Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: Sorvar - 12.11.20 - klo:09:51
-
Ajattelin aloittaa tämän kun nyt rupeaa olemaan kohta maalämpöjärjestelmä asennusta vaille. Asennuksen jälkeen tulen varmaan tarvitsemaan hiukan teknistä tukea ja ehkä jopa jollekin kyseistä pumppua harkitsevalle tämä aihe voi tulevaisuudessa olla hyödyksi.
Mitoitusta ja muita höpinöitä kohteesta on tuolla: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8462.msg112604#msg112604
Linkki kuviin:
https://www.dropbox.com/sc/6fmwu4kvplkacyi/AADgKmyVKnkg4c_mPd6hHgfta
Laitteistoksi siis tulossa:
-Thermia Atlas 4-18
-EM3 Laajennuskortti
-Top-Box
-300l puskurivaraaja
-Varaus keruupiiriin lattiaviilennykselle
-Virtamuuntajat
-Sähkönkulutusmittari
Pumpulla tehdään patterilämpöistä vettä puskuriin ja siitä lähtee myös autotallin kiertoilmakojeelle. (Volcano Mini EC)
https://www.dropbox.com/s/qzuq778igv3wj6c/IMG_20201030_083216.jpg?dl=0
Samaan rakennukseen saunalle menee lattialämmitykseen "paluusäätösesti" omalla pumpulla.
Toisen talon lattialämmitykselle on shuntti ja vanhasta kattilasta otetaan Ouman EH-800B ja pumppuna alpha 1. Tai sitten hommataan säätömoottori shuntille ja lämpöanturi ja säädetään sitte pumpulla.
Lähtötilanne oli tämmönen.
https://www.dropbox.com/s/ta9j88sqadj8nvr/IMG_20201016_211734.jpg?dl=0
Projekti on viimeisen reilun kuukauden aikana edennyt siten, että kaivettiin maahan 3x400m 40x2,4 putkea.
https://www.dropbox.com/s/p4fpm13msfg1wxt/IMG_20201005_093911.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/dz1oc1wyjoynvby/IMG_20201006_151856.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/dk8jkwqirgak6v4/IMG_20201006_151859.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/845zocrn09xnfzl/IMG_20201006_151902.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0swr94lnaq3oz7u/IMG_20201006_151905.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pvhxnrt1au5l0kh/IMG_20201008_110509.jpg?dl=0
Jakopaikalla pellonreunassa putket yhdisti yritys joka toimittaa laitteiston ja tein lecaharkoista huoltokaivon.
https://www.dropbox.com/s/td83ruzlnoqjlp8/IMG_20201025_154122.jpg?dl=0
Pannuhuoneesta purkasin yhden väliseinän, tasoitevaloin lattian ja sinne laitettiin kolmirivinen sähkökeskus. (tulee 32A automaattien takaa niin ei heti kyykkää) Siitä sitten otetaan tulevaisuudessa sähköt autotalliin. Saadaan pois sitten sorvi, kompura ja pylväspora ym. tuon talon sulakkeiden takaa.
https://www.dropbox.com/s/85564kss6sdc2fd/IMG_20201101_144619.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/9xnz4wyygrw0hgw/IMG_20201108_204731.jpg?dl=0
Pääkeskuskin vaihdettiin uuteen isompaan samalla. Keskus on varustettu varavoimatöpselillä.
Pumpun asennus on tällätietoa ensiviikolla.
Sitä ennen on vielä purettava vanha kattila pois ja maalattava osa pannuhuoneesta.
https://www.dropbox.com/s/i4kxyvvmnp3q0kz/IMG_20201108_204619.jpg?dl=0
Asennuksen jälkeen sitten pitää vielä maalailla, asentaa palo-ovi eri kohtaan ja värkkäillä käsienpesuallas ym. pannuhuoneeseen
-
Tarviitko mitään palo-ovee enää jos kattila lähtee?
Mitä EM3 kortilla sa aikaiseksi?
Mihin se asennetaan?
-
Ei jaksa mitään muutakaan ovea haalia tuohon.
Ovi kuitenkin oltava kun tallissa hitsaillaan ja hiotaan niin pölyt ja käryt menis muuten sinne.
En tie edes miten virallinen pannuhuone tuo on ollut.
Jos olis valkeen lyönyt niin olis kyllä ikkunan kautta päässyt katon alle.
Em3 tuli noiden virtamuuntajien takia.
Asennetaan pumpun sisään.
Atlakseen sillä saa:
-pool heating
-Sum alarm (output)
-Passive cooling
-Active cooling without cooling tank
-Current limiter
-Internal brine pump start (on external signal)
-Flow guard
-External alarm (input)
-External brine pump control (ground water pump)
-
Ei jaksa mitään muutakaan ovea haalia tuohon.
Ovi kuitenkin oltava kun tallissa hitsaillaan ja hiotaan niin pölyt ja käryt menis muuten sinne.
En tie edes miten virallinen pannuhuone tuo on ollut.
Jos olis valkeen lyönyt niin olis kyllä ikkunan kautta päässyt katon alle.
Em3 tuli noiden virtamuuntajien takia.
Asennetaan pumpun sisään.
Atlakseen sillä saa:
-pool heating
-Sum alarm (output)
-Passive cooling
-Active cooling without cooling tank
-Current limiter
-Internal brine pump start (on external signal)
-Flow guard
-External alarm (input)
-External brine pump control (ground water pump)
Ok, no sitten se paloovi on ihan paikallaan jos kärytellään, omalla kohalla otin moisen irti ja jätin aukoksi, möin palo-oven pois...yllättävän hyvä artikkeli oli myytäväksi.
Sulla on sitten tarve rajoittaa Atlasta jottei päänallit pauku mittarilta, ilmeisesti...
EM3:lla ei näköjään ole ulkoista shunttia tuossa listassa.
-
Atlas osaa ulkosen shuntin ilman korttiakin.
Virtamuuntajat ei mielestäni olisi ollut pakolliset mutta sähkäri suositteli niin laitettiin.
-
Taitaa itseasiassa pystyä perussettinä ajamaan 2x ulkoista shunttia...
-
Linkissä kuva siitä mitä EM3 kortilla saa Calibraan/Atlakseen
https://www.dropbox.com/s/pnii5btrieljpzn/IMG_20201112_183347.jpg?dl=0
Mikäli tuo toimii.
-
Linkissä kuva siitä mitä EM3 kortilla saa Calibraan/Atlakseen
https://www.dropbox.com/s/pnii5btrieljpzn/IMG_20201112_183347.jpg?dl=0
Mikäli tuo toimii.
Tuo on siis genesis v9.0 tilanne, huvittavaa sinänsä että Calibran kohdalla tuo kumoaa muutaman asian mistä ollut eri käsitys:
-BM:llä ei ole yhtään ulkoisen shuntin ohjausta
-BM:llä Buffer tank ominaisuutta ei ole
Mikä tuo dokumentti on, v2019 ainakin lähtöisin, onkohan tilanne eri kuitenkin?
-
Oli tuo lappu tuolla EM3 paketissa.
En tosiaan tiedä lapun ajankohtaisuudesta tai mistään nykyisistä genesiksen versioista.
-
No kyllä se sitten täytyy olla ajankohtaista tietoa...
Yllättävää tämä ristiriitaisuus, tai sitten ei ???
-
Tuo on siis genesis v9.0 tilanne, huvittavaa sinänsä että Calibran kohdalla tuo kumoaa muutaman asian mistä ollut eri käsitys:
-BM:llä ei ole yhtään ulkoisen shuntin ohjausta
Mistäs tuollainen käsitys on? Kyllä minulle selvisi pian noihin tutustuttua, ettei Calibrassa ole vakiona shuntin ohjausta ja Atlaksessa on.
-
Mistäs tuollainen käsitys on? Kyllä minulle selvisi pian noihin tutustuttua, ettei Calibrassa ole vakiona shuntin ohjausta ja Atlaksessa on.
Luotto Thermialaisten sanomisiin on ollut kova, muutamista kaikkien viesti on ollut että 1 löytyy... :D ja dokut on mitä on, tämä edellä oleva 'ruksi-ruutuun' kuva on selkeä mutta moinen ei ole vastaan astellut.
-
Onhan tuo kerrottu tässäkin:
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/AtlasCalibra_BWCA01IG0202_X027255_en.pdf
-
Onhan tuo kerrottu tässäkin:
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/AtlasCalibra_BWCA01IG0202_X027255_en.pdf
Onhan tuo samaa mieltä kuin tuo em. datalehti...
Ehkä tämä erilainen tarinointi johtuu siitä että edelliset mallit on olleet jotain muuta ja on tarinoitu vanhalta pohjalta.
Noo tämä on eri juttu, ei liity @Sorvarin Atlakseen. (vielä: saman tarinoinnin mukaan Atlaksessa piti olla 2x erillisen shuntin ohjausta vakiona, no ei näytä olevan.)
-
Päivittelin ensimmäiseen viestiin kuvalinkkejä mikäli kiinnostaa.
Lisäilen kuvia sitten kun purku ja asennukset alkavat.
-
Kuinkahan tuohon "kulutusmittarin" laittaisi?
Mahtaakohan em3+virtamuuntajat ja tuo "inverter tehovahti" toimia yhdssä kun on tarkoitettu hoitamaan samaa asiaa eli rajaamaan virtaa pumpulta mikäli meinaa pääsulakkeet paukkua.
Ilmeisesti helpompi vain laittaa tuonne pannuhuoneen sähkökeskukselle erillinen mittari pumpun piuhojen väliin. Olisi tuo inverter tehovahti ollut muutenkin halvempi ja parempi ratkaisu saati tuo em3+virtamuuntajat.
-
Purku käynnissä parasta aikaa. Kattila on nyt ulkoistettu
https://www.dropbox.com/s/e9l4yq7cm2lts7x/IMG_20201124_211410.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/6fwk5q4bulp21fq/IMG_20201124_220453.jpg?dl=0
Aamulla pitäisi ennen kahdeksaa olla asentajat paikalla. (Ja olivatkin.)
Väliaikaraporttia: shunttaukset siistittynä. Seuraavaksi puskuri paikalleen.
https://www.dropbox.com/s/sz47haw0onxxnnz/IMG_20201125_104326.jpg?dl=0
Taas vähän päivittelyä:
Niben UKV 20-300 puskuri meni nurkkaan. (En tiedä miksi Puolalainen Nibe. Luultavasti halvinta kuraa mitä rahalla saa)
Atlaskin löysi paikkansa ja se lämmittelee nyt sähköllä.
Huomenna vuorossa keruupuolen kytkennät, täytöt, ilmaukset ja tuon autotallin puhaltimelle putkitukset.
-
Kuinkahan tuohon "kulutusmittarin" laittaisi?
Mahtaakohan em3+virtamuuntajat ja tuo "inverter tehovahti" toimia yhdssä kun on tarkoitettu hoitamaan samaa asiaa eli rajaamaan virtaa pumpulta mikäli meinaa pääsulakkeet paukkua.
Ilmeisesti helpompi vain laittaa tuonne pannuhuoneen sähkökeskukselle erillinen mittari pumpun piuhojen väliin. Olisi tuo inverter tehovahti ollut muutenkin halvempi ja parempi ratkaisu saati tuo em3+virtamuuntajat.
Nyt vasta älysin että tuo inverter tehovahti on eri asia kuin tuo em3+muuntajat. ::)
Mitenkähän tuo inverter tehovahti nyt sitten pelaa?
-
Nyt vasta älysin että tuo inverter tehovahti on eri asia kuin tuo em3+muuntajat. ::)
Mitenkähän tuo inverter tehovahti nyt sitten pelaa?
Tuo inverter tehovahti asennetaan lämpöpumpun sisään valvomaan lämpöpumpun sähkönsyöttöä, mutta vois kai sen pääsyöttöönkin asentaa..
Periaatteessa molemmat hoitaa samaa juttua, mutta perusperiaate:
Inverter tehovahti; vahtii että lämpöpumppu ei kuluta enemmän tehoa kuin mitä sille sallii (lämpöpumpun sulake)
Ja em3 virtamuuntajat vahtii talon pääsulakkeita, näitä käytetään jos on muita isotehoisia laitteita (esim. sähkökiuas) ja pienet pääpaukut.
Ja iso plussa tuolla inverter tehovahdilla on se että siitä saa lämpöpumpun sähkönkulutustiedot näytölle. (Jännitteet, virrat/tehot ja kumulatiivisen energian)
-
Se vaan on arvoitus, että voiko nuo molemmat olla käytössä samaan aikaan.
Ei tullut vielä asennus valmiiksi. Vieläkin mennään pelkällä sähköllä.
Ei ollut onnistunut keruupiirien putkien tuonti pumpun päältä. Joutuvat menemään pumpun takaseinän läpi ja nostaan sieltä. Myös jakokaivon liitännät tarvitsi hiukan rustausta. Autotallin puhallin oli saatu kytkettyä. Läpiviennit keruuputkille tiiliseinän läpi oli myös porattu.
-
Tämmönen kuvaus on EM330 kohdalla (puhutaan kyllä vain Mega pumpuista):
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/Current_limiter_EM330_ACCLM1IG01_9X028478ML.pdf
1.3 Virranrajoitin/-mittari
Tämän laitteen avulla voidaan seurata kiinteistön tai tietyn sähköasennuksen virran kokonaiskulutusta ja näin
estää sulakkeiden palaminen rajoittamalla ulkoisen sähkövastuksen enimmäisvirtaa.
Sitä voidaan käyttää myös mittaamaan sähkövirran kuormaa/kulutusta sen mukaan, mihin kohtaa sähköjärjestelmää se asennetaan.
1.4 Toimituksen sisältö
Virranrajoitinsarjan 203161 asennukseen tarvittavat laitteet on lueteltu alla olevassa taulukossa:
Energiamittarisarja 203161
Energiamittari EM330, 342594 1 kpl
Virtamuuntaja 500/5A, 342595 3 kpl
Sulake C10A 3P, 086L5679 1 kpl
Asiakirjat 1 kpl
Tässä toinen selostus missä Calibra mainittu:
http://www.tcmadmin.thermia.se/docroot/dokumentbank/VIILY302_IG_Power_limiter_X025446_en.pdf
1.3 Current limiter/meter
This equipment can monitor the total power consumption of a house, or specific electrical installation, to prevent the fuses from blowing, by limiting the maximum power from the internal immersion heater.
It may also be used for measuring electrical power load/consumption depending on where in the electrical system it is installed.
1.4 Delivery content
The delivered equipment needed to set up the Current limiter kit, 086L4535, is listed in the table below:
Current limiter kit 086L4535
Current limiter 086L4478 1 pc.
Installation Guide, VIILY 1 pc.
Terminal block, 086L4517 1 pc.
Modbus cable J4 BM - terminal, 086L4486 1 pc
Molempien kohdalla voidaan jotain virranrajoitusta tuolla tehdä riippuen mihin kohtaan sähköjä tuo asennetaan...
EM3 kortilla puhutaan pelkästään 'current limiter' eli se on pelkästään sulakkeiden polton rajoitushommissa jos se moodi otetaan käyttöön...
Kuinkahan monta noita EM3:ia saa laitettua Atlakseen ja Calibraan?
-
Nyt on maapiirikin kytkettynä ja vehkeet pelaa nyt täysillä.
Täytyy katsella nyt jonkun aikaa, miten pelaa ja sitten alkaa katsella säätöjä.
-
Kurkin hiukan tuonne asetusten puolelle kun nuo käppyrät näyttäisi hiukan olevan kuusimetsää.
Mitähän noista kannattaisi säätää?
Tasottuu varmaan kun keruu jäähtyy. Nyt tulee liki 6 asteista sisään.
Lämmitysjärjestelmä: Patteri
Lämpökäyrä: 40
Menojohdon pienin arvo: 20
Menojohdon suurin arvo: 60
Kausittainen pysäytys: 20
Lämmitysaika: 00:15:00
Mukavuustekijä: 3x
Vaihteen asennon viive: 00:05:00
Laskettu tarpeen käynn./pys. raja: 4
Kiinteä menoveden asetusarvo: 0 (off)
Käyttövesi
Tila: Normal
Käynnistys: 45
Pysäytys: 60
Anturin vaikutus: 0.65
Käyttöveden aika: 00:35:00
Käynnistys lämpötilan laskiessa: 1 (on)
Ota legionellatorjunta käyttöön: 1 (on)
Kuumennusväli: 21 päivää
Kuumennusaika: 0 min
Pysäytyslämpötila: 60
HGW
Ohjaus aktiivinen: 1 (on)
HGW:n maks. Lämpötila: 75
Lämpötilaero käynnistys: 10
HGW, latauspoikkeama: -4
-
Koita säätää 'Lämmitysaika' vähän pidemmäksi, esim 30 min. ei vaikuta jos ei hypi käyttövedelle.
Ja tuolla 'Vaihteen asennon viive' asetuksella voi säätää ylös ja alas ramppaamisen nopeutta. Nykyinen asetus sallii vaihteen vaihtamisen 5 min välein.
Toinen mikä voi olla niin sinun minimivaihdekkin voi olla korkea, muistaakseni patterikäyrällä minimiporras on 4/9, jolloin kone käy aina lämmityksellä minimissään tuolla minimivaihteella ja sammuu alasvaihtamisen sijaan.
Näetkö käyristä kompressorin nopeuden jossain?
-
Kiitoksia. Laitoin tuon 30min lämmitysajaksi.
Kyllä sen "kartan" näkee tuolta siinä on lämpötiloja ja piste näyttää kierrokset ja vaihteen. Välillä näkyny vaihde 2 ja n.1500 kierrosta.
Pinellä siis mennään.
Vielä on lattialämmityksellä termarit käytössä.
Koitan niitä alkaa pikkuhiljaa muutteleen käsikäytölle.
N. 40 neliöö on tällähetkellä rempan alla ja siellä lämpö aika alhaalla.
Auttaisikohan jos tuohon puskurivaraajaan laittaisi lämpötila-anturin?
Voisi ehkä osata paremmin täyttää sitä?
-
Millä koodilla saat nuo käyttöveden asetukset avattua? Muistan kun asennusyrityksen henkilö sääteli noita asetuksia, niin meni koneeseen jollain "omalla koodilla", jolla sai kaikki auki. Tuolla 607080 koodilla kun jää esimerkiksi tuo käyttövesi vielä pimentoon.
-
Tässä sitä kuusimetsää. Toivottavasti kukaan ei näistä mieltään pahoita...
https://www.dropbox.com/s/6r9oj2xvyjciijl/IMG_20201201_202334.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j967kteg6q4z7za/IMG_20201201_202353.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0rzcoe5lay40qat/IMG_20201201_202422.jpg?dl=0
Nämä otettu noin ilta kasilta. Eli päivän käyttöveden kulutuksetkin näkyy tuossa. Yöllä ollut n. 4 tuntia käyttöveden tekoväli. Laitoin kokeeksi käyttöveden kiertoa hieman pienemmälle.
Katsotaan sitten uusiksi kun saan nuo lattialämmitykset kuristettua jatkuvalle kierrolle.
-
Tässä sitä kuusimetsää. Toivottavasti kukaan ei näistä mieltään pahoita...
https://www.dropbox.com/s/6r9oj2xvyjciijl/IMG_20201201_202334.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j967kteg6q4z7za/IMG_20201201_202353.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0rzcoe5lay40qat/IMG_20201201_202422.jpg?dl=0
Nämä otettu noin ilta kasilta. Eli päivän käyttöveden kulutuksetkin näkyy tuossa. Yöllä ollut n. 4 tuntia käyttöveden tekoväli. Laitoin kokeeksi käyttöveden kiertoa hieman pienemmälle.
Katsotaan sitten uusiksi kun saan nuo lattialämmitykset kuristettua jatkuvalle kierrolle.
No hyvä...nyt oli taas 'kuusimetsä' viestini hävinnyt, jollekin se aiheuttaa mielensäpahoitusta, kummallista varsinkin kun tuommosta kummaamista tehdään jossain piilossa/anonyymisti ilman mitään ilmoituksia asiasta/syistä. Ei niin fiksua toimintaa. @Sorvarin 'kuusimetsä' sana on nyt saanut olla jo pari kertaa ;) ...ei tiä mikä mättää ja ketä. ???
No, itse asia eli kuvat on kumminkin nyt tuossa, sallinet että pastaan ne tähän näkyviksi:
Siis LV kierto käytössä, aikas usein aiheuttaa LV startteja vaikka toisaalta luulisi HGW tekevän sitä kun menovesikin on sentään melkein 40ºC...oletko ajatellut mitä olisi pieni sähköpriimari kulutuspisteessä kierron asemesta?
Oliskohan tuossa yli puolet LV starteista kierron aiheuttamaa...vai kuinka!? Testaamalla selviäis jos pärjää hetken ilman kiertoa jos on esim. pois vuorokauden.
-
Katotaan nyt mieluummin säätöjä ennen ku ruvetaan sähkäriä ja putkaria soitteleen paikalle.
Tietysti jos käyttöveden alarajan pudottais vaikka neljäänkymppiin ni vois sekin auttaa hiukan.
En ole kyllä koskaan sattunut paikalle kun on hgw ollut päällä. Jos edes on ollut.
-
Mitä nuo lämmitysaika ja käyttöveden aika muuten tarkoittaa? Minimiaika mikä tehdään kyseistä toimintoa? Eli voiko pumppu vaihtaa käyttöveden teolta lämmitykselle jos näin parhaaksi näkee vaikka tavoite käyttövettä ei ole saavutettu? Ainakin Inverterissä lämmityspiirin lämpötilan tarkkailu näyttää viivaa kun käyttövettä tehdään. Mahtaako tuo aika käyttöveden tapauksessa siten olla maksimiaika eli palataan lämmittään taloa?
-
Katotaan nyt mieluummin säätöjä ennen ku ruvetaan sähkäriä ja putkaria soitteleen paikalle.
Tietysti jos käyttöveden alarajan pudottais vaikka neljäänkymppiin ni vois sekin auttaa hiukan.
En ole kyllä koskaan sattunut paikalle kun on hgw ollut päällä. Jos edes on ollut.
Joo ei heti kannata putkaria tilata, sähkäriä ehkä ei tarviikkaan...
Se on kumminkin se LV kierto joka sen energian kuluttaa joten alarajan tiputtamisen vaikutus ei niin valtaisa ole.
Sen kierron optimoinnilla niin että just ja just hoitaa hommansa vaikuttais eniten...
Näkeekös sen jostain ruuduista kukkuuko se HGW?
-
Muistan nähneeni jossain manuaalissa, että pitäisi näytössä näkyä silloin kun hgw käytössä. Voin silti olla väärässäkin.
Kauppiaan kanssa kun hoogeeweestä puhuttiin käsitin sen lämmityskaudella pitävän käyttöveden jatkuvasti korkealla.
Sillä tähän pumppuun päädyinkin kun sen piti ruokkia tota kiertoa järkevästi.
Taitaa olla turha kapistus..
-
Tässä sitä kuusimetsää. Toivottavasti kukaan ei näistä mieltään pahoita...
https://www.dropbox.com/s/6r9oj2xvyjciijl/IMG_20201201_202334.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/j967kteg6q4z7za/IMG_20201201_202353.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/0rzcoe5lay40qat/IMG_20201201_202422.jpg?dl=0
Nämä otettu noin ilta kasilta. Eli päivän käyttöveden kulutuksetkin näkyy tuossa. Yöllä ollut n. 4 tuntia käyttöveden tekoväli. Laitoin kokeeksi käyttöveden kiertoa hieman pienemmälle.
Katsotaan sitten uusiksi kun saan nuo lattialämmitykset kuristettua jatkuvalle kierrolle.
Näyttää ihan normaalilta, kun on käytössä kierto.
Käyttövesisyklejä voi pidentää tiputtamalla käyttöveden kännistyslämpötilaa ja korottamalla pysäytyslämpötilaa.
Ja sitten tietenkin kiertovesipumpun kello ohjauksella.
-
Muistan nähneeni jossain manuaalissa, että pitäisi näytössä näkyä silloin kun hgw käytössä. Voin silti olla väärässäkin.
Kauppiaan kanssa kun hoogeeweestä puhuttiin käsitin sen lämmityskaudella pitävän käyttöveden jatkuvasti korkealla.
Sillä tähän pumppuun päädyinkin kun sen piti ruokkia tota kiertoa järkevästi.
Taitaa olla turha kapistus..
Kun HWG aktiivinen niin näytön yläkulmassa näkyy HGW symboli.
Ja rupee varmaan näkymään kun kelit tuosta vähän jäähtyy.
Ja sitten HGWn asetuksetkin vois tarkastaa, vakioasetuksilla ei hirveesti lämmittele lämpimimmillä keleillä.
-
Millä koodilla niitä hgw asetuksia säädetään kun nyt ei näy kun nuo seuraavat:
HGW
Ohjaus aktiivinen: 1 (on)
HGW:n maks. Lämpötila: 75
Lämpötilaero käynnistys: 10
HGW, latauspoikkeama: -4
-
Millä koodilla niitä hgw asetuksia säädetään kun nyt ei näy kun nuo seuraavat:
HGW
Ohjaus aktiivinen: 1 (on)
HGW:n maks. Lämpötila: 75
Lämpötilaero käynnistys: 10
HGW, latauspoikkeama: -4
Noilla asetuksilla HGW aktivoituu kun HGWltä lähtevä lämpötila on 10C korkeampi kuin käyttöveden painoitettu lämpötila.
JA lämmittää käyttöveden max 75 asteeseen.
Joten jos sulla on käynnistys 50 ja pysäytys 60 käyttövedelle niin vois vähän tiputtaa tuota LTero käynnistystä, esim. 10->5C
-
Mikä on 'HGW, latauspoikkeama: -4' ?
-
Oma kone rupee tuottamaan HGW:llä käyttövettä kun menojohdon lämpötila ylittää 33C (ULT=0C), ja käyttöveden lämpötila noin 50C.
Kaaviokaappaus äskeisestä tilanteesta liitteessä.
Ja tosiaan itsellä toi HGWn 'Lämpötilaero käynnistys' on 5C.
-
Kyllä se hgw on alkanut siellä näkyyn. Muutin tuon 'lämpötilaero käynnistys' 10->5
Oli myös tuo remppapuolen 40 neliöö käännettynä sulku kiinni niin sieltäkin tuli kulutusta lisää.
Jotenkin tuntuu siltä, että hgw lähtee vasta jollain tietyillä kompuran kierroksilla. Ei siis pikkukierroksilla tulista.
Ei kuitenkaan ole nostanut käyttövettä kuin pari astetta yli tuon 60 mikä käyttöveden ylälämpö. Hgw asetuksissa se hgw maks lämpötila 75. Johtuuko sitten siitä kun tuo pyyntö pattereille ei ole ollut kuin 40 asteen luokkaa.
On muuten asiallisen oloinen seurantasysteemi. Mitäs tuollaisen rakennuskustannukset on?
-
On muuten asiallisen oloinen seurantasysteemi. Mitäs tuollaisen rakennuskustannukset on?
Kyseessä on Oumannin tuorein järjestelmä nimeltä Ouflex.
Ei ehkä kannata pelkkään lämpöpumpun seurantaan laittaa.
Itsellä Oumanni ohjaa ja valvoo niin paljon laitteita että melkein ainoa fiksu tapa; 2 IV konetta, 2 erillispoistoa, lämmitystä, jäähdytystä, ulkovalaistusta, vesikaivon ilmausta, suodatinvahteja, vesivuotovahtia, lämpötiloja, saattolämmityksiä, paineita sekä sitten kerää trendidataa halutuista pisteistä.
Jos haluat pelkkää lämpöpumppua seurailla niin paras tapa ois Raspberry Pi ja käyttää siinä NodeRed+Grafana+SQL ohjelmistoja datan visualisointiin ja ohjauksiin.
-
Pyöriikö sinulla keruupumppu jatkuvasti 100% vai onko vain kuvan hetkellä sattunut olemaan täydellä teholla?
-
Pyöriikö sinulla keruupumppu jatkuvasti 100% vai onko vain kuvan hetkellä sattunut olemaan täydellä teholla?
Ei se aina pyöri 100%, kuitenkin koneen itse ohjaamana 0%, 40-100%.
Taitaa olla niin että nostaa kierroksia 100% kun keruun lämpötilaero on alle 3C.
-
Täytyy katsella jos jossainvaiheessa jonkinlaista seurantaa tekee.
Vaatii vaan sekin aikaa, että tutustuu noihin.
Tänään tilasin Esben toimilaitteen suntille ja pari Danfossin lämpötila-anturia. Saa sitten pumpun taakse tuon lattialämmön säädön.
-
Ei se aina pyöri 100%, kuitenkin koneen itse ohjaamana 0%, 40-100%.
Taitaa olla niin että nostaa kierroksia 100% kun keruun lämpötilaero on alle 3C.
Kysyin vähän huonosti. Tuon keruupumpun alimman ja suurimman nopeuden kun voi itse määrittää, niin senhän voi pakottaa pyörimään haluamallaan nopeudella. Piti kysymäni, että onko itse asetuksista määritetty keruupumppu pyörimään alimmillaan ja suurimmillaan 100%?
Sekä jos näin tekisi, että keruupumppu pyörisi täydellä nopeudella kokoajan, niin mitä haittoja / hyötyjä tästä on?
-
Kysyin vähän huonosti. Tuon keruupumpun alimman ja suurimman nopeuden kun voi itse määrittää, niin senhän voi pakottaa pyörimään haluamallaan nopeudella. Piti kysymäni, että onko itse asetuksista määritetty keruupumppu pyörimään alimmillaan ja suurimmillaan 100%?
Sekä jos näin tekisi, että keruupumppu pyörisi täydellä nopeudella kokoajan, niin mitä haittoja / hyötyjä tästä on?
Niin siis minulla on asetus että kun kone ei käy talvella niin pumppu on seis, ja kun kone käy niin saa itse säätää 40-100%.
Ei kait siitä suoranaisesti mitään haittaa ole että pyörii 100% koko ajan, lämpötilaerot taitaa jäädä pienemmiksi silloin.
Saattaa olla että kylmäainepiirissä tapahtuisi jotain kummallista kun on kompressorissakin tehonsäätö, niin antaa itse ohjata vaan.
Nyt ulkolämpötila on ollut noin -2 koko edellisen vuorokauden ja HGW on tuottanut kokonaan käyttöveden, eli ei ole kone tehnyt käyttövettä 24 tuntiin.
-
Joku tuossa hgw hommassa mielestäni mättää.
Ei tosiaan ole käyttövesi yli tuon 62 asteen käynyt.
Laitoin asetuksista sen käyttöveden comfortille ja sitten alkoi vastuksetkin jo tulla mukaan. Ne laitoin vastuksien asetuksista pois ettei pääse kompuran kanssa päälle.
Joku siellä rajaa tuon käyttöveden tuonne kuuteenkymppiin, mutten keksi tosin että mikä..
-
Joku tuossa hgw hommassa mielestäni mättää.
Ei tosiaan ole käyttövesi yli tuon 62 asteen käynyt.
Laitoin asetuksista sen käyttöveden comfortille ja sitten alkoi vastuksetkin jo tulla mukaan. Ne laitoin vastuksien asetuksista pois ettei pääse kompuran kanssa päälle.
Joku siellä rajaa tuon käyttöveden tuonne kuuteenkymppiin, mutten kek oosi että mikä..
Oisko laittaa toiminnasta dataa esim. Onlinesta?
-
Koitan huomenna laittaa onlinesta käyrää kun pääsen tietokoneelta kaappaan kuvan.
-
Tässä liittyen edelliseen käppyröitä.
Eilinen:
https://www.dropbox.com/s/frktyeg5ev2w4z5/13.png?dl=0
Tämä päivä:
https://www.dropbox.com/s/xfp8xi7evtkmbby/14.png?dl=0
-
Juu elikkäs keruupumpullahan ei tuon kanssa ole juuri mitään tekemistä.
Ja mitkäköhän on sinun käyttöveden käynnistys (45C?) ja pysäytys (60C?) lämpötilat?
Noitten trendien mukaan kone käy tekemässä käyttövettä aika tiheään, ja näyttää siltä että käyttöveden lämpötila ei loggaannu kunnolla..
-> Tämä saattaa johtua siitä että kone ei pääse sinun pysäytyslämpötilaan (onkohan 60C?) ja yrittää hetken kuluttua uudestaan. Yritäppä laskea pysäytyslämpötila parilla asteella (->57C).
Saattaa myös johtua siitä että asetus 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' on päällä, jolloin kone hyppää tuottamaan käyttövettä heti kun hanoja on käytetty. (Laita pois jos on päällä)
En muista nähneeni järjestelmästäsi kuvaa toteutuksesta, mutta käppyröistä voisin päätellä että puskurivaraaja on kytketty 4-putkikytkennällä?
Kone sammuu koska lämmityspuolen paluun ja menojohdon asetusarvon välillä ei ole tarpeeksi eroa.
Tämä saattaa johtua siitä että termostaatteja menee kiinni verkostopuolella, kokeilisin avata termostaatteja ja tiputtaa käyrää kunnes sisälämpötila tuntuu hyvältä.
Oletettavasti kuitenkin kun ulkona on tasainen nollakeli niin talo edelliseltä vuosituhannelta pitäisi kuluttaa ainakin minimitehon 3kW.
Mikä on lämmityskäytön minimivaihde? Sen voisi tiputtaa 1:lle. Oma kone junnaa pääasiallisesti 1-3 vaihteella 0 keleillä.
-
Muistaakseni 60/40 tuo käyttövesi ja tuo käynnistys lämpötilan laskiessa on päällä. Sen nappaan pois pikimmiten.
Neliputkisesti kytketty. Ja pikkukämpän pattereista on termarit auki.
Toisessa kämpässä lattialämmityksessä vain keittiössä termostaatti paikallaan (leivinuunin takia) (vielä vähän hakusessa virtauksien säädöt jakotukeilla). Saunan lattialämmityksen pitäisi olla tasainen kun on ns. Paluusäätöinen eli siinä venttiilissä on termari joka pitää veden paluulämmön vakiona.
Pätkittäistä tehontarvetta tuo autotallin puhallin. Koitin siitäkin linjasäädöllä saada kulutuspiikkiä loivemmaksi.
Katton tuon vaihdehomman kun pääsen pumpulle.
Perjantaina tulee kaupunkikin tekemään lopputarkastuksen.
-
Kompressoriasetuksissa suurin järjestelmän menoläpötila 70 ja paluu 65
Vaihderajoitukset lämmityksellä 1 ja 12 käyttövedellä 5 ja 9.
-
Entäs paljon sielöä hgw asetuksissa on maksimilämpötila? Kun johan sekin estää lämpötilan nousun jos sitä suitsittu..
-
80 astetta on hgw maks. Lämpötilaero käynnistys on 5 ja latauspoikkeama -4
Puhdistin nukkasihdit ja samalla laitoin uudelleenkäynnistyksen jos vaikka joku bitti olis ollu järjes poikittain.
Mites tuon puskurin veden kierrätys kun asetuksista löytyy
Järjestelmän pumppu joka ei ole käytössä.
Kiertovesipumppu (lp) jossa min 30 max 100 ja virtauksen valmiustila 30 käyttöveden pienin nopeus 30 ja suurin 100
Keruuliuospumppu (lp) jossa min 50 max 100 lämmönkeruupumpun virtauksen valmiustila 50
-
80 astetta on hgw maks. Lämpötilaero käynnistys on 5 ja latauspoikkeama -4
Puhdistin nukkasihdit ja samalla laitoin uudelleenkäynnistyksen jos vaikka joku bitti olis ollu järjes poikittain.
Mites tuon puskurin veden kierrätys kun asetuksista löytyy
Järjestelmän pumppu joka ei ole käytössä.
Kiertovesipumppu (lp) jossa min 30 max 100 ja virtauksen valmiustila 30 käyttöveden pienin nopeus 30 ja suurin 100
Keruuliuospumppu (lp) jossa min 50 max 100 lämmönkeruupumpun virtauksen valmiustila 50
Tiputit käyttöveden pysäytysrajaa ja tuon 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' asetuksen pois?
Tuo Kiertovesipumppu (lp) pitäisi pyöriä 30% kun kone käy 1 vaihteella. Joten ei sitäkään voi tiputtaa.
Onko verkostopuolella varaa tiputtaa virtaamaa? Eli kasvattaa lämpötilaeroa.
-
Tuo 'Käynnistys lämpötilan laskiessa' on nyt pois.
Koitan sitten pudottaa tuota ylärajaa vaikka 55 asteeseen. Annoin sen olla tuossa ala 40 ja ylä 60 sen takia että tekis vettä harvemmin.
-
Voiko olla niin, ettei vaan meinaa olla lämmitystarvetta sitten tarpeeksi..? Ei niin tarkkaan ole tullut seurailtua hgwtä, mutta mielestäni symboli näytössä jo 3 portaalla. Ainakin nelosella. Jotain 45 asteista vettä puuhailee masiina.
-
Kulutusta tarvittaisiin enemmän, että hgw jaksaisi tuupata lämmintä.
Ei tosin näillä keleillä ole tarvetta.
Shuntin moottori ja puskurin lämpötila-anturi tuli ja on asennusta vaille.
Pirkanmaan ely-keskuskin laittoi joululahjan. Eli tuli hyväksytty päätös tuolle 4000e tuelle öljylämmityksestä luopumiseen (hakemus laitettu 09.10.2020). Nyt vaan täytyy hakea maksatusta.
-
Kulutusta tarvittaisiin enemmän, että hgw jaksaisi tuupata lämmintä.
Ei tosin näillä keleillä ole tarvetta.
Noni. Nytpähän on aikalailla sitten selvillä että milloin sitä tulistuslämpöä alkaa olla tarjolla.
-
Tässä vielä tuon tehonrajoittimen ohjekirja.
Sitä ei näköjään löydy mistään..
Jos joku haluaa itse viritellä koneeseen niin minulla on ylimääräinen liitinkaapeli.
Ja veikkaan että ei toimi Calibrassa, siinä taitaa olla erilainen tuo piirikortti.
-
Kyselin thermian asiakaspalvelusta virtamuuntajien ja tehomittarin käytöstä ja sanoivat ettei toimi yhtä aikaa.
Ajatus oli laittaa tuo tehovahti energiamittariksi pumpun ottamaa sähköä mittaamaan ja virtamuuntajat seuraamaan koko kiinteistön pääsulakkeiden kuormitusta.
Täytyy katsoa jos joskus innostuu ostaan vermeet ja testaan.
Tuossa ohjeen lopussa kuitenkin mainitaan tuo että molemmat voi olla kytketty.
-
Nyt kun on pakkasta ollut niin hgw on mukavasti tuottanut käyttövettä. Kävi jo -13 pakkasilla käyttövesi 70 asteisena.
Lattialämmityksen shuntti tottelee nyt pumppua ja puskurin anturikin on valmiiksi johdotettuna. Täytyy vaan ehtoolla sorvata anturin päälle kuparista holkki kun anturitasku on halkaisijaltaan 16mm ja danfossin anturi vajaa 6mm.
Sama tuolle lattialämmityspiirin anturille kun senkin tasku on 10mm ja anturi 6mm. Varmaan vähän tarkempi ja nopeemmin reagoi anturi kun ei ole niin paljoo ilmaa välissä.
Oikeen jos hifistelee ni sipasee piitahnankin väliin.
-
Piitahna niihi aina kuuluu laittaa...meniskö koko homma pelkällä tahnalla ilman muita virityksiä
-
Tuo on vähän epäselväksi minulle jäänyt että onko piitahna niin hyvää johtamaan lämpöä kuin puhutaan, verroinkin paksuna kerroksena. Mutulla heittäisin että edes sinnepäin oleva kupariholkki olisi parempi vaikka ei olisi mitään tahnoja edes väliaineena, kuin pelkkä paksu kerros mitään tahnaa.
Pitäisi testata joskus kun ei muuta tekemistä olisi noiden eroja. Paljonko heittäisi ja viivästyisi tieto ihan pelkän ilman ollessa väliaineena..
-
Uskon kyllä tuohon kupariin enemmän kuin piitahnaan. Muutaman satasen välyksellä tekee niin ei kauheasti tarvi tahnan kanssa lutrata.
-
Paljonko heittäisi ja viivästyisi tieto ihan pelkän ilman ollessa väliaineena..
Joskus testailin ja tuollaisia eroja tuli.
-
Mielenkiintoista! Nuohan oli ilman anturitaskua putken pintaan teipattuina tai nippausiteellä kirittyinä? Eli käytännössä parin asteen heitto ilman tahnaa. Umpitaskussa josta pää jollain lailla tiivistetty, luulisi saavan parempia lukuja.
-
Putkiklemmareilla kiinni putkenpinnassa
-
Verroinkin tällaisessa asennuksessa tahnasta kiistaton hyöty.
-
Ei sitä piitahnaa turhaan käytetä esimerkiksi jäähdytyssiilien kanssa...
-
Minä olen tehnyt tällaisia anturitaskuja
ATS
-
Minä olen tehnyt tällaisia anturitaskuja
ATS
Tuollaisen vois kyllä värkkäillä menojohdon mittaukseen.
Mitä mieltä olette tuosta lämmitysvesien paluusta pumpulle?
Nyt tulee kaikki paluut puskurin kautta pumpulle. Eli siis kahdelta eri lattialämmitykseltä, pattereilta ja autotallin puhaltimelta. Lähdötkin kaikki puskurin kautta.
Joissakin kaavioissa olen nähnyt, että osa paluista osa menee puskurin ohi suoraan pumpulle.
Onkohan tuon pumpun asetuksissa joku tavoite lämpötilaero keruuliuokselle. Kurkkasin äsken ja maasta tuli 2.0 ja maahan meni -1.8 asteista. Keruuliuospumppu pyöri tuolloin 58 prosentilla. Aika usein muutenkin ollut reilu 3,5 astetta tuo ero. Saas nähdä mihin menee kun kunnon pakkasta lupailee loppuviikolle.
-
Tuollaisen vois kyllä värkkäillä menojohdon mittaukseen.
Mitä mieltä olette tuosta lämmitysvesien paluusta pumpulle?
Nyt tulee kaikki paluut puskurin kautta pumpulle. Eli siis kahdelta eri lattialämmitykseltä, pattereilta ja autotallin puhaltimelta. Lähdötkin kaikki puskurin kautta.
Joissakin kaavioissa olen nähnyt, että osa paluista osa menee puskurin ohi suoraan pumpulle.
Onkohan tuon pumpun asetuksissa joku tavoite lämpötilaero keruuliuokselle. Kurkkasin äsken ja maasta tuli 2.0 ja maahan meni -1.8 asteista. Keruuliuospumppu pyöri tuolloin 58 prosentilla. Aika usein muutenkin ollut reilu 3,5 astetta tuo ero. Saas nähdä mihin menee kun kunnon pakkasta lupailee loppuviikolle.
dT3,6 C näyttäs olevan se lämpötilaero mihin keruupiiri pyrkii omassakin koneessa.
Tuo paluujohto on aina viileämpi suoraan verkostosta, olen itse mitannut että ero on keskimäärin 2C mutta voi olla isompikin.
Itsellä paluu siis sekoittuu verkostosta (LL) sekä puskurista. Ja kun lämpöpumppu ei käy niin verkoston paluu kiertää puskuriin.
-
Nyt on vähän pakkastakin ja käyttövesi huitelee 80 asteen nurkilla.
Liitteenä kuvankaappaus onlinesta.
https://www.dropbox.com/s/9xof8teai2dt4we/Screenshot_20210114-202758.png?dl=0
-
Tietääkö joku miten jakopiiri ykkösen suntin toimintaa saisi rauhotettua?
Kp ja ki arvoja muuttamalla ilmeisesti, mutta en tajua mitä ne tarkoittaa.
Siirrän kyllä anturia kauemmaksi suntista tuon kiertovesipumpun toiselle puolelle. Nyt on ihan suntin ja pumpun välissä olevassa t-haaran anturitaskussa tuo anturi. Täytyy vaan tehdä pari tuollaista putken kylkeen asennettavaa anturitaskua.
-
Tietääkö joku miten jakopiiri ykkösen suntin toimintaa saisi rauhotettua?
Kp ja ki arvoja muuttamalla ilmeisesti, mutta en tajua mitä ne tarkoittaa.
Siirrän kyllä anturia kauemmaksi suntista tuon kiertovesipumpun toiselle puolelle. Nyt on ihan suntin ja pumpun välissä olevassa t-haaran anturitaskussa tuo anturi. Täytyy vaan tehdä pari tuollaista putken kylkeen asennettavaa anturitaskua.
Testaappa KP=350 ja Ki=120.
Jos menee liian hitaaksi niin tiputa vähän.
-
Kiitoksia! Koitetaan noilla. Nyt arvot kp=1.0 ja ki=0.1 (tehdasasetus)
-
Ei noissa ollut taulukko kuin kymmeneen asti..
-
Tasan vuosi siitä kun pumppu asennettiin. Ongelmia ei oikeastaan ollut. Säädöt on saatu haettua likimain kohdilleen.
Käyttöveden kiertoa on rajoitettu nyt linjasäätöventtiilillä ja laitoin myös kellokytkimen pätkimään kierron pumppua.
Käy nyt noin 7-23 joka toisen vartin, 23-01 käy vartin tunnista, 01-05 sammuksissa ja 05-07 taas vartin tunnista.
Alkuun oli huolia lämmityspuolen paisarin kanssa kun paineet putoilivat äkillisesti olemattomiin.
Jostain syystä kun laittoi järjestelmään 1 bar painetta niin kun sen päästi nolliin niin ei tullut kuin kahvikupillinen vettä.
Sitten kun rupesin nostamaan 1.3 bariin niin saikin jo päästää vettä kunnolla. (Laskin sittemmin 1,2 bariin)
Ilmeisesti tuo onnlinen paisarin pallo ei vaan lähtenyt sillä 1 barilla laajenemaan.
Keruupiirin paine pysynyt tasaisesti siinä 1 barissa kun sen siihen laskin.
Kerran tuli tänä syksynä hälytys pienpaineviasta joka lähti kuittaamalla pois, eikä ole tullut takaisin.
Voin kyllä tällä kokemuksella atlasta suositella, mikäli ei tarvitse mitään hienoja mittauksia tuotetusta ja käytetystä energiasta. Tuo online seurantakin on melko köppäänen.
Toivottavasti jatkossakin vehkeet pelaa..
-
Alkuun oli huolia lämmityspuolen paisarin kanssa kun paineet putoilivat äkillisesti olemattomiin.
Jostain syystä kun laittoi järjestelmään 1 bar painetta niin kun sen päästi nolliin niin ei tullut kuin kahvikupillinen vettä.
Sitten kun rupesin nostamaan 1.3 bariin niin saikin jo päästää vettä kunnolla. (Laskin sittemmin 1,2 bariin)
Ilmeisesti tuo onnlinen paisarin pallo ei vaan lähtenyt sillä 1 barilla laajenemaan.
Järjestelmän vedenpaineen tulee aina ylittää kalvopaisunta-astian esipaine, jotta paisunta toimii tarkoitulla tavalla. Kuvaamasi ongelmakäytös on aivan tyypillinen, kun verkoston paine on alhaisempi kuin kalvopaisunta-astialle on asennuksessa täytetty ilmapuolen esipaineeksi. Eli verkoston riittävästä paineesta on pidettävä huolta ja tässä tapauksessa riittävän raja on jossakin hiukan 1 barin päälle kuvatun perusteella.
-
Jep. Esipaine oli sen 0,5bar joten suurinpiirtein kohdillaan.
Katselin, että husdatan purkillakin pääsee nykyään kiinni tuohon thermian järkeen. Täytyy vähän tutustua siihenkin.
-
Hetki vierähtänyt edellisestä. Eipä tuosta kauheasti kerrottavaa olekaan.
Pumpun järki päivitettiin ja samalla asentaja kävi nukkasihdit ym. läpi.
Tikulta ensiksi päivitti 10->13 versioon ja sitten kun huomasin, että tarjoaa 14 versioo ni soittelin soittelin asentajalle ja sain luvan päivittää 14 versioon ota päivityksellä. 80e oli tämä lysti.
Plussana päivityksessä parani jonkinverran kosketusnäytön herkkyys.
Toinen mikä oli niin asennuspuolelta löytyi sellainen kuin energiatehokkuus.
Sen kun näppäsin päälle niin näky tulevan näkyviin kulutettua sähköä, cop ym.
En tiedä mahtaako ottaa sitten noilta virtamuuntajilta sen kulutus tiedon.
Jos ottaa sieltä niin sitten laskee mukaan koko kiinteistön sähkönkulutuksen ko ne on tuolla heti mittarin ja pääsulakkeiden välis.
Täytyy vielä vähän kurkkia, että löytyykö tuolta mitään muuta mainitsemisen arvoista..
Täytyy noiden virtamuuntajien kytkentääkin katsoa kun 1 vaiheista näyttää nollaa kokoajan. On varmaan jo pari vuotta ollut sillain. Joko se rengas kypsä tai piuhas kosketushärö..
-
Kuulostaa ihan siltä, että täytyy itsekin soitella oman järjestelmän asentaneelle taholle ja kysellä olisiko miten keikkoja lähiseudulla, jos joku kerta tultaisiin kanssa sopuhintaan päivittelemään pumpulle järki.
Toinen mikä oli niin asennuspuolelta löytyi sellainen kuin energiatehokkuus.
Sen kun näppäsin päälle niin näky tulevan näkyviin kulutettua sähköä, cop ym.
Näyttääkö energiatehokkuuden alla olevia tietoja ihan pumpun ensikäynnistyksestä lähtien vai onko alkanut rekisteröitymään vasta siitä hetkestä kun päivitys on tehty? Onko ainoastaan pumpun ruudulta luettavissa, vai tuleeko oikein Onlineen astikin nämä?
-
Näyttääkö energiatehokkuuden alla olevia tietoja ihan pumpun ensikäynnistyksestä lähtien vai onko alkanut rekisteröitymään vasta siitä hetkestä kun päivitys on tehty? Onko ainoastaan pumpun ruudulta luettavissa, vai tuleeko oikein Onlineen astikin nämä?
Ei ainakaan onlinessä näy, siinä näytöllä pysty valitsemaan päivä tai vuosi.
Varmaankin vasta tosiaan päivityksen jälkeen alkanut dataa kerään.
-
On ehkä väärä palsta kysellä kun puulämmitys on täkäläisille maaputkiaivoille kirosana, mutta kysäsen silti.
Eli kun käytössä on tuo atlas 4-18 tupia ja autotallia lämmittämässä ja tuossa on tuo toinen talli lämmittämättä niin siihen voisi pienen puukattilan laittaa. Olisi mukava askarrella tuo toisessa tallissa kun olis peruslämpöö vähän. Nyt lämmitystä hoitaa tarvittaessa airrex ah-300 infrapunalämmitin.
Tuohon talliin jos laittaisi jonkun alle 30kw käänteispalokattilan ja motin,kahden vesipytyn ja puhaltimen sitten lämmittään tallia. Glykolit varmaan kannattaisi laittaa, ettei aina ole pakko pitää lämpimänä.
Olisiko mitään järkevää tapaa kytkeä atlaksen rinnalle lämmönvaihtimella tuota klapipannua esim. ylikalliiden pörssisähköpäivien varalle tai sitten edukkaan sähkön aikaan pitämään pientä lämpöö tuossa klapipannun varaajassa?
Kytkentänä maalämmössä nyt neliputkytkentä 300l puskurilla, josta shunttaus lattialämpöön atlaksen ohjaamana. (Sekä toinen käsikäyttöinen shunttaus spa osastolle.)
Toista lämmityspiiriä ei thermian mukaan tuohon saa, joten vaikka on toi em3.0 lisäkortti, joten tuonne puskuriinkaan siis ei voi turhan kuumaa vettä tuupata..
Ideoita?
-
Senhän voit shuntata sopivaksi siellä tallin puolella sen nesteen, pienenee kanaalihäviökin.
Minulla on varaajan jälkeen vaihdin jossa pyörii propyleenit jolla lämmitän ulos. Ajattelin käyttää tuota vaihdinta ajattelemaasi tarkoitukseen jos joskus saan tallin ja innostun kattilan sinne värkkäämään. Lämmittää tosin noin asennettuna varaajaa pohjalta käsin mutta väliäkö tuolla.
-
Senhän voit shuntata sopivaksi siellä tallin puolella sen nesteen, pienenee kanaalihäviökin.
Joku tämmönen mielessä olikin. Ilmeisesti jonkun asteen lämpösempänä täytyisi kulkea kuin pumpun oma lämpökäyrä?
Ikinä ei ole lämmönvaihtimien kanssa tullut pelailtua joten ei hajuakaan.
Hintaa tuollekin pannuhuoneelle tulisi aikalailla.
Kattila 3000-8000e, varaaja n.3000-4000e, piippu reilun 2000e, puhallin halliin n.500e, paisari n.500e, varaajan latausvehkeet n.500e.
Sitte kanaalinpätkä lämmönvaihdin, ripakopallinen kraanoja ym. + putkarikin varmaan tonnin pari ottaa.