Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Varaavasta sähköstä maalämpöön  (Luettu 6986 kertaa)

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Varaavasta sähköstä maalämpöön
« : 19.09.19 - klo:14:11 »
Elikkäs samankaltaisia keskusteluja alla jo useampikin.

Lähtökohdat Kouvolassa 2006 rakennettu 2 kerroksinen (kellarista 60% maan alla). Lämmin pinta-ala 200m2 ja "puolilämmin" pinta-ala noin 55 tämä puolilämmin lämpenee muiden tilojen hukkalämmöllä (ei lämmitystä näissä tiloissa).
Betonia alapohja ja välipohja.
Alakerta 400mm lammim harkkoa yläkerta puuta (150mm ekovillaa).
Ikkunat 3 lasiset.
 
5 henkinen perhe

1800l jäspi ovaali lämmittää lattiaa yösähköllä . Ouman eh 80 säätää sopivaksi

300l jäspi lämmittää käyttövettä.

Vesikiertoinen lattialämmitys kaikkialla lämmitettävissä tiloissa.
Termostaatit olohuoneessa, takkahuoneessa ja makkareissa.

Yhteensä sähköä mennyt viimevuonna noin 20 000 kwh. + tähän päälle noin 5-6 heittomottia halkoja.

Ilmanvaihtoa vallow digit se sähköpattereilla.

Aiemmista keskusteluista oppineena:
Kannatanee korvata 300l vesivaraaja uudella maalämpöön liitettävällä varaajalla.
Selvittää onko jäspissä kierukat vai ei;
Jos kierukat niin käyttöveden esilämmitys täältä + lattiaan vedet täältä oumannin ohjauksen voinee korvata mlp:n ohjauksella jos 2 piiriä mahdollista ohjata.
Jos ei kierukoita niin iso varaaja joutaa pois? Tilaa toisaalta löytyy, mutta onko hyötyä säästää varaajaa (voisi ostaa halvemman suorakäyntisen pumpun, muuten invertteri pumppu)

Vaihtoehto 2 jos ei kierukoita. Heittää molemmat varaajat pois ja ostaa mlp jossa itsessään lämminkäyttövesivaraaja (riittääkö 5 henkilölle?)
Tämän ison varaajan säästäminen on tässä se suurin kysymysmerkki onko siitä iloa?

Kallioon matkaa max metri.

Mitä kannattaa tehdä?
« Viimeksi muokattu: 20.09.19 - klo:11:16 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #1 : 19.09.19 - klo:16:29 »
Lainaus
Tämän ison varaajan säästäminen on tässä se suurin kysymysmerkki onko siitä iloa?

Jos lämpöpumppu on invertteri mallia niin eipä ole isosta varaajasta hyötyä,sen 300l:n nykyisen käyttövesivaraajan varaajan voisi ehkä käyttää lämmitysverkon puskurivaraajana

Vanhemmalla on/off tyyppisellä lämpöpumpulla pystyy isoa varaajaa käyttämään,voi jättää Ouman EH-80 ja muut lämmöjaon komponentit ennalleen,periaatteessa riittää kun yhdistää lämpöpumpun varaajaan

Molemmissa vaihtoehdoissa lämpöpumppuun integroitu käyttövesivaraaja on järkevä ratkaisu.
Jos isosta varaajasta löytyy käyttövesikierukat niin kannattaa yhdistää käyttöveden esilämmityskäyttöön
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #2 : 19.09.19 - klo:16:57 »
Elikkäs pumppuun integroitu varaaja kannattaa. Mietin vain, että mahdollisen laitteiston hajoamisen kohdalla menee vaihtoon koko pumppu ja varaaja. Toki kai ne huoltaa myös noita kompuroita (nehän ne kai laukeaa).

Onkos sitten järkeä maksaa invertteri pumpusta pientä ekstraa ja heivata kaikki nykyiset laitteet pois vai jättää tuo 1800l varaaja tuonne, häviöthän menevät osittain hyödyksi ja osittain hukaksi. Esilämmityskierukan olemassaolo ei olisi välttämätöntä? Vai onko tämän asian miettiminen jo hyvin pientä ja "turhaa". Onko varaajien häviöt 35 asteen ja alle lämpötiloilla "mitättömiä".

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #3 : 19.09.19 - klo:19:19 »
Lainaus
Onko varaajien häviöt 35 asteen ja alle lämpötiloilla "mitättömiä".

Meillä on 1250l:n Jämän uretaanieristetty varaaja ja kerran lomareissun aikana kesällä otin varaajan lämmönkulutuksen ylös kun ei tarvittu lämmitystä eikä käyttövettä.
Lämpöä kului n 7kwh/vrk.(sähköä 2,3kwh/vrk)

Vertailuarvona meillä kahdenhengen huushollissa käyttöveden lämmönkulutus on n 10kwh/vrk.(sähköä 3,3kwh/vrk)

Nuo edelliset arvot siis lämmönkulutuksia,koska lämmitys tapahtuu maalämpökoneella niin noissa sähkönkulutus oli vain kolmasosa lämmönkulutuksesta ::)

Lainaus
Elikkäs pumppuun integroitu varaaja kannattaa. Mietin vain, että mahdollisen laitteiston hajoamisen kohdalla menee vaihtoon koko pumppu ja varaaja. Toki kai ne huoltaa myös noita kompuroita (nehän ne kai laukeaa).

Meillä on tuontapainen MLP+iso varaaja systeemi toiminut nyt 21vuotta ongelmitta joten en tiedä vielä hajoamisista.Iso varaaja kuitenkin tarjoaa edulliset käyntiolosuhteen maalämpökoneelle,käynnistyksiä tulee jotain 6 krt/vrk ja minimi käyntiaika on 1h paikkeilla.
MLP siis pitää varaajan lämpötilan hieman menoveden lämmitystarvetta korkeampana ja Ouman EH80 shuntti säätää menoveden tarkasti sopivaan lämpötilaan.

Invertteri puolestaa pyrkii säätämään lämmitystehoa just lämmönkulutuksen mukaan ja säätää kompressorin käyntinopeutta sen  mukaan että pyörii lämmityskaudella jatkuvasti.
Teoriassa tämä on paras mahdollinen systeemi tällä hetkellä jos kaikki toimii niinkuin pitää.

Molemmissa vaihtoehdoissa ratkaisevan tärkeää on oikea MLP:n sovitus talon lämmitysjärjestelmään ja mielestäni siinä on järkevää käyttää osaavaa asennusyritystä.
Ne säästöt sitten tulee tai jää tulematta lämpöpumpun normaalikäytössä

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #4 : 19.09.19 - klo:21:20 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman.
Yritin tallentaa laskelmasta PDF tulosteen viestiisi, mutta liittäminen ei onnistunut.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”Kysymys”   KOUVOLA   (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Puolilämmin alak. 2006: Lattialämmitys, 15 °C, 71 m2, 156 m3:   0,75 kW   3 476 kWh
- Lämmin alak. 2006: Patterilämmitys, 22 °C, 55 m2, 121 m3:   0,85 kW   3 373 kWh
- Talon yläkerta 2006: Lattialämmitys, 22 °C, 129 m2, 335 m3:   5,88 kW   19 247 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,5 kW   26 096 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C               
• Kiinteistö,  255 m2,  613 m3    3,4 COP   6,35 kW   26 096 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   7,1 kWh   30 896 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 260 kWh   0,75 kW   27 636 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 636 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan   7,20 kW   27 636 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   27 636 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)      7,2 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -30 °C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   5,1 kW   19 089 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   8 547 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   8 547 kWh

Tarvitaan 193 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,38 l/s (= 22,8 l/minuutissa).
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 10 m   2 kpl   PE40x3.7   20 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,38 l/s = 22,8 l/min = 1368 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,38 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   35 kPa (0,35 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, märkä hiekka, 654 metriä  = 2 x 400 m PEM40x3.7  SINIRAITA.
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,2 m.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #5 : 19.09.19 - klo:22:24 »
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman.
Yritin tallentaa laskelmasta PDF tulosteen viestiisi, mutta liittäminen ei onnistunut.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:

Talo  ”Kysymys”   KOUVOLA   (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C
- Puolilämmin alak. 2006: Lattialämmitys, 15 °C, 71 m2, 156 m3:   0,75 kW   3 476 kWh
- Lämmin alak. 2006: Patterilämmitys, 22 °C, 55 m2, 121 m3:   0,85 kW   3 373 kWh
- Talon yläkerta 2006: Lattialämmitys, 22 °C, 129 m2, 335 m3:   5,88 kW   19 247 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,5 kW   26 096 kWh

Tuohon laskelmaan
Niin yhteensä lämmin ala tuo 200m2 kutakuinkin alakerta 75m2 ja yläkerta 120m2 puolilämmin tuo 55m2 alakerrassa. Lattialämmitys kaikkialla, joten tuo menoveden lämpö lienee matalampi.

Aika hyvin taitanee pitää tämä teoria ja todellisuus yhtä, kun 20 000kWh on ollut sähkölaitoksen laskuttama ja tähän muutama motti halkoja päälle. Tosin E-luku laskelma antoi tulokseksi reilun 45 000kWh (painottamaton arvo)....

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #6 : 20.09.19 - klo:07:59 »
Hyvä, kun huomasit.!"
Korjasin virheeni laskelmassa ja tässä uusi yritys:

Talo  ”Kysymys”   KOUVOLA   (Kymenlaakso)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ  -  MUT = -29 °C               
- Puolilämmin alak. 2006: Lattialämmitys, 15 °C, 71 m2, 156 m3:      0,61 kW   1 520 kWh
- Lämmin alak. 2006: Lattialämmitys, 22 °C, 55 m2, 121 m3:   1,11 kW   5 079 kWh
- Talon yläkerta 2006: Lattialämmitys, 22 °C, 129 m2, 335 m3:   5,88 kW   19 247 kWh
RAKENNUKSEN  LÄMPÖHÄVIÖT  YHTEENSÄ   7,6 kW   25 846 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:  LATTIALÄMMITYS  -  COP -laskennassa 31 °C   -  menovesi lämpötila max 35 °C               
• Kiinteistö,  255 m2,  613 m3          5,0 COP   6,44 kW   25 846 kWh
- Lämmin käyttövesi,   varaajatilavuus   0,19 m3 / 55 °C   2,5 COP   0,76 kW   4 800 kWh
- Yhteensä         4,3 SCOP   7,2 kWh   30 646 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -3 260 kWh   0,77 kW   27 386 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   27 386 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan      7,20 kW   27 386 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
  Yhteensä   27 386 kWh

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   7,2 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho)   7,2 kW

- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka   -29 °C
▪ Maasta kerätään    ( 4,3 COP)   5,8 kW   20 972 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 414 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kWh)   6 414 kWh

Tarvitaan 208 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,43 l/s (= 25,8 l/minuutissa).               
Liitäntäputkitus pumpulta kaivolle.  Etäisyys kaivolle = 15 m   2 kpl   PE40x3.7   30 m

Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.               

Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille virtauksella 0,43 l/s = 25,8 l/min = 1548 l/h:               
• Kaivon painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja PE40*2.4 putkilla, ΔT = 3,3 K   48 kPa (0,48 bar)
• Kaivon painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja PE45*2.6 putkilla, ΔT = 3,3 K   29 kPa (0,29 bar)

• Tai vaakakeruupiiri, kostea savi, 529 metriä  = 2 x 300 m PEM40x3.7  SINIRAITA.               
- Keruuputkien upotussyvyys vähintään 1,1 m.
...
Tässä laskelmassa parani COP -arvo, josta syystä tarvitaan syvempi lämpökaivo.
Kaivon syvyys lisääntyi niin paljon, että useille maalömpökoneille 48 kPa keruun ulkoinen painehäviö on liian suuri.
Jotta saataisiin hyvin toimiva lämmitysjärjestelmä, olisi keruuputkitus kaivossa oltava PE45*2.6
Kun liitäntäputkitus kaivolle on todennäköisesti yhteensä alle 40 m (vähemmän, kuin 2 x 20 metriä), voidaan siihen käyttää PE40x3.7 putkea.

En pysty laittamaan tänne laskelman PDF -tulostetta.
Liitetiedostojen laittaminen foorumin viesteihin ei edelleenkään onnistu.
Asiaa koetetaan hoitaa ylläpidon toimesta..
...
Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #7 : 20.09.19 - klo:11:49 »
Piti huvikseen yrittää laskeskella; tiedä sitten menikö oikein.

5 C hystereesillä ja 5 C lauhduttimen ΔT:llä 1800 l varaajaan kapasiteetti on 10,5 kWh. Ulkolämpötilan ollessa 0 C tuon tomppelin laskelman tiedoilla talon lämmönkulutus on n. 2,6 kW. 7,2 kW lämpöpumpulle tulisi tällöin neljä käynnistyskertaa vuorokaudessa.

Osa lämpöpumpuista osannee säätää kolmitieventtiilejä. Varaajan säilyttämisen järkevyyteen en osaa ottaa kantaa.


Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #8 : 20.09.19 - klo:13:40 »
Niin pumpun copissahan tulee jotain takkiin tuossa 5 asteen ylimääräisessä nostossa. Onko sitten suurta merkitystä tekeekö pumppu 30 asteista vai 35 asteista vettä?

Toisaalta jos käyttöveden saa esilämmitettyä tuon kautta (saa myös varmistettua sen riittävyyden paremmin) saa hieman takaisin.

Itse betonilattiahan on myös iso varaava massa, joten jos ohjauksen saisi siten, että lattiaan menevän veden lämpötila olisi esim. 2 astetta vähemmän kuin pyynti.

Mitä hintoja tukuista yms. katsellut, niin imvertteripumput noin tonnin kalliimpia verrattuna suorakäyntisiin, joten copissa saa siten tullakkin noin 50€ vuodessa takkiin...

Näihin "pieniin" detaleihin osaako myyjät sanoa mitään?

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #9 : 20.09.19 - klo:16:47 »
Varsinaiseen kysymykseen en vieläkään tiedä vastausta, kun lämmittäähän pokukka on-off -pumpuiillakin lattioita suoraan.

-------------

MUT = -29 °C lämpötilassa oletetaan lattialämmityksen menovesi 35 °C ja paluuvesi 30 °C. Tässä tapauksessa pumppu käy jatkuvasti, eikä ylilämpöä ole.

0 °C lämpötilassa oletetaan menovesi 27 °C. Tehontarve 2/5, joten lämmönjaon ΔT = 2 °C ja paluuvesi siten 25 °C. Tässä esimerkissä varaaja sahaisi 25 °C - 30 °C väliä. Ylilämpöä tulisi 30 °C - 27 °C = 3 °C (oletetaan että invertteri kävisi jatkuvaa käyntiä tässä tilanteessa).

Tuossa esimerkissä kompressori käynnistettäisiin kun varaajan yläosassa alkaa olla 25 °C ja sammutettaisiin kun varaajan alaosassa on 30 °C.

COP:hen vaikuttaa myös keruun lämpötila. Jos keruu jäähtyy noilla on-off -pumpun pitkillä käyntijaksoilla vs. invertterin jatkuva käynti pienemmällä teholla niin sekin huonontaa COP:tä. En tiedä jäähtyvätkö kaivot merkittävästi tuommoisten parin tunnin käyntijaksojen aikana.

Käsittääkseni 1 °C keruussa tai lämmöntuotossa vaikuttaa COP:hen noin 3 %. Tuo 3 astetta ylilämpöä huonontaa siis COP:tä vajaat 9 %. Vertailuarvoksi pitäisi olla sen invertterin COP 27 °C menolämpötilalla ja 2,6 kW teholla ajettaessa. 

-------------

Tämä nyt oli nyt tämmöinen esimerkinonmainen jatkopohdiskelu.

Jos haluaa lämmittää märkätilojen lattioita lämmityskauden ulkopuolella, niin se on varmaan syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Invertterin minimiteho saattaa olla luokkaa kymmenkertainen lämmitystarpeeseen nähden ja tuo 1800 l varaaja on myös vähintäänkin reiluhko (haittaako se muutoin kuin lämmönhukan osalta?).

Poissa kotte

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 342
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #10 : 20.09.19 - klo:19:16 »
Jos haluaa lämmittää märkätilojen lattioita lämmityskauden ulkopuolella, niin se on varmaan syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Invertterin minimiteho saattaa olla luokkaa kymmenkertainen lämmitystarpeeseen nähden ja tuo 1800 l varaaja on myös vähintäänkin reiluhko (haittaako se muutoin kuin lämmönhukan osalta?).
Periaatteessa suurempi varaajatilavuus antaa aina mahdollisuuden pitää lähtevän veden lämpötila tasaisempana, mikä on tasaisilla lämmitysolosuhteilla etu. Toisaalta lämmitystarpeen lisääntyminen (ulkolämpötilan laskiessa) voi edellyttää erikoista kytkentää, jotta sisälämpötila ei tässä vaiheessa laske (varaajan lämmittämisen vaatiman energian takia). Tämä koskee erityisesti kevytrakenteista puutaloa ja  varaavaa lattiaa, mutta ei täystiilitaloa radiaattoreilla tapahtuvalla lämmönjaolla, jossa tapauksessa lämmöntarve seuraa ulkolämpötilan muutoksia viiveellä. Toisaalta hiukan tarvetta lämpimämpänä pidettävä varaaja lisäshuntilla parantaa järjestelmän kykyä selvitä lämmöntarpeen lisäyksestä. Hiukan toisella kytkennällä suuri varaaja voisi toimia myös lämmöntalteenottajana tapauksissa, joissa sisäilman lämpötila pyrkii nopeasti nousemaan liiallisesti vaikkapa kevättalven auringon paistaessa sisään suurista ikkunoista ja lattian turhaa lämmönluovutusta pitäisi tästä syystä saada nopeasti vähenemään. Toisella lisäshuntilla ja varaajan lämpötilaa kerrostavalla ohjauksella molempia tavoitteita voisi luultavasti palvella samalla suurikokoisella varaajalla. Mahdollinen lämmönhukka taas on vältettävissä ohjaamalla lämpötilaa vuodenajan lämmitystarpeen mukaan, ellei varaajaa sitten kannata mieluummin käyttää pumpun käyntijaksojen pidentäjänä tai käyttöveden tehokkaana esilämmittäjänä.

Eli kyllä varaajaa on mahdollista käyttää hyödyksi monella tavalla, mutta kohde riippuu tilanteesta ja vaatii muutakin. En olisi ensivaiheessa purkamassa varaajaa pois, jos asennustilaa ei tarvita muuhun. Olisi kuitenkin viisasta asentaa sulut (jollei jo ole) ja tehdä kytkentä sellaiseksi, että varaajan liitäntää voi myöhemmin helposti muuttaa, jos hyviä käyttöideoita tulee. Tämän voi luultavasti varmistaa kaksinkertaisilla suluilla. kunhan putkistot voi helposti erottaa sulkujen väliltä ja asentaa yhdysputkien tilalle muita kytkentöjä.

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 566
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #11 : 20.09.19 - klo:19:19 »
Lainaus
Niin pumpun copissahan tulee jotain takkiin tuossa 5 asteen ylimääräisessä nostossa. Onko sitten suurta merkitystä tekeekö pumppu 30 asteista vai 35 asteista vettä?

Ainoastaan invertteripumpulla pystyy jatkuvasti tekemään juuri sen lämpöistä menovettä kuin huonelämpötilan säilyttämiseksi tarvitaan.

On/off pumpulla lämpötilan nostaminen hieman korkeammaksi on välttämätöntä jos halutaan että kompressori voi pitää taukojaksoa.
Taukojakson aikana sitten lämmitykseen käytetään varaajaan tai lattiakiertoon  ladattua lämpötehoa että huonelämpötila pysyy tasaisena
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa geo_lampoa

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 94
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #12 : 20.09.19 - klo:20:24 »
Tässäpä esimerkki 6kw on-off-koneelta saman tilan lämmityksestä 300l puskurilla (vas.) ja ilman (oik). Pumpun kiertoon siirtämä energia tummennettuna. Puskuria täytetää siis ylhäältä ja lattiakiertoon otetaan alhaalta. Puskurin latautuminen itsessään kestää n. 10min, joten luulisi ettei ilman jäähtyminen 1800 litran puskurillakaan sisäilmassa vielä ehdi näkyä.



Tärkein puskurin vaikutus on kuitenkin, että kone voi tehdä paljon pitempiä käyntijaksoja ja saa myös tehdä huomattavasti matalalämpöisempää vettä kiertoon, kun lämmennyt vesi ei ole heti kierrosta palaamassa pumpulle. Lattiakaan ei kuitenkaan kaikkea lämpöä ehdi itseensä ottaa ja jos ehtisi, jäisi loppuosa piiristä kylmäksi.

Edit:
Eli puskurilla saa siis sinällään tuon vähäisenkin cop-eron on/off koneiden ja invertterien välillä kiinni. Missään nimessä cop ei puskurista ainakaan heikkene. Puskuri antaa myös enemmän liikkumavaraa pumpun valinnan suhteen. Ei ole ylitehosta heti haittaa.

Voi toisin sitten pähkäillä, jos ottaisi pykälää isomman koneen, jolloin hinta ei vielä juuri nouse, mutta käyttötunnit jäisivät vähäisemmiksi ja saisi ehkä samassa suhteessä käyttöikään enemmän vuosia...
Nibe F1245-12, puskuri 300l 2016
Kaivo 220m, lisäpumppu Grundfos Magna 3 25-100 180
Talo 210m2, lattialämm., rv 2011 Liminka
Halli 100m2, Nibe F1245-6, kaivo 190m

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #13 : 22.09.19 - klo:19:49 »
Noniin asioita selvitelty.
1: Isossa varaajassa ei ole kierukoita. Käyttövesivaraajat noissa pumpuissa lienee kaikissa noin 200l. Varmaan järkevää mennä ensin ilman esilämmitystä ja jos vesi loppuu useasti, niin hankkii kierukan jälkikäteen. Taloudellisessa mielessä ei liene kannattavaa.

2: Onko missään pumpussa itsessään lämpimän käytöveden kierrolle ohjausta tai jopa pumppua valmiina. Putket on hanakulmille asti vedetty, mutta pumppu puuttuu. Keittiössä saa mm laskea 10l vettä ennen kuin lämpenee...

Taitaisi olla järkevintä alkaa etsiä on off pumppua kokoluokassa 8-10kW? Järjestelmän hankinta menee ensikeväälle, loppu syksy täynnä muuta projektia.

Samallahan tässä saa ilmanvaihtokoneelle otettua kesälle viilennyksen. Ymmärtääkseni silläkin saadaan reilu 1,5 kW lämpöä poistettua sisältä. Esilämmitystä talvelle ei varmaankaan kannata ottaa käyttöön?

Poissa ishiba

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 459
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #14 : 23.09.19 - klo:16:23 »
1: Isossa varaajassa ei ole kierukoita. Käyttövesivaraajat noissa pumpuissa lienee kaikissa noin 200l. Varmaan järkevää mennä ensin ilman esilämmitystä ja jos vesi loppuu useasti, niin hankkii kierukan jälkikäteen. Taloudellisessa mielessä ei liene kannattavaa.

Lämmitysteho per tilavuus tuossa MLP:ssä on isompi kuin tuossa jäspissä, jaksottaisessa käytössä se jaksaa ehkä paremmin pitää sitä varaajaa lämpimänä. Yleensähän näissä on esim. saunailtoja varten jonkinnäköinen tehostustoiminto joka lataa sen varaajan normaalia kuumemmaksi.

2: Onko missään pumpussa itsessään lämpimän käytöveden kierrolle ohjausta tai jopa pumppua valmiina. Putket on hanakulmille asti vedetty, mutta pumppu puuttuu. Keittiössä saa mm laskea 10l vettä ennen kuin lämpenee...

Semmoinen pieni hyvin eristetty säädettävällä termostaatilla varustettu sähkövaraaja voi olla yksi kilpailukykyinen vaihtoehto. Siis esim. allaskaappiin kuumavesiputken ja hanan väliin tasaamaan lämpötilaa. Lämmönhukka siinä käyttövesikierrossa on aika iso jos metrejä paljon. Lämpöpumppukin pääsisi vähän helpommalla.

Taitaisi olla järkevintä alkaa etsiä on off pumppua kokoluokassa 8-10kW? Järjestelmän hankinta menee ensikeväälle, loppu syksy täynnä muuta projektia.

Tarvitseekohan tuota lämmönkeruuta muuttaa jos ottaa tuon 10 kW pumpun? Jos tarvii, niin ottaa huomioon kustannuslaskelmissa.

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #15 : 26.10.20 - klo:18:31 »
Hmm. Taloon siis päätyi 3-12 kw bosch 7001i. Iv kanavaan esilämmitys/viilennys patteri. Vanha käyttövesivaraaja on pumpun  jälkeen sarjaan kytkettynä.

Foorumilla on ollut nyt keskustelua yhden ja kahden kaivon kombinaatioista. Minkä verran "hävisin" omalla tontillani, kun tilasin yhden 250m reiän ja sain 2 kpl 126 metrisiä? Reiät 22m päässä toisistaan ja toinen porattu hieman vinoon (asteita en muista) toisesta katsottuna. Porauksen jälkeen vesi oli 8m syvyydellä, kallio alkaa reilun metrin syvyydessä.

Eli minkä verran energiaa saisi vuodessa yhdestä 250m reiästä ja minkä verran kahdesta 126m reiästä?

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 561
  • Vanha pieru!
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #16 : 16.01.21 - klo:15:46 »
Laskurin mukaan 1 x 250 m olisi lämpöenergian saannoltaan sama kuin 2 x 148 m.

2 kpl 126 metriä on laskurin mukaan riittävästi kohteessanne.

Poissa Kysymys

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 109
  • Maalämpöfoorumi
Vs: Varaavasta sähköstä maalämpöön
« Vastaus #17 : 17.01.21 - klo:20:01 »
Hmm.
Tämähän on sinäänsä mielenkintoista.
Itselläni oli hieman kiireisiä töiden osalta nuo porauspäivät. Päätös toisesta reiästä piti tehdä hyvinkin nopeasti (puhelimessa porari sanoi nostavansa poraa ylös, kun tulin kotiin katsottiin toisen reiän paikka ja pora maahan).

Hyvä että alunperin oli reilusti kaivoa tilattuna. Kuinkahan yleistä on, että poraus pysähtyy jo noin pienillä metreillä? Veden paineesta puhui. Vettä lensi kyllä purkujätteen mukana, mutta ei se tulvinut.
 
Periaatteessa sain huonomman mitä tilasin lämpöenergian puolesta, keruun kierron osalta selvitään vähemmällä sähköllä. Onneksi järjestelmä toimii ja säästöjä syntyy. Kesällä tuo iv viilennys palauttaa tuonne jotain (viilennän ja lto:lla lämmitän takaisin).

Kaikenkaikkiaan vuosi on mennyt hyvin. Olen suositellut tutuilleni siirtymistä maalämpöön, jos se on mahdollista. Useimmat epäilevät takaisinmaksun olevan huonompi, kuin vesi-ilmalämmöllä. Riippuu varmaankin maantieteellisestä sijainnista.