Sorvarin Thermia Atlas 4-18

[realii]

Pyöriikö sinulla keruupumppu jatkuvasti 100% vai onko vain kuvan hetkellä sattunut olemaan täydellä teholla?

[Maxxis]

Pyöriikö sinulla keruupumppu jatkuvasti 100% vai onko vain kuvan hetkellä sattunut olemaan täydellä teholla?

Ei se aina pyöri 100%, kuitenkin koneen itse ohjaamana 0%, 40-100%.
Taitaa olla niin että nostaa kierroksia 100% kun keruun lämpötilaero on alle 3C.

[Sorvar]

Täytyy katsella jos jossainvaiheessa jonkinlaista seurantaa tekee.
Vaatii vaan sekin aikaa, että tutustuu noihin.

Tänään tilasin Esben toimilaitteen suntille ja pari Danfossin lämpötila-anturia. Saa sitten pumpun taakse tuon lattialämmön säädön.

[realii]

Ei se aina pyöri 100%, kuitenkin koneen itse ohjaamana 0%, 40-100%.
Taitaa olla niin että nostaa kierroksia 100% kun keruun lämpötilaero on alle 3C.

Kysyin vähän huonosti. Tuon keruupumpun alimman ja suurimman nopeuden kun voi itse määrittää, niin senhän voi pakottaa pyörimään haluamallaan nopeudella. Piti kysymäni, että onko itse asetuksista määritetty keruupumppu pyörimään alimmillaan ja suurimmillaan 100%?

Sekä jos näin tekisi, että keruupumppu pyörisi täydellä nopeudella kokoajan, niin mitä haittoja / hyötyjä tästä on?

[Maxxis]

Kysyin vähän huonosti. Tuon keruupumpun alimman ja suurimman nopeuden kun voi itse määrittää, niin senhän voi pakottaa pyörimään haluamallaan nopeudella. Piti kysymäni, että onko itse asetuksista määritetty keruupumppu pyörimään alimmillaan ja suurimmillaan 100%?

Sekä jos näin tekisi, että keruupumppu pyörisi täydellä nopeudella kokoajan, niin mitä haittoja / hyötyjä tästä on?

Niin siis minulla on asetus että kun kone ei käy talvella niin pumppu on seis, ja kun kone käy niin saa itse säätää 40-100%.
Ei kait siitä suoranaisesti mitään haittaa ole että pyörii 100% koko ajan, lämpötilaerot taitaa jäädä pienemmiksi silloin.
Saattaa olla että kylmäainepiirissä tapahtuisi jotain kummallista kun on kompressorissakin tehonsäätö, niin antaa itse ohjata vaan.

Nyt ulkolämpötila on ollut noin -2 koko edellisen vuorokauden ja HGW on tuottanut kokonaan käyttöveden, eli ei ole kone tehnyt käyttövettä 24 tuntiin.

[Sorvar]

Joku tuossa hgw hommassa mielestäni mättää.
Ei tosiaan ole käyttövesi yli tuon 62 asteen käynyt.
Laitoin asetuksista sen käyttöveden comfortille ja sitten alkoi vastuksetkin jo tulla mukaan. Ne laitoin vastuksien asetuksista pois ettei pääse kompuran kanssa päälle.
Joku siellä rajaa tuon käyttöveden tuonne kuuteenkymppiin, mutten keksi tosin että mikä..

[Maxxis]

Joku tuossa hgw hommassa mielestäni mättää.
Ei tosiaan ole käyttövesi yli tuon 62 asteen käynyt.
Laitoin asetuksista sen käyttöveden comfortille ja sitten alkoi vastuksetkin jo tulla mukaan. Ne laitoin vastuksien asetuksista pois ettei pääse kompuran kanssa päälle.
Joku siellä rajaa tuon käyttöveden tuonne kuuteenkymppiin, mutten kek oosi että mikä..

Oisko laittaa toiminnasta dataa esim. Onlinesta?

[Sorvar]

Koitan huomenna laittaa onlinesta käyrää kun pääsen tietokoneelta kaappaan kuvan.

[Sorvar]

Tässä liittyen edelliseen käppyröitä.

Eilinen:
https://www.dropbox.com/s/frktyeg5ev2w4z5/13.png?dl=0

Tämä päivä:
https://www.dropbox.com/s/xfp8xi7evtkmbby/14.png?dl=0

[Maxxis]

Juu elikkäs keruupumpullahan ei tuon kanssa ole juuri mitään tekemistä.
Ja mitkäköhän on sinun käyttöveden käynnistys (45C?) ja pysäytys (60C?) lämpötilat?

Noitten trendien mukaan kone käy tekemässä käyttövettä aika tiheään, ja näyttää siltä että käyttöveden lämpötila ei loggaannu kunnolla..
-> Tämä saattaa johtua siitä että kone ei pääse sinun pysäytyslämpötilaan (onkohan 60C?) ja yrittää hetken kuluttua uudestaan. Yritäppä laskea pysäytyslämpötila parilla asteella (->57C).
Saattaa myös johtua siitä että asetus 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' on päällä, jolloin kone hyppää tuottamaan käyttövettä heti kun hanoja on käytetty. (Laita pois jos on päällä)

En muista nähneeni järjestelmästäsi kuvaa toteutuksesta, mutta käppyröistä voisin päätellä että puskurivaraaja on kytketty 4-putkikytkennällä?
Kone sammuu koska lämmityspuolen paluun ja menojohdon asetusarvon välillä ei ole tarpeeksi eroa.
Tämä saattaa johtua siitä että termostaatteja menee kiinni verkostopuolella, kokeilisin avata termostaatteja ja tiputtaa käyrää kunnes sisälämpötila tuntuu hyvältä.

Oletettavasti kuitenkin kun ulkona on tasainen nollakeli niin talo edelliseltä vuosituhannelta pitäisi kuluttaa ainakin minimitehon 3kW.
Mikä on lämmityskäytön minimivaihde? Sen voisi tiputtaa 1:lle. Oma kone junnaa pääasiallisesti 1-3 vaihteella 0 keleillä.

[Sorvar]

Muistaakseni 60/40 tuo käyttövesi ja tuo käynnistys lämpötilan laskiessa on päällä. Sen nappaan pois pikimmiten.

Neliputkisesti kytketty. Ja pikkukämpän pattereista on termarit auki.
Toisessa kämpässä lattialämmityksessä vain keittiössä termostaatti paikallaan (leivinuunin takia) (vielä vähän hakusessa virtauksien säädöt jakotukeilla). Saunan lattialämmityksen pitäisi olla tasainen kun on ns. Paluusäätöinen eli siinä venttiilissä on termari joka pitää veden paluulämmön vakiona.
Pätkittäistä tehontarvetta tuo autotallin puhallin. Koitin siitäkin linjasäädöllä saada kulutuspiikkiä loivemmaksi.

Katton tuon vaihdehomman kun pääsen pumpulle.

Perjantaina tulee kaupunkikin tekemään lopputarkastuksen.

[Sorvar]

Kompressoriasetuksissa suurin järjestelmän menoläpötila 70 ja paluu 65
Vaihderajoitukset lämmityksellä 1 ja 12 käyttövedellä 5 ja 9.

[aarne]

Entäs paljon sielöä hgw asetuksissa on maksimilämpötila? Kun johan sekin estää lämpötilan nousun jos sitä suitsittu..

[Sorvar]

80 astetta on hgw maks. Lämpötilaero käynnistys on 5 ja latauspoikkeama -4

Puhdistin nukkasihdit ja samalla laitoin uudelleenkäynnistyksen jos vaikka joku bitti olis ollu järjes poikittain.

Mites tuon puskurin veden kierrätys kun asetuksista löytyy
Järjestelmän pumppu joka ei ole käytössä.
Kiertovesipumppu (lp) jossa min 30 max 100 ja virtauksen valmiustila 30 käyttöveden pienin nopeus 30 ja suurin 100
Keruuliuospumppu (lp) jossa min 50 max 100 lämmönkeruupumpun virtauksen valmiustila 50

[Maxxis]

80 astetta on hgw maks. Lämpötilaero käynnistys on 5 ja latauspoikkeama -4

Puhdistin nukkasihdit ja samalla laitoin uudelleenkäynnistyksen jos vaikka joku bitti olis ollu järjes poikittain.

Mites tuon puskurin veden kierrätys kun asetuksista löytyy
Järjestelmän pumppu joka ei ole käytössä.
Kiertovesipumppu (lp) jossa min 30 max 100 ja virtauksen valmiustila 30 käyttöveden pienin nopeus 30 ja suurin 100
Keruuliuospumppu (lp) jossa min 50 max 100 lämmönkeruupumpun virtauksen valmiustila 50

Tiputit käyttöveden pysäytysrajaa ja tuon 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' asetuksen pois?

Tuo Kiertovesipumppu (lp) pitäisi pyöriä 30% kun kone käy 1 vaihteella. Joten ei sitäkään voi tiputtaa.
Onko verkostopuolella varaa tiputtaa virtaamaa? Eli kasvattaa lämpötilaeroa.

[Sorvar]

Tuo 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' on nyt pois.
Koitan sitten pudottaa tuota ylärajaa vaikka 55 asteeseen. Annoin sen olla tuossa ala 40 ja ylä 60 sen takia että tekis vettä harvemmin.

[aarne]

Voiko olla niin, ettei vaan meinaa olla lämmitystarvetta sitten tarpeeksi..? Ei niin tarkkaan ole tullut seurailtua hgwtä, mutta mielestäni symboli näytössä jo 3 portaalla. Ainakin nelosella. Jotain 45 asteista vettä puuhailee masiina.

[Sorvar]

Kulutusta tarvittaisiin enemmän, että hgw jaksaisi tuupata lämmintä.
Ei tosin näillä keleillä ole tarvetta.

Shuntin moottori ja puskurin lämpötila-anturi tuli ja on asennusta vaille.

Pirkanmaan ely-keskuskin laittoi joululahjan. Eli tuli hyväksytty päätös tuolle 4000e tuelle öljylämmityksestä luopumiseen (hakemus laitettu 09.10.2020). Nyt vaan täytyy hakea maksatusta.

[aarne]

Kulutusta tarvittaisiin enemmän, että hgw jaksaisi tuupata lämmintä.
Ei tosin näillä keleillä ole tarvetta.

Noni. Nytpähän on aikalailla sitten selvillä että milloin sitä tulistuslämpöä alkaa olla tarjolla.

[Maxxis]

Tässä vielä tuon tehonrajoittimen ohjekirja.
Sitä ei näköjään löydy mistään..

Jos joku haluaa itse viritellä koneeseen niin minulla on ylimääräinen liitinkaapeli.
Ja veikkaan että ei toimi Calibrassa, siinä taitaa olla erilainen tuo piirikortti.

[Sorvar]

Kyselin thermian asiakaspalvelusta virtamuuntajien ja tehomittarin käytöstä ja sanoivat ettei toimi yhtä aikaa.

Ajatus oli laittaa tuo tehovahti energiamittariksi pumpun ottamaa sähköä mittaamaan ja virtamuuntajat seuraamaan koko kiinteistön pääsulakkeiden kuormitusta.

Täytyy katsoa jos joskus innostuu ostaan vermeet ja testaan.
Tuossa ohjeen lopussa kuitenkin mainitaan tuo että molemmat voi olla kytketty.

[Sorvar]

Nyt kun on pakkasta ollut niin hgw on mukavasti tuottanut käyttövettä. Kävi jo -13 pakkasilla käyttövesi 70 asteisena.

Lattialämmityksen shuntti tottelee nyt pumppua ja puskurin anturikin on valmiiksi johdotettuna. Täytyy vaan ehtoolla sorvata anturin päälle kuparista holkki kun anturitasku on  halkaisijaltaan 16mm ja danfossin anturi vajaa 6mm.
Sama tuolle lattialämmityspiirin anturille kun senkin tasku on 10mm ja anturi 6mm. Varmaan vähän tarkempi ja nopeemmin reagoi anturi kun ei ole niin paljoo ilmaa välissä.
Oikeen jos hifistelee ni sipasee piitahnankin väliin.

[Roori]

Piitahna niihi  aina kuuluu laittaa...meniskö koko homma pelkällä tahnalla ilman muita virityksiä

[aarne]

Tuo on vähän epäselväksi minulle jäänyt että onko piitahna niin hyvää johtamaan lämpöä kuin puhutaan, verroinkin paksuna kerroksena. Mutulla heittäisin että edes sinnepäin oleva kupariholkki olisi parempi vaikka ei olisi mitään tahnoja edes väliaineena, kuin pelkkä paksu kerros mitään tahnaa.
Pitäisi testata joskus kun ei muuta tekemistä olisi noiden eroja. Paljonko heittäisi ja viivästyisi tieto ihan pelkän ilman ollessa väliaineena..

[Sorvar]

Uskon kyllä tuohon kupariin enemmän kuin piitahnaan. Muutaman satasen välyksellä tekee niin ei kauheasti tarvi tahnan kanssa lutrata.

[Matias]

Paljonko heittäisi ja viivästyisi tieto ihan pelkän ilman ollessa väliaineena..

Joskus testailin ja tuollaisia eroja tuli.

[aarne]

Mielenkiintoista! Nuohan oli ilman anturitaskua putken pintaan teipattuina tai nippausiteellä kirittyinä? Eli käytännössä parin asteen heitto ilman tahnaa. Umpitaskussa josta pää jollain lailla tiivistetty, luulisi saavan parempia lukuja.

[Matias]

Putkiklemmareilla kiinni putkenpinnassa

[aarne]

Verroinkin tällaisessa asennuksessa tahnasta kiistaton hyöty.

[Roori]

Ei sitä piitahnaa turhaan käytetä esimerkiksi jäähdytyssiilien kanssa...

[seppaant]

Minä olen tehnyt tällaisia anturitaskuja

ATS

[Sorvar]

Minä olen tehnyt tällaisia anturitaskuja

ATS

Tuollaisen vois kyllä värkkäillä menojohdon mittaukseen.

Mitä mieltä olette tuosta lämmitysvesien paluusta pumpulle?
Nyt tulee kaikki paluut puskurin kautta pumpulle. Eli siis kahdelta eri lattialämmitykseltä, pattereilta ja autotallin puhaltimelta. Lähdötkin kaikki puskurin kautta.

Joissakin kaavioissa olen nähnyt, että osa paluista osa menee puskurin ohi suoraan pumpulle.

Onkohan tuon pumpun asetuksissa joku tavoite lämpötilaero keruuliuokselle. Kurkkasin äsken ja maasta tuli 2.0 ja maahan meni -1.8 asteista. Keruuliuospumppu pyöri tuolloin 58 prosentilla. Aika usein muutenkin ollut reilu 3,5 astetta tuo ero. Saas nähdä mihin menee kun kunnon pakkasta lupailee loppuviikolle.

[Maxxis]

Tuollaisen vois kyllä värkkäillä menojohdon mittaukseen.

Mitä mieltä olette tuosta lämmitysvesien paluusta pumpulle?
Nyt tulee kaikki paluut puskurin kautta pumpulle. Eli siis kahdelta eri lattialämmitykseltä, pattereilta ja autotallin puhaltimelta. Lähdötkin kaikki puskurin kautta.

Joissakin kaavioissa olen nähnyt, että osa paluista osa menee puskurin ohi suoraan pumpulle.

Onkohan tuon pumpun asetuksissa joku tavoite lämpötilaero keruuliuokselle. Kurkkasin äsken ja maasta tuli 2.0 ja maahan meni -1.8 asteista. Keruuliuospumppu pyöri tuolloin 58 prosentilla. Aika usein muutenkin ollut reilu 3,5 astetta tuo ero. Saas nähdä mihin menee kun kunnon pakkasta lupailee loppuviikolle.

dT3,6 C näyttäs olevan se lämpötilaero mihin keruupiiri pyrkii omassakin koneessa.

Tuo paluujohto on aina viileämpi suoraan verkostosta, olen itse mitannut että ero on keskimäärin 2C mutta voi olla isompikin.
Itsellä paluu siis sekoittuu verkostosta (LL) sekä puskurista. Ja kun lämpöpumppu ei käy niin verkoston paluu kiertää puskuriin.

[Sorvar]

Nyt on vähän pakkastakin ja käyttövesi huitelee 80 asteen nurkilla.

Liitteenä kuvankaappaus onlinesta.

https://www.dropbox.com/s/9xof8teai2dt4we/Screenshot_20210114-202758.png?dl=0

[Sorvar]

Tietääkö joku miten jakopiiri ykkösen suntin toimintaa saisi rauhotettua?
Kp ja ki arvoja muuttamalla ilmeisesti, mutta en tajua mitä ne tarkoittaa.

Siirrän kyllä anturia kauemmaksi suntista tuon kiertovesipumpun toiselle puolelle. Nyt on ihan suntin ja pumpun välissä olevassa t-haaran anturitaskussa tuo anturi. Täytyy vaan tehdä pari tuollaista putken kylkeen asennettavaa anturitaskua.

[Maxxis]

Tietääkö joku miten jakopiiri ykkösen suntin toimintaa saisi rauhotettua?
Kp ja ki arvoja muuttamalla ilmeisesti, mutta en tajua mitä ne tarkoittaa.

Siirrän kyllä anturia kauemmaksi suntista tuon kiertovesipumpun toiselle puolelle. Nyt on ihan suntin ja pumpun välissä olevassa t-haaran anturitaskussa tuo anturi. Täytyy vaan tehdä pari tuollaista putken kylkeen asennettavaa anturitaskua.

Testaappa KP=350 ja Ki=120.
Jos menee liian hitaaksi niin tiputa vähän.

[Sorvar]

Kiitoksia! Koitetaan noilla. Nyt arvot kp=1.0 ja ki=0.1 (tehdasasetus)

[Sorvar]

Ei noissa ollut taulukko kuin kymmeneen asti..

[Sorvar]

Tasan vuosi siitä kun pumppu asennettiin. Ongelmia ei oikeastaan ollut. Säädöt on saatu haettua likimain kohdilleen.
Käyttöveden kiertoa on rajoitettu nyt linjasäätöventtiilillä ja laitoin myös kellokytkimen pätkimään kierron pumppua.
Käy nyt noin 7-23 joka toisen vartin, 23-01 käy vartin tunnista, 01-05 sammuksissa ja 05-07 taas vartin tunnista.

Alkuun oli huolia lämmityspuolen paisarin kanssa kun paineet putoilivat äkillisesti olemattomiin.
Jostain syystä kun laittoi järjestelmään 1 bar painetta niin kun sen päästi nolliin niin ei tullut kuin kahvikupillinen vettä.
Sitten kun rupesin nostamaan 1.3 bariin niin saikin jo päästää vettä kunnolla. (Laskin sittemmin 1,2 bariin)
Ilmeisesti tuo onnlinen paisarin pallo ei vaan lähtenyt sillä 1 barilla laajenemaan.
Keruupiirin paine pysynyt tasaisesti siinä 1 barissa kun sen siihen laskin.
Kerran tuli tänä syksynä hälytys  pienpaineviasta joka lähti kuittaamalla pois, eikä ole tullut takaisin.


Voin kyllä tällä kokemuksella atlasta suositella, mikäli ei tarvitse mitään hienoja mittauksia tuotetusta ja käytetystä energiasta. Tuo online seurantakin on melko köppäänen.

Toivottavasti jatkossakin vehkeet pelaa..

[kotte]

Alkuun oli huolia lämmityspuolen paisarin kanssa kun paineet putoilivat äkillisesti olemattomiin.
Jostain syystä kun laittoi järjestelmään 1 bar painetta niin kun sen päästi nolliin niin ei tullut kuin kahvikupillinen vettä.
Sitten kun rupesin nostamaan 1.3 bariin niin saikin jo päästää vettä kunnolla. (Laskin sittemmin 1,2 bariin)
Ilmeisesti tuo onnlinen paisarin pallo ei vaan lähtenyt sillä 1 barilla laajenemaan.

Järjestelmän vedenpaineen tulee aina ylittää kalvopaisunta-astian esipaine, jotta paisunta toimii tarkoitulla tavalla. Kuvaamasi ongelmakäytös on aivan tyypillinen, kun verkoston paine on alhaisempi kuin kalvopaisunta-astialle on asennuksessa täytetty ilmapuolen esipaineeksi. Eli verkoston riittävästä paineesta on pidettävä huolta ja tässä tapauksessa riittävän raja on jossakin hiukan 1 barin päälle kuvatun perusteella.