Bosch Compress 7001i

[aksutre]

Kävin huvikseni katsomassa, niin 2vrk taaksepäin COP 4.96

No ei tarvi olla paljon huolissaan  Ilmeisesti sun kuvakaappaus on otettu tilanteessa jossa kompressori nostaa talon lämpötilaa, kun  meno 29 paluu 24, ero 5 astetta Ylläpitolämmöllä kuten mulla meno 33 paluu 31, ero kaksi astetta jolloin tehoa ei paljon tarvita. Ihmetystä aiheutti minulla tosiaan tuo lähes tuplateho omaani verrattuna. 

[Waall-e]

Se on tätä rakennusaikaista lämmitystä kun lattiaan menee tuo +29C 24/7. 
Joutuu odottaa seuraavaan talveen, että saadaan ”oikeita” lukemia.

[seppaant]

Nyt oli ensimmäisen kerran kuvia missä esitetään maalämpöpumpun suoritusarvoja kompressorin pyörimisnopeuden funktiona
Keski-Euroopan keruulämpötilat ovat tosin eri suuruusluokkaa kuin täällä pohjoisessa.
Meillä suoritusarvoja esitetään yleensä lämmönjakoon menevän lämpötilan funktiona, kuvissa lämpötiloina on ympäristön lämpötila. Tosin ulko- ja menolämpötila ovat kääntäen verrannollisia toisiinsa nähden. Joten kuvia pitää osata lukea oikein.

Tuossa linkki tutkimukseen, s.4-5 kuvista voi todeta selkeästi kuinka nesteen tulolämpötila vaikuttaa tuotettuun tehoon.

Missään noissa kuvissa ei esitetty antotehoa keruulta tulevan lämpötilan funktina.
Ainoastaan COP oli esitetty kahdella keruulämpötilalla pyörimisnopeuden funktiona.
Voihan sen rivien välistä päätellä kun suuremmalla tulolämpötilalla on parempi COP että myös antoteho on suurempi

Kahdessa ylemmässä kuvassa on esitetty antoteho pyörimisnopeuden funktiona 0C ja 10C ympäristölämpötiloissa eli kahdella eri menolämpötilalla mutta antotehot ovat kummassakin täsmälleen samat - Ei voi olla näin.

ATS

[aksutre]

Kiitos tarkennuksista ATS 
Koitin tässä vähän valoittaa tuota tulolämpötilan vaikutusta sekä invertterin kykyyn myös säädellä lauhduttimen virtausta. Mitään valtavia eroja ei ole mutta vaikuttaa kuitenkin.

Tuossa myös mielenkiintoinen Ruotsalainen tutkimus, siinä arvellaan että seuraavan kerran kun energiamerkkejä päivitellään saattaa tuo tulolämpötilan arvo nousta, jotta energiamerkki ja käytännön todellisuus vastaisivat paremmin toisiaan. Kyllä suomessakin kaivoista yleensä löytyy sen verran mittaa että plussalla pysytään. Suositellaan että myös lämmönjakotapaan kiinnitettäisiin huomiota, eli maalämpöjärjestelmä ja lämmönjakojärjestelmä tulisi suunnitella siten että ne toimisivat hyvin yhteen. Nyt esim. termostaatit lattialämmityksessä pienentävät virtausta ja aiheuttavat hyötysuhteen heikkenemistä lämpöpumpun osalta. Tuossa myös varaajan häviöitä on arvioitu kokonaisuutena yhdessä pumpun toiminnan kanssa. Samoin kaivon lämpötiloissa on mielenkiintoinen havainto invertterin ja on/offin välillä.
http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/P.1.3.2-Evaluation-of-Two-Heat-Pump-Systems-in-Nearly-Zero-Energy-Buildings-NZEB.pdf

[MikaJussi]

Bosch 7001i 3-12 on nyt käynyt 10.1.2021 lähtien. Sähköä kulunut 2000 kWh ja lämpöä generoitunut 8274 kWh. Lämmitys 7482 kWh ja vesi 765 kWh. COP arvot per kuukausi ja keskilämpötila:

Tammikuu - 3,94, -4,9 astetta
Helmikuu - 4,16, -7,3 astetta
Maaliskuu - 4,52, -1,4 astetta
Keskimäärin COP 4,15

COP paranee ajan funktiona. Ilmeisesti säätöalgoritmi adaptoituu ajan kuluessa talon ja kaivon ominaisuuksiin. Nyttemmin kone harvoin käy yli 52% tehoilla. Käynnistyy aina tauon jälkeen 52% teholla ja pari minuuttia startin jälkeen siirtyy 46% teholle ja siitä alaspäin kohti 30% tehoa. Ilmeisesti invertterikoneen säädetty optimipiste sijoittuu tuohon puolitehon kohdalle. Kaivon tulolämpö pysyy tällöin 5,5...3,8 asteessa. Keruun tulo- ja menonesteen erotuksen kone pitää orjallisesti 3 asteessa keruupumppua säätämällä.

[Roori]

Bosch 7001i 3-12 on nyt käynyt 10.1.2021 lähtien. Sähköä kulunut 2000 kWh ja lämpöä generoitunut 8274 kWh. Lämmitys 7482 kWh ja vesi 765 kWh. COP arvot per kuukausi ja keskilämpötila:

Tammikuu - 3,94, -4,9 astetta
Helmikuu - 4,16, -7,3 astetta
Maaliskuu - 4,52, -1,4 astetta
Keskimäärin COP 4,15

COP paranee ajan funktiona. Ilmeisesti säätöalgoritmi adaptoituu ajan kuluessa talon ja kaivon ominaisuuksiin. Nyttemmin kone harvoin käy yli 52% tehoilla. Käynnistyy aina tauon jälkeen 52% teholla ja pari minuuttia startin jälkeen siirtyy 46% teholle ja siitä alaspäin kohti 30% tehoa. Ilmeisesti invertterikoneen säädetty optimipiste sijoittuu tuohon puolitehon kohdalle. Kaivon tulolämpö pysyy tällöin 5,5...3,8 asteessa. Keruun tulo- ja menonesteen erotuksen kone pitää orjallisesti 3 asteessa keruupumppua säätämällä.

Oliskohan siellä tosiaan tuommonen 'päälle päsmäri' 'kymppi' tjms systeemi joka valvoo mitä tuli tänään tehtyä...vrk kohtainen 'kehityskeskustelu' eli katsoo että tulipahan ajettua tyhmästi ja sitten korjailee/säätää pikkuhiljaa jotain ajoparametreja jotta optimoituu asennuskohteeseen, sumeaa säätöä  . Luulisi tommonen olevan jonkun mainoslauseenkin arvoinen vai olisko niin ettei kannata nuon lennokasta tarinaa heittää kun monet vois ajatella että nyt menee jo yli.  Kaivon optimointia nyt olis vaikee tehdä sen täytyy tulla vaan siellä perässä sen mukaan mitä talon lämmitys vaatii, dT vain pidetään vakiona.
Eikä mitään omia säätöjä, kuten käyrä yms yms, ei ole tehty?

Eihän tuo välttämättä mikään mahdoton ajatusvaihtoehto olisi käyttäytymiseen, koska kohteita on monenlaisia ja siten tarve erilaisille parametriarvoille.

Nyt ei äkkiä muista oliko @MikaJussi se menolämpö verkostoon minkäläinen LL vai muu?
Nuo käyntiarvot lienee koneen antamia arvoja...

[MikaJussi]

Oliskohan siellä tosiaan tuommonen 'päälle päsmäri' 'kymppi' tjms systeemi joka valvoo mitä tuli tänään tehtyä...vrk kohtainen 'kehityskeskustelu' eli katsoo että tulipahan ajettua tyhmästi ja sitten korjailee/säätää pikkuhiljaa jotain ajoparametreja jotta optimoituu asennuskohteeseen, sumeaa säätöä  . Luulisi tommonen olevan jonkun mainoslauseenkin arvoinen vai olisko niin ettei kannata nuon lennokasta tarinaa heittää kun monet vois ajatella että nyt menee jo yli.  Kaivon optimointia nyt olis vaikee tehdä sen täytyy tulla vaan siellä perässä sen mukaan mitä talon lämmitys vaatii, dT vain pidetään vakiona.
Eikä mitään omia säätöjä, kuten käyrä yms yms, ei ole tehty?

Eihän tuo välttämättä mikään mahdoton ajatusvaihtoehto olisi käyttäytymiseen, koska kohteita on monenlaisia ja siten tarve erilaisille parametriarvoille.

Nyt ei äkkiä muista oliko @MikaJussi se menolämpö verkostoon minkäläinen LL vai muu?
Nuo käyntiarvot lienee koneen antamia arvoja...

Mittausarvot on koneen antamia lukuja. Vaikuttavat korreloivan hyvin sähkömittarin lukemiin.

Talossa on perinteiset patterit lämmönjakomenetelmänä. Lauhduttimen yli erotus koneen ehdottama 8 astetta. Lämpökäyrän säätöä on matkan varrella pari-kolme kertaa tehty. Nyt alaosa 22 (20) ja yläosa 55 (-25). Käyrä on suora.

Kyllä koneen tapa käydä on muuttunut ajankuluessa. Nyttemmin etenee TO-arvoa kohden hitaammin. Alkuun kävi enemmän korkeilla kierroksilla. Oletan itse, että säätöalgoritmissa on jonkinlaista tekoälyä integroituna.

[Roori]

Mittausarvot on koneen antamia lukuja. Vaikuttavat korreloivan hyvin sähkömittarin lukemiin.

Talossa on perinteiset patterit lämmönjakomenetelmänä. Lauhduttimen yli erotus koneen ehdottama 8 astetta. Lämpökäyrän säätöä on matkan varrella pari-kolme kertaa tehty. Nyt alaosa 22 (20) ja yläosa 55 (-25). Käyrä on suora.

Kyllä koneen tapa käydä on muuttunut ajankuluessa. Nyttemmin etenee TO-arvoa kohden hitaammin. Alkuun kävi enemmän korkeilla kierroksilla. Oletan itse, että säätöalgoritmissa on jonkinlaista tekoälyä integroituna.

Joo sähkömittari kuulostaa annetuilla aikaisemmilla viesteilla pitävän aika hyvin kutinsa... ulosantoenergioista ei kellään taida olla erillistä mittausta, ainakaan oo huomannu...

Saas nähdä raportoiko joku tuota että olis toiminta muuttunut alkukuukaisina kohti parempaa, kuulostaa niin fixulta!?
Tämä tämmönen toiminnallisuus kiinnostaa ko itselläkin ~~sama käyrä ja ilmeisesti sullakin varaaja vastaanottamassa tehot (T0 anturi varaajassa?) (vai mikä on TO-arvo?)
Onko se oppinut myös tuon dT8K ihan issekseen vai asetellaanko, periaatteessa tuo pitäis muuttua ulkolämmön mukana, kaventua lämpöseen päin?

Kilpailijan, jääköön sanomatta, kuulostaa tämä säätötekniikka kiertäneen kaukaa tuolta 'tekoälyn' osalta, kun näitä tarinoita lukee 

[MikaJussi]

Joo sähkömittari kuulostaa annetuilla aikaisemmilla viesteilla pitävän aika hyvin kutinsa... ulosantoenergioista ei kellään taida olla erillistä mittausta, ainakaan oo huomannu...

Saas nähdä raportoiko joku tuota että olis toiminta muuttunut alkukuukaisina kohti parempaa, kuulostaa niin fixulta!?
Tämä tämmönen toiminnallisuus kiinnostaa ko itselläkin ~~sama käyrä ja ilmeisesti sullakin varaaja vastaanottamassa tehot (T0 anturi varaajassa?) (vai mikä on TO-arvo?)
Onko se oppinut myös tuon dT8K ihan issekseen vai asetellaanko, periaatteessa tuo pitäis muuttua ulkolämmön mukana, kaventua lämpöseen päin?

Kilpailijan, jääköön sanomatta, kuulostaa tämä säätötekniikka kiertäneen kaukaa tuolta 'tekoälyn' osalta, kun näitä tarinoita lukee 

Olen kyllä pienen alkukankeuden jälkeen ollut tyytyväinen Boschin koneeseen. Se on tehnyt pitkälti sen, mitä odotin ilman yllätyksiä. Yllätys kielteiseen suuntaan on tuo mobilliapplikaatio. Lisäksi olisin toivonut parempia datan ulosotto-ominaisuuksia. Niitä ei varmaan kaipaa normikäyttäjä ja ilmeisesti Husdatalla saa asian hoidettua kuntoon.

Tuohon energiamäärän laskentaan totean, että talosta on hyvä data sekä vanhan maalämpöpumpun ajalta että sähkökattilan käyttöjaksojen ajalta. Ne menevät hyvin yksiin Boschin energialaskurin kanssa. Käyttösähkö on varsin tarkasti 15-16 kWh päivässä. Nollakelillä sähkökattila+käyttösähkö oli 100 +- 5 kWh päivässä. Nyt 15.3.21 keskilämpö oli -0,1 astetta, käyttösähkö 15,53 kWh, maalämpöpumppu 19 kWh, jolla tuotettuna 86 kWh lämpöä. Arvaus on, että Bosch lienee vanhaa IVT C7:aa noin 20-25% tehokkaampi. Vastaavilla lämpötiloilla IVT kulutti vuorokaudessa noin 5 Kwh enemmän. Nyttemmin käyttövesi on myös 5 astetta lämpimämpää.

T0 anturi eli patteriverkoston menoveden anturi on 200 litran puskurivaraajan ylemmässä anturitaskussa. Puskuri on kytketty neliputkikytkennällä eli pumppu lämmittää varaajaa ja varaajasta on oma pumppu verkostoon. Varaaja kerrostuu eli alaosassa on patteriverkoston paluuveden lämpö ja yläosasta lähtee patteriverkostoon maalämpöpumpun antolämpö -1 aste.

Deltan lauhduttimen yli saa asetella muistaakseni välillä 3-11K. Jos valitsee pumpusta patterit niin se on asetuksena 8k ja jos lattialämmön niin 5K. Kokeilin deltaa säätää, mutta >8 ei juurikaan vaikuta ja < 6 alkaa sekottaa puskurin ja sen kerrostumisen. Automaattiasetuksen 8K vaikuttaa olevan kohdallaan. Lauhdutinpiirin pumpun kierrosluvun säätö pitää deltan 8-10 asteen haarukassa. Alhaisilla lämpötiloilla lähempänä 10. Korkeampi delta siis tarkoittaa pienempää lauhdutinpumpun nopeutta. Olisiko tuossakin se äly, että korkeampi delta lämmittää nopeammin puskurin yläosan, jolloin lämmin vesi ehtii nopeammin pattereihin ja puskurin muu vesimassa lämmitetään siiten ajan kanssa, kun patterikierron paluuvesi alkaa sitä lämmittää. Tämä osaltaan selittäisi sen, että pumppu nyt opittuaan ajaa pääosin lämpöä varaajaan pienellä teholla ja pyrkii pitämään sen noin T0+2 astetta tasolla.

[rawpower]

Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.

Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh

Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh

Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl

Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.

Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla 

Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen 

[Roori]

Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.

Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh

Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh

Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl

Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.

Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla 

Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen 

Hyvät on lukemat!

Mikäs antoteho sillä on nyt noissa on/off ajoissa tuolla keruunlämmöllä ja mikä on menovesi?
Nouseeko teho jo 3kW:iin...

[Roori]

Olen kyllä pienen alkukankeuden jälkeen ollut tyytyväinen Boschin koneeseen. Se on tehnyt pitkälti sen, mitä odotin ilman yllätyksiä. Yllätys kielteiseen suuntaan on tuo mobilliapplikaatio. Lisäksi olisin toivonut parempia datan ulosotto-ominaisuuksia. Niitä ei varmaan kaipaa normikäyttäjä ja ilmeisesti Husdatalla saa asian hoidettua kuntoon.

Tuohon energiamäärän laskentaan totean, että talosta on hyvä data sekä vanhan maalämpöpumpun ajalta että sähkökattilan käyttöjaksojen ajalta. Ne menevät hyvin yksiin Boschin energialaskurin kanssa. Käyttösähkö on varsin tarkasti 15-16 kWh päivässä. Nollakelillä sähkökattila+käyttösähkö oli 100 +- 5 kWh päivässä. Nyt 15.3.21 keskilämpö oli -0,1 astetta, käyttösähkö 15,53 kWh, maalämpöpumppu 19 kWh, jolla tuotettuna 86 kWh lämpöä. Arvaus on, että Bosch lienee vanhaa IVT C7:aa noin 20-25% tehokkaampi. Vastaavilla lämpötiloilla IVT kulutti vuorokaudessa noin 5 Kwh enemmän. Nyttemmin käyttövesi on myös 5 astetta lämpimämpää.

T0 anturi eli patteriverkoston menoveden anturi on 200 litran puskurivaraajan ylemmässä anturitaskussa. Puskuri on kytketty neliputkikytkennällä eli pumppu lämmittää varaajaa ja varaajasta on oma pumppu verkostoon. Varaaja kerrostuu eli alaosassa on patteriverkoston paluuveden lämpö ja yläosasta lähtee patteriverkostoon maalämpöpumpun antolämpö -1 aste.

Deltan lauhduttimen yli saa asetella muistaakseni välillä 3-11K. Jos valitsee pumpusta patterit niin se on asetuksena 8k ja jos lattialämmön niin 5K. Kokeilin deltaa säätää, mutta >8 ei juurikaan vaikuta ja < 6 alkaa sekottaa puskurin ja sen kerrostumisen. Automaattiasetuksen 8K vaikuttaa olevan kohdallaan. Lauhdutinpiirin pumpun kierrosluvun säätö pitää deltan 8-10 asteen haarukassa. Alhaisilla lämpötiloilla lähempänä 10. Korkeampi delta siis tarkoittaa pienempää lauhdutinpumpun nopeutta. Olisiko tuossakin se äly, että korkeampi delta lämmittää nopeammin puskurin yläosan, jolloin lämmin vesi ehtii nopeammin pattereihin ja puskurin muu vesimassa lämmitetään siiten ajan kanssa, kun patterikierron paluuvesi alkaa sitä lämmittää. Tämä osaltaan selittäisi sen, että pumppu nyt opittuaan ajaa pääosin lämpöä varaajaan pienellä teholla ja pyrkii pitämään sen noin T0+2 astetta tasolla.

Hyvää tietoa Boschin pelittämisestä 4-putkiliitäntäisen varaajan kanssa johon on laitettu varaaja-anturi... oliko sulla shunttipiirejä varaajasta lämmityksiin?

Kuinkas tuo boldattu, tarkoitatko alhaisilla ulkolämpötiloilla (korkeampi menolämpö) dT kasvaa eli dT on muuttuva suure ulkolämpötilan suhteen?

Onneksi tuo datapuoli+datan ulosanti+mobiili appi on vähän kuraa...muuten Bosch saisi liikaa markkinoita jos se olis esim Niben tasoa    _{hyshys Nibellä omat tökkimiset uutuuksiensa kanssa.}

[commo73]

Bosch 7001i 3-12 on nyt käynyt 10.1.2021 lähtien. Sähköä kulunut 2000 kWh ja lämpöä generoitunut 8274 kWh. Lämmitys 7482 kWh ja vesi 765 kWh. COP arvot per kuukausi ja keskilämpötila:

Tammikuu - 3,94, -4,9 astetta
Helmikuu - 4,16, -7,3 astetta
Maaliskuu - 4,52, -1,4 astetta
Keskimäärin COP 4,15

COP paranee ajan funktiona. Ilmeisesti säätöalgoritmi adaptoituu ajan kuluessa talon ja kaivon ominaisuuksiin. Nyttemmin kone harvoin käy yli 52% tehoilla. Käynnistyy aina tauon jälkeen 52% teholla ja pari minuuttia startin jälkeen siirtyy 46% teholle ja siitä alaspäin kohti 30% tehoa. Ilmeisesti invertterikoneen säädetty optimipiste sijoittuu tuohon puolitehon kohdalle. Kaivon tulolämpö pysyy tällöin 5,5...3,8 asteessa. Keruun tulo- ja menonesteen erotuksen kone pitää orjallisesti 3 asteessa keruupumppua säätämällä.

Itse omien kokemuksien mukaan en usko mihinkään "älykkääseen säädön adaptoitumiseen". Kyseessä paremminkin se että mennään kevättä kohti. Näin ollen pakkaset takana ja lämmönjakoon työnnetään haalempaa vettä ja keruun tulolämpö C Ka hieman nousee.  Näin coppi paranee.

[Roori]

Itse omien kokemuksien mukaan en usko mihinkään "älykkääseen säädön adaptoitumiseen". Kyseessä paremminkin se että mennään kevättä kohti. Näin ollen pakkaset takana ja lämmönjakoon työnnetään haalempaa vettä ja keruun tulolämpö C Ka hieman nousee.  Näin coppi paranee.

On tuossa tuo Tammi-Helmi kummallisuus kun kylmempää ja cop paranoo... mutta tottakai tuo otos nyt kumminkaan niin laaja kuitenkaan oo.

[aksutre]

Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.

Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh

Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh

Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl

Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.

Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla 

Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen 

Hyviä lukemia, kun huomioidaan että pohjosessa on ollut hyvinkin kylmää.
Viime syyskuun alusta mulla mennyt lämmtykseen 13729 kWh ja kulunut 2813 kWh, mulla cop 0.01 yksikköä huonompi = 4.88  sulla 4.89, joten yllättävänkin samaan tahtiin mennään. Käyttövesi mulla mukavuus tilassa  sitä ei pysty vertaamaan. ( Cop 2.8 ) Käyntiaika mulla n. 49%.

Mulla Cop lähtee nousemaan kun 35 asteinen vesi riittää lattiaan (-8 astetta tai lämpimämpää), joten 5.2-5.3 luokkaan menee varmaankin kesään mennessä. Nyt pumppu käy pidempään minimiteholla 4.8 kW vain öisin, jolloin sekin nostaa tuota Copia ja pörssihähkö on taas öisin halpaa  2-3 snt kWh, tuntuu sekin.

[tomppeli]

Hyvin on kaivot elpyneet kovan talven jäljiltä. Nyt kaivoilta tulo on 3-3.5 astetta ja kone käy on/off moodissa.

Lokakuun 10. eteenpäin tässä koneen tilastoa
koko Tuotettu energia: 10578 kwh
Lämmitykseen: 9728 kwh
Käyttövesi: 844kwh

Koko käytetty energia: 2271kwh
Lämmitykseen: 1989 kwh
Käyttöveteen: 271 kwh

Kompressorin käyntiaika: 3624h
Kompressorin käynnistykset: 333kpl

Lisälämmitin 9wkh -> Tähän tulee aina 1-2kk välein 1-2kwh lisää ja muodostuu täysin legionellatapoista.

Hyvin on pumppu pelannut. Ja säästöäkin tuli oikean talven aikana ihan kunnolla 

Puuta on ihan hemmetisti jäljellä ja ei tuota enää oikein takkaan mene niin pitänee alkaa pihasaunan rakentamiseen 

Luultavasti alittaa tämän laskelmankin:
• Kiinteistö,  134 m2,  347 m3          5,0 COP   4,53 kW   16 062 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,152 m3 / 50 °C   2,8 COP   1,21 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,2 SCOP   5,7 kWh   20 862 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus         -1 272 kWh   0,35 kW   19 590 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja          0 kWh   0,00 kW   19 590 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan            6,00 kW   19 590 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää               0 kWh
  Yhteensä  ( epävirällinen E luku = 110   Luokka = C )         19 590 kWh

• Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho               5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      6,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka               -36 °C
- Maasta kerätään          ( 4,2 COP)   4,8 kW   14 933 kWh
- Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä               4 657 kWh
- Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)      4 657 kWh
- Ei ole ilmanvaihdon jälkilämmitystä  sähköllä!             0 kWh

[aksutre]

Mittausarvot on koneen antamia lukuja. Vaikuttavat korreloivan hyvin sähkömittarin lukemiin.

Talossa on perinteiset patterit lämmönjakomenetelmänä. Lauhduttimen yli erotus koneen ehdottama 8 astetta. Lämpökäyrän säätöä on matkan varrella pari-kolme kertaa tehty. Nyt alaosa 22 (20) ja yläosa 55 (-25). Käyrä on suora.

Kyllä koneen tapa käydä on muuttunut ajankuluessa. Nyttemmin etenee TO-arvoa kohden hitaammin. Alkuun kävi enemmän korkeilla kierroksilla. Oletan itse, että säätöalgoritmissa on jonkinlaista tekoälyä integroituna.

Mulla kans muuttunut jostain syystä tuo miniikäynti 6 kW 35% tehoon ja Cop lähtenyt nousuun. Läpi talven oli 4.8 kW ja 30%.Muuta syytä ei ole kun kaivoon tullut 1 aste lisää ja lattiassa vesi pysynyt alle 35 asteessa. Kyllä tuo kone ilmeisesti hakee säätöautomatiikalla tiettyjä optimiarvoja.

[rawpower]

Mulla kans muuttunut jostain syystä tuo miniikäynti 6 kW 35% tehoon ja Cop lähtenyt nousuun. Läpi talven oli 4.8 kW ja 30%.Muuta syytä ei ole kun kaivoon tullut 1 aste lisää ja lattiassa vesi pysynyt alle 35 asteessa. Kyllä tuo kone ilmeisesti hakee säätöautomatiikalla tiettyjä optimiarvoja.

Huimaa vauhtia käy sinulla tuo vesipumppu 60% onko se aina lämmityksessä tuon vakiona vai säätääkö sitä nopeutta? Minulla se lämmitystä tehdessä pysyy vakiona 10%, mutta käyttövettä tehdessä sitten vaihtelee.

[aksutre]

Mulla on kaksi kiertovesipumppua, tuo 60% on koneen oman pumpun kierrosnopeus %. Jakotukilla virtausmittarit, virtaukset ok, 50% riittäisi vielä.Automaatilla se tuuppasi 100% koko ajan, jolloin alakerta huomattavasti lämpimämpi  kuin yläkerta. Yläkertaan oma pumppu. Nyt kun kone on tehnyt itse säätöjä, taidan pistää tuon kiertovesipumpun automaatille ja pienentää tuota toista pumppua. Saa nähdä miten kone säätää tuota kiertovesipumppua 

[rawpower]

Mulla on kaksi kiertovesipumppua, tuo 60% on koneen oman pumpun kierrosnopeus %. Jakotukilla virtausmittarit, virtaukset ok, 50% riittäisi vielä.Automaatilla se tuuppasi 100% koko ajan, jolloin alakerta huomattavasti lämpimämpi  kuin yläkerta. Yläkertaan oma pumppu. Nyt kun kone on tehnyt itse säätöjä, taidan pistää tuon kiertovesipumpun automaatille ja pienentää tuota toista pumppua. Saa nähdä miten kone säätää tuota kiertovesipumppua 

Aah okei. Minulla vaan tuo koneen oma ja se ajaa koko systeemiä. Automaatilla olen sitä ajattanut.

[aksutre]

Osaisko joku lattialämmitykseen perehtynyt kertoa, paljonko tuo virtaus litraa/min pitäisi olla?
Siis alakerta 100m2 ja 20mm putket lattiassa. Maalämpöpumpulla auto asennossa 31.3 l/min , käsin 60% se on 25.7 l/min.
Mulla on sellainen hatara mielikuva että yleensä jotain 12-25 l/min?
Yläkerta luku sinänsä sillä oma pumppu 78m2 ja 12mm putket. Sillekin vois joku asiaan perehtynyt arvon kertoa niin katson pumpun käyrältä sopivan nopeuden.
Ja siis alakerrasssa laatta koko lattiasssa ja yläkerrassa parketti.

[rawpower]

Osaisko joku lattialämmitykseen perehtynyt kertoa, paljonko tuo virtaus litraa/min pitäisi olla?
Siis alakerta 100m2 ja 20mm putket lattiassa. Maalämpöpumpulla auto asennossa 31.3 l/min , käsin 60% se on 25.7 l/min.
Mulla on sellainen hatara mielikuva että yleensä jotain 12-25 l/min?
Yläkerta luku sinänsä sillä oma pumppu 78m2 ja 12mm putket. Sillekin vois joku asiaan perehtynyt arvon kertoa niin katson pumpun käyrältä sopivan nopeuden.
Ja siis alakerrasssa laatta koko lattiasssa ja yläkerrassa parketti.

https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-7001i-lwm2/tekniset-tiedot/

Teknisissä tiedoissa näkyy nuo nimellisvirtaukset lämmityspiirin lattia/patteri lämmityksille. Ilmeisesti tuo on l/sek?
2-8 kw 0,37 l/sek ilmeisesti? eli 22,2 l/min
4-16kw 0,73 l/sek ilmeisesti? eli 43,8 l/min

jos nyt siis oikein tuon ymmärsin?

[aksutre]

https://www.bosch-climate.fi/tuotteet/tuotteet-maalampopumput/compress-7001i-lwm2/tekniset-tiedot/

Teknisissä tiedoissa näkyy nuo nimellisvirtaukset lämmityspiirin lattia/patteri lämmityksille. Ilmeisesti tuo on l/sek?
2-8 kw 0,37 l/sek ilmeisesti? eli 22,2 l/min
4-16kw 0,73 l/sek ilmeisesti? eli 43,8 l/min

jos nyt siis oikein tuon ymmärsin?

Nuo ovat ilmeisesti maksimiarvoja 43.8l /min = 300-350m2 lattialämmitys.
150m2 on jotain 20l/min joten pienensin hieman nyt 50% 23.8l/min. kaikki tietenkin riippuu talosta/putkista, mutta jos tuo 0.73l/s lon lauhduttimen optimivirtaus niin kauas jään siitä.

[rawpower]

Hyvät on lukemat!

Mikäs antoteho sillä on nyt noissa on/off ajoissa tuolla keruunlämmöllä ja mikä on menovesi?
Nouseeko teho jo 3kW:iin...

En tätä huomannukaan. Eli  nyt käy ilmeisesti minimitehoilla. Husdatan mukaan 2-2.2 kw antoteho. Menovesi 27.5 ja paluu 25.7

Minkäslaiset kesäkäyttöasetukset teillä muilla on?
Minulla lämmityskäyttö 15 astetta asti
Kesäkäyttöviive 8h mihinkähän tämä asetus vaikuttaa?
Lämmityskäyttöviive 3h
Lämpötilaero käynnistä heti 4k

[Roori]

En tätä huomannukaan. Eli  nyt käy ilmeisesti minimitehoilla. Husdatan mukaan 2-2.2 kw antoteho. Menovesi 27.5 ja paluu 25.7

Minkäslaiset kesäkäyttöasetukset teillä muilla on?
Minulla lämmityskäyttö 15 astetta asti
Kesäkäyttöviive 8h mihinkähän tämä asetus vaikuttaa?
Lämmityskäyttöviive 3h
Lämpötilaero käynnistä heti 4k

Juu varmasti minimillä, kumma kun ei tuon korkemapi antoteho jos menovesi noin matala ja keruukin oli +3...+3,5C, onkohan se minimi B0W35 alle 2kW?

Mikäs olis ruutukaappaus näistä: alla olevat on arvauksia
Minulla lämmityskäyttö 15 astetta asti. talvi<15<kesä
Kesäkäyttöviive 8h mihinkähän tämä asetus vaikuttaa? viive kuinka kauan pitää olla >15 jotta menee kesä-moodiin
Lämmityskäyttöviive 3h. Vastaava viive <15 talvi-moodiin
Lämpötilaero käynnistä heti 4k. Olisko tämä joku pikainen moodin vaihto talvi-moodiin, tuskin hetkellisarvosta vaan ehkä joku keskiarvo...

[MikaJussi]

Hyvää tietoa Boschin pelittämisestä 4-putkiliitäntäisen varaajan kanssa johon on laitettu varaaja-anturi... oliko sulla shunttipiirejä varaajasta lämmityksiin?

Kuinkas tuo boldattu, tarkoitatko alhaisilla ulkolämpötiloilla (korkeampi menolämpö) dT kasvaa eli dT on muuttuva suure ulkolämpötilan suhteen?

Onneksi tuo datapuoli+datan ulosanti+mobiili appi on vähän kuraa...muuten Bosch saisi liikaa markkinoita jos se olis esim Niben tasoa    _{hyshys Nibellä omat tökkimiset uutuuksiensa kanssa.}

Tällä hetkellä ei ole muita piirejä kuin patteriverkosto. Suunnitelmissa on saunaosaston lattialämpö tai puhallinkonvektori myöhemmin.

Lämpötilalla tuon meno-paluu dT:n kohdalla tarkoitin, että nyt kun kone pitää taukoja, niin T0:n arvo (varaajan yläosan lämpötila) putoaa tauon aikana 5 astetta asetusarvo alapuolelle ennenkuin kone käynnistyy. Kun säiliö on kylmä, niin kone ajaa varaajaan lämpöä 10 asteen erotuksella alkuvaiheessa (meno-tulo 10 astetta). Siinä vaiheessa kun varaaja on lämmin ja kone ylläpitää lämpöä 30% teholla niin dT pysyy tarkasti 8 asteessa. Juuri äsken kompressorinopeus 29%, pyynti 10%, T0-pyynti 31, T0 32,3 ja meno pattereihin 34,0 meno varaajaan 37,5 paluu varaajasta koneelle 29,5. Kun pyynti alle kompressoritehon, niin kone sammuu muutaman minuutin sisällä.  Patteriverkostoon siis jäi 4.5 astetta. Kone käynnistyy uudelleen kun patteriverkoston paluu (=varaajan alaosa) on 22,5 ja T0 (varaajan yläosa) 26. Lepojaksot noin tunnin mittaisia ja käyntijaksot 3-4 tuntia. Ulkona nyt +4.

[MikaJussi]

Mulla kans muuttunut jostain syystä tuo miniikäynti 6 kW 35% tehoon ja Cop lähtenyt nousuun. Läpi talven oli 4.8 kW ja 30%.Muuta syytä ei ole kun kaivoon tullut 1 aste lisää ja lattiassa vesi pysynyt alle 35 asteessa. Kyllä tuo kone ilmeisesti hakee säätöautomatiikalla tiettyjä optimiarvoja.

Hieno tuo Husdatan kuva! Tuossa meno-paluu erotus lattiaan aika lähellä 3 astetta. Kone antaa lattiälämmitysvalinnalla asetusarvoksi 5 astetta. Oletko muuttanut asetusta? Se saattaisi selittää pumpun 60% nopeuden. Toisaalta, jos COP parempi vilkkaammalla kierrolla, niin toimiii hyvin juuri noilla arvoilla.

[rawpower]

Hieno tuo Husdatan kuva! Tuossa meno-paluu erotus lattiaan aika lähellä 3 astetta. Kone antaa lattiälämmitysvalinnalla asetusarvoksi 5 astetta. Oletko muuttanut asetusta? Se saattaisi selittää pumpun 60% nopeuden. Toisaalta, jos COP parempi vilkkaammalla kierrolla, niin toimiii hyvin juuri noilla arvoilla.

Minullakin on tuo asetusarvo 5k ja pumppu AUTO asetuksella. Aikalailla se pyrkii tuohon 3k eroon, pienemmillä nopeuksilla jopa 2K. Sitten isommalla teholla ja lämpimämmällä vedellä 4-5K. Betoni varaa kyllä tosi hyvin lämpöä. Todella kauan kestää ennen kuin saavuttaa tuon 4k eron. Aikaminuutit tulee nopeammin täytee ja  pumppu käynnistyy uudelleen

[aksutre]

Minullakin on tuo asetusarvo 5k ja pumppu AUTO asetuksella. Aikalailla se pyrkii tuohon 3k eroon, pienemmillä nopeuksilla jopa 2K. Sitten isommalla teholla ja lämpimämmällä vedellä 4-5K. Betoni varaa kyllä tosi hyvin lämpöä. Todella kauan kestää ennen kuin saavuttaa tuon 4k eron. Aikaminuutit tulee nopeammin täytee ja  pumppu käynnistyy uudelleen

Voihan noita. pumpun asetuksia muutella, mutta keruu ja lattaiämmitys pysyy kokolailla 3 asteen erolla. Auto asennossa lähti lykkäämään lattiaan 100% teholla mutta pari astetta matalampana kuin 50% teholla 31 vs 33 astetta. Eli annan olla tuolla puoliteholla, kiertovesipumppu hurisee sekin ihan kiitettävästi kun täysteholla. Copit meillä samaa luokkaa vaikka sulla lattialämmityksen pumppu 10% ja mulla 60%. pitää jossain vaiheessa sulkea toi yläkerran pumppu ja piiri niin katsoa mihin tuo kiertovesipumppu sitten asettuu.

[aksutre]

Myt sain hienosäädettyä tuon lattialämmityspuolen. Avasin alakerran lattialämmitysjakotukin säätöventtiilit auki, virtaus 100% n.40l/min. Siitä pudotin pumpun nopeuden 35%:iin vielä virtaus mittareiden mukaan ok ja kahta lyhyttä piiriä joutui vähän kuristamaan. Nyt virtaus 24l/min, jäähtymä nyt meno paluu 4 astetta, mikä on tavoitearvo. Eli kuristukset jakotukista pois ja pumpun kierrosnopeus putosi melkein puoleen, mutta ei taida tuo kiertovesipumppu mikään virtasyöppö olla verrattuna liuospumppuun. Yläkerran jätin ennallaan siellä tasaiset lämmöt.

[rawpower]

Myt sain hienosäädettyä tuon lattialämmityspuolen. Avasin alakerran lattialämmitysjakotukin säätöventtiilit auki, virtaus 100% n.40l/min. Siitä pudotin pumpun nopeuden 35%:iin vielä virtaus mittareiden mukaan ok ja kahta lyhyttä piiriä joutui vähän kuristamaan. Nyt virtaus 24l/min, jäähtymä nyt meno paluu 4 astetta, mikä on tavoitearvo. Eli kuristukset jakotukista pois ja pumpun kierrosnopeus putosi melkein puoleen, mutta ei taida tuo kiertovesipumppu mikään virtasyöppö olla verrattuna liuospumppuun. Yläkerran jätin ennallaan siellä tasaiset lämmöt.

Hienoa. Minulla on tehowatin jäljiltä wirsbon huonetermarit edelleen käytössä. Olen tässä pohtinut, että pitäisikö riipaista toimilaitteet irti ja antaa olla vapaalla kierrolla kaikki tilat? Nyt olen säätänyt wirsboissa kaikki termarit täysille Toistaiseksi hyvin pelittänyt näinkin. En tiedä sitten saisiko vielä optimaalisemmaksi, jos ottaisi vaan toimilaitteet irti ja antaisi pumpun tehdä hommat? Toisaalta noilla saa kesäksi hyvin suljettua piirit sieltä, missä ei ole laattalattiat.

[aksutre]

2-8 pumpussakin on luultavasti virtauksen tunnistin, joten pumppu huomioi kierrossa nuo termarit. Joka tapauksessa COPia nuo termarit laskevat kun kierto hidastuu. En tiedä tarkkaan kuinka paljon mutta useita prosentteja voisi ajatella. Invertterin kanssa noista termareista ei hyötyä ole. Mulla on tukeissa menopuolella muovitulpat joilla saa kierron suljettua kokonaan koskematta säätöihin. Toisaalta ei taida kesällä paljoa pumppu noita kosteita tiloja lämmittää, itse ajattelin laittaa toukokuun lopulla kesäkäytön päälle ja syyskuun alusta taas talvikäytön.

[rawpower]

2-8 pumpussakin on luultavasti virtauksen tunnistin, joten pumppu huomioi kierrossa nuo termarit. Joka tapauksessa COPia nuo termarit laskevat kun kierto hidastuu. En tiedä tarkkaan kuinka paljon mutta useita prosentteja voisi ajatella. Invertterin kanssa noista termareista ei hyötyä ole. Mulla on tukeissa menopuolella muovitulpat joilla saa kierron suljettua kokonaan koskematta säätöihin. Toisaalta ei taida kesällä paljoa pumppu noita kosteita tiloja lämmittää, itse ajattelin laittaa toukokuun lopulla kesäkäytön päälle ja syyskuun alusta taas talvikäytön.

Joo kyllä siellä valikossa on virtauksen tunnistus ja se on minulla päällä. info painikkeen alle tulee ilmoitus, jos alhainen virtaus min on päällä. Sen huomaa esim, jos käy toimintatestit osiossa ja silloin kiertovesipumppu on pysähtyneenä niin silloin infon (i) alimpana näkyy tuo ilmoitus. Pittääpä kesällä jumpata nuo toimilaitteet irti ja laittaa juurikin noilla muovisilla tulpilla menopuolet kiinni muualta kuin laattalattioilta. Juu eise tosin taida paljon lämmityskäyttöä kesällä tehdä. Tai ei ainakaan viime kesänä tehnyt.

[jmaja]

No niin Bosch 7001i LWM 3-12 seisoo pihalla. Pitäisi saada sisälle. Kannattaako irrottaa kompurayksikkö? Vähän vaikea reitti ja tietysti helpompi olisi viedä kahdessa osassa. Varsin isot mutterit avattavana. Kävin jo ostamassa ison jakoavaimen, kun ei raaski putkipihdeillä ottaa kiinni ja selvästikin pitää avata kahdella työkalulla eli venttiilit ovat varsin löysästi runkossa kiinni ja pyörisivät mukana.

Yllättäviä osia tuli mukana. Erikoisen muotoinen paisuntasäiliö, täyttöryhmä, painemittari ja ylivuotoventtiili ilmeisesti kaikki viinapiirin tarkotettuja (3 bar max paisuntasäiliö, 3 bar ylivuoto ja 4 bar painemittari).  Asennusohjeessa ei moisia mainita mukaan tulevina. Sitten vielä 1" palloventtiili sihdillä ja magneetilla varmaankin lämmityspiiriin sekä ulko- ja menolämpötila-anturit, jotka on mainittu.

Mitäs Husdatasta pitää oikein ostaa? Pelkkä H60? Mitä sillä saa? Nettiä ei vielä ole muutamaan kuukauteen eli miten tuo toimii ilman.

Mites tuon kalvopaisuntasäiliön asennus? Yleensä kuvissa ne roikkuvat ylösalaisin. Tässä on selkeästi kiinteä asennusteline sellainen, että yhde tulee alas. Eikös tunne jää ilmaa ja pinta silloin?

Tuon kai voisin käyttää lämmönjakoonkin ja ostaa pienemmän viinapiiriin, kun sitä viinaahan minulle tulee vain ~10 l ja ahdasta on.

[rawpower]

No niin Bosch 7001i LWM 3-12 seisoo pihalla. Pitäisi saada sisälle. Kannattaako irrottaa kompurayksikkö? Vähän vaikea reitti ja tietysti helpompi olisi viedä kahdessa osassa. Varsin isot mutterit avattavana. Kävin jo ostamassa ison jakoavaimen, kun ei raaski putkipihdeillä ottaa kiinni ja selvästikin pitää avata kahdella työkalulla eli venttiilit ovat varsin löysästi runkossa kiinni ja pyörisivät mukana.

Yllättäviä osia tuli mukana. Erikoisen muotoinen paisuntasäiliö, täyttöryhmä, painemittari ja ylivuotoventtiili ilmeisesti kaikki viinapiirin tarkotettuja (3 bar max paisuntasäiliö, 3 bar ylivuoto ja 4 bar painemittari).  Asennusohjeessa ei moisia mainita mukaan tulevina. Sitten vielä 1" palloventtiili sihdillä ja magneetilla varmaankin lämmityspiiriin sekä ulko- ja menolämpötila-anturit, jotka on mainittu.

Mitäs Husdatasta pitää oikein ostaa? Pelkkä H60? Mitä sillä saa? Nettiä ei vielä ole muutamaan kuukauteen eli miten tuo toimii ilman.

Mites tuon kalvopaisuntasäiliön asennus? Yleensä kuvissa ne roikkuvat ylösalaisin. Tässä on selkeästi kiinteä asennusteline sellainen, että yhde tulee alas. Eikös tunne jää ilmaa ja pinta silloin?

Tuon kai voisin käyttää lämmönjakoonkin ja ostaa pienemmän viinapiiriin, kun sitä viinaahan minulle tulee vain ~10 l ja ahdasta on.

Minulla kanssa oli ahdas tekninen tila niin otettiin suosiolla kompurayksikkö irti. Se lähtee todella helposti. Isot mutterit siinä vaan on. Ohjeessa on hyvin neuvottu irroitus. Kevenee huomattavasti. Minulla tuli pumppu jalustan päälle niin jaksettiin kaksin miehin nostaa se siihen helposti kun oli kompurayksikkö irti.

Siinä pumpun mukana tuli tosi paljon hilpettä vaikka osaa niistä ei mainittu asennusohjeessa. Putkarikin tätä ihmetteli, mutta kyllä ne kaikki saatiin asennukseen menemään lopulta. Sitten vielä lämmityspiiriin oma paisunta-astia.

Husdata vaatii wifin toimiakseen. Eli jonkinlainen reititin pitää olla ja verkkokin tietenkin mielellään. Sähköpostiin tulee sitten asennuslinkki millä pääsee säätöjä tekemään.

[jmaja]

Joo tuli jo otettua kompurayksikkö irti ja yksin sai helposti sisälle nokkakärryllä nuo erikseen. Ehkä olisi yhdessäkin saanut, mutta en uskaltanut yrittää. Siis vasta sisälle ei paikalleen, joka vaatii vielä rakentelua.

Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f

Eikös tuota Husdataa voi käyttää myös jotenkin suoraan siis ilman nettiyhteyttä? En viitsisi ostaa remontin ajaksi tänne nettiä. Toimiikos tuo vain maksullisena palveluna vai onko tuossa itse laitteessa webbipalvelu tms. paikallinen systeemi.

[rawpower]

Joo tuli jo otettua kompurayksikkö irti ja yksin sai helposti sisälle nokkakärryllä nuo erikseen. Ehkä olisi yhdessäkin saanut, mutta en uskaltanut yrittää. Siis vasta sisälle ei paikalleen, joka vaatii vielä rakentelua.

Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f

Eikös tuota Husdataa voi käyttää myös jotenkin suoraan siis ilman nettiyhteyttä? En viitsisi ostaa remontin ajaksi tänne nettiä. Toimiikos tuo vain maksullisena palveluna vai onko tuossa itse laitteessa webbipalvelu tms. paikallinen systeemi.

http://www.heatpumponline.se/docs/h60-manual/product-overview/

Kyllä tuo ilmeisesti pitäisi toimia ilman nettiäkin? Ainakin tuon H60 verkkoportaalin kautta.

[aksutre]

Joo tuli jo otettua kompurayksikkö irti ja yksin sai helposti sisälle nokkakärryllä nuo erikseen. Ehkä olisi yhdessäkin saanut, mutta en uskaltanut yrittää. Siis vasta sisälle ei paikalleen, joka vaatii vielä rakentelua.

Se mystinen paisunta-astia on Reflex C 12. Reflexin ohje käskee asentamaan sen "vertical". Mikähän suunta tuollaisella limpulla on "vertical". Kaipa se on kuvan mukaisesti yhde alaspäin. https://www.reflex-winkelmann.com/en/products/produkt-detail/?tx_esreflexproducts_pi2%5Bartikelnr%5D=8280100&cHash=31bf93959f8c92fbd57528a7ea263f7f

Eikös tuota Husdataa voi käyttää myös jotenkin suoraan siis ilman nettiyhteyttä? En viitsisi ostaa remontin ajaksi tänne nettiä. Toimiikos tuo vain maksullisena palveluna vai onko tuossa itse laitteessa webbipalvelu tms. paikallinen systeemi.

Mulla laitettu tuo C12 tuon tapaisella seinätelineellä https://www.taloosi.fi/flexconsole-plus-27994-15b?gclid=EAIaIQobChMI6q2JoqLr7wIVGeDtCh1FvAx4EAQYASABEgKRQ_D_BwE
Yhde tulee väkisinkin ylöspäin. On toiminut noinkin ok. Taitaa kaikissa seinätelineissä olla yhde alapuolella.
Husdatan boxi toimii usb kaapelilla ja läppärillä, online palveluun sitä ei ilman nettiyhteyttä saa.

[jmaja]

Yleensähän noi kalvopaisarit tosiaan roikkuu yhde ylös, mutta tässä tosiaan ohje ja kiinnikkeet yhde alas. Onko tuolla sitten väliä? Yhde ylös telineessä ilmat ainakin pääsee ulos ilmaimeen. Yhde alas voisi kerätä ilmaa ja sitten lämpötilan muuttuessa painaa ilman kiertoon.

Kaipa tuon vaakatasoonkin voisi laittaa?

[Roori]

Tuosta eriyttämisestä on tommonen video:

https://www.youtube.com/watch?v=ZATndLuIMtA