Kuumakaasun lämpötila

[zta]

Tervehdys Ekowell tietäjät.
Tässä yhtenä pakkasaamuna loggasin EVT 1000 pumpusta seuraavia lämpötiloja käyntijakson lopussa:
- Imukaasu 11,8
- Lauhdutus 36,0
- Alasäiliön alaosa 46,4
- Alasäiliön yläosa 49,5
- Yläsäiliö 91,9
- Menovesi pattereille 39,7
- Paluuvesi 29,5
- Kuumakaasu 118,6

Säätelin KV pumppuun vähän lisää kierroksia, jolloin meno/paluu-ero pieneni ja siten myös menoveden lämpötila laski.

Mutta sitten varsinaiseen kysymykseen: Kuumakaasun lämpötila tuntuu tosi korkealta. Mitä mieltä olette, onko normaalia, vai onko jossakin vikaa? Millaisia kuumakaasun lämpötiloja olette mitanneet omissa EVT pumpuissanne?

[Matias]

Meillä vanhassa EPT400 pumpussa tänään käyntijakson lopussa seuraavasti:
-imukaasu -3,1
-lauhdutus +39,5
-alasäiliö alaosa +37,8 (erillinen varaaja)
-alasäiliö yläosä  +38,5
-yläsäiliö +57,5
-menovesi pattereille +32,4
-paluuvesi  +28,8
-kuumakaasu +98,2
-tulistinvaihtimen jälkeen kaasun lämpö +72,2.

Kuumakaasun lämpötila tuntuu tosi korkealta.

Ilmeisesti sinulla on pumppu ollut pysähtyneenä jonkin aikaa kun otit noi lukemat.Sillä vaan kun lauhdutus ja alasäiliön yläosa lämmöt pitäis olla aika samoissa,siis alasäiliöhän lämpenee lauhduttimella ja yläsäiliö tulistuksenpoisto lämmönvaihtimella.
Veikkaisinpa että jos saat alasäiliön lämpötilaa(lauhdutuslämpö) laskettua niin kuumakaasun lämpö laskee samalla

[zta]

Kiitos Matias nopeasta vastauksesta,
EVT pumpussa sekä tulistuksenpoisto että lahdutus on totetettu varaajan sisällä olevilla kierukoilla, joiden läpi kylmäaine kulkee. Lauhtumislämpötila on mitattu alasäiliön pohjalta ulos tulevasta kylmäaineputkesta, joten alhainen lämpötila johtuu alijäähtymisestä. Suht korkea imukaasun lämpötila on taas imukaasunlämmönvaihtimen ansiota.
Tänään on ulkona lämmintä ja imukaasu pysyy täälläkin alle sadassa asteessa.

[Matias]

EVT pumpussa sekä tulistuksenpoisto että lahdutus on totetettu varaajan sisällä olevilla kierukoilla, joiden läpi kylmäaine kulkee. Lauhtumislämpötila on mitattu alasäiliön pohjalta ulos tulevasta kylmäaineputkesta, joten alhainen lämpötila johtuu alijäähtymisestä. Suht korkea imukaasun lämpötila on taas imukaasunlämmönvaihtimen ansiota.

Onpas EVT:ssä varsin kehittynyttä lämmönsiirtotekniikkaa.Ilmeisesti vielä toimiikin.
Tuosta kuumakaasun lämpötilasta niin kyllä tässä vanhassa EPT:ssä nousee 115-120 asteeseen kun kovemmilla pakkasilla tarttee patteriverkon menovesi nostaa 50 asteeseen ja lauhdutuslämpötila on asteen pari korkempi.
Ei ainakaan vielä ole näkynyt merkkejä että olisi jotenkin rasittanut kompressoria.
Mitähän suunnilleen on EVT1000 hinta?

[rihveli]

Kuinka monta tuntia zta:lla on kompressori käynyt vuorokaudessa? Kuinka suuri on kompressorin differenssi? Entä Kuinka pitkä on käyntijakso?

Onko tuo alasäiliön alaosan lämpötila 46,4 astetta mittaus numero 3 ja alasäiliön yläosan lämpötila 49,5 astetta mittaus numero 13? Minkälaiset ovat käyntialueen alaraja ja yläraja arvot Ekologin huoltonäytössä? (perusnäyttö-F2-ylänuoli-F1)

[zta]

EVT 1000 pumpusta maksoin viime keväänä n. 9500€. Pumppu on melko hyvin varusteltu joten asennustarvikkeita tarvitaan aika vähän. Putkiasennukseen meni n. 1,5 päivää.
Pumppu on ollut toiminnassa kesäkuun alusta lähtien ja käyttötunteja on kertynyt yhteensä 529, josta lokakuussa 253. Sähköä on kulunut tähän päivään mennessä 1729 kWh. Lukemassa on mukana maapiirin ja patteripiirin kiertovesipumppujen kulutus. Aiemmin öljyä kului vuodessa keskimäärin 3900 litraa, joten mielenkiinnolla odotan ensimmäisen vuoden kokonaislukemia.

Tänään pumppu on käynyt tyypillisesti 11 minuuttia ja huilannut 27 minuuttia.
Esimerkkilämpötiloja käyntijakson lopulta:
- Imukaasu 11,9
- Lauhdutus 32.8
- Alasäiliön alaosa 39,6 (mittaus numero 3)
- Alasäiliön yläosa 40,5 (mittaus 13)
- Yläsäiliö 75,4
- Menovesi pattereille 33,5
- Paluuvesi 28,5
- Kuumakaasu 106,1

Pumppu käy tällä hetkellä minimimenolämpötilan ohjaamana. Minimiksi on asetettu kellarin lattialämmityksen takia 33 astetta. Differenssi on 7 astetta, joten pumppu pysähtyy n. 40 asteessa.
Lattialämmitys vaatii melko korkean lämpötilan koska se on alun perin tehty kuumalle käyttövedelle ja putkitus on harva. Nyt se on erotettu lämmönvaihtimen taakse omaksi suljetuksi piirikseen. Lämmönvahtimeenkin haaskaantuu jokunen aste.

Mielenkiintoinen ilmiö on se, että alasäiliön yläosan lämpötila kääntyy käyntijakson loppupuolella selvään laskuun ja kuten ylläolevista lukemista näkyy, melkein kohtaa alaosan lämpötilan. Pumpun huilatessa sekä käyntijakson alkupuolella se taas nousee. Onko hyviä arvauksia siitä, mikä pistää alasäiliön veden sekoittumaan? Voisiko se olla tulistuksenpoistokieurukan ympärillä alkava kupliminen kuumakaasun lämpötilan ylittäessä tietyn rajan?

[eksile]

Tervehdys.

Mulla 1002 käytössä vuodesta 2005. Pelittää ilman moitteen aihetta.

Pari kyssäriä:

Onko sulla maapiiri vai kaivo? Mitkä on maapiirin käynninaikaiset lämpötilat tulo - meno?
Ihmettelen tota sun pumpun imukaasun korkeaa lämpötilaa, mulla kaivosta tulo tänään oli 5,8 ja paluu 2,9 - 3,0 astetta, imukaasu on aina 0,5 - 0,7 astetta enemmän kuin kaivon tulo. Loogisesti ajatellen sulla pitäisi kaivosta/maapiiristä tulo olla lähemmäs 10 astetta. Onko näin?

Pitkä käyntijakso ( >suuri differenssi) tekee sen että kuumakaasu nousee helposti yli 100 asteen, meillä tänään käynnin lopussa 106 astetta differenssillä 8 astetta. Käyntiaika tänään yhteensä noin 3 h 15 minuuttia (saunapäivä), ulkona + 8 astetta.
Samoin se vaikuttaa yläsäiliön lämpötilaan jos käyttövettä ei tarvita eli se nousee kohtuullisen ylös.

Voisit kokeilla pudottaa differenssiä asteen pari ja seurata käyntitiheyttä, se ei välttämättä muutu hirveesti mutta kuumakaasun huippulämmöt tulevat alammas.

Miinuspuolena vastaavasti yläsäiliön lämpötila laskee käyntijakson lyhentyessä ja saattaa vaikuttaa "hellasäröä" lisäävästi jos esim saunominen venyy.

Ekologin logiikka vertaa ylä- ja alasäiliön lämpöjä ja käynnistää kompuraa pääsääntöisesti käyttöveden riittävyyden perusteella.
Vasta tilanteessa jossa ala- ja yläsäiliön yhteinen kapasiteetti riittää (siis ekologin mielestä, en tiedä kaavaa) se sallii ohjauksen menoveden lämpötilan perusteella. Sun tilanteessa yläsäiliön lämpö on niin ylhäällä että käynnistyminen tapahtuu juuri näin, menoveden perusteella.

Kuten aiemmin totesin, differenssin pudotus laskee kuumakaasun ja yläsäiliön lämpöä, eli kannattaa seurata ettei pudotus vaikuta niin paljon että käynti muuttuu käyttövesiperusteiseksi, eli että kompura nostaa alasäiliön loppulämmön lähelle 50 astetta käyntijakson lopulla.

[zta]

160 metrinen kaivo Espoossa neljällä putkella. 11 minuuttisen käyntijakson lopussa maapiirin lämmöt 8,3 ja 4,4 astetta. Epäilen, että mittauksissa on parin asteen virhe, joten en ihan varauksetta luota imukaasunkaan lämpötilaan. Pitää varmaan hommata jostakin kalibroitu mittari ja tarkistaa kaikki Ekologin mittaukset.

[Matias]

Voisikohan  EVT:ssä alijäähdytys lämmittää imukaasua?

[pete]

Nimenomaan näin. Uusissa Ekowell-malleissa on imukaasun jälkilämmitys alijäähdytysenergialla (imukaasulämmönvaihdin). Siitä saadaan käsittääkseni seuraavat edut:
1. Varmistetaan täydellinen höyrystyminen, mikä pienentää kompressorin rasitusta.
2. Lisätään tulistusenergian osuutta, mikä parantaa käyttöveden tuottoa.
3. Parantaa jonkin verran kokonaishyötysuhdetta, koska alijäähdytysenergian käyttö saa kompressorin "kokeman" tuotettavan lämpötilaeron hieman pienenemään. (ikäänkuin keruulämpötila olisi hieman korkeampi).
Näiden etujen suuruutta verrattuna laitteiston hintalisään en osaa arvioida, mutta markkinathan testaavat kannattavuuden!

[zta]

Tervehdys,
Alkuperäisessä postauksessani olin huolestunut kuumakaasun lämpötilasta, joka tuntui silloin korkealta. Tulistusenergiaa syntyi siis yllin kyllin ja siitä kehkeytyikin loppujen lopuksi ongelma. Ilmojen viiletessä ja käyntiaikasuhteen kasvaessa yläsäiliön lämpötila nousi liian korkealle. Ekowellissä on suojaustoiminto, joka pudottaa kompressorin käyntialueen ylärajan 40 asteeseen mikäli yläsäiliön lämpötila ylittää 99 astetta. Patteritalossa, ainakin meillä, tarvitaan pakkasilla kuumempaa vettä, joten epämääräisen pätkäkäynnin lisäksi seurauksena oli vastuksen tarpeetonta päällä oloa.

Ongelman syyksi paljastui paisuntaventtiilin virheellinen säätö, mutta lisävarmistukseksi pumpun ulkopuolelle asennettiin myös pieni kiertovesipumppu, joka siirtää lämmitysvettä varaajan yläosasta alaosaan. Ohjaukseen käytetään kuuman käyttöveden kierrätysohjausta (ajastinta). Säädön seurauksena kylmäaineen virtaus kasvoi, mikä näkyi kompressorin ottotehon nousemisena, mutta myös maapiirin lämpötilojen laskemisena, joten antotehoa näyttäisi tulleen lisää.

Joulun tienoilla pakkaset kävivät -20 asteen alapuolella, jolloin oltiin jo hyvin lähellä maksimitehoa. Johtopäätökseni on, että mitoitus on virallisesti lievästi osatehoinen, mutta käytännössä aika optimi.

Tässä nykyisiä lämpötiloja yöllisen käyntijakson lopussa:
- Ulkolämpötila -9,8
- Sisälämpötila 21,6
- Imukaasu 8,1
- Kylmäaine alasäiliön lauhdutinkierukalta 40,4
- Alasäiliön alaosa 46,0
- Alasäiliön yläosa 46,5
- Yläsäiliö 70,1
- Menovesi pattereille 41,6
- Paluuvesi 32,2
- Kuumakaasu 94,9

Yläsäiliön lämpötilaan vaikuttaa sen lisäkierrätyspumpun ohjaus, nyt se käy minuutin ajan neljä kertaa tunnissa.