Pitää huomioda, että tuossa verrattiin vain piiskapumpun lisääntynyttä sähkönkulutusta ja se piiskapumppu myös maksoi. Siis "väkisin" nostettiin virtaus 40 mm putkessa samaksi ulkoisella pumpulla.
Lisäksi kyse oli on-off MLP:stä, joka vaatii aina täyden virtaaman. Kaivokin oli 300 m.
Kokonaisuus varsin kaukana esim. mun tapauksesta, jossa pähkäilen keräimen kokoa 230 m kaivoon invertteripumpulla, jossa automaattisesti säätyvä kiertopumppu. Vastaavasti sille laskien (ilman piiskapumppua) tulisi luultavasti TMA menemään yli 50 vuoden 45 mm keräimelle.
Tuon päälle tulee ne kymmenet tai muutamat sadat tunnit vuodessa, jolloin invertteri käy niin kovalla teholla, ettei kiertopumpun teho riitä pitämään dT:tä haluttuna. Mun tapauksessa täydellä 12 kW teholla dT olisi n. 4,3 C. Pyrkiikö F1255 edes alempaan? 45 mm keräimellä pääsisi 3,6:een. Mikä vaikutus 0,7 asteella on COPiin? Tehon pitäisi riittää, joten mahdollinen tehon aleneminen ei haittaa.
Piiskapumpussa en näe mitään tolkkua yhden MLP:n OKT-tapauksessa. Jos sen voi välttää keruutaputkea kasvattamalla, tulee se luultavasti pumppua halvemmaksi jo investointina. Lisäksi pumppua joutuu uusimaan monta kertaa keräimen elinkaaren aikana.
Tietysti se MLP:n sisäisen pumpun sähkönkulutus riippuu keruupiirin painehäviöstä, jos se on säädettävissä.
500 € on tietysti pikkuraha tässä konkurssissa, mutta ihan mielenkiintoista miettiä mihin se kannattaa sijoittaa. 45 mm keräimeen, 16 m syvempään kaivoon, paremman COP:n MLP:hen, alemman menoveden lämmönjakoon, hienompaan säätösysteemiin (esim. Smatrix) vai aivan muualle.
Vielä en ole vakuuttunut, että 45 mm on noista alkuunkaan paras. Kaivon syventäminen lisää tietysti pumppaussähkönkulutusta entisestään. Jossain vaiheessa syvemmästä kaivosta on pelkkää haittaa eli kiertopumpun sähkönkulutus kasvaa enemmän kuin syvemmän kaivon lämpimämpi vesi vähentää.
