Säädöt kohdilleen?

[volkkari]

Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan.
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.

Mitä mieltä olette Ekologin käyttöliittymästa, parannusehdotuksia?

[Matias]

Niin,meillä on 2 kpl LAE:n kaksiosaista  elektronista termostaattia millä pumpun säädöt hoituu.Ekologi on varmaan uudemmissa pumpuissa joten siitä ei ole kokemuksia.

[Matias]

Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan.
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.

Mitä mieltä olette Ekologin käyttöliittymästa, parannusehdotuksia?

Sattui netistä löytymään Ekologin esite niin voisiko jäsen "volkkari" tai joku asiaa tunteva kertoa miten Ekologi tekee käytännössä tuon esitteessä kuvatun toiminnon?
Tämähän oli jo -90 luvun lopulla Ekowellin pumpuissa käytössä

Ekologi -ohjausjärjestelmän ylivoimainen ominaisuus on sen kyky ohjata lämpöpumpun toimintaa siten, että kylmäaineen lauhtumislämpötilaa ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa.

http://web.archive.org/web/20021206184901/www.ekowell.com/ekologi.html

[volkkari]

Meillä on manuaalisäädöt ja olen pitänyt patteriverkon pyyntilämpötilaa asetusarvona.Nyt nollakelillä lauhdutuslämpö +33--->35 astetta.Alkaa COP arvot olla kohillaan.
Suunnitelmissa muuttaa ohjaus Oumanin shuntilta siten että pumppu käynnistyy vasta kun shuntti on täysin auki.

Mitä mieltä olette Ekologin käyttöliittymästa, parannusehdotuksia?

Sattui netistä löytymään Ekologin esite niin voisiko jäsen "volkkari" tai joku asiaa tunteva kertoa miten Ekologi tekee käytännössä tuon esitteessä kuvatun toiminnon?
Tämähän oli jo -90 luvun lopulla Ekowellin pumpuissa käytössä

Ekologi -ohjausjärjestelmän ylivoimainen ominaisuus on sen kyky ohjata lämpöpumpun toimintaa siten, että kylmäaineen lauhtumislämpötilaa ja -painetta voidaan laskea tarvittaessa.

http://web.archive.org/web/20021206184901/www.ekowell.com/ekologi.html

Nämä vaihtelevat, liukuvat yms.lauhtuduslämpötilat alkavat olla nykyjään arkipäivää eri merkeillä, erona vain on se ns. tulistuslämpöpumppu on varannut yläsiäliönsä kuumaksi ilmaisella tulistuksenpoistolla (katso log.ph) kun taas ei tulistuspumput joutuvat tekemään saman tempun sähkölla kun pyritään turvaamaan lämpimän käyttöveden riittävyys.
Tuo lauhtumislämpötila ja siihen sidoksissa oleva paine kulminoituvat siihen kohtaan missä kylmäaine nesteytyy siis muuttuu kaasusta nesteeksi ja tämä tapahtuu alasailiön lauduttimessa missa on viileämpää vettä jäähdyttämässä kylmäainetta.
Näin toimiva lämpöpumppu pystyy tuottamaan yli 60 asteista käyttövetta n 16 baarin käytipaineella kun vastaavasti ilmantulistuksen poistoa tuo käyntipaine olisi n.25 baaria.
Jokainen ymmärtää mitä tämä merkitsee lämpökertoimelle/kestävyydelle
Tämän prosessin säätäminen on oma taiteenlajinsa

[jzl]

ekowell ainakin laskee automaattisesti ja nostaa alasäiliön minimi lämpötilaa tarvittavan menoveden lämpötilan mukaan. eli kun pakkaset tulevat ja menoveden lämpötilaksi tarvitaan +33 ja sulla on alasäiliön minimi asetettu +30 astetta, niin ekologi automaattisesti pitää alasäiliön minimin siinä 33 asteessa jos LT ero on asetettu 0 astetta.

[Matias]

Tuosta alasäiliön minimistä kiinnostaisi tietää onko lauhduttimen tai jonkun muun pumpun ominaisuuden takia minimilämpötila pidettävä vähintään +30 asteessa?
Tämä asetus näyttää olevan useimmilla lämpöpumppumerkeillä tuossa +30 asteen tienoilla.
Tarkoitan sitä että jos alaminimi olisi esim +10 ja säiliön lämpötila laskisi tuohon ennekuin pumppu käynnistyy niin onko mahdollista että liian kylmä vesi lauhduttimelle tai kylmäainekierrossa tekisi jotain "ei toivottua" tai peräti rikkoisi lauhduttimen vaihtimen?
Tässä näyttäisi olevan tarjolla olosuhteet että ison(1250l) varaajan yläosan lämpö riittää patteriverkon/sisälämpötilan tarpeisiin näillä keleillä 10-12h ja sinä aikana ei pumpun niiden puolesta tarvitsi käydä.
Pitkän seisontajakson aikana käyttöveden esilämmityskierukat kuitenkin jäähdyttää varaajan alaosan n +10 asteen paikkeille jos lämpöpumppu seisoo esim 10 tuntia.
Nykyisillä asetuksilla varaajan alaosasta lauhduttimelle menevä alin lämpö on keskimäärin +28 astetta kun pumppu käynnistyy.
Tuli hatara muistikuva jonkun pumpun asennusohjeista että säiliötä pitäisi esilämmittää vastuksilla ennenkuin pumpun saa käynnistää

[jzl]

ekowell käyttöohjeessa lukee varavastuksen kytkeytymislämpötilaksi muistaakseni +28 astetta, jos muistan oikein. toki lämpötilaa pois vielä tuosta +30 tiputtaa jos pudottaa varavastuksen sulakkeet pois päältä.

[volkkari]

Jäähdytystekniikka koostuu osa-alueista on pakkaslaitoksia,pluspuolen myymäläläjäähdytystä, ilmastoinninjäähdytystä ja lämpöpumppuja.
Kullakin noilla on toiminta- alue joilla kyseinenen laite"pystyy" toimimaan.
Jokaisella toiminta-alueella on yleensä myös oma kylmäaineensa joka toimii ko hommassa parhaiten.
Lämpöpumppukäytössä on vain niin ettei imukaasunlämpötilaa voi laskea kovin alas koska silloin kompuran käyntialue ei ole oikea.
Kysymys on painesuhteesta ja ennenkaikkea voitelusta

[Matias]

Joo,huolestuttaa hiukan, jos lasken varaajan lämmöt normaalista +35 asteesta +25 tienoille niin kompressorin käynnistyessä käyntiääni on jonkinaikaa erilainen,jotenkin kovempi ja "roliseva"(samantapainen kuin dieselin kylmäkäynnistys ääni) ja vaihevirrat on parin minuutin ajan 5,2A mutta tuon parin minuutin jälkeen käyntiääni vaimenee tasaiseksi hyrinäksi ja vaihevirrat tippuu 4,5A:n tienoille.
Tässä vanhassa koneessa on R22 kylmäaineena.
Mikähän olisi alin "turvallinen" lauhduttimelle tulevan veden lämpötila?

[volkkari]

Joo,huolestuttaa hiukan, jos lasken varaajan lämmöt normaalista +35 asteesta +25 tienoille niin kompressorin käynnistyessä käyntiääni on jonkinaikaa erilainen,jotenkin kovempi ja "roliseva"(samantapainen kuin dieselin kylmäkäynnistys ääni) ja vaihevirrat on parin minuutin ajan 5,2A mutta tuon parin minuutin jälkeen käyntiääni vaimenee tasaiseksi hyrinäksi ja vaihevirrat tippuu 4,5A:n tienoille.
Tässä vanhassa koneessa on R22 kylmäaineena.
Mikähän olisi alin "turvallinen" lauhduttimelle tulevan veden lämpötila?

Kylmäkompura on "kaasupumppu" nestemäistä kylmäainetta saadessaan se pitää juuri tuollaisen äänen, epäterveellistä.
Ymmärtänet nyt tuon 30 asteen alarajan

[Matias]

Enpä ymmärrä miksi kylmäaine ei kaasuunnu jos lauhdutinlämpö on +25 asteen tienoilla?
Alkuajatus että oli parantaisi hyötysuhdetta alhaisemmalla lauhdutinlämpötilalla.
Onkohan R22 kylmäaineen "parasta ennen" päivä mennyt?
Meneekö kylmäaineen ominaisuudet paisuntaventtiilin säätöalueen ulkopuolelle?
Vai mistäköhän tuo nesteilmiö johtuu?
Laitan kumminkin varalta LAE:n termostaatin toisen piirin vahtimaan ettei varaaja pääse alle +30 asteen ,sen yläpuolella näyttäisi käynnistyvän tavallisen tasaisesti.

edit:noi +25 asteen tai alemmat lauhdutinlämpötilat johtuu siitä kun tiputin varaajan lämpöjä +43 asteesta +35 asteeseen varaajan puolivälin kohdalla.Veden kerrostumisesta  

[Matias]

Logtempissä tuo edellä kerrottu tilanne graafisesti.

[volkkari]

Höyrystimeen on tiivistynyt kylmäainetta seisontavaiheessa senverran ettei kompura ehdi heti sitä höyrystää jolloin mäntäkoneen venttiilit pitävät tuon äänen.
Kylmäkompurassa(mäntä sellaisessa) ei ole venttiilikoneistoa vaan venttiilit avautuvat paineenvaikutuksesta, siis sellaiset jousiläpykät jotka väsyvät ja vuotavat pikkuhiljaa vuosien saatossa, siinämielelessä nämä kierukkakompurat ovat iso askel eteenpäin, niissähän venttiileitä tuossa tarkoituksessa ole

[Matias]

Onkohan tässä kyse samasta asiasta kun -98 käyttöönotossa avustanut kylmäkoneasentaja jutteli että olisi hyvä jos kylmäainepiirissä oleva magneettiventtiili sukeutuisi sekuntia-paria ennen kompressorin pysähtymistä.
Että kompressori imaisisi magneettiventtiilin jälkeen muodostuvalla alipaineella höyrystimen tyhjäksi?
Olisi aika helppo tehdä tuollainen viivejuttu jos sillä saisi turvallisesti alennettua käynnistyslämpötilaa.

[jzl]

muistin väärin, kytkeytymislämpö oli 22 ja katkaisu 30 astetta tuolla varavastuksella.

[volkkari]

Onkohan tässä kyse samasta asiasta kun -98 käyttöönotossa avustanut kylmäkoneasentaja jutteli että olisi hyvä jos kylmäainepiirissä oleva magneettiventtiili sukeutuisi sekuntia-paria ennen kompressorin pysähtymistä.
Että kompressori imaisisi magneettiventtiilin jälkeen muodostuvalla alipaineella höyrystimen tyhjäksi?
Olisi aika helppo tehdä tuollainen viivejuttu jos sillä saisi turvallisesti alennettua käynnistyslämpötilaa.

Se yleisesti kylmässä käytetty pump-down juttu, jostain syystä ei kuitenkaan lämpöpumpuissa.
Öljypohjanlämmitysvastus, pump-down ja imukaasulämmönvaihdin siinä olisi "nordig" varustelu

[seppaant]

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5901288.jpg][IMG]http://i7.aijaa.com/b/00818/5901288.jpg[/IMG][/url]

CopelandScroll Laskentaohjelmassa on esim oheisen kuvan mukainen valikko, missä näytetään kompressorin toiminta-alue.
Sitä mistä nämä toiminta-alueen rajat tulevat, en tiedä. Mutta eiköhän valmistajalta niihin perusteet löydy.

Eri tyyppisillä kompressoreilla ja eri kylmä- ja voiteluaineilla rajat ovat tietenkin erilaiset.

Kuvan esimerkki on 10,3 kW ZH26K4E-TFD -kompressorista, jota yleisesti käytetään maalämpöpumpuissa.

ATS

[Matias]

Se yleisesti kylmässä käytetty pump-down juttu, jostain syystä ei kuitenkaan lämpöpumpuissa.
Öljypohjanlämmitysvastus, pump-down ja imukaasulämmönvaihdin siinä olisi "nordig" varustelu

Kyllä tässä Ekowellissa näkyy olevan öljypohjan lämmitys pienitehoisella sähkövastuksella joka on aina päällä.

Myös imukaasun esilämmitys näkyy olevan,on vaan niin "juonisti" tehty ettei löydy kuin erikseen hakemalla.
Imukaasun esilämmitysvaihdin on samassa nipussa kuumakaasuputken ja tulistuksenpoistovaihtimen kanssa

edit: eipähän olekaan imukaasun esilämmitystä,putki tulee suoraan höyrystimeltä kompressorille.
Sekosin putkissa kun menee useita putkia lähekkäin

Kompressorin "pump down" sähkökytkentää ei näytä olevan,kaikki ohjaukset katkeaa samanaikaisesti.

[Matias]

CopelandScroll Laskentaohjelmassa on esim oheisen kuvan mukainen valikko, missä näytetään kompressorin toiminta-alue.
Sitä mistä nämä toiminta-alueen rajat tulevat, en tiedä. Mutta eiköhän valmistajalta niihin perusteet löydy.

Eri tyyppisillä kompressoreilla ja eri kylmä- ja voiteluaineilla rajat ovat tietenkin erilaiset.

Kuvan esimerkki on 10,3 kW ZH26K4E-TFD -kompressorista, jota yleisesti käytetään maalämpöpumpuissa

Onkohan tuollainen laskentaohjelma netissä imuroitavissa?
Jos on niin voisitko antaa linkin.
Olisi mielenkiintoista katsella oman komressorin ja kylmäaineen ominaisuuksia (CRLQ-0350-TDF-551 ja R22)
Koetin Googlella hakea mutta huonolla menestyksellä,tehon ja käyttöjännitteen löysin sekä kirjain Q(=Quiet) mutta en muuta

[seppaant]

Onkohan tuollainen laskentaohjelma netissä imuroitavissa?
Jos on Niin Voisitko ANTAA Linkin [/ quote]

http://www.emersonclimate.eu/download.cfm?what=download

Kokeile täältä

[Matias]

Kiitos