Nibe F1126-6 New

[brainsurgery]

Ehdin jo varastaa toisen threadin joten jatkan tänne yleistä ihmettelyä. Se toinen on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7840.msg111565#msg111565

Tuli rakennutettua talo ja lämmönlähteeksi tuli maalämpö kyseisellä Niben pumpulla.

Ihan hirveän montaa kertaa en löytänyt tätä kyseistä pumppua mainittavan tällä palstalla enkä edes tuota varaajaa sisältävää "sisarmallia" F1226. Hinnat alkaen -mallihan tuo on mutta en nyt tiedä mitä ominaisuuksia kalliimmissa pumpuissa olisi joita jäisin kaipaamaan.

Sainkin noihin tärkeimpin kysymyksiin jo vastaukset ja säätäminen voi nyt sitten jatkua. Yritän nyt ensin saada logia ulos ja luettua sitä. Samoin pitää yrittää löytää sopiva lämpökäyrä.

Säädin kaikki huonetermostaatit maksimilukemiin ja tiputin lämpökäyrän jyrkkyyttä 4 -> 3. Ainakaan vielä ei sisällä ole 45 astetta lämmintä ja autotallinkin lämpötila laski pari astetta, mikä oli tarkoituskin. Aiemmin siellä oli vähän turhan lämmin puolilämpimäksi.

Kokeilin säätää jo asteminuutteja -120 -> -150 mutta tämä aiheutti alakerrassa vähän liian ison lämpötilan laskun. Tuo voi toki johtua siitäkin, että alakerrassa lämpö pääsee öisin laskemaan ihan vain oleskelun puutteen takia alemmas. Käyttöveden lämmöt asetin välillä 40-47. Nuo olivat aiemmin 42-46.

Olisiko jotain normaaleja optimointivinkkejä, joita voisi heti alkuun kokeilla? Olikos tässä niin, että lämmityksen päätteeksi pumppu tsekkaa tarvitseeko käyttövettä lämmittää ja jos tarvitsee, tekee sen samalla kompuran käynnistyksellä lämmitysnesteen lämmityksen päätteeksi? Kannattaisiko kompuran priorisointia säätää jotenkin kovempia pakkasia ajatellen? Nyt se on 30min/30min lämmitys/käyttövesi.

[maalämmittää]

Ehdin jo varastaa toisen threadin joten jatkan tänne yleistä ihmettelyä. Se toinen on täällä: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7840.msg111565#msg111565

Tuli rakennutettua talo ja lämmönlähteeksi tuli maalämpö kyseisellä Niben pumpulla.

Ihan hirveän montaa kertaa en löytänyt tätä kyseistä pumppua mainittavan tällä palstalla enkä edes tuota varaajaa sisältävää "sisarmallia" F1226. Hinnat alkaen -mallihan tuo on mutta en nyt tiedä mitä ominaisuuksia kalliimmissa pumpuissa olisi joita jäisin kaipaamaan.

Sainkin noihin tärkeimpin kysymyksiin jo vastaukset ja säätäminen voi nyt sitten jatkua. Yritän nyt ensin saada logia ulos ja luettua sitä. Samoin pitää yrittää löytää sopiva lämpökäyrä.

Säädin kaikki huonetermostaatit maksimilukemiin ja tiputin lämpökäyrän jyrkkyyttä 4 -> 3. Ainakaan vielä ei sisällä ole 45 astetta lämmintä ja autotallinkin lämpötila laski pari astetta, mikä oli tarkoituskin. Aiemmin siellä oli vähän turhan lämmin puolilämpimäksi.

Kokeilin säätää jo asteminuutteja -120 -> -150 mutta tämä aiheutti alakerrassa vähän liian ison lämpötilan laskun. Tuo voi toki johtua siitäkin, että alakerrassa lämpö pääsee öisin laskemaan ihan vain oleskelun puutteen takia alemmas. Käyttöveden lämmöt asetin välillä 40-47. Nuo olivat aiemmin 42-46.

Olisiko jotain normaaleja optimointivinkkejä, joita voisi heti alkuun kokeilla? Olikos tässä niin, että lämmityksen päätteeksi pumppu tsekkaa tarvitseeko käyttövettä lämmittää ja jos tarvitsee, tekee sen samalla kompuran käynnistyksellä lämmitysnesteen lämmityksen päätteeksi? Kannattaisiko kompuran priorisointia säätää jotenkin kovempia pakkasia ajatellen? Nyt se on 30min/30min lämmitys/käyttövesi.

Kannattaa alkuun katsoa kuinka kone käy ja rauhassa optimoida toimintaa, jos tarvetta.
Lämpökäyrän hiominen on tärkein alkutehtävä.

Tuon käyttövesikäyttätymisen näet heti ensimmäisestä lokista. Luultavasti piirre on, kun miksi Nibe tuolta osin tekisi erilaisia softia.

Täällä Priorisointi on oletusarvossaan 20/20. Kannattanee hakea kokemuksia ennenkuin säätää.

[brainsurgery]

Kokeilin vähän napsia logia. Ihan näppärästi toimi. Nyt sitten seuraavaksi vähän pidempää pätkää jos vaikka menisi ulkolämmöt jo miinuksellekin.

Nostin käyrän jyrkkyyden takaisin 3 -> 4. Tuntui talo viilenevän kun ulkolämpötila laski. Nyt sitten taas seurataan.

[brainsurgery]

Käyrän jyrkkyyden säädöstä huolimatta talossa oli aamulla vajaan asteen verran viileämpää kuin haluttaisiin. Nostanko siis käyrän jyrkkyyttä vain kun plussakeleillä oli kuitenkin ihan haluttu lämpötila?

[v130882]

Kannattaa ehkä odottaa vielä huomiseen asti ennenkuin teet muutoksia. Jos vasta eilen illalla nostit käyrän 4 :ksi niin lämmöt eivät ole vielä ehtineet tasaantua. Ohjeissa sanotaan että muutosten välillä kannattaa odottaa väh. vuorokausi.

Meillä mennään vanhemmassa lattialämmitystalossa käyrän 3 ja 4 välimallillla eli omatehdyllä nollakäyrällä. En oikeen usko että teidänkään talossa tarvittaisiin käyrää 5.

Yksi mikä pisti silmään oli lämmönkeruun tulon painuminen miinuksen puolelle näinkin pienellä pakkasella.

[Tupi]

Tsekkaappa roskasihti. Iso tuo ero lämmönkeruun tulon ja menon välillä.. Ja iso myös tuo vaihtelu.
Itsellä saanu useamman kerran puhdistaa tuo sihti, vaikkakin eri pumppu.

[brainsurgery]

Mitenkäs tuon roskasihdin saa puhdistettua?

Mitä tuo lämmönkeruun ero pitäisi olla? Käsitin että tuo noin 3 astetta olisi ihan ok?

Pumppu, kaivo ja talo ovat olleet siis vasta pari viikkoa nyt käytössä. Vaikuttaisikohan se jonkin verran tuohon energiatarpeeseen?

[Tupi]

Äh, katoin miten sattuu noita lukemia, nehän on just niinku pitääki. Hieman kylymä kaivo vaan.

[maalämmittää]

Pumppu, kaivo ja talo ovat olleet siis vasta pari viikkoa nyt käytössä. Vaikuttaisikohan se jonkin verran tuohon energiatarpeeseen?

Ensimmäisen vuoden kulutus lienee suurempi, mm. kuivumisten vuoksi.

[brainsurgery]

Siinä vähän lisää dataa.

Pitäisikö tuota lämmönjaon deltaa yrittää saada isommaksi?

[maalämmittää]

Pitäisikö tuota lämmönjaon deltaa yrittää saada isommaksi?

Lämmönjaon delta 6C lienee optimi ja kun pumpun hidastaminenkin säästää hiukan sähköä, on muutos perusteltu.

EDIT: Kalibroiko 1*26 Nibe mittaukset buutissa?
Jos ei, niin kannattaa manuaalisesti varmistaa mittausten näyttämä.

[brainsurgery]

En osaa sanoa kalibroiko tuo mittaukset buutissa. Täytyy jossain vaiheessa kokeilla mitata arvot mutta en nyt ainakaan tällä hetkellä epäile että ne suuremmin heittäisivät.

Löysin tällaisen vanhan Niben säätöoppaan. Kai tämä on edelleen validi?

https://www.nibe.fi/Documents/haato_fi/l%C3%A4mmityksen%20s%C3%A4%C3%A4t%C3%B6.pdf

Virtauksen säätö
Lämmityksen tehokkaan toiminnan edellytyksenä on virtaaman säätäminen oikeaksi. Liian suuri virtaama lämmönjaossa aiheuttaa sähkövastuksen tarpeetonta päällä oloa. Liian pieni virtaama voi aiheuttaa tarpeettomia häiriöitä.
Virtaus voidaan säätää karkeasti oikeaksi, kun tiedetään millainen lämmönjakojärjestelmä on kyseessä. Patterilämmityksessä lämpötilaero menon ja paluun välillä tulisi olla noin 10C kovimmilla pakkasilla. Lattialämmityksessä lämpötilaero on noin 6 … 8 C kovimmilla pakkasilla. Alla olevaan kuvaan on merkitty patterilämmityksen (punainen) ja lattialämmityksen (vihreä) lämpötilaerot.
NIBE lämpöpumppujen lämpökäyriä voidaan käyttää myös paluuveden lämpötilan määrittämiseen;
- patterilämmityksessä paluuveden lämpötila on noin 2 käyrää alempana kuin menovesi
- lattialämmityksessä paluuveden lämpötila on noin yhden käyrän alempi kuin menovesi

En nyt sitten vielä koskenut noihin lattialämmityksen säätöihin. Täytyy kovemmilla pakkasilla katsoa mihin se asettuu. Käyttöveden eroa säädin vähän isommaksi.

[brainsurgery]

EDIT: Kalibroiko 1*26 Nibe mittaukset buutissa?
Jos ei, niin kannattaa manuaalisesti varmistaa mittausten näyttämä.

Kun noita pumppuja pyörittää ilman että kompura on käynnissä niin keruupiirin delta on 0,3 astetta siten, että tuleva on viileämpää. Lämmitysveden delta on sama 0,3 astetta siten että tuleva on lämpimämpää.

Vaikuttavatko nuo normaaleilta vai pitääkö alkaa haalimaan mittauslaitteistoa anturitulosten varmistamiseksi?

[maalämmittää]

Riittävän tarkkaan mittaukset näyttää.
Ja tuo on ihan oikea tapa selvittää mittausten ero.

[brainsurgery]

Lämpökäyrä 3 +1 tuntuisi tällä hetkellä pitävän asunnon sopivan lämpimänä. Kun oli käyrä 3 käytössä ilman korotuksia, talo tuntui kalsealta aamuisin. Pitää vielä kovemmilla pakkasilla seurata miten tuo toimii.

Liitteenä viimeisen vuorokauden logit. Kaivo menee jo näillä lämmöillä hitusen pakkaselle, etenkin jos joutuu tekemään käyttövettä pidemmän aikaa. Saa nähdä tuleeko tuottamaan ongelmia. Nostin klo 22 aikoihin asteminuutteja -150 -> -120 jos sillä saisi useammin taukoja kaivolle.

Naapurissa muuten lämmitetään vanhaa paritalon puolikasta uima-altaineen reilun 20m päässä olevalla kaivolla. Mahtaisiko tuo sitten kylmentää omaakin kaivoa niin reippaasti?

[tomppeli]

Kyllä sillä toisella kaivolla on vaikutusta.
Vaikutus riippuu sen toisen kaivon syvyydestäkin.
Saattaa olla, että kaivostasi saa pitkän ajan kuluttua, eli noin 10 vuoden jälkeen suunnilleen 80 - 85 % siitä energiamäärästä, joka voitaisiin saada, jos toista kaivoa ei olisi ollenkaan.
Te kuluttatte yhteistä lämpövarantoa.
Lyhyempi kaivo kärsii vähän enemmän.

[euroshopperi]

Lämpökäyrä 3 +1 tuntuisi tällä hetkellä pitävän asunnon sopivan lämpimänä. Kun oli käyrä 3 käytössä ilman korotuksia, talo tuntui kalsealta aamuisin. Pitää vielä kovemmilla pakkasilla seurata miten tuo toimii.

Liitteenä viimeisen vuorokauden logit. Kaivo menee jo näillä lämmöillä hitusen pakkaselle, etenkin jos joutuu tekemään käyttövettä pidemmän aikaa. Saa nähdä tuleeko tuottamaan ongelmia. Nostin klo 22 aikoihin asteminuutteja -150 -> -120 jos sillä saisi useammin taukoja kaivolle.

Naapurissa muuten lämmitetään vanhaa paritalon puolikasta uima-altaineen reilun 20m päässä olevalla kaivolla. Mahtaisiko tuo sitten kylmentää omaakin kaivoa niin reippaasti?

Muista laittaa lisävastukset ajoissa päälle. Kuinka paljon on käyntiaikaa nyt vuorokaudessa?

[brainsurgery]

Muista laittaa lisävastukset ajoissa päälle. Kuinka paljon on käyntiaikaa nyt vuorokaudessa?

Tuosta kaaviosta katsottuna 60% käyntiaikaa käyttövedenlämmityksen kanssa ja 40% lepoa.

[brainsurgery]

Täällä ei ole tapahtunut oikein mitään. Keruupiiri pyörii edelleen nollan tuntumassa. Lämmönjaon pumpun laitoin jossain vaiheessa maksimille lämmityksen yhteydessä.

Pumppu on toiminut hyvin ja on hiljainen. Täytyy taas palata asiaan kun pakkaset jossain vaiheessa kovenevat.

[brainsurgery]

Nyt oli käynyt tulo -0,9 asteessa kun vähän saunottiin ja lotrattiin vedellä ja pakkastakin oli.

[tomppeli]

Hiukan on viileähkö, mutta ei vielä mitään hätää.
Vasta talven pitkä pakkasjakso testaa kaivoa kunnolla.
Kannattaa odotella rauhassa niitä pakkasia.
Jos meno- / paluulämpötilat ovat lähestymässä arvoja -2 C ja -5 C, olisi syytä miettiä vastusten sallimista.
Kaivo olisi silloin ilmeisesti jäässä ja jäävaippa kaivoon menevän putken ympärillä saattaa nostaa alas menevää putkea ylös kaivosta.

[brainsurgery]

Miten noi vastukset sallitaan? Ymmärsin että tässä on asteluku mihin osuttuaan vastukset otetaan käyttöön. Eli siis käytännössä koko lämmitysjärjestelmästä loppuu potku ennen kuin vastuksia otetaan käyttöön ja siihen asti myös kaivosta imetään niin paljon energiaa kuin pumppu vain pystyy ottamaan?

[v130882]

Kun asteminuutit laskee säädetyn alle niin silloin vastukset menee päälle. Siellä on myös asteminuuttiväli millä vastusten tehoa nostetaan pykälittäin.

Jos olen oikein ymmärtänyt niin pumppu alkaa laskea tehoaan kun kaivon tulo laskee riittävän alas. Eli pumppu ei ime kaivoa tyhjäksi ennen kuin vastukset menee päälle.

[brainsurgery]

Jos olen oikein ymmärtänyt niin pumppu alkaa laskea tehoaan kun kaivon tulo laskee riittävän alas. Eli pumppu ei ime kaivoa tyhjäksi ennen kuin vastukset menee päälle.

En ainakaan ohjekirjoista tällaista ominaisuutta tai säätömahdollisuutta löytänyt.

[KiSaVa]

En ainakaan ohjekirjoista tällaista ominaisuutta tai säätömahdollisuutta löytänyt.

Ei näytä 1126:n manuaalista löytyvän. 1255:ssa on tällainen teksti:
"Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa. Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."

[maalämmittää]

Ei näytä 1126:n manuaalista löytyvän. 1255:ssa on tällainen teksti:
"Kompressorin pyörimisnopeutta lasketaan, kun lämmönkeruunesteen lämpötila lähestyy lämmönkeruunesteen lämpötilan asetettua minimiarvoa. Kompressorin ohjaus pyrkii pitämään lämmönkeruunesteen menolämpötilan 2 astetta korkeampana kuin lämmönkeruunesteen menolämpötilan asetettu minimiarvo."

ISO PISTE invertterille. 

[maalämmittää]

... Ymmärsin että tässä on asteluku mihin osuttuaan vastukset otetaan käyttöön. Eli siis käytännössä koko lämmitysjärjestelmästä loppuu potku ennen kuin vastuksia otetaan käyttöön ja siihen asti myös kaivosta imetään niin paljon energiaa kuin pumppu vain pystyy ottamaan?

Oikein ymmärretty. Tehdasasetukset on tässä kohtaa turvallinen valinta.

Kaivoon palaavan nesteen lämpötilalla on myös turvaraja (-9C muistaakseni), jonka jälkeen kompressori pysähtyy ja siirrytään vastuslämmitykseen.


Kannattaa seurata tilannetta, muttei stressata  .
Täällä tulee tanakoilla pakkasilla kaivosta -3C nestettä ja silloin on yleensä jo vastus jelppaamassa pumppua.

[KiSaVa]

ISO PISTE invertterille. 

Ai niin sekö ei olekaan invertteri tämä 1126? En ajatellutkaan. No eipä se silloin tehoa laske.

[euroshopperi]

Se taitaa olla juuri niin, että vastuskäyttö alkaa vasta koneen lämmitystehon rajalla. Eli korostaa sitä seikkaa, että kone saa olla osatehoinen, kun kaivo taas pitää mitoittaa osaenergian mukaan. Osatehoinen mitoitus näkyy suunnitelmasta ja voi olla vaikka seuraava. 70/98%. Tällöin huipputeho on 70% lasketusta ja vastuksilla tehdään loput. Kaivo pitää olla 98% täysitehoisen mitasta, eli 200 m kaivo voidaan madaltaa 196 m mittaan. Järkevyydestä tuolleen laittaa en sitten tiedä, mutta kauppiaat saattaa pettää myöskin joissakin tapauksissa asiakasta mitoittamalla kaivon tuon 70% mukaan, että kaupat saadaan syntymään.

[v130882]

Ai niin sekö ei olekaan invertteri tämä 1126? En ajatellutkaan. No eipä se silloin tehoa laske.

Sama ajatusvirhe kävi itselläkin.

[brainsurgery]

Näköjään -25 asteen hujakoilla menee raja mihin pumppu riittää, jos haluaa pitää kämpän lämmöt 20 asteen yläpuolella. Kävin kolmen aikaan yöllä tiputtamassa käyrää asteella (joka pitkässä juoksussa tiputtaa lämmöt 19 alkaviksi alakerrassa) ja taas vähän ennen kasia nostin takaisin. molemmat muutokset näkyy parhaiten tuossa asteminuuttikäyrässä.

Kasin jälkeen sitten laitoin ei-varaavan kaminan tulille, joka nosti asunnon lämpöjä sen verran, että osa huonetermostaateista sulkeutui ja lämmitys helpottui.

[brainsurgery]

Mitenkähän nuo huonetermostaatit kannattaisi säätää? Meillä on siis setuppi sellainen, että alakerta on ~80 neliötä ja yläkerta ~60 neliötä. Talon kylmin paikka on olohuone, missä on isoja ikkunoita. Olohuone/ruokailutila/keittiö on noin 40 neliötä ja myös eteinen on tämän saman termostaatin takana. Tämä termostaatti on säädetty sen verran isolle lämmölle, että se on käytännössä aina täysin auki. Olohuoneesta on iso aukko yläkertaan, mitä pitkin lämpö liikkuu hyvin ylös. Alakerrassa on lisäksi yksi käyttämätön makkari, jossa lämmöt on pidetty noin 20 astetta.

Yläkerrassa sitten on kolmessa makkarissa termostaatit, ja ne on säädetty noin asteen korkeammalle lämmölle kuin mitä olkkarissa halutaan vähintään olevan. Alakerrasta nousee lämpö näihin aika hyvin.

Lisäksi on märkätilaa sekä ala- että yläkerrassa, joiden jakotukit on kiinteästi säädetty eli ei ole termostaatteja.

Kannattaisiko kovemmilla pakkasilla siis:
1. Avata kaikki termarit täysin auki jolloin yläkerrassa lämmöt saattavat nousta korkeammaksi mutta mikä auttaa sitten myös alakerran lämmityksessä ja olisi myös ilmeisesti COP:in kannalta paras vaihtoehto vai

2. Kuristaa lämpöjä alemmaksi yläkerran makkareissa?

[brainsurgery]

Onkohan venttiileille jotain haittaa siitä, että pumppu ei ole koko kesänä lämmittänyt taloa lainkaan vaan tehnyt vain käyttövettä?

Tuli vain mieleen kun aamulla pumppu taas lämmitti pitkästä aikaa kun lämmöt olivat riittävän alhaalla riittävän pitkän aikaa.

[tomppeli]

Niissä tiloissa, joissa tarvitaan eniten lämmitystä, säädetään termostaatit täysin auki. (Ne voi jopa poistaakin.)
Maalämpökoneen säätökäyrällä säädetään edellä mainituille tiloille sopiva lämpötila.
Yläkerran termostaateilla alennetaan termostaatteja säätämällä niiden tilojen lämpötila sopivaksi.
Näin kannattaa tehdä siksi, että saadaan maalämpökoneen hyötysuhde mahdollisimman korkeaksi.



Yllä olevasta graafista nähdään maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötilan vaikutus hyötysuhteesen.
Siis, mitä alempana pystytään pitämään maalämpökoneelta lähtevän kiertoveden lämpötila, sitä parempi on hyötyhde.

...
Jos maalämpökoneen kiertopumpumput ovat olleet pysäyksissä koko kesän, voivat niiden vesivoidellut laakerit juuttua.
Niben ohjauslogiikassa saattaa olla ominaisuus, jolla lämmönjaon kiertopumput käynnistetään ajoittain, vaikka lämmitystarvetta ei olisikaan.
Näin siksi, että pumput eivät jumittuisi.

[brainsurgery]

Jos maalämpökoneen kiertopumpumput ovat olleet pysäyksissä koko kesän, voivat niiden vesivoidellut laakerit juuttua.
Niben ohjauslogiikassa saattaa olla ominaisuus, jolla lämmönjaon kiertopumput käynnistetään ajoittain, vaikka lämmitystarvetta ei olisikaan.
Näin siksi, että pumput eivät jumittuisi.

Kyllähän kiertopumput käyvät pari kertaa päivässä kun lämmintä vettä tehdään. Pumppu ei vain missään välissä vaihda lattialämmityksen kiertoon.

[Nakke vaan]

Kai se Nibekin levätessään kääntää vaihtoventtiilin aina lämmityskierto asentoon? Ja sitten kun tekee käyttövettä niin kääntään venttiilin sinne käyttövesi kierukalle ohjaavaksi? Eli kesälläkin kääntyilee vaihtoventtiili ”jatkuvasti”.

[luu5]

Käynnistääkö ulkoisetkin pumput, jos sellaisia on, kun lämmitystarvetta ei ole?

[Nakke vaan]

En tiedä, tuskin ulkoisia pumppuja käynnistää jos lämmitystarvetta ei ole, joku viisaampi nibemies vastatkoon tuohon.
Mutta vaihtoventtiilin kaiken järjen mukaan kääntään aina heti kun käyttövesi on tehty. Muutenhan se mahdollistaisi jonkinlaisen vapaakierron joka lypsäisi käyttövesivaraajan lämmöt suht nopeasti alas.

[brainsurgery]

Nonni, selvä juttu.

Ei kai tässä muita pumppuja enää ole. Paitsi tuo konvektorin pumppu joka käynnistyy konvektorin kanssa samaan aikaan. Se on kyllä sit taas koko talven pois käytöstä. Voisi ehkä jättää päälle niin kävisi sekin jos takka lämmittää liikaa.

[ishiba]

2. Kuristaa lämpöjä alemmaksi yläkerran makkareissa?

Jos se yläkerta ei ihan kauhean ylilämmin ole ilman termostaatteja, niin voisihan sitä kokeilla laskea sitä lämpötilaa laittamalla lattialämmityksen esisäätöjä pienemmälle. Ottaa vanhat säädöt muistiin, niin ne voi palauttaa jos ei ole tyytyväinen. Yleisesti maalämmön tapauksessa tasaisempi lämmitys on teknisesti elegantimpi.