Bosch Compress 7001i

[Roori]

Hinta meni suunnilleen näin:

Kaivo vähennysten jälkeen 3500e
IVT C7  ja puskurivaraaja 500e
Komponentit 1000e

Bosch 7001i  7000e
Komponentit 1000e
Uusi puskurivaraaja 600e

Lisäksi olen vaihtanut kaikki talon putket patteriverkoston putkitusta lukuunottamatta, joten joiden komponenttien suhteen saattaa olla hieman tulkintakysymys, että mille projektille mikin komponentti menee, koska noita messinkiosia ja sulkuventtiileitä voi kierrättää eri projekteille.

IVT menee vielä uuteen asennukseen joko kokonaisena tai osina.

Nää on näitä kun voi kutsua 'Onnistuneeksi investoinniksi' ja edullisesti...aina sanonu jotta jos itse-projektointi onnistuu niin säästää pitkän pennin vaikka joitain asioita teettäisikin muilla...

[jmaja]

Mistäs Boschin sai 7000 eurolla?

Aika mielenkiintoinen tapaus, että 200 m porauksella sai 230 m keräimen. Halpa oli kaivokin. Olikos tuolloin kotitalousvähennys 45%?

[Roori]

Kotiväheenys taisi olla 50% ja oli nuo Boschit aikaisemmin halavempii, pikkukonekin tais olla 6500€ joku aika sitten...

[MikaJussi]

Mistäs Boschin sai 7000 eurolla?

Aika mielenkiintoinen tapaus, että 200 m porauksella sai 230 m keräimen. Halpa oli kaivokin. Olikos tuolloin kotitalousvähennys 45%?

Viime vuoden lopussa taidettiin Maalämpötukussa kerätä tilinpäätöslukuja ajatellen liikevaihtoa ja hinnan sai neuvoteltua sopivalle tasolle. Kaivonkin kanssa kävi neuvotteluissa tuuri, kun olin loppuvuodesta liikkeellä ja keräilivät talveksi lähiseudulta projekteja ettei tarvisi lähteä pitkälle reissuhommiin poraamaan. Kotitalousvähennys oli 50%.

Kuten tuossa kerroin, niin tässä mentiin pitkän kaavan kautta. Jos olisin heti uskonut myyntimiesten arvioihin ja tilannut avaimet käteen, niin olisi mennyt harhaan ja tuplahinnalla. Nyt on asennus- ja säätökokemusta työtunneilla tienattuna. Onhan tähän tunteja kulunut aika paljon niin asennuspaikalla, pumpun äärellä kuin nettiä selatessa, kun lähtötaso oli varsin alhainen kokemuksen suhteen maalämpöasioista. Tietoa on kuitenkin tarjolla, kun vaan jaksaa etsiä ja paljon hyödyllistä tietoa löytyy näiltä palstoilta, kun yhdistelee tietoja toisiinsa.

[rawpower]

Kotiväheenys taisi olla 50% ja oli nuo Boschit aikaisemmin halavempii, pikkukonekin tais olla 6500€ joku aika sitten...

Heinäkuussa 20 oli vielä 2-8kw malli 6590 maalämpötukulta. Nyt näkkyy olevan 6790.

[Roori]

Kyssäri koskien 7001i:
-Onko koneen lämpöantureille kalibrointi asetuksia olemassa siinä ruudussa jossain salasanapiilossa?
-Onko lämpötila-asetukset 1ºC välein (huono) vai käytetäänkö 0.5ºC portaita vai 0.1ºC?

[rawpower]

Kyssäri koskien 7001i:
-Onko koneen lämpöantureille kalibrointi asetuksia olemassa siinä ruudussa jossain salasanapiilossa?
-Onko lämpötila-asetukset 1ºC välein (huono) vai käytetäänkö 0.5ºC portaita vai 0.1ºC?

- Kalibrointia en ole huoltovalikosta löytänyt (salasanan takana)
- veden ja keruupiriin Lämpötilat näytetään 0.1ºC tarkkuudella. Vai tarkoititko huonelämpötilan asetusta? se on 0.5 asteen välein säätö.

[Roori]

- Kalibrointia en ole huoltovalikosta löytänyt (salasanan takana)
- veden ja keruupiriin Lämpötilat näytetään 0.1ºC tarkkuudella. Vai tarkoititko huonelämpötilan asetusta? se on 0.5 asteen välein säätö.

Millähän ilveellä nuo anturit sitten voi passata jos vaikka joutuu vaihtamaan...ei ne niin tarkkoja ole etteikö kaibrointi olisi tarpeen...

Tarkoitan kaikkia lämpötila-asetuksia...eikös niitä tommosessa koneessa kumminkin ole runsaahkosti...

Huonelämpötilan asetus, kuinka se toimii...nostaa suuntaissiirrolla lämpökäyrää vai?
Tavoite 0.5C on kumminkin toive huonelämmössä, vähän turhan raaka minusta tuokin...0.1C askeleet olis parempi.

[MikaJussi]

Millähän ilveellä nuo anturit sitten voi passata jos vaikka joutuu vaihtamaan...ei ne niin tarkkoja ole etteikö kaibrointi olisi tarpeeton...

Tarkoitan kaikkia lämpötila-asetuksia...eikös niitä tommosessa koneessa kumminkin ole runsaahkosti...

Huonelämpötilan asetus, kuinka se toimii...nostaa suuntaissiirrolla lämpökäyrää vai?
Tavoite 0.5C on kumminkin toive huonelämmössä, vähän turhan raaka minusta tuokin...0.1C askeleet olis parempi.

Lämpötila-anturit vaikuttaa olevan resistiivisiä, joten tarkkuus lienee riippuvainen anturin resistanssin lineaarisuudesta. Omassa koneessa peräkkäin vastuksen eri puolilla olevat lämmityspiirin anturit TC1 ja TC3 antaa alle 25 asteen lämpötiloissa saman lukeman, mutta lämpötilan noustessa ero kasvaa ollen 0,6 astetta 40 asteen tienoilla. TC1 vastuksen takana.

Tähän mennessä itse olen tarvinnut lämpötila-asetuksia lämmityskäyrälle, käyttövedelle, huonelämpötilalle ja lämmityspiirin tulo- ja menonesteen erotukselle. Lisäksi löytyy säätö lämmityskäyrän taitolle. Huonelämpötila 0,5 asteen askeleella, muut 1 asteella.

Huonelämpötilasäätö selvästi vaikuttaa lämpökäyrän suuntaissiirrolta. T0 anturi tunnustelee huonelämpötilan säätöä lämmityspiirin menoveden lämmöstä. Omassa asennuksessa T0 tunnustelee puskurivaraajan yläosan lämpötilaa. Huonelämpötilasäädöllä ja lämpökäyrän säädöllä sisälämpötila pysyy puolen asteen tarkkuudella asetusarvossaan. Käyrän säätö kohdalleen päiden osalta otti muutaman viikon. Kokemusta on toki vasta talven osalta.

Nyt ulkolämpötilan ollessa nollan vaiheilla kone ajaa noin viiden tunnin käyntijakson 52...30% tehoilla ja lepää sen jälkeen noin tunnin ennen seuraavaa käyntijaksoa. Kone käynnistyy, kun T0 poikkeaa asetusarvosta 5 astetta. Saako tätä säädettyä - en ole vielä ainakaan löytänyt säätöä.

[jmaja]

Boschin anturit ovat NTC-vastuksia. Ne eivät ole lineaarisia. Niille määritetään vastus vakiolämpötilassa (yleensä 25 C, Bosch 10 k) ja kerroin B (Bosch n. 4000), jotka määrittävät vastuksen eri lämpötiloissa. Tässä laskuri, jossa ko. arvotkin ja sillä saa lähes saman kuin asennusohjeen taulukko. https://www.electro-tech-online.com/tools/thermistor-resistance-calculator.php

Jokainen anturi on yksilö, jolle pitäisi molemmat arvot antaa, jotta se näyttää tarkasti. Usein tyydytään antamaan korjaus yhdessä pisteessä eli lukemaan siirretään haluttu astemäärä kaikissa lämpötiloissa. Bosch ei ilmeisesti kumpaakaan salli, jolloin arvoa ei voi korjata.

NTC-antureita voi ostaa hyvin laajalla arvovalikoimalla. Siis 10 k vastus 25 C ei vielä kerro mitään. Tarkemmin noita B-arvojakin on useita eri lämpötiloille. Tässä esimerkki valikoimasta 10 K NTC-vastuksia:
https://www.digikey.fi/products/en/sensors-transducers/temperature-sensors-ntc-thermistors/508?k=ntc&k=&pkeyword=ntc&sv=0&pv866=73403&sf=0&FV=-8%7C508&quantity=&ColumnSort=0&page=1&pageSize=25

[aksutre]

Millähän ilveellä nuo anturit sitten voi passata jos vaikka joutuu vaihtamaan...ei ne niin tarkkoja ole etteikö kaibrointi olisi tarpeen...

Tarkoitan kaikkia lämpötila-asetuksia...eikös niitä tommosessa koneessa kumminkin ole runsaahkosti...

Huonelämpötilan asetus, kuinka se toimii...nostaa suuntaissiirrolla lämpökäyrää vai?
Tavoite 0.5C on kumminkin toive huonelämmössä, vähän turhan raaka minusta tuokin...0.1C askeleet olis parempi.

Jos haluat lämmitykseen tarkkuutta, osta ehdottomasti huone-anturi, langaton n. 150 eur kpl. Taitaa saada kaksikin liitettyä pumppuun jos 2krs.Pelkällä pumpun asetuksilla ulkolämpötilaan perustuen, asetus oli 21 ja kämpässä 25.5. Ei siis ihan järkevästi mitoitettu tuo säätö tälle talolle. Lämpötila-anturin vaikutusta lämpötilaan voi pumpusta säätää asteikolla 0-10 muistaakseni. Joten lämpökäyrien säädölle ei ole tarvetta. Toimii hyvin, esim. nyt pyynti 24 ja kämpässä 24.5. Vanhassa sähkökattilassa kun lämpötilavaihtelu ulkolämpötilassa oli suuri, oli kylmä tai kuuma, koskaan ei sopiva. Bosch hoitaa tuon lämmönsäädön hienosti, tyytyväinen olen 

Katso kuvakaappaus  liitteenä ja huomaa suuret ulkolämpötilan muutokset (vihreä), sisällä tasaista (punainen), toimii paremmin kuin voisi odottaa , suosittelen

[Roori]

Jos haluat lämmitykseen tarkkuutta, osta ehdottomasti huone-anturi, langaton n. 150 eur kpl. Taitaa saada kaksikin liitettyä pumppuun jos 2krs.Pelkällä pumpun asetuksilla ulkolämpötilaan perustuen, asetus oli 21 ja kämpässä 25.5. Ei siis ihan järkevästi mitoitettu tuo säätö tälle talolle. Lämpötila-anturin vaikutusta lämpötilaan voi pumpusta säätää asteikolla 0-10 muistaakseni. Joten lämpökäyrien säädölle ei ole tarvetta. Toimii hyvin, esim. nyt pyynti 24 ja kämpässä 24.5. Vanhassa sähkökattilassa kun lämpötilavaihtelu ulkolämpötilassa oli suuri, oli kylmä tai kuuma, koskaan ei sopiva. Bosch hoitaa tuon lämmönsäädön hienosti, tyytyväinen olen 

Katso kuvakaappaus  liitteenä ja huomaa suuret ulkolämpötilan muutokset (vihreä), sisällä tasaista (punainen), toimii paremmin kuin voisi odottaa , suosittelen

Juu ei tuosta ole kysymys vaan kuten sanoin lämpömittausten/antureiden kalibroimisesta/säätämisestä Boschissa että saako säädettyä antamaan oikeaa tietoa.
Kaikenlaisen säätämisen lähtökohtahan on että käytettävissä olevat mittausarvot on oikein.

Kuulostaa siltä ettei ole kalibrointia, huono homma...

Huoneanturi on eri asia, ei tänne semmosta...

[luu5]

Huoneanturi on eri asia, ei tänne semmosta...

Puupohjassa toimii hyvin! En tiedä miten jossain betonimassassa. Itselleni normaalisti yhden asteen sisällä pysyvä lämpötila on riittävä tarkkuus.

[aksutre]

Puupohjassa toimii hyvin! En tiedä miten jossain betonimassassa. Itselleni normaalisti yhden asteen sisällä pysyvä lämpötila on riittävä tarkkuus.

Näin on, yksi aste on erinomainen arvo. Miksi arpoa käyrien kanssa? Huoneanturi hoitaa homman, asukas säätää vain lämpötilan ja pumppu hoitaa loput.

[jmaja]

Ei kai niiden lämpökäyrien kanssa niin vaikeaa ole saada lämpötilaa sopivaksi. Pelkällä menoveden säädöllä ei kuitenkaan voi kompensoida auringon vaikutusta, joka tulee taloon epätasaisesti. Siihen tarvitaan termostaatit.

[luu5]

Ei kai niiden lämpökäyrien kanssa niin vaikeaa ole saada lämpötilaa sopivaksi. Pelkällä menoveden säädöllä ei kuitenkaan voi kompensoida auringon vaikutusta, joka tulee taloon epätasaisesti. Siihen tarvitaan termostaatit.

Itselläni kohtalaisen kohdallaan käyrä jo valmiiksi, mutta tuon kun nakkasi mukaan, niin ei tarvitse ihmetellä.

[Waall-e]

Nyt on husdata asennettu ja opetellaan käyttöä.

[aksutre]

Nyt on husdata asennettu ja opetellaan käyttöä.

Hyvä hankinta! ihan mielenkiinnosta onko sulla kaivo vai maapiiri? Keruupiiri melko viileä ja kompressori käy aika kovalla teholla ulkolämpötilaan nähden. Oliko jo helmikuussa kovilla pakkasilla pumppu käytössä? Toimiko ihan ok, vaikka keruupiiri viileä.

[Waall-e]

Maapiiri kahdella kiepillä. Ihan varmaa tietoa ei ole pituuksista, mutta nesteen perusteella mitä sinne meni, niin sellainen 700-800m yhteensä.
Keruupiiri on ollut siinä +1/-2C oikeastaan koko talven siitä kun se tammikuussa käynnistettiin. Meillä on siis uudiskohde rakenteilla ja tällä hetkellä lämpökäyrällä säädetty, että menee jatkuvalla syötöllä +29C vesi lattiaan. Talossa kiertää vapaana 140m2 ja tallissa 45m2 kolmella piirillä termostaatin takana. Tallin termostaatit tällä hetkellä asetettu +20C.

[tomppeli]

Keruun maapiirille on tyypillistä, että lämpötila asustaa kevättalvella siinä nollan seutuvilla.
Upotussyvyys vaikuttaa tuohon lämpötilaan. Keruun putkitus pitäisi saada reilusti routarajaa syvemmälle.

Aikoinaan väitettiin, että liian syvälle upottaminen saa maan ikiroutaan.
Se oli ihan perätöntä puhetta ja täysin väärä väittämä.
Maaperä lämpenee kesän kuluessa jopa 15 metrin syvyyteen saakka.

[aksutre]

Maapiiri kahdella kiepillä. Ihan varmaa tietoa ei ole pituuksista, mutta nesteen perusteella mitä sinne meni, niin sellainen 700-800m yhteensä.
Keruupiiri on ollut siinä +1/-2C oikeastaan koko talven siitä kun se tammikuussa käynnistettiin. Meillä on siis uudiskohde rakenteilla ja tällä hetkellä lämpökäyrällä säädetty, että menee jatkuvalla syötöllä +29C vesi lattiaan. Talossa kiertää vapaana 140m2 ja tallissa 45m2 kolmella piirillä termostaatin takana. Tallin termostaatit tällä hetkellä asetettu +20C.

Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.

[seppaant]

Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.

Meillä on siis uudiskohde rakenteilla ja tällä hetkellä lämpökäyrällä säädetty, että menee jatkuvalla syötöllä +29C vesi lattiaan. Talossa kiertää vapaana 140m2 ja tallissa 45m2 kolmella piirillä termostaatin takana. Tallin termostaatit tällä hetkellä asetettu +20C.

Rakenteilla olevan talon kulutuksista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

ATS

[Waall-e]

Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.

Joo tosiaan betonilattian kuivatus menossa eli ei kerro ihan todellista tämän hetken tilanteesta.
Sulla melko reilusti plussalla, niin et taida kovin pohjoisessa asua?

Vuorokausi kulutus on viimepäivinä ollut ~24kwh

[aksutre]

Joo tosiaan betonilattian kuivatus menossa eli ei kerro ihan todellista tämän hetken tilanteesta.
Sulla melko reilusti plussalla, niin et taida kovin pohjoisessa asua?

Vuorokausi kulutus on viimepäivinä ollut ~24kwh

Joo etelässä ollaan, Tampereen seutu. Kulutus 24 kWh vielä siedettävä, mulla pumppu vie näillä keleillä n. 15kWh. Sitten sen näkee kun talo valmistuu ja voit laskea pumppu mittareista copin. Mitä Husdata näyttää kompressorille nopeudeksi % tuolla 8.9 kW teholla?

[Waall-e]

Nyt näyttää 7.9kw/62%.
Kyllähän se tilanne muuttuu aikalailla kulutuksenki kannalta kun taloon lyödään termostaatit. Niin ja otetaan saunan ikkunasta se valtava kanavapuhallin pois sekä tukitaan pään kokoinen aukko työmaaoven yläpuolelta. 

[aksutre]

Nyt näyttää 7.9kw/62%.
Kyllähän se tilanne muuttuu aikalailla kulutuksenki kannalta kun taloon lyödään termostaatit. Niin ja otetaan saunan ikkunasta se valtava kanavapuhallin pois sekä tukitaan pään kokoinen aukko työmaaoven yläpuolelta. 

Joo näin on, alkaa lämpö pysymään talossa    Noi termarit on makuasia, nykyään niitä ei suositella lattialämmitykseen. Jakotukeilta saat säädettyä kämpän 0.5 asteen sisälle.

[Roori]

Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.

Nuo @Waall-e lämmöthän on sinänsä ihan ok lukemat lukemina sinänsä, normaalit pumppujen mitoituslämmöt ~B0 jossa speksitkin annetaan ja tehokin aika korkealla ~9kW.
Menolämpö matala joten COP huitelee ihan hyvillä tasoilla, jos tommosilla jatkaa vielä rakennusvaiheen jälkeenkin niin mitään tartte tehrä...
Minä näen kummallisena että keruun pitäis väkisin yrittää tehdä sellaseksi että aina paluu huitelee jossain +5C haminoissa, ainakin poraushommissa hukkaan viskattuja euroja, pieni ylimääräinen varmuusvara tietysti on hyvä olla.

[aksutre]

Nuo @Waall-e lämmöthän on sinänsä ihan ok lukemat lukemina sinänsä, normaalit pumppujen mitoituslämmöt ~B0 jossa speksitkin annetaan ja tehokin aika korkealla ~9kW.
Menolämpö matala joten COP huitelee ihan hyvillä tasoilla, jos tommosilla jatkaa vielä rakennusvaiheen jälkeenkin niin mitään tartte tehrä...
Minä näen kummallisena että keruun pitäis väkisin yrittää tehdä sellaseksi että aina paluu huitelee jossain +5C haminoissa, ainakin poraushommissa hukkaan viskattuja euroja, pieni ylimääräinen varmuusvara tietysti on hyvä olla.

kyllä tuosta korkeasta kaivon tulolämpötilasta hyötyä on esim. Stiebel WPC 13
B0/W35 B5/W35 teho 13.5->15.1  ja COP 4.4 -> 5.2, mielestäni molemmissa merkittävä parannus.
Jos kaivo laskee pakkaselle ero vain kasvaa B-5/W35 11.6 ja 3.1.

Etenkin inverter pumppu osateholla on kovin hyötyjä tuosta liuoksen kämpötilan noususta: (ohuin jyrkkä käyrä) melkein 2 pykälää 
https://www.researchgate.net/figure/Performance-map-of-the-heat-pump-showing-the-COP-as-a-function-of-ambient-temperature_fig2_261259472

[Waall-e]

Joo näin on, alkaa lämpö pysymään talossa    Noi termarit on makuasia, nykyään niitä ei suositella lattialämmitykseen. Jakotukeilta saat säädettyä kämpän 0.5 asteen sisälle.

Mites sitten kun aurinko paistaa neljästä suuresta ikkunasta olohuoneeseen? 

[aksutre]

Mites sitten kun aurinko paistaa neljästä suuresta ikkunasta olohuoneeseen? 

Miksi sulkea kiertoa termareilla kun pumppu lopettaa lämmittämisen muutenkin heti kun lämpötila nousee? Näin ainakin huoneanturilla. Pumppu lähtee lämmittämään  taas kun kylmenee. kts sininen lämpökäyrä ja käynti. Se on koko inverter pumpun idea 

[Waall-e]

Miksi sulkea kiertoa termareilla kun pumppu lopettaa lämmittämisen muutenkin heti kun lämpötila nousee? Näin ainakin huoneanturilla. Pumppu lähtee lämmittämään  taas kun kylmenee. kts sininen lämpökäyrä ja käynti. Se on koko inverter pumpun idea 

Mutta eikö kosteat tilat mene silloin myös kylmäksi?

[aksutre]

Betonilaatta jäähtyy hitaasti. Tossa mulla oli melkein 11h tauko lämmityksessä kun aurinko paistoi koko iltapäivän ja kyllä lattiassa oli vielä illalla 25-26 astetta. Lämpö siirtyy myös huone-ilmasta laattaan jos se on kylmempi. Huone-anturia ei kannata sijoittaa suoraan auringonpaisteeseen vaan esim. olohuoneen käytävään. Nytkään aamun klo 10 jälkeen ei ole pumppu lämmittänyt, sisällä 24.6 ja lattiaan menee 24.3.
ulkona -5.9, eiköhän se pumppu kohta käynnisty 

[Roori]

kyllä tuosta korkeasta kaivon tulolämpötilasta hyötyä on esim. Stiebel WPC 13
B0/W35 B5/W35 teho 13.5->15.1  ja COP 4.4 -> 5.2, mielestäni molemmissa merkittävä parannus.
Jos kaivo laskee pakkaselle ero vain kasvaa B-5/W35 11.6 ja 3.1.

Etenkin inverter pumppu osateholla on kovin hyötyjä tuosta liuoksen kämpötilan noususta: (ohuin jyrkkä käyrä) melkein 2 pykälää 
https://www.researchgate.net/figure/Performance-map-of-the-heat-pump-showing-the-COP-as-a-function-of-ambient-temperature_fig2_261259472

Kannattas ehkä kumminkin pysyä maalämpö koneissa käyrien suhteen... invertterien COP ei ole parhaimmillaan matalimmilla kierroksilla eikä niillä isoillakaan.

Turhista metreistä on turha maksaa (metrit joilla pyritään +5 oli keli kuin keli), matalilla teho-tarpeilla se keruu palautuu sinne kohti +5 normaalistikin mitoitetulla kaivolla...

[Kysymys]

Hyvä että pysyy plussalla. Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse, katsoin että oma pumppu käy suurin piirtein puoliteholla 4.7kW, kun sulla 8.9 kW. Kaivosta mulla tulee 4.8 asteista. Kannataa seurata vrk kulutusta ja jatkaa maapiiriä tai kaivaa syvemmälle jos pumpun kulutus nousee korkeaksi.

Jos on innostusta niin mielenkiinnosta voisi mitata keruunesteen lämpötilat myös jollain muulla mittarilla. Itselläni näyttää tulo -1.5 pieleen ja lähtevä -1.8 astetta pieleen. Nämä mitattu siis laittamalla putken solukumieristeen alle lämpötilamittarin anturi. Tämä mittari näyttää samaa (+-0.1) toisen mittarin kanssa joten luottaisin siihen.

[seppaant]

Mittasin ja piirsin viestin #507 kuvasta kyseisen VILP'n hyötysuhteet 0 C ympäristölämpötilassa eri lähtölämpötiloilla tehon funktiona. (Miksi muuten pitää sotkea VILP't maalämpökeskusteluun?)
Huomataan että COP on parhaimmillaan pienimmillä tehoilla ja on huonoin maksimitehoilla tai sinne päin.
Jos viestin #507 kirjoittaja on sitä mieltä että maalämpöä ja invertteri VILP'ä voi verrata keskenään, voi tehdä johtopäätöksen:
Invertterikäyttöisen koneen hyötysuhde on tosi surkea maalämmön olosuhteissa, COP = n.3,0.

ATS

[Roori]

Mittasin ja piirsin viestin #507 kuvasta kyseisen VILP'n hyötysuhteet 0 C ympäristölämpötilassa eri lähtölämpötiloilla tehon funktiona. (Miksi muuten pitää sotkea VILP't maalämpökeskusteluun?)
Huomataan että COP on parhaimmillaan pienimmillä tehoilla ja on huonoin maksimitehoilla tai sinne päin.
Jos viestin #507 kirjoittaja on sitä mieltä että maalämpöä ja invertteri VILP'ä voi verrata keskenään, voi tehdä johtopäätöksen:
Invertterikäyttöisen koneen hyötysuhde on tosi surkea maalämmön olosuhteissa, COP = n.3,0.

ATS

"Sian selkiä" nuo maalämmön COP-Teho käyrät on mielestäni, huonoimmillaan ääripäissä ja parhaimmillaan jossan välissä.

Tuossa muutamilla pisteillä joistakin vehkeistä mistä jotain pistetietoja tyrkyllä ja sitten tuo Niben periaatekuva...niukasti vaan tietoa tarjolla vehkeistä.
Ylimmässä viivat on kovin suoria.
Asiat tietty riippuu kovin siitä mihin on valmistaja laittanut min/max rajat koneelle, jos leikkaa esim alapäästä niin sitten jää ne sen pään huonot COPit toteutumatta, mutta toisaalta sitten tehoskaala kapenee...tuo on varmaan yksi konsti millä paperilla saadaan SCOPit näyttämään paremmalta, esim Bosch<>Nibe pikkukoneiden ero alpään minimissä 2kW<>1.5kW. Haittaako tuo jotakuta niin on tietty tapauskohtaista

[seppaant]

"Roori"

Sian selkiä" nuo COP-Teho käyrät on mielestäni, huonoimmillaan ääripäissä ja parhaimmillaan jossan välissä.

Mutta ne käyräthän oli VILP'n käyriä. (Jostain kumman syystä oli sotkettu tänne maalämpökeskusteluun)

ATS

[Roori]

"Roori"Mutta ne käyräthän oli VILP'n käyriä. (Jostain kumman syystä oli sotkettu tänne maalämpökeskusteluun)

ATS

en puhunut vilp käyristä vaan yleensä  kuinka  ne menee maalämmössä...

Keltasella ympyröity!

[Waall-e]

Noilla keruupiirin lämmöillä ei cop korkealle nouse

Kävin huvikseni katsomassa, niin 2vrk taaksepäin COP 4.96

[aksutre]

Mittasin ja piirsin viestin #507 kuvasta kyseisen VILP'n hyötysuhteet 0 C ympäristölämpötilassa eri lähtölämpötiloilla tehon funktiona. (Miksi muuten pitää sotkea VILP't maalämpökeskusteluun?)
Huomataan että COP on parhaimmillaan pienimmillä tehoilla ja on huonoin maksimitehoilla tai sinne päin.
Jos viestin #507 kirjoittaja on sitä mieltä että maalämpöä ja invertteri VILP'ä voi verrata keskenään, voi tehdä johtopäätöksen:
Invertterikäyttöisen koneen hyötysuhde on tosi surkea maalämmön olosuhteissa, COP = n.3,0.

ATS

Tuossa linkki tutkimukseen, s.4-5 kuvista voi todeta selkeästi kuinka nesteen tulolämpötila vaikuttaa tuotettuun tehoon. Kompressori voi käydä huomattavasti matalimmilla kierroksilla. Siksi omanikin käy yleensä B5:ssä mininopeudella 30% , vaikka  B0 lämpötilalla käyntinopeus voisi olla 40-45%. Muutenkin mielenkiintoista luettavaa mm. virtauksen optimoinnista. Tutkimuksessa todetaan invertterikompressorille 12% parempi SPF kuin on/off.
http://hpc2017.org/wp-content/uploads/2017/05/P.1.3.1-Efficiency-Improvements-of-BrineWater-Heat-Pumps-through-Capacity-Control.pdf