainakin teoriassa pienentää kaivon jäätymisriskiä vanhassa kaivossa, kun kesäaikana ajetaan lämopöä kaivoon. Onkohan tämän merkityksestä kokemusta tai laskelmia?

Mitä käytännössä merkitsee mainitsemasi ulkoiset säätöpiirit yms jäähdytyksen yhteydessä?
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 228
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Ok eli neste ei ole turkoosin sinistä?

Inverter/Atlas koneessa on uusin ohjausjärjestelmä ja monipuoliset toiminnot.
Tuo optimum on kyllä myös ihan hyvä kone jos ei mitään hienouksia kaipaa :)
Mutta heti kun tarvii ulkoisia säätöpiirejä/pumppuohjauksia/jäähdytyksiä jnejne. niin ehdottomasti tuo uusi inverteri kompuralla varustettu.
Mitähän pienin Atlas duo maksaa?
Vaikka verrattuna Calibra duo...

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Olen nyt ottanut muutaman kerran ylös lämpötiloja. Kunnon pakkasilla paluulämpötila putosi käyntijakson lopussa jo karvan verran alle 0-asteen. 22 vuotta käytössä olleen kaivon lukemat näyttävät minusta ihan hyviltä, mutta miten käy, jos kaivosta otetaan lämpöä 10-20% enemmän?
Liitteessä taulukko kolmen erilaisen päivän lämpötiloista.

Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Riippuu myöskin siitä, mikä on keruulle palaavan lämpötila.
Jos niiden erotus, eli dT on pieni, noin 3 K, sietää ilmeisesti 10 % lisäkuormaa, 20 % voi olla liikaa.

Poissa TimoJ

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 19
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Valitettavasti pumpusta ei löydy keruupiirin menolämpötilaa. Ihmettelen kyllä miksi.
Lämpöässä 2080 vuodelta 1999, 150 m porakaivo.