Mitoituspyyntö uudiskohde Pori

[perti16]

Maalämpö piti alunperin olla selkeä valinta maakeruupiirillä, mutta eihän tuo pentele tontille mahdukaan. Ilmeisesti lämmitys pitäisi hoitaa kaivolla. En tiedä, onko ikkunoita nyt sitten paljon vai normaali määrä, mutta ainakin enemmän, kun alkuperäisissä mallipiirustuksissa. En usko, että PILPillä pärjäisi. Piirustuksissa mitoituslämpötila 20c, mutta nykyisessä talossa viihdytään 23c lämpötilassa, josta tuskin tullaan karsimaan maalämpötalossa. Tontilla/alueella 30m savea pinnassa.
Iso kiitos jo näin etukäteen!

Tällaisia lähtötietoja tarvittaisiin mitoituksen tekemiseen:
- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Pori
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 2021 tasamaa
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Tämä tieto on varsin hyödyllinen. Uudiskohde, ei tietoa
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattialämmitys
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Lämmöntalteenotto
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 10x12m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Piirustuksissa pystyrungon lämmöneriste 200 mm, u=0,16 W/m2K.
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Huoneistoala alakerta 106m2, yläkerta 79m2. Olohuone 27m2 ylös asti avoin, siitä tuo erotus neliöissä. Kuutiot 800m3.
- Huonekorkeudet kerroksittain? 2.5m
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Ontelolaatta, tuulettuva alapohja, EPS LATTIA 200 mm, u=0,09 W/m2K.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Puhallusvilla 500 mm, 0,09 W/m2K.
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 kerroslasit, ikkunoiden neliöt laskettu moduulimitoista: 42 m2, u=1,0 W/m2K.
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? Ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) Sisälämpötila 23 astetta

[tomppeli]

Koetin tehdä laskelman. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”perti16”   PORI   (Satakunta)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C  -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -28 °C
- Talon alakerta 2021: Lattialämmitys, 23°C, 106 m2, 265 m3:   2,82 kW   9 541 kWh
- Talon yläkerta 2021: Lattialämmitys, 23°C, 106 m2, 265 m3:   2,77 kW   8 879 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      5,60 kW   18 420 kWh

• Kiinteistö,  212 m2,  530 m3    5,0 COP   5,18 kW   18 420 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,201 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,52 kW   6 000 kWh
- Yhteensä         4,1 SCOP   6,7 kWh   24 420 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 896 kWh   0,52 kW   22 524 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   22 524 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan         6,70 kW   22 524 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä  ( epävirallinen E luku = 78   Luokka = B )   22 524 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   6,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   6,7 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -28 °C
- Maasta kerätään          ( 4,1 COP)   5,4 kW   17 076 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   5 448 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   5 448 kWh
- Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa  1 922 kWh

• Tarvitaan 170 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,4 l/s (= 24 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 167 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 3 m.    Poraussyvyys   170 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 170 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä   340 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,5 kPa)   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana.   33 kPa = 0,33 bar
Tai.:
- Vaakakeruupiiri, kostea savi, 384 metriä  = 1 x 400 m PE40x3.7  SINIRAITA. Upotussyvyys vähintään 1 m   52 kPa = Välttävä
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[perti16]

Kiitoksia Tomppeli!

[tomppeli]

Kiitos sinulle, kun tulit mukaan foorumille.
Olisi mielenkiintoista saa aikanaan kuulla, kuinka projektisi etenee..

[perti16]

Kuinka tuo kaivon syvyys tulisi laskea?
Alueella kallio 30 savimetrin alla. (http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/ mukaan)

Paikallinen toimija laski tarjouksen 140 aktiivimetrin mukaan.
140 m kallioporaus á 30 €/m = 4 200 €
30 m maaosuus á 75 €/m = 2 250 €
Keruuputkien kaivuutyö pannuhuoneeseen á 500 €
= 6 950 €

Liitteen kuva napattu tomppelin laskelmista.

[tomppeli]

Kaivo syvenee vähän paksun (30 metriä savea kallion päällä) pehmytkerroksen takia.

Tältä näyttäisi:
• Tarvitaan 177 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,4 l/s (= 24 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 174 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 3 m.       Poraussyvyys   177 m
- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 177 metriä.      Putkea kaivossa yhteensä      354 m
- Liitäntä pumpulta kaivolle.  Välimatka = 10 m. (Painehäviö 2,5 kPa)      2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

•  Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,4 l/s = 24 l/min = 1440 l/h:               
- Kaivo, painehäviö 0,4 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K. Liitäntäputkitus mukana. 34 kPa = 0,34 bar

[perti16]

Kaivoa porattanee tuon 170-180 metriä. Päätettiin, että 6kW pumppu ei riitä omalle taloudelle kuitenkaan (mitoitus antaa 7-8kW). Tuleeko mitään käytännön eroja, kun vaihdetaan Niben S1255 1,5-6kW --> 3-12kW. Enemmän katkokäyntiä plussakelillä? Hintaero laitteilla ~700€.

[tomppeli]

Kaivoa porattanee tuon 170-180 metriä. Päätettiin, että 6kW pumppu ei riitä omalle taloudelle kuitenkaan (mitoitus antaa 7-8kW). Tuleeko mitään käytännön eroja, kun vaihdetaan Niben S1255 1,5-6kW --> 3-12kW. Enemmän katkokäyntiä plussakelillä? Hintaero laitteilla ~700€.

Katkokäyntiä alkanee esiintymän noin +5 C ulkolämpötilla.
Katso kohta tämän PDF -tulosteen 1 -sivun kuvaajasta.

Maakiertopumpun tehokkuuskin riittää paremmin isommalla koneella, kun ei mennä maksimitehoihin.
Maalämpökoneen COP on maksimitehoilla yleensä hunompi, kuin keskitehoilla. Voisi siis arvella etta COP tulisi olemaan hiukan parempi tällä isommalla koneella.

[perti16]

Katkokäyntiä alkanee esiintymän noin +5 C ulkolämpötilla.
Katso kohta tämän PDF -tulosteen 1 -sivun kuvaajasta.

Maakiertopumpun tehokkuuskin riittää paremmin isommalla koneella, kun ei mennä maksimitehoihin.
Maalämpökoneen COP on maksimitehoilla yleensä hunompi, kuin keskitehoilla. Voisi siis arvella etta COP tulisi olemaan hiukan parempi tällä isommalla koneella.

No tuo on mukava kuulla! Ajattelin, että tuosta minimitehon nostosta aiheutuisi enemmänkin "haittaa", mutta hyvä juttu, että ei tosiaan tarvi käyttää maksimia ja laite toimii paremmin.

[Roori]

Jaa'a...onhan tuo 12 kone jo 80% ylitehoinen @tomppelin mitoitukseen, mistä tämä 7-8kW mitoitus tulee?

+5C katkokäynti alku 12kW koneella...mutu sanoo että alkais jo aikaisemmin viileemmillä...Bergheatistä ei taida saada ulos tehokäyrää, vai onko toisesta mitoituslaskelmasta olemassa?
12 kone antaa kesällä ~4kW minimitehoa kun keruu 'kuuma'.

Jos pysytään Nibe repertuaarissa niin se 6 kone saa myös laitettua 8kW siitä ruudusta, äänispeksit sitten nousee...onko haittaa?

[aksutre]

Kuinka tuo kaivon syvyys tulisi laskea?
Alueella kallio 30 savimetrin alla. (http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/ mukaan)

Paikallinen toimija laski tarjouksen 140 aktiivimetrin mukaan.
140 m kallioporaus á 30 €/m = 4 200 €
30 m maaosuus á 75 €/m = 2 250 €
Keruuputkien kaivuutyö pannuhuoneeseen á 500 €
= 6 950 €

Liitteen kuva napattu tomppelin laskelmista.

Hinnakasta hommaa tuo maaporaus jos metrejä tulee paljon 
3-12 toimii pääosin minimiteholla n. 3.6 kW suurimman osan vuodesta. Kovimmilla pakkasilla voi olla tarvetta isommille tehoille, täystehoa tuskin tarvitsee koskaan käyttää 
2-8 invertterillä voi pärjätä, mutta noissa isommissa  yleensä parempi kompressori ( scroll ) ja isompi vaihdin ja sitä kautta parempi COP. Toki hintaa sitten enemmän. 60% tehoon asti Bosch lähes äänetön, Nibellä luultavasti sama homma.

[perti16]

Hinnakasta hommaa tuo maaporaus jos metrejä tulee paljon 
3-12 toimii pääosin minimiteholla n. 3.6 kW suurimman osan vuodesta. Kovimmilla pakkasilla voi olla tarvetta isommille tehoille, täystehoa tuskin tarvitsee koskaan käyttää 
2-8 invertterillä voi pärjätä, mutta noissa isommissa  yleensä parempi kompressori ( scroll ) ja isompi vaihdin ja sitä kautta parempi COP. Toki hintaa sitten enemmän. 60% tehoon asti Bosch lähes äänetön, Nibellä luultavasti sama homma.

Saatiin tingattua rakentajan kautta noista hinnoista alas. Syvemmillä metreillä taitaa tulla tuo sama 7000e.

Jaa'a...onhan tuo 12 kone jo 80% ylitehoinen @tomppelin mitoitukseen, mistä tämä 7-8kW mitoitus tulee?

+5C katkokäynti alku 12kW koneella...mutu sanoo että alkais jo aikaisemmin viileemmillä...Bergheatistä ei taida saada ulos tehokäyrää, vai onko toisesta mitoituslaskelmasta olemassa?
12 kone antaa kesällä ~4kW minimitehoa kun keruu 'kuuma'.

Jos pysytään Nibe repertuaarissa niin se 6 kone saa myös laitettua 8kW siitä ruudusta, äänispeksit sitten nousee...onko haittaa?

Tomppelin mitoituksella 6,7kW. Ikkunoita kuitenkin reiluhkosti (tosin huomioitu laskelmissa) eli luulisin tuon tuosta vielä vähän paukkuvan (30c teoreettisilla pakkasilla  )

[Roori]

Tomppelin mitoituksella 6,7kW. Ikkunoita kuitenkin reiluhkosti (tosin huomioitu laskelmissa) eli luulisin tuon tuosta vielä vähän paukkuvan (30c teoreettisilla pakkasilla  )

Koska Porissa on -30C pakkasta?

12 Kone käy on/offia luokkaa alkaen ~-5C>>> (tuo pdf)  ja jos noin niin reilusti isoimmat tunnit on tuota on/offia.

[perti16]

Koska Porissa on -30C pakkasta?

Tuo tehontarve taitaisi toteutua lähinnä tuulisemmalla säällä, tuskin sentään muutamaa tuntia pidempään on noin kirpeää pakkasta tiedossa.

Kiitos vastauksista kaikille! Päivittelen projektin kulkua kytkennän jälkeen.

[aksutre]

Tuo tehontarve taitaisi toteutua lähinnä tuulisemmalla säällä, tuskin sentään muutamaa tuntia pidempään on noin kirpeää pakkasta tiedossa.

Totta tuo harvemmin pakkanen kiristyy esim. -15 ->-25 jolloin tehoa tarvitaan. Toisaalta oma pumppu käynyt n. 50% ajasta ja cop nyt talven jäljiltä 4.87. Mielestäni ns. "ylitehosta" ei inverter pumpussa haittaa ole. Mutta jokainen itse päättäköön 

[Roori]

Koska Porissa on -30C pakkasta?

12 Kone käy on/offia luokkaa alkaen ~-5C>>> (tuo pdf)  ja jos noin niin reilusti isoimmat tunnit on tuota on/offia.

Katkokäyntiä alkanee esiintymän noin +5 C ulkolämpötilla.
Katso kohta tämän PDF -tulosteen 1 -sivun kuvaajasta.

Maakiertopumpun tehokkuuskin riittää paremmin isommalla koneella, kun ei mennä maksimitehoihin.
Maalämpökoneen COP on maksimitehoilla yleensä hunompi, kuin keskitehoilla. Voisi siis arvella etta COP tulisi olemaan hiukan parempi tällä isommalla koneella.

Tuo PDF ei ollutkaan ilmeisesti jäsen @perti16 vaan jonkun @Kaivoukon........eli tuo on/off ennustus väärältä pohjalta...

[Roori]

Mielestäni ns. "ylitehosta" ei inverter pumpussa haittaa ole. Mutta jokainen itse päättäköön 

Mä jo luulin että ymmärsit jo asian kun tuonne toisaalle @seppaantille vastasit että ylitehosta ole kuin haittaa....mutta taisin erehtyä.
Ylisuurella menetetään invertterin edut juuri siellä enimpien ajotuntien kohdalla kun kone joutuu käymään on/off moodissa.

Kyllä invertterilläkin kannattaa ne käynnin molemmat päät ajatella, isot ja pienet tehot...ylitehot menee hukkaan tarpeettomana ja samalla heikennetään alavääntöä...eli parasta on kun koneen optimikäyntinopeus osuisi mieluusti sinne kohdille jossa tulee isoimmat ajomäärät vuoden aikana. Invertteri kone ei ole parhaimmillaan minimi eikä maximi nopeudella vaan jossain välissä ja näyttää että tuo on kompurakohtaista.

[Nakke vaan]

Totta tuo harvemmin pakkanen kiristyy esim. -15 ->-25 jolloin tehoa tarvitaan. Toisaalta oma pumppu käynyt n. 50% ajasta ja cop nyt talven jäljiltä 4.87. Mielestäni ns. "ylitehosta" ei inverter pumpussa haittaa ole. Mutta jokainen itse päättäköön 

Ei pakkanen kiristy niin nopeasti koskaan että edes just sopivaksi mitoitettu on/off pumppu ei pystyisi pitämään tupaa lämpöisenä. Silloin se vaan käy pitempään ja huilaa vähemmän, sitten kun ollaan maksimipakkasessa niin sitten tietysti käynti on jatkuvaa.  Ainakaan minun tapauksessa ei vielä ole koskaan käynyt niin että pakkanen kiristyisi niin nopeasti että sisälämpö tippuisi, tuskin kellään muullakaan. Taitaa se suurempi lämmön tarve olla siellä maksimi pakkasessa kuin matkalla sinne?  Sama tietysti invertterillä, varmasti tavalliseksi täystehoiseksi mitoitettu pumppu hoitaa pakkasen kiristymisen ilman tuskaa.

Paljonko sinulla on lämmitys cop ja paljonko käyttövesi cop? Tuo 4.87 ei oikein kerro mitään.

[aksutre]

Pienestä ylitehosta ei haittaa ole, mutta jos mitoitusteho on 6 kw sinne ei kannata järjettömän suurta esim. 4-16 pumppua laittaa. 3-12 käy vielä hyvin jos kaivo mitoitetaan riittäväksi.

4.87 on nyt talven jäljiltä lämmityksen cop (lattialämmitys) 24 astetta asetettu lämpötilaksi kämpässä.
Käyttövettä en ole juuri nyt katsonut, 2.8-3.2 lukemilla se on vaihdellut pyynnistä riippuen mukavuus/säästö.

Mulla oli mitoitus 10.2 kW, mutta pakkasen kiristyessä -15->-25 pumppu kävi 13.8 kW teholla.

[Nakke vaan]

Eikö niin ollut että jossain olit maininnut että kaivosi on sangen lämmin vielä?
Mikä aiheuttaa tuon että lämmitys cop on selvästi alavireinen? Kaivo ok, lattialämmitys ja viimeisintä huutoa oleva huippupumppu mutta copista uupuu noin yksi. Säädöt vielä hakusessa?

[aksutre]

Varmaan auttaisi jos kärvistelisi jossan 21 asteessa ja lattiaan menisi korkeintaan tuota normin mukaista 35 asteista vettä.
Kovimmilla pakkasilla meni 40-42 asteista, joten syö kyllä COPia. Muuten ei pysy 24 astetta sisälämpönä kämpässä kovilla pakkasilla. Olen ihan tyytyväinen tuohonkin, kyllä se sieltä nousee lähelle luvattua 5.55 kun mennään kevättä kohti korkeintaan 35 asteisella lattialämmitysvedellä 

[Nakke vaan]

Okei, siinäpä se selitys. Kuvittelin että pärjäilet maksimissaan noin 30 asteisella menovedellä kuten itse. Täällä on myös pidetty nyt noin 24 sisälämpöä tämä talvi. Kuinka vanha talo on kyseessä kun noin lämmintä tarvii?

Modet voisi heittää nämä turhat kyselyni roskiin jonkin ajan päästä ketjua sotkemasta.

[Roori]

Pienestä ylitehosta ei haittaa ole, mutta jos mitoitusteho on 6 kw sinne ei kannata järjettömän suurta esim. 4-16 pumppua laittaa. 3-12 käy vielä hyvin jos kaivo mitoitetaan riittäväksi.

Jos mitoitus on 6kW niin yhtä huonoja on vaihtoehdot 12 ja 16...molemmilla minimiteho on reilusti yli ½ tehontarpeesta, kumpikaan ei oikein koskaan pääse ajelemaan ns. 'herkku kelissä'.

[aksutre]

2007 elementti puutalo. Ei lämmitetä takkaa ym. Ihan kelpo iv kone Vallox 180 DC.
Ennen kulutus sähkö + polttopuut n. 28000 kWh ja 22-23 astetta sisällä.
Tuntuu pumppu pitävän lämmön pyynnin paremmalla puolella, nyt 24.8 joten ehkä 0.5 - 1 asteen voisi pienentää. Mulle riittää tuo COP, parhaimmillaan säästöä n. 1700 kWh kuukaudessa sähkölaskussa.
Yksi aste lienee n. 5% lisää kulutusta.

[perti16]

Hyvä, että herättää keskustelua! 

Harmittavasti juuri Nibe ei tarjoa isommalla skaalalla tuota invertteriä. Boscihlta löytyy 2-8 kW ja Mitsubishiltä 1,5-11 kW.

[aksutre]

Nuo kaikki ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos tuntuu että Nibe on valinta niin 3-12 pumppu kehiin. Tuo korkea sisälämpö syö tehoja, kovilla pakkasilla saattaa joutua yli 35 asteista vettä syöttämään lattiaan, silloin tehoa tarvitaan 

[Roori]

Hyvä, että herättää keskustelua! 

Harmittavasti juuri Nibe ei tarjoa isommalla skaalalla tuota invertteriä. Boscihlta löytyy 2-8 kW ja Mitsubishiltä 1,5-11 kW.

Saa sen pikku Niben venymään 8:ksi, vai onko siinä joku 'mutta kun'?

[perti16]

Saa sen pikku Niben venymään 8:ksi, vai onko siinä joku 'mutta kun'?

Onko tuo millainen operaatio ja mitä Nibe rajoittimen poistamisesta on? Pumppu tulee kodinhoitohuoneeseen, joten meneekö kovaksikin meteliksi käyttö paukkupakkasilla? Onko tuo mahdollista kytkeä niin, että lisäwatit tulevat käyttöön vasta, kun niitä oikeasti tarvitsee/alkaa mennä vastuksille?

[aksutre]

Onko tuo millainen operaatio ja mitä Nibe rajoittimen poistamisesta on? Pumppu tulee kodinhoitohuoneeseen, joten meneekö kovaksikin meteliksi käyttö paukkupakkasilla? Onko tuo mahdollista kytkeä niin, että lisäwatit tulevat käyttöön vasta, kun niitä oikeasti tarvitsee/alkaa mennä vastuksille?

Boschin 2-8 34-44db Nibe 1.5-6 36-43db, tuttavapiirissä monella pumpun omistajalla "ääniongelma"
eli pumppu metelöi liikaa. En lähtis tota Nibeä äänen puolesta kellottamaan, meluaa kuin tiskikone suurilla tehoilla. 3-12 pumpussa tuo alue 37-49db, mutta käy tapauksessasi niin pienillä tehoilla että luultavasti keskimäärin hiljaisempi kuin 2-8 pumppu.
Oma kokemus: 4-16 Bosch äänialue 38-50db, tuo 38db on erittäin hiljainen, ei kuulu kipsarin +villaeristeen läpi mitään viereiseen huoneeseen. Ei tiedä onko pumppu päällä vai ei   
Eli nuo isommat pumput antavat tuon 6kW hiljaisemmilla äänitasolla kuin pienemmät.
Vedenlämmityksessä puoliteho n. 44-45db kuuluu jo selvästi.

[Roori]

Onko tuo millainen operaatio ja mitä Nibe rajoittimen poistamisesta on? Pumppu tulee kodinhoitohuoneeseen, joten meneekö kovaksikin meteliksi käyttö paukkupakkasilla? Onko tuo mahdollista kytkeä niin, että lisäwatit tulevat käyttöön vasta, kun niitä oikeasti tarvitsee/alkaa mennä vastuksille?

Se 6-8 alue otetaan vaan käyttöön sieltä ruutujen valikoista, sehän menee tuolle alueelle sitten ihan automaattisesti jos tarpeelliseksi huomaa. Jos tuota ei ole sallittu se ottaa kovalla ilmalla tarpeen vaatiessa käyttöön niitä vastuksia portaittain, tiedä sitten millä portailla mutta luulen että 1. porras on 2kW.
Meteleistä osaa sanoo, noussee kierrosten suhteessa...ne varmaan löytyy kaikkien koneiden spekseistä, kannattaa katsoa sieltä. 8 kokoluokan koneita löyty AIT, Bosch, CTC, (Nibe), Oilon, Aries, Thermia, Mitsu, Daikin... mitä vielä. Ja tietty alavääntö vaihtelee kun ovat virittäneet vehkeet eri lailla.

Kaivon syvyydellä sitä pumpun antotehoakin saa hilattua ylös, eli jos litkut pysyy enempi plussalla. Tuossa kokoluokassa jotain 0,2kW/+1K (keruu).

Sen vaan olen huomannut kun noita kelejä/pumppua tilastoinut että ei löydy yhtäkään kokonaista vuorokautta 12v aikana jolloin pakkasta olisi ollut oman seutukunnan MUT (-26) verran, hetkellesiä pätkiä (vajaa vrk) kun on saattanut vilahtaa väjän ali MUT (-26). Selkeästi suurimmat ajotuntimäärät on tulleet sinne jonnekin -10...+5 nurkille, yli 50%, älyttömän pieni osuus on siellä -20C ja kylmempää.

[seppaant]

Oheisessa taulukossa on minun 7,3 kW:n L-Ässän tehon pysyvyys eri tehotasoilla vuodelta 2019, mikä oli lämmitystarveluvultaan sama kuin 10 vuoden keskiarvo.
Luvut perustuvat vrk-keskiarvoihin.

teho (kW)   Päivää/v
 0-1              96
 1-2              57
 2-3              90
 3-4              101
 4-5              15
 5-6              5
 6-7              1

ATS

[Roori]

Laitoin 4 vuotta vrk-palkeiksi ja 2010-2011 oli kylmääkin, myöskin käytettävissä on pelkästään vrk keskiarvo-teho...x=[kW]

Järjettömän vähän isoja tehoja:

[aksutre]

Hyvin näyttäs esim. 3-12 pumppu vielä taipuvan noille pienillekin tehontarpeille. Lähtee COP sukeltamaan vasta 50% tehon n.6 kW jälkeen. Minimiteho 30% antaa n.3.6kW jolla varman menee suurin osa lämmityskaudesta. 2-8 pumpulla pääsee vielä hieman parempaan tulokseen 30% maksimista on 2.4 kW.
Toisaalta jo 50% tehon n.4kW jälkeen sitten sukeltaa tuo COP.

https://www.thermalearth.co.uk/blog/advantages-inverter-heat-pumps-over-fixed-output

[perti16]

Hyvää dataa @aksutre @Roori ja @seppaant. Kiitos näistä! 

[seppaant]

Hyvin näyttäs esim. 3-12 pumppu vielä taipuvan noille pienillekin tehontarpeille. Lähtee COP sukeltamaan vasta 50% tehon n.6 kW jälkeen. Minimiteho 30% antaa n.3.6kW jolla varman menee suurin osa lämmityskaudesta. 2-8 pumpulla pääsee vielä hieman parempaan tulokseen 30% maksimista on 2.4 kW.
Toisaalta jo 50% tehon n.4kW jälkeen sitten sukeltaa tuo COP.

https://www.thermalearth.co.uk/blog/advantages-inverter-heat-pumps-over-fixed-output

Taas kerran tyhjää täynnä ollut mainoslehtinen, missä ei ollut mitään varsinaista teknistä faktaa.
Oheiseen kuvaan olen piirtänyt mainoslehtisen invertin ja oman on-off koneen hyötysuhdekäyrät kuormituksen funktiona.
Oman koneen käyrä perustuu todellisessa asuinrakennuksessa vuodelta 2019 mitattuihin todellisiin vrk-keskiarvoihin.
Käyrän muoto on ratkaiseva ei sen antamat lukuarvot. Oma koneenihan on jo 13 vuotta vanha ja senaikaista huipputekniikkaa mutta ei vastaa enää tämänpäiväistä tekniikkaa.
Mainoslehtisen on-off käyrä on koko matkalla nouseva mutta se ei voi pitää paikkaansa todellisessa asuinrakennuskäytössä.

Minun koneen käyrä on kuin kissan selkä
- Pienellä kuormituksella kesäaikaan hyötysuhdetta huonontaa se että kone käy pääsääntöisesti kuumalla lähtölämpötilalla tehden käyttövettä.
- Keväin syksyin on paras hyötysuhde kun kone käy pääsääntöisesti lämmityskäytöllä tehden viileää menovettä.
- Talvella suurella kuormituksella hyötysuhdetta huonontaa korkea menoveden lämpötila mutta suuren kuormituksen (P>55%) päiviä on vuodessa varsin vähän. Tämän näkee trendistäni siitä että kuinka vähän on pisteitä 55% - 100% kuormtusalueella.

ATS

[Roori]

Joo samaa meinasin kirjoittaa että täyttä markkinointi 'faktaa' vailla todellisuuspohjaa...

Invertterin käyrämuoto saattaa olla sinänsä oikeansuuntainen, tiedä sitten minkälainen/-merkkinen kompura kyseessä käyrän pohjana...

[commo73]

Samaa mieltä en voin olla nauramatta näille mainoskäppyröille. Mukavahan se on piirtää niin että näyttää hyvälle. 

Mustana hevosena ainakin AIT löytyy kone, joka taipuu käytännössä välille 1.8 kW - 8.5 kW.  Tässä minimi hertseillä paras COP. Vastaavia malleja löytyy ainakin Viessmannin koneista. Valmistajan datan mukaan Viessmannin käyttäytyy aika samalla tavalla kuin tämä AIT.

[Roori]

Samaa mieltä en voin olla nauramatta näille mainoskäppyröille. Mukavahan se on piirtää niin että näyttää hyvälle. 

Mustana hevosena ainakin AIT löytyy kone, joka taipuu käytännössä välille 1.8 kW - 8.5 kW.  Tässä minimi hertseillä paras COP. Vastaavia malleja löytyy ainakin Viessmannin koneista. Valmistajan datan mukaan Viessmannin käyttäytyy aika samalla tavalla kuin tämä AIT.

Niin sulla oli huomio että minimillä hakkaa lämpöä hyvällä cop:lla, oliko sulla tuo oikein logitettuna datana?
AIT:ssa on tietääkseni samaa sukua kompura kuin Nibe ja Bosch ja CTC...mitä vielä, eli Mitsu.

Onko AIT:ssa terminen vai sähköinen paisari?

[tomppeli]

Minkähän verran tuo isoilla tehoilla ilmenevä hyötysuhteen lasku aiheutuu alimitoitetuista lämmönvaihtimista (sekä höyrystin, että lauhdutin) ja millainen osuus on kompressorin ja muun tekniikan ominaisuuksilla tuohon COP:n sakkaamiseen?

[aksutre]

Minkähän verran tuo isoilla tehoilla ilmenevä hyötysuhteen lasku aiheutuu alimitoitetuista lämmönvaihtimista (sekä höyrystin, että lauhdutin) ja millainen osuus on kompressorin ja muun tekniikan ominaisuuksilla tuohon COP:n sakkaamiseen?

Eiköhän tuo ole suunnittelukysymys. Nuo invertterit on suunniteltu siitä lähtökohdasta että 80-90% vuoden lämmitystarpeesta tuotetaan alle 50% teholla. Siksi tuo sukellus 60% jälkeen ei ole niin merkittävä, katetaanhan sillä vain 10-20% vuotuisesta lämmitystarpeesta.Varmaan nuo kaikki kompressori, lauhdutin ja höyrystin vaikuttavat. Maksimiteholla ei saada lauhduttimesta kuin heikosti tehoa kun lämmöt nousevat korkeiksi, esim. käyttöveden lämmitys 2.8-3.2 Cop.

Tuossa vielä vanha ruotsalaisprofessorin artikkeli noista kompressoreista, pienillä tehoilla 20% olisi mahdollisuus päästä yli 7.0 lämpökertoimeen.

https://www.rehva.eu/rehva-journal/chapter/capacity-control-of-heat-pumps