Tarjous ekowel-pumpusta

[jynu]

Moro,

Sain tarjouksen EVT 750 pumpusta:

-pumppu  8680e

-kaivo       5330e

130 m, jossa 4*129 m putkisto, n. 470 litraa nestettä, pohjayhde, paino, jakotukki ja asennus. Maaporaus lisäkustantaa 75 e/m.

-asennus edellisten lisäksi 32e/h + tarvikkeet, arvio  yksi työpäivä.

Aika paljon muuttujia, jotta voisi verrata muihin tarjouksiin, joita olen saanut. Kommentteja?

Eniten ajatteluttaa tuo kaivo. Eikö noin monta putkea imaise kaivon heti jäähän, kun tulee pakkasia? Putkien määrällä kai kompensoidaan kaivon pituutta, mutta maalaisjärkeni sanoo, että mitä enemmän vesitilavuutta sen parempi.  Eikö noin suuri nestemäätä vaadi jo pumpulta aikamoista vääntöä?

Riittääköhän tuo kaivo ylipäätänsä? Talo -56, jossa 350 kuutiota ja n. 140 m2 lämmitettävää patterikierrolla. Apuna pieni varaava takka. Löpöä mennyt viime vuosina alle 2000l/v.

[tomppeli]

130 metrin aktiivisyvyys saattaa riittää, mutta riippuu paikkakunnasta, siis missäpäin Suomea asut.
Kallion lämpötila Suomen etelärannikolla on noin 7-8 astetta.
Torniossa se on noin 4-5 astetta.
Pohjoislapissa vain noin +1 aste C.
Itäsuomessa noin asteen alempi, kuin rannikolla.
Olisi toivottavaa, että Suomessakin tutkittaisiin tämä asia oikein kunnolla, mittaamalla porakaivoista.
Ympäristöministeriön tulisi selvittää tämä asia ja julkaista se maksutta rakentajien käyttöön.
Kyseessähän on meidän kaikkien yhteiset energiansäästötalkoot.!

2000 litran öljynkulutus edellyttää vähintään 7 kW tehoista pumppua.
Patterilämmitystalo edellyttää 50 C asteista menovettä pattereille. 50 C asteella pumpun teho on vähän pienempi, kuin 35 C -asteella.

Varalta aina hiukan ylimitoittaisin varsinkin kaivon, enkä usko, että pumpun pieni ylimitoitus on myöskään pahasta.
Vältyt ainakin sähköpatruunan käytöltä ja sen seurauksena pienemmät sähkösyötön sulakkeet (3x16Amp) tulevat mahdollisiksi.
Jopa 3x10Amp saattaa riittää pumpulle, jos sahkövastuksia ei käytetä.
Isompi kompura kestää pitempään, kun sille tulee vähemmän käyntitunteja.

[Valitsiamies]

Pumpun hinta tuntuu sopivalta, mutta kaivo hirvittää näin pintamaalaista.
Eikö ole mitään saumaa laittaa pinta putkistoa? Säästyis muutama kiloeuro.
vanhassa patteriverkostossa on tuon 50 asteen riitettävä tai käy pussin päälle, tosin voihan sitäkin optimoida monella tapaa.

[volkkari]

Tomppeli,ei välttämättä ole niin että isompi kompura kestää pitempään käyntituntien perusteella.
Startit rasittavat kylmäkompressoria erittäin paljon ja vaikuttavat käyttöikään.tosin en voi tähän tempaista mitään tutkimusta aiheesta,mutta näin yleensä uskotaan (voihan tuo olla urbaanilegenda myöskin)

[tomppeli]

Tomppeli,ei välttämättä ole niin että isompi kompura kestää pitempään käyntituntien perusteella.
Startit rasittavat kylmäkompressoria erittäin paljon ja vaikuttavat käyttöikään.tosin en voi tähän tempaista mitään tutkimusta aiheesta,mutta näin yleensä uskotaan (voihan tuo olla urbaanilegenda myöskin)

Olet ihan oikeassa. Kyllä ne startit ovat pahoja.
Voitelu ei toimi heti, josta syystä kuluminen on silloin suuri.
Tärkeintä on, ettei koneesta tule ns. pätkäkäyntikone, joka toki tekee vahinkoa kompressorille.
(Kuluttaa muuten kompressorille sähköä syöttävää relettäkin kovasti.)

Pienitehoinenkin pumppu pysähtyilee, paitsi niillä ihan kovimmilla pakkasilla,
joita vuodessa on kuitenkin tosi vähän, ehkä alle 5% koneen käyntiajasta.
Kompressorin oletetun eliniän käyttötunnit löytynevät joidenkin valmistajien tiedostoista.
Kone kuluu käydessään.

[tomppeli]

Yritin etsiä netistä kompressorin elinikää.
Löytyi huonosti tietoa, vaikka valmistajilla se tieto kyllä on, mutta ei kaiketi rohkeutta kertoa.

Löytyi vain, että kompuran MTBF (mean time between failure) on yli 50.000 tuntia.
Lämpöpumpun jonkinlainen keskimääräinen käyttötuntimäärä vuodessa lienee noin 4500.
Tämän perusteella käyttötunnit tulisivat täyteen, eli kompura olisi ikäloppu jossain n. 15 vuoden iässä.
Tässä ei niitä runsaita käynnistyksiä ei ole huomioitu.


OOPS!
Editoin nyt tätä tekstiäni.

Tein virheen, tuli kaksinkertainen vuotuinen tuntimäärä  vahingossa taulukointiini.
Todellisuudessa vuotuinen keskimääräinen käyntituntimäärä lienee noin se puolet,
eli noin 2200h/v ja kompuran iäksi pelkillä käyttötunneilla tuleekin reilusti yli 20 vuotta.

SORRY MY MISTAKE, elikkä anteeksi munaukseni!
Pistän pääni pensaaseen ja alan häpeämään!

[Matias]

Meillä on -98 laitettu ETP400 pumppu ja oma kwh mittari.10 vuodessa on pumppu kuluttanut sähköä 515476kwh.Pumpussa lienee 3kw;n tehoinen Copeland mäntäkompura,tyyppikilvestä en osaa tehoa lukea mutta käydessä ottaa n 6,5-7A/vaihe virtaa .Tuon amppeerimäärän mukaan tässä on n 3kw:n tehoinen kompura.Jos jakaa 10 vuoden sähkönkulutuksen kompuran teholla (51500kwh/3kw) saa kokonaiskäyntiajaksi reilu 17000 tuntia /10vuotta eli 1700tuntia/vuosi.Että tuon kaavan mukaan meitin Copeland pitäisi kestää
jotain 29 vuotta.Eli vielä olisi 19 vuotta käyttöikää.Tosin meillä pumppu lämmittää 1200 litran varaajaa josta lämmönjako on patteriverkolla niin käyntijaksot on pidempiä ,aina keskimäärin 1 tunti,seisontajaksot sitten vaihtelee kulutuksen mukaan mutta huippukuormalla (-30C) käyntiaikasuhde on 50% eli tunnin käy ja toisen seisoo.Jos pakkasta on alle 15 astetta niin varaajan lämmöksi riittää +40 astetta,kovemmille pakkasille joutuu lämmön nostamaan +50 asteeseen.Ei kyllä tässä Lahden korkeudella noin kovia pakkasia ole ollut kuin ehkä 3 tavena viimeisen 10 vuoden aikana

[jynu]

Asun Ylöjärvellä, Tampereen kupeessa. Meillä on 1600 neliön tasamaatontti ja periaatteessa putket voisi kaivaa maahan, mutta se tietäisi kasvimaiden, vadelmapuskien yms. kääntämistä. Kaivuualue olisi ehkä n. 600 m2. Ei taida riittää, koska puita en ala kaataa.

Kaivon hinta kyllä hirvittää ja kun ei tiedä maaporauksen mittaakaan.

Olen ollut yhteydessä useampaankin toimittajaan van Ekowellin myyjä tarjosi kaivoa, jossa on neljä putkea. Enemmän putkia tietää useampaa liitosta ja usempaa vikamahdollisuutta. Tarjoamansa putket ovat seinämältään paksumpia koska kertomansa mukaan usein toimituksissa putkin pintaan tulee syviäkin naarmuja ja ohut putki on riskialttiimpi naarmuille ja painumille.

Miten kopressorin pätkäkäyntiä sitten voi välttää?

Iso varaaja on varmaan tärkein juttu. Pihistely lämpimän käyttöveden kanssa toinen. Hystereesiä voi kai itse myös säätää näissä  pumppusysteemeissä ja sillähän voi myös vaikuttaa käyntijaksoihin.

Olen ymmärtänyt että pumpun taludellisen ja järkevän toiminnan kannalta olisi hyvä jos lämmityksen meno- ja tuloveden välinen lämpötilaero olisi suuri. Olenko oikeassa?
Nykyisessä öljysysteemissä kierto on nollassa asteessa ulkona lähtö n. 38 paluu muutaman asteen vähemmän.

Monien pumppujen luvataan tekevän 60 asteista vettä ilman vastuksia.  Eikö vesi voi mennä myös patterikiertoon 60-asteisena?

[Kuumaa_kalliosta]

Olen ollut yhteydessä useampaankin toimittajaan van Ekowellin myyjä tarjosi kaivoa, jossa on neljä putkea. Enemmän putkia tietää useampaa liitosta ja usempaa vikamahdollisuutta. Tarjoamansa putket ovat seinämältään paksumpia koska kertomansa mukaan usein toimituksissa putkin pintaan tulee syviäkin naarmuja ja ohut putki on riskialttiimpi naarmuille ja painumille.

Ei tietääkseni ole mitään todisteita siitä, että kolmi- tai neliputkijärjestelmä olisi hinnaneron verran tehokkaampi kuin kaksiputkijärjestelmä.

Miten kopressorin pätkäkäyntiä sitten voi välttää?

Iso varaaja on varmaan tärkein juttu. Pihistely lämpimän käyttöveden kanssa toinen. Hystereesiä voi kai itse myös säätää näissä  pumppusysteemeissä ja sillähän voi myös vaikuttaa käyntijaksoihin.

Riittävän kokoinen varaaja on tärkeä. Pumppujen käynnistyskynnystä voi nostaa, jolloin käyntijaksot ovat pidempiä.

Olen ymmärtänyt että pumpun taludellisen ja järkevän toiminnan kannalta olisi hyvä jos lämmityksen meno- ja tuloveden välinen lämpötilaero olisi suuri. Olenko oikeassa?

Ehei, päinvastoin, mitä vähemmän lämpötila putoaa lämmityspiirissä, sitä parempi hyötysuhde.

Monien pumppujen luvataan tekevän 60 asteista vettä ilman vastuksia.  Eikö vesi voi mennä myös patterikiertoon 60-asteisena?

Voi mennä, mutta ei ole taloudellista ajaa vettä liian kuumana patterikiertoon. On huima ero hyötysuhteessa 45°:n ja 60°:n välillä. Useat pumput eivät käytännössä kykene kuin 55-asteiseen menoveteen ilman vastusten apua.

[pete]

Olen ymmärtänyt että pumpun taludellisen ja järkevän toiminnan kannalta olisi hyvä jos lämmityksen meno- ja tuloveden välinen lämpötilaero olisi suuri. Olenko oikeassa?

Silloin jos määritellään lämmityksen kiertovesipumpun oikeata nopeutta, asia ei ole ollenkaan yksioikoinen.
Itse asiassa optimin määrittäminen on hyvinkin
monimutkainen juttu. Tuosta oli jossain threadissä kesustelua aiemmin. Jos kyse taas on radiaattoripiirin mitoituksesta, niin tietty enemmän lämpöä kiertovedestä luovuttavat
patterit on paremmat.

Monien pumppujen luvataan tekevän 60 asteista vettä ilman vastuksia.  Eikö vesi voi mennä myös patterikiertoon 60-asteisena?

Ainoa valmistaja joka mainostaa, että tulistinlämmöllä voidaan priimata myös
patteriverkoston vettä lienee Geopro (SH-malli).
Kaikissa muissa pumpuissa pitäisi myös lauhdutuslämmön nousta tuolle tasolle, joka olisi hyötysuhteen ja kompressorin murha.

[Larux]

Ainoa valmistaja joka mainostaa, että tulistinlämmöllä voidaan priimata myös
patteriverkoston vettä lienee Geopro (SH-malli).
Kaikissa muissa pumpuissa pitäisi myös lauhdutuslämmön nousta tuolle tasolle, joka olisi hyötysuhteen ja kompressorin murha.

Lämpöässälläkin on V-sarjan pumpussa 4-tie venttiili joka mahdollistaa periaatteessa kuuman veden johtamisen tulistimesta pattereille. Siinä ei kuitenkaan ole Geopron tavoin kolmitieventtiiliä tulistuspuolella..

Sinun kommenttisi lauhdutuslämmöistä valoi itseasiassa oman pumppuvalintani lopullisesti betoniin. Kurkkasin vielä kerran Geopron toimintakaaviota ja Ouman 203GT-ohjeesta löytynyttä Lässän vastaavaa. Lässällä tosiaan lauhdutuspiiri ja tulistuspiiri ovat _erilliset_ kun geopro voi hieman "kikkailla" lauhdutuksella ja tulistuksella..

Se on Geopro.

[Matias]

Meillä on 1600 neliön tasamaatontti ja periaatteessa putket voisi kaivaa maahan, mutta se tietäisi kasvimaiden, vadelmapuskien yms. kääntämistä. Kaivuualue olisi ehkä n. 600 m2. Ei taida riittää, koska puita en ala kaataa.

No meillä kaivinkone nosteli omenapuut ja marjapuskat juuripaakkuineen tontin reunalle putkiston kaivun ajaksi.Kun putki oli maassa ja ojat täytetty niin kaivuri nosteli puut ja pensaat takas,joidenkin paikkaa emäntä halusi siirtää.Kaikki kuitenkin pysyi hengissä siirto-operaation ajan.Pistettiin 2X400m putkea 600m2 alalle.Putken asentamisessä kannattaa suunnitella työjärjestys ,1,5 metrin säteellä käännöksissä putki voi taittua luttuun jos väärin änkeää

[volkkari]

Yritin etsiä netistä kompressorin elinikää.
Löytyi huonosti tietoa, vaikka valmistajilla se tieto kyllä on, mutta ei kaiketi rohkeutta kertoa.

Löytyi vain, että kompuran MTBF (mean time between failure) on yli 50.000 tuntia.
Lämpöpumpun jonkinlainen keskimääräinen käyttötuntimäärä vuodessa lienee noin 4500.
Tämän perusteella käyttötunnit tulisivat täyteen, eli kompura olisi ikäloppu jossain n. 15 vuoden iässä.
Tässä ei niitä runsaita käynnistyksiä ei ole huomioitu.


OOPS!
Editoin nyt tätä tekstiäni.

Tein virheen, tuli kaksinkertainen vuotuinen tuntimäärä  vahingossa taulukointiini.
Todellisuudessa vuotuinen keskimääräinen käyntituntimäärä lienee noin se puolet,
eli noin 2200h/v ja kompuran iäksi pelkillä käyttötunneilla tuleekin reilusti yli 20 vuotta.

SORRY MY MISTAKE, elikkä anteeksi munaukseni!
Pistän pääni pensaaseen ja alan häpeämään!

Olen ehkä yksi niitä harvoja Suomalaisia jotka ovat käyneet Copelandin tehtaalla Pohjois-Irlannissa,kaikenkaikkeaan hyvin vaikuttava  kokemus maalämpöharrastelijalle,ok ison pyöreän pöydän äärellä Emersonin hallituksen puheenjohtaja väitti kivenkovaan vähimmäiskäyttötunneiksi 80000 ja sillä selvä,no uskoo ken haluaa

[evt752]

Ehei, päinvastoin, mitä vähemmän lämpötila putoaa lämmityspiirissä, sitä parempi hyötysuhde.

Nyt ei tainnut mennä ihan oikein?

Ei kait sillä, kuinka paljon lämpöä katoaa lämmönjakopiirissä, ole mitään tekemistä pumpun hyötysuhteen kanssa? Hyötysuhdehan määräytyy siitä, millä kertoimella (ostoteho/tuottoteho) pumppu tuottaa lämpöä. Yhtälössä ei ole lämmönjakopiirin häviö mitenkään mukana, eihän?

[Mosse_new]

Väittämä "mitä vähemmän lämpötila putoaa lämmityspiirissä, sitä parempi hyötysuhde." pitää paikkaansa, koska vesi on edullisinta pitää mahdollisimman kylmänä ja ottaa teho mieluummin virtaamaa nostamalla. Lämmönjakopiirin häviö ei vaikuta asiaan, vaan siihen vaikuttaa vain se lämpötila mihin pumppu tehoa ajaa. Eli toisin sanoen tuottoteho on isompi kylmemmälle vedelle.

[evt752]

Väittämä "mitä vähemmän lämpötila putoaa lämmityspiirissä, sitä parempi hyötysuhde." pitää paikkaansa.

Eli mitä paremmin eristetty talo, sitä parempi pumpun hyötysuhde?

Näin siksi, koska mitä paremmin talo on eristetty sitä vähemmän lämpötila lämmityspiirissä (lämmönjakopiirissä) putoaa.

Kamoon... joku yksinkertaistaa nyt liikaa. Selittäkääpä asia kunnolla ja selkeästi.

[pete]

No, kai tässä oletettiin että talo (ja siten tarvittava lämpöteho) sekä lämmönjakopiiri on vakioita.
Varioiva tekijä on vain lämmönjakopiirin virtausnopeus (tai kiertopumpun teho/asetus).
Nyrkkisääntö on että suuremmalla virtausnopeudella päästään alempaan menoveden lämpötilaan ja
samalla parempaan hyötysuhteeseen (shunttaavilla pumpuilla).
On kuitenkin tekijöitä jotka myös vaikuttavat ja sotkevat kuviota:
- pumpussa voi olla alijäähdytinefektiä paluuvedelle  (nimim. volkkarin mukaan ekowellissä on).
- tai pumpussa voi olla erillinen alijäähdytin kytkettynä paluuveteen. (ekowellissa lisävaruste, eikä välttämättä kytketty paluuveteen)
- myös kiertovesipumppu syö sähköä

em. syiden takia kiertopumpun optiminopeuden määrittäminen ei ole helppoa.

[jynu]

Vielä tuosta EVT 750 pumpusta. Mahtaakohan sen runko kestää voimakasta kallistusta ja kuljetusta kallistettuna?

Pannari on keskellä taloa, kellarissa ja helpoin vaihtoehto viedä pumppu  sisään on autotallin kautta. Ovi on niin matala, että pumppua on reilusti kallistettava, jotta pääse talliin sisään. Ja sitä on vietävä tässä asennossa muutama metri, jotta pääsee pois katossa olevan oven alta.

ECT-malli olisi helpompi kuljettaa, mutta minua kiinnostaa EVT:n isompi vesitilavuus.

[volkkari]

Vielä tuosta EVT 750 pumpusta. Mahtaakohan sen runko kestää voimakasta kallistusta ja kuljetusta kallistettuna?

Pannari on keskellä taloa, kellarissa ja helpoin vaihtoehto viedä pumppu  sisään on autotallin kautta. Ovi on niin matala, että pumppua on reilusti kallistettava, jotta pääse talliin sisään. Ja sitä on vietävä tässä asennossa muutama metri, jotta pääsee pois katossa olevan oven alta.

ECT-malli olisi helpompi kuljettaa, mutta minua kiinnostaa EVT:n isompi vesitilavuus.

Kaksi tekijää jonka vuoksi lämpöpumppua ei pitäisi kallistella ovat kompressorin kiinnitys petiin jos tämä arveluttaa niin väliaikainen tukeminen auttaa.
Toinen on voiteluöljyjen siirtyminen öljytilasta pumppauskoneistoon, tämä tilanne korjautuu sen jälkeen kun pummpu on pystyssä riittävän kauan niinkuin asennustöiden vuoksi yleensä on.
Varotoimena kone kannattaa käynnisttää moottorisuojata muutaman sekunnin "pätkinä" eka kerralla

[jynu]

vanhassa patteriverkostossa on tuon 50 asteen riitettävä tai käy pussin päälle, tosin voihan sitäkin optimoida monella tapaa.

50 astetta ei tule riittämään, koska se tulee vastaan jo -15 asteessa.   Menoveden lämpökäyränkin olen vielä säätänyt alakanttiin. Eikä tämä mielestäni ole mitenkään erikoisen korkea vanhassa patteritalossa. Patterit ovat paria lukuunottamatta kaksilehtisiä. Patteritermostaatit täysin avaamalla voisi varmaan vähän parantaa tilannetta.

Mitä optimointitapoja tuossa oikestaan muuta on kuin avata patteritermostaatit ja vaihtaa puhallinpattereita ellei sähköllä halua lämmittää?

[sailor]

Mitä optimointitapoja tuossa oikestaan muuta on kuin avata patteritermostaatit ja vaihtaa puhallinpattereita ellei sähköllä halua lämmittää?

Helpoin keino on laittaa pari äänetöntä pöytätuuletinta puhaltamaan olemassaoleviin pattereihin. Hellasäröä voi esiintyä, mutta ainakin toimii... esim: http://www.tv-ora.fi/info/lamm/4.htm

Jani

[tomppeli]

Mitä optimointitapoja tuossa oikestaan muuta on kuin avata patteritermostaatit ja vaihtaa puhallinpattereita ellei sähköllä halua lämmittää?

Eipä juuri muuta ole.
Koeta nyt ensin, mikä on menoveden lämpötila, kun termostaatit ovat täysin auki.
Ne puhallinpatterit ei ole niin kovin paha hankinta.
Voinnet korvata jonkun tavallisen radiaattorin puhallinpatterilla.

Sopivan pumpun valinta auttaa hiukan, mutta ei paljoa. Ekowell on aika hyvä pumppu.

[Valitsiamies]

Noista optimointi tavoista vielä.
Nyrkkisääntönä voisi ajatella että mitä suurempi lämmönluovutuspinta (tai tehostamalla lämmönluovutuskyky) on, sitä matalampi menoveden lämpö, ja näinollen myös hyötysuhde on parempi.
Täytyy kuitenkin huomioida että mitä matalampi paluuveden lämpö on sitä matalampi on myös lauhdutuslämpö ja näin ollen hyötysuhde.  
Yhteenvetona: mitä tehokkaampi lämmön luovutus sen parempi lopputulos.  
Pidemmällä tähtäimellä voisi miettiä onko muuta remontintarvetta tulossa voisiko tulevaisuudessa siirtyä joissain tiloissa kivuttomasti lattialämmitykseen?
Voisi myös ajatella että olisiko mahdollista lisätä patterien lukumäärää, jos ei niitä halua uusia.
Perus asiat tietenkin eli patteritermostaatit pois ja virtaussäätimet selälleen.
Tuunata voi monella tavalla ja vaikka ei kaikkea samallakertaa tekisikään niin säästöä rupeaa syntymään heti kun maalämmön on ottanut käyttöön, kyse on vaan siitä kuinkapaljon.

[volkkari]

Noista optimointi tavoista vielä.
Nyrkkisääntönä voisi ajatella että mitä suurempi lämmönluovutuspinta (tai tehostamalla lämmönluovutuskyky) on, sitä matalampi menoveden lämpö, ja näinollen myös hyötysuhde on parempi.
Täytyy kuitenkin huomioida että mitä matalampi paluuveden lämpö on sitä matalampi on myös lauhdutuslämpö ja näin ollen hyötysuhde.  
Yhteenvetona: mitä tehokkaampi lämmön luovutus sen parempi lopputulos.  
Pidemmällä tähtäimellä voisi miettiä onko muuta remontintarvetta tulossa voisiko tulevaisuudessa siirtyä joissain tiloissa kivuttomasti lattialämmitykseen?
Voisi myös ajatella että olisiko mahdollista lisätä patterien lukumäärää, jos ei niitä halua uusia.
Perus asiat tietenkin eli patteritermostaatit pois ja virtaussäätimet selälleen.
Tuunata voi monella tavalla ja vaikka ei kaikkea samallakertaa tekisikään niin säästöä rupeaa syntymään heti kun maalämmön on ottanut käyttöön, kyse on vaan siitä kuinkapaljon.

 

On vielä muistettava että vaikka useimmissa härveleissä ei varsinaista alijäähdytystä olekkaan niin aina iso lämpötilaero meno/paluu vedessä lauduttimeen aiheuttaa luontaista sellaista.
Tämä on etu varsinkin isolla varaajilla ja jyrkillä lämpötila-eroilla varustetuissa lämpöpumpuissa sellaisissa kun esim. Ekowell on

[jynu]

Sopivan pumpun valinta auttaa hiukan, mutta ei paljoa. Ekowell on aika hyvä pumppu.

Mitä ominaisuuksia Ekowellissä on jota muista puuttuu? Harmi, että  Ew:n nettisivut on vaan aina rakenteilla.

Minulla on kohta tarjouksia kaikista merkeistä ja pitäisi ne jotenkin saada samaan linjaan. Täytyy lypsää heiltä lisätietoja, mutta olisi hyvä kuulla reaalimailmaa.  Käyttövesi ei meillä tule olemaan ongelma. Onko silloin tulistimesta todellista hyötyä?

Ew:n  tarjouksessa on imukaasulämmitin.  Se siis lämmittää kylmäainetta jossakin välissä. Onko muissa?

Geoprossa on vaihtoventtiilin ohitus ja kierron säätö menoveden lämmön mukaan. Patteriverkossa varmaan hyvä, koska tulee tasaisempi lämpö. Ekowellissä on normaali  vaihtoventtiili ja säätö tuloveden mukaan?

Olisi mukava kuulla saneeraajilta, miksi valitsivat juuri Ew:n?

[Valitsiamies]

Geoprossa on vaihtoventtiilin ohitus ja kierron säätö menoveden lämmön mukaan. Patteriverkossa varmaan hyvä, koska tulee tasaisempi lämpö. Ekowellissä on normaali vaihtoventtiili ja säätö tuloveden mukaan?

"Normaali vaihtoventtiili"
Eihän Ekowell ole vaihtoventtiilipumppu.
Ekowell on shunttaava pumppu jonka menovedenlämpö on aina tasainen, siis säätökäyrän  mukainen.
Menoveden lämpöä siis säädetään.
Lämmityksen kohdetta ei siis vuorotella, vaan kaikki lämmitys toteutetaan samalla varaajan veteen varastoituneella lämmöllä tarpeen mukaan ja tasaisesti.

 

[pete]

Ew:n  tarjouksessa on imukaasulämmitin.  Se siis lämmittää kylmäainetta jossakin välissä. Onko muissa?

Etsi aiemmista keskusteluista sanalla "imukaasulämmönsiirrin" tai "imukaasulämmönvaihdin" niin löytyy jotain.
Lyhyesti: imukaasulämmönsiirrin käyttää lauhdutuspuolen alijäähdytyslämpöä imukaasun tulistamiseen, mikä nostaa jonkin
verran hyötysuhdetta ja (erityisesti tulistus-) tehoa ja samalla varmistaa imukaasun täydellisen höyrystymisen.
Joissakin LÄ:n malleissa tuo on myös olemassa.