Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Munittu lämpökaivo, ja muuta yleistä lämmityksen suunnittelua.  (Luettu 7892 kertaa)

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Terveppä vuan kaikille, olen lueskellut aina toisinaan, jopa liian myöhään, täältä eri juttuja ja todennut erittäin hyväksi ja tarpeelliseksi palstaksi. Nohevaa porukkaa mukana aiheeseen liittyen.

Itselläkin homma jo aloitettu ja kaivo tehty, ja siinä sitten jo vähän munittukkin hommaa. Hommahan meni munilleen kun en opiskellut omatoimisesti asiaa, ja uskoin että 40mm kollektori ja 250m syvä kaivo on hyvä yhdistelmä. Tällä siis ajatus lämmittää 130m2 taloa ja 15m2 vähän viileämpää varastoa. Pumpuksi arvelin 12kw invertteriä. Ylimitoituksen selvitys seuraavassa..
Hommahan saattaa pelata kollektorin puolesta vielä alkuun kun lämmitettäviä neliöitä on se 145 ja pumppu ja kaivo käy hyvin vajaalla teholla, muttakun haaveissa väsätä tallia lisäksi 80-90m2 kunhan (jos) jaksaa ja rahat riittää. Invertterillä arvelin osin selvitä tuosta pienestä tehon tarpeesta tänä väliaikana, mutta alkaa vaikuttaa foorumia luettuani että puskurivaraajan joudun jokatapauksessa laittamaan suurehkoista tyhjäkäynti tehoista johtuen ja pätkittäistä käyntiä luvassa siitä huolimatta.
No, kollektorin koko ahtaus realisoitunee viimeistään sitten kun tallikin on lämmityksen piirissä, eli lämpimiä kuutioita on noin 500(talo) ja vähän vähemmän lämpimiä se reilu 400(varasto ja talli).
Herääkö ajatuksia, olenko aivan hakoteillä? Voisiko piiskapumpulla avittaa keruuta riippumatta pumpun merkistä, ja kuinka ohjaus sille olisi fiksua tehdä, vai olisiko jo sama vaihtaa isompi kollektori?
Todellisen tilanteenhan tietää vasta kun saa pumpun tulille, ja hyvällä tuurilla ja oikealla pumppuvalinnalla lämpöä lie riittää nyttenkin tarpeeksi, mutta lähtökohdat on vähän vaikeat. Itse kaivokin on jo sitten ehkä vähän tiukilla täällä Pohjois-Savon korkeuksilla kun otan vielä iv:n esilämmityksen keruunesteestä, mutta arvelin extrata maapiirillä jos näyttää ettei lämpö piisaa. Toinen piiri toki helpottaisi kaivonkin virtausvastukseen, kun pystyisi virtausnopeutta pudottamaan kaivosta.
« Viimeksi muokattu: 09.03.20 - klo:11:42 kirjoittanut tomppeli »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Kyllä piiskapumppu auttaa, mutta silläkin on rajansa.
Olikohan syytä yrittää laskea asiaa tarkemmin?

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Kyllä piiskapumppu auttaa, mutta silläkin on rajansa.
Olikohan syytä yrittää laskea asiaa tarkemmin?

Ei haitoiksikaan olisi laskea ihan oikeasti. Nämä meikäläisen mitoitukset kun on aina vähän sellaisia hatusta kaivettuja arvioita.
Tilannettahan sotkee vielä käyttöveden kierto talossa. Toki sen järkevällä ohjauksella helpottaa lämpöpumpun oloa kummasti. Ajatus olisi käyttää liiketunnistinta joka haistelisi keittiö-wc akselin liikennettä veden pyöritykseen.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
... 40mm kollektori ja 250m syvä kaivo ...

Kokeilin tehdä laskelman, mihin lämmitystehoon saakka keruupiirin ulkoinen painehäviö pysyy kohtuullisena.
Liitin laskelman ja sen PDF -tulosteen omaan aloitusviestiisi.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Eikös ensin pitäisi saada tieto lämmönjaosta eli lähinnä menoveden lämpötilasta, jotta voisi arvioida COPia? Lisäksi todellinen tehontarve on oleellinen. Invertterihän ei välttämättä juuri käy täydellä teholla ja täydellä teholla COP yleensä heikkenee, jolloin kaivosta otetaan vähemmän tehoa kuin keskimääräisellä COPilla laskettaessa.

Kaivoporaajat ja myös kokonaispaketteja tarjoavat eivät tunnu lainkaan näkevän tarvetta yli 40 mm putkistolle. Ainakin Boschin ja Thermian tapauksessa myös maahantuoja pitää 40 mm riittävänä 12 kW invertterille ja reilusti yli 200 m kaivolle (minulla suunnitelmissa n. 230 m).

Jos kaivo nyt on tehty ja varsinkin kun se talli on vielä tekemättä, ei kannata ehkä liikaa stressata etukäteen asiasta. Jos 12 kW riittää myös tallille täysmitoitukseen, ei ongelmia varmasti tule ennen tallin rakentamista. Sitten kun niitä tulee voit vaikka rajoittaa pumpun maksimitehoa (tekee myös automaattisesti, jos meno kaivoon kylmenee liikaa) ja miettiä rauhassa miten ratkaiset ongelman. Ratkaisuvaihtoehtoina sähkövastukset huipputehotapauksissa, ulkoinen pumppu ja keruupiirin vaihto suuremmaksi.

Et kertonut paikkakuntaakaan, mutta 250 m kaivo vaikuttaa varsin syvältä 12 kW pumpulle. Se tuskin on alimittainen.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Iso kiitos tomppelille jälleen vaivan näkemisestä. Tarkastelin tuossa juuri thermia atlaksen maapiirin käyriä, ja jos oikein tulkkasin niin maksimiteholla pystyisi vastus olemaan noin 0,65 bar joka ei siis tule riittämään kun virtauksen pitäisi olla noin 0,7 l/s. Lämpötilan nosto helpottaisi vähän asiaa eli huonontaisi pumpun hyötysuhdetta.

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Juuri näin kun jmaja sanoi. Homma toimii varmasti kyllä ennen tallia kun tehon tarve lie se 6-7kw enimmillään, mutta tallin kanssa ongelmia  tod näk tulee.
Vaikutan pohjois-savossa -32 asteen käyrällä

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Ja tuo on kyllä ihmeellistä tuo 45mm tai 50mm putken saamisen vaikeus. Kysyin sitä itsekkin, mutta joka porari oli sitä mieltä ettei mitään järkeä, tai ei ole valikoimissa.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Juuri näin kun jmaja sanoi. Homma toimii varmasti kyllä ennen tallia kun tehon tarve lie se 6-7kw enimmillään, mutta tallin kanssa ongelmia  tod näk tulee.
Vaikutan pohjois-savossa -32 asteen käyrällä

Mikä on menolämpö tuossa mitoitustapauksessa?

Tuolla Thermian käyrällä tulet saamaan 0,5-0,55 l/s virtauksen (painehäviö tuolloin n. 80 kPa), jolla dT on n. 4 astetta täydellä teholla. Ei se suoraan tai edes todennäköisesti tarkoita, että olisi ongelmia. Ei tosiaan kannata liikaa etukäteen murehtia. Selkeää on, että hyötysuhde hiukan heikkenee suurella teholla, mutta säästit luultavasti kaivossa 500 € ja sitä et välttämättä olisi koskaan saanut hyötysuhteen kautta takaisin.

0,7 l/s virtauksella painehäviö on jo 140 kPa. 45 mm keräimelläkin se olisi lähes 80 kPa, joten ei silläkään saisi tuota virtaamaa. 50 mm keräimellä jo onnistuisi (olettaen kohtuu pienet painehäviöt keruupiirin ja MLP:n välisissä putkissa ja osissa), mutta mahtuuko se edes kaivoon.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Mikä on menolämpö tuossa mitoitustapauksessa?

Tuolla Thermian käyrällä tulet saamaan 0,5-0,55 l/s virtauksen (painehäviö tuolloin n. 80 kPa), jolla dT on n. 4 astetta täydellä teholla. Ei se suoraan tai edes todennäköisesti tarkoita, että olisi ongelmia. Ei tosiaan kannata liikaa etukäteen murehtia. Selkeää on, että hyötysuhde hiukan heikkenee suurella teholla, mutta säästit luultavasti kaivossa 500 € ja sitä et välttämättä olisi koskaan saanut hyötysuhteen kautta takaisin.

0,7 l/s virtauksella painehäviö on jo 140 kPa. 45 mm keräimelläkin se olisi lähes 80 kPa, joten ei silläkään saisi tuota virtaamaa. 50 mm keräimellä jo onnistuisi (olettaen kohtuu pienet painehäviöt keruupiirin ja MLP:n välisissä putkissa ja osissa), mutta mahtuuko se edes kaivoon.

Uudiskohde, eli lämmönjako lattian kautta eli menolämmöt matalia. Täytyy katsoa sitten kun saan kanaalit toimintaan että joutuuko nostamaan niiden takia hieman menoja ja kuinka saan käyttöveden kierron ja pumpun pätkäkäynnin asettumaan eli joudunko nostamaan käyttöveden lämpöä vähän ylemmäs että saisin pumpulle pitempiä lepojaksoja.
Siksihän tuo thermia houkuttelisi kun tuota invertteri+tulistin yhdistelmää ei muilla ole tarjolla ja sillä saisi järkevämmin kuumempaa vettä ja plussana tietysti ettei olisi varsinaisesti erillisiä lämmitys/kv:n lämmitys jaksoja. Kunhan saa vähän hintoja selville siitäkin. Vähän enempi siitä voi maksaa kuin vaihtoventtiilikoneesta mutta ei mahdottomia.
Tuota en osannutkaan katsoa että tuo delta ei välttämättä tuon isommaksi kasvakkaan maksimiteholla, tuon kanssa pystyisi vielä hyvin elämään. Kiitoksia rauhoittelusta. :D
Sen verran noheva tuli oltua että 50mm vaakavedot on kaivolta lämppäriin juuri tuon jo silloi ounastellun toisen piirin takia, joten se nyt ei ahdista.
Tuota tomppelin linkkaamaa geoduo putkea nyttemmin tietoisuuden lisäännyttyä olenkin ihastellut, jotta se olisi ollut varmasti optimaaliratkaisu virtauksen suhteen.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Thermian HGW ei taida toimia lainkaan uuden lattialämmitystalon kanssa. Vaatii yli 40 C menoveden toimiakseen. Ei siis kannata tuon takia maksaa lisähintaa Atlaksesta, vaan ottaa Calibra tai joku muu merkki.

Millainen eristys tuonne tulee. 12 kW kuulostaa paljolta tuon kokoisessa uudiskohteessa. Mulla on tulossa 12 kW 70-luvun 161 m2 taloon + haaveissa olevaan 50-60 m2 talliin. Laskelmieni mukaan tehontarve -26 C jää alle 10 kW.

Onko tuo hirsitalo vai jotenkin muuten huonosti eristetty?
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
No niinhän se muuten taitaa olla tuon tulistuksen kanssa. ::)

Ihan tavan talo on. Lämmitykseen suunniteltu 6347 kwh, iv:n lämmitys 2043kwh ja käyttöveteen 4 200kwh. Noissa ei siis mukana ulkoista varastoa johon 20 metriä kanaalia(josta tosin 10m talon alla) eikä tulevaa tallin kanaalia noin 20m. Joskus muistaakseni laskettiin jotta tallin kanssa 12kw pitäisi käydä aika maksimi tehoilla jossain 26-28 asteen pakkasella. 6kw pumppu olisi varmasti aivan riittävä pelkälle talolle kyllä.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Onko tämä: Lämmitykseen suunniteltu 6347 kwh, energiatodistuksesta otettu ostoenergian määrä?
Se ei ole sama, kuin todellinen lämmitystarve.
Todellinen lämmitystarve on huomattavsti enemmän.

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Se on justiinsa sieltä. Enpäs tuotakaan tiennyt. Onko se sitten lie tuo?
Edittiä: Energiamuodon kertoimella painotettu energian kulutus on 13763kwh per vuosi.
Edittiä 2: Lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia on 8425kwh.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 583
Lainaus
Thermian HGW ei taida toimia lainkaan uuden lattialämmitystalon kanssa. Vaatii yli 40 C menoveden toimiakseen.

Miksiköhän vaatii yli 40 asteisen menoveden että HGW toimii? ::)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Se ei ole tuokaan, tuokin on korjattu kertoimilla.
Valitettavasti nykyisessä E -todistuksessa ei ole todellisia lämmitystarvetietoja.
Pystyy kyllä laskemaan sen sivun perusteella, jossa näkyy ulkoseinien, ylä- ja alapohjien sekä ovien ja ikkunoiden alat ja U -arvot.

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
No onpas yllättävän haasteellista! Tuossa liitteenä sekin sivu:

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Miksiköhän vaatii yli 40 asteisen menoveden että HGW toimii? ::)
Sitä itsekin oikeastaan ihmettelen. Kun thermiassa käsittääkseni shuntti jolla kone saataisiin/saadaan tekemään myös pelkkää käyttövettä niin eihän sillä pitäisi olla väliä lämmitetäänkö lämmitysverkkoa sekä käyttövettä vai pelkästään jompaa kumpaa. Kakkosvaiheen laihdutus eli se tulistin hässäkkä lämmittää kuitenkin molempia puolia tarvittaessa.
« Viimeksi muokattu: 09.03.20 - klo:21:38 kirjoittanut tomppeli »

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
HGW:n idea on tuottaa pienellä teholla mutta hyvällä hyötysuhteella kuumaa vettä. Siis lämmityksen sivutuotteena tuotetaan myös käyttövettä. Tehtäessä pelkkää käyttövettä HGW:n teho olisi hyvin pieni verrattuna tavalliseen pumppaukseen. En tiedä voiko sitä edes käyttää tuolloin.

Kaipa tuo n. 40 asteen raja tulee siitä, että pitää olla riittävän kuumaa kaasua, jolla käyttövesi voidaan lämmittää.

Pelkällä lattialämmityksellä tuo HGW ei siis toimi lainkaan ja patterilämmitykselläkin vain talvella. Korkean menoveden pattereilla myös osan syksyä ja kevättä.



...
"tomppeli": Anteeksi, yritin vahingossa laittaa "aarne"n liitetiedoston tähän viestiin, siksi alla näkyy puumerkkini..!
« Viimeksi muokattu: 09.03.20 - klo:22:25 kirjoittanut tomppeli »
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Laitoin E -todistuksesta tiedot laskuriin ja tältä näyttää.
Laskelmassa on vain päärakennus.
Lisään ne muutkin, jos saan tarkempia tietoja niistä.
Oletuksena on, että ilmanvaihdon jälkilämmitys on hoidettu sähköllä.
Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Lämpökaivojen keskinäinen etäisyys laskelmassa on 25 metriä. Jos etäisyys jää pienemmäksi, tarvitaan syvemmät kaivot.
Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”aarne”   JOENSUU      (Pohjois-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C   -  menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -33 °C
- Talo 2020: Lattialämmitys, 22 °C, 131 m2, 392 m3:   4,22 kW   14 096 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ      4,22 kW   14 096 kWh

• Kiinteistö,  131 m2,  392 m3       5,0 COP   3,90 kW   14 096 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,134 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,06 kW   4 200 kWh
- Yhteensä         4,2 SCOP   5,0 kWh   18 296 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 402 kWh   0,38 kW   16 894 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   16 894 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            5,00 kW   16 894 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               16 894 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      5,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   5,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka      -34 °C
▪ Maasta kerätään          ( 4,2 COP)   4,0 kW   12 868 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      4 026 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   4 026 kWh
▪ Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa   2 719 kWh

Tarvitaan 166 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,3 l/s (= 18 l/minuutissa).
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 166 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 5 m.    Poraussyvyys   171 m

- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 171 metriä.         Putkea kaivossa yhteensä342 m
- Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,3 l/s = 18 l/min = 1080 l/h:
• Kaivon painehäviö 0,3 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   21 kPa (0,21 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 342 metriä  = 1 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Kiitos tomppelille jälleen valaisevista laskutoimituksista. :) Hieman yläkanttiin olin arvioinut itse talon kulutusta kun arvelin että 6kw:n pumppu olisi melko täysin käytössä, mutta jäähän tuohon vielä varaa vähän kelin kiristyäkin. Tosin sen jälkilämmityksenkin arvelin hoitaa vesipatteriilla. Tilavuutta talolla on on itse asiassa reilu 200 kuutiota enemmän kuin laskelmassa kun on lämmintä alaslaskua ja korkeaa tilaa, tilavuus 613m3. Liekö sitten suuri vaikutus.

Muista rakennuksista ei valitettavasti ole antaa oikein muuta tietoa kuin ala 16m2, sisäseinän pinta-ala 23m2 josta ikkunaa 1m2, tilavuus 40m3 ja seinän u-arvo 0,25. Talli arviolta se 90m2, sisäseinää ~136m2 vähennettynä ovella ja lisäksi kai joku ikkunakin pitäisi laittaa. Tallissahan tulee olemaan vuotoa melko paljon kokoluokaltaan 4x4m nosto-oven kautta.
Sama tiedottomuus kanaaleissa, kun tallille menevää ei vielä ole, ja varastolle on itse tehdyt siirtoputket eristämällä solukumilla ja foamilla koteloituna joten ei speksejä paljoa ole.
« Viimeksi muokattu: 10.03.20 - klo:21:12 kirjoittanut tomppeli »

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Tilavuutta talolla on on itse asiassa reilu 200 kuutiota enemmän kuin laskelmassa kun on lämmintä alaslaskua ja korkeaa tilaa, tilavuus 613m3. Liekö sitten suuri vaikutus.

Tuleepa tietoja pätkittäin. Miten sisätilavuus voi olla 613 m3, kun pinta-ala on vain 131 m2 ja seinää + aukkoja 150 m2? Siis keskimääräinen huonekorkeus 4,7 m, mutta seinäpinta-alan perusteella seinä ei voi olla kuin hiukan yli 3 m korkea. YP pinta-ala on sama kuin AP, joten sisäkatto pitäisi olla suora.

Vai onko energiatodistus tehty väärillä tiedoilla?
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Se on kuvista suoraan otettu tieto tuo tilavuus, ja taitaa olla tosiaan virheellinen. Tarkoittanee talon tilavuutta yläpohjineen.. ::) Lämpimän tilan korkeus välillä 3,1-3,6 metriä. Yritin laskea ja 430m3 on  aika lähellä, eli ei merkittävää muutosta. Pahoitteluni!

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Rakennuslupa-asikirjoissa rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta.
Lämmitystarvelaskennassa tarvitaan sisäkuutioita.

Yksi erikoisuus rakennuslupa-asiakirjoissa on kerrosalan määritttäminen.
Lainaus
Kerrosala on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Jos ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevä osa katsotaan sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi.

Rakennuslupa-asikirjat palvelevat lähinnä viranomaisia.
Varsinkin E -todistuksessa olisi ajateltava myöskin rakentajaa.
E -todistukseen olisi helppo lisätä tieto todellisesta lämmitystarpeesta ja lämmityslaitteen maksimitehosta

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Aina sitä uutta oppii. Tuonkin nyt olisin voinut loogisesti päätellä jo heti alkuun kun olisin tarkistuslaskenut mutta oletin että tarpeellisempi tieto se sisätilavuus on ilmoittaa kuvissa kuin että paljon se vie ilmatilavuutta maalaismaisemassa..

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Tein laskelman kokonaisuudesta. Klikkaa tätä; näet tehokuvaajan ja laskelman erittelyn.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo, varasto ja talli ”aarne”   LIEKSA   (Pohjois-Karjala)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C - menovesi lämpötila max 35 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -33 °C               
- Talo 2020: Lattialämmitys, 22 °C, 131 m2, 392 m3:      4,34 kW   15 044 kWh
- Varasto 2020: Lattialämmitys, 12 °C, 16 m2, 34 m3:      0,81 kW   1 969 kWh
- Talli 2020: Lattialämmitys, 12 °C, 90 m2, 311 m3:      4,12 kW   9 693 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ            9,28 kW   26 707 kWh

• Kiinteistö,  237 m2,  736 m3       5,0 COP   8,84 kW   26 707 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,133 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,06 kW   4 200 kWh
- Yhteensä         4,5 SCOP   9,9 kWh   30 907 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -2 378 kWh   0,76 kW   28 529 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   28 529 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            10,00 kW   28 529 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää      0 kWh
  Yhteensä               28 529 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,9 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )   10,0 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -34 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4,5 COP)   8,0 kW   22 189 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 341 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 341 kWh
▪ Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmitys kuluttaa sähköä vuodessa   4 653 kWh

Tarvitaan 257 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,6 l/s (= 36 l/minuutissa).               
- Kaivossa aktiivisyvyyttä 257 m + kaivon yläosassa vedetöntä osuutta 3 m.    Poraussyvyys   260 m

- Kaivoon tarvittavan keräimen pituus 2 x 260 metriä.   Putkea kaivossa yhteensä 520 m
- Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7 20 m
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,6 l/s = 36 l/min = 2160 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K      115 kPa (1,15 bar)
• Kaivon painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K      63 kPa (0,63 bar)
• Kaivon painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE50*2.8 putkilla, ΔT = 3,3 K      38 kPa (0,38 bar)
• Kaivon painehäviö 0,6 l/sek virtauksella ja PE50*2.5 GeoDuo pariputki, ΔT = 3,3 K   36 kPa (0,36 bar)
• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 605 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,3 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

...
"tomppeli": Korjasin virheeni maininta 2 kaivosta pois.
« Viimeksi muokattu: 11.03.20 - klo:09:51 kirjoittanut tomppeli »

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Kiitoksia jälleen tomppelille vaivasta. Tuohan nyt näyttäisi siltä että aivan metsään näissä hommissa ei ole menty. Vähän pienempi huipputehon tarve kuin mitä oletin aiemmin, mutta tuolla jo 12kw koneelle työtä tulee tarpeeksi. Paitsi nyt tietysti lämpimään aikaan.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Alussa mainitset puskurivaraajan. Se lienee turha, kun on invertteri ja pelkkää lattialämmitystä, jonka betonissa riittää lämpökapasiteettia. Pätkäkäyntiä tulee toki väkisin, varsinkin ennen tallin rakentamista, koska MLP on varsin reilusti ylimitoitettu ilman tallia. Mutta eivät ne pätkät kovin lyhyitä ole ellei sitten kesällä kierrossa ole vain hyvin pienet märkätilat.

Kannattaisiko miettiä myös vaihtoehtoa 8 kW MLP + paremmin eristetyt talli ja varasto, joilla mitoitusteho puristetaan tuonne? Ja onhan joillain merkeillä myös 9-11 kW huipputehon inverttereitä, mutta ainaikin itse katsoisin todellisia minimitehoja, joita kaikki eivät kerro.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Kiitoksia jälleen tomppelille vaivasta. Tuohan nyt näyttäisi siltä että aivan metsään näissä hommissa ei ole menty. Vähän pienempi huipputehon tarve kuin mitä oletin aiemmin, mutta tuolla jo 12kw koneelle työtä tulee tarpeeksi. Paitsi nyt tietysti lämpimään aikaan.

Huomaathan, että tämä laskelma on tehty ajatuksella, että ilmanvaihdon jälkilämmitys toteutetaan sähköllä.
Ei oikeastaan kannattaisi laittaa jälkilämmitystä maalämmöllä, koska ilmanvaihdon jälkilämmityspatteri ei jaksa lämmittää ilmaa lattilämmitykseen tarvittavan veden lämpötilalla.
Jos lämmitysveden lämpötilaa nostetaan ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin tarpeen mukaisesti, huononee maalämmön COP.
Olisi ihan eri asia, jos talossasi olisikin patterilämmitys.

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Näinhän se oli mielessä puskuri, ja käynnin ja levon maksimoimiseksi varmasti hyvä olisikin. Se on tosin kohtuudella jälkeenkin päin lisättävissä niin voisi kokeilla ilman, ja lisätä jos siltä tuntuu. Itse en aivan niin allerginen ole lattian lämpötilojen heittelylle niin arvelin kokeilla kesällä vajaata 20m2 kosteita tiloja melko isolla ala-ylärajan erolla lämmittää.

Tuokin pienempi pumppu olisi tosiaan vaihtoehto, ja toimisi varmasti kohtuu kylmille keleille. Mutta sitten taas toisaalta, olen tähän ikään sen verran klapia kantanut että olen sille allerginen. Eli ei lisälämmitystä puulla. Sähköllä avittaminen taas sattuu sieluun. Pienemmissä pumpuissa pienemmät liuospumput, no toki virtauksen tarvekkin pienempi. Ja hinnan ero 6/8kw ja 12 kw ei ole iso, vajaa tonni. Mutta tonnillakin ostaa vylliä kummasti tallin seinään.
Tuo minimiteho taitaa matalilla lämmöillä monesti aika kova.

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi

Ei oikeastaan kannattaisi laittaa jälkilämmitystä maalämmöllä, koska ilmanvaihdon jälkilämmityspatteri ei jaksa lämmittää ilmaa lattilämmitykseen tarvittavan veden lämpötilalla.
Jos lämmitysveden lämpötilaa nostetaan ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin tarpeen mukaisesti, huononee maalämmön COP.
Olisi ihan eri asia, jos talossasi olisikin patterilämmitys.
Tämäkin ihan hyvä pointti.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Voisiko siihen laittaa esilämmityksen maapiirin nesteellä, niin saisi sitä tuloilman lämpötilaa nostettua ilman sähkövastusta?

Poissa aarne

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 134
  • Maalämpöfoorumi
Voisiko siihen laittaa esilämmityksen maapiirin nesteellä, niin saisi sitä tuloilman lämpötilaa nostettua ilman sähkövastusta?
Sellainen onkin tulossa. Ja mietin jotta jos jälkilämmitys tarvetta on niin senkin hoitaisin vedellä.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Ja mietin jotta jos jälkilämmitys tarvetta on niin senkin hoitaisin vedellä.
Voihan sitä tutkia riittääkö lattialämmityksen menoveden lämpötila vesikiertoiselle patterille, jos oletetaan että tuloilman lämpötilaa tarvitsee nostaa vaikka vain 3 - 5 °C. Jos oikein kalkuloin, niin esim. 200 m³/h ilmavirran 5 °C lämmitys tarvitsee noin 350 W. Olettaisin löytyvän patterin, joka pystyy tuohon alle 35 °C menovedellä, kun tuloilman lämpötila voi hyvin olla hieman huoneilmaa viileämpää ja esilämmitys pitäisi sen lto-kennolta tulevan ilman kohtuullisen lämpöisenä. Kauhean tarkasti osaa sanoa onko se mahdollista, tarpeellista tai järkevää, kun ei ole noista tämänhetkisistä IV-koneista tietoa.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Liitän tähän graafin, jossa on lattialämmitystalon kiertoveden- ja paluuilman lämpötila (noin suunnilleen) ulkolämpötilan funktiona, kun sisäilman lämpötila on +21 C ja iv koneen hyötysuhde on noin 70 %.
Kuvasta nähdään, että erostus leudolla säällä on aika pieni.

Pienellä dT -arvolla (kiertoveden ja tulevan ilman lämpötilan erotus) tavallisimmat kanavapatterit lämmitävät heikosti.
Kunnon pakkasilla, joita nykyään näyttäisi oleva melko harvoin dT nousee kohtuulliseksi.

Esilämmitykseen kiertovettä ei voi käyttää jäätymisriskin takia.

Poissa jmaja

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 940
  • Maalämpöfoorumi
Ei kai noita jäkilämmityspattereita oikein mikään LTO-valmistaja enää tyrkytä. Esilämmitys sen sijaan on hyvä olla ja samalla saa viilennyksen ja kosteudenpoiston kesäksi. Esilämmitys tehdään maapiiristä ja sillä saanee poistettua LTO:n sulatustarpeen lähes kokonaan. Tuolla säästää ilmeisesti enintään 1 000 kWh jälkilämmityksen sähkötehoa, mutta kovimmilla pakkasilla vaikutus tehontarpeeseen on jopa 2 kW. Noin pienessä talossa tuskin ei kylläkään paljoa yli 1 kW.

Mites tuo Bergheat laskee IV:n lämmitystehon? Ilmeisesti 70% hyötysuhteella kelistä riippumatta, kun on asetettu 70% LTO:ksi? Todellisuudessahan tuo kovalla pakkasella hyötysuhde on aika huono, sillä parhaimmatkin LTO:t pääsevät vain -5 - -10 C jäteilmaan. Siis 22 C sisäilma ja 30 C pakkasta, LTO-hyötysuhde on vain 50-60% parhaimmillaan. Mutta tuo puuttuva 40-50% tuotetaan yleensä IV-koneen sähkövastuksilla eli ei lisää MLP:n tehotarvetta ellei sitten sähkövastuksia ole estetty tai valittu hyvin alhaista tulolämpötilaa.
Bosch 7001i 12 kW MLP, pohjavesilämmitys (0,6 l/s porakaivosta ulkoisen levarin kautta mereen), 164 m2 Siporex 1976 Espoo, 30 m2 lattiaan roilottu + 80 m2 kattolämmitystä + tulossa 55 m2 kattol + vintille 22 m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
Bergheatissa on iv laskenta ollut aika tavalla yksinkertaistettu.
Olen parhaillaan hiukan kehittämässä sitä, mutta ei ole helppo nakki.
On konekohtaisia eroja, ilman kosteuden vaikutukset, jäätymiset jne..
Saas nähdä, kuinka paljon viitsin paneutua tähän?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 603
  • Vanha pieru!
...Mites tuo Bergheat laskee IV:n lämmitystehon? ...

Tein vähän muutoksia Bergheatin ilmanvaihto-osioon.
Uutena valinta:
- Ei ole
- Maalämmöllä
- Sähköllä

Bergheat on ladattavissa täältä.