Mitoitusapua Espooseen, patterit ja lattialämmitysyhdistelmä?

[frankiez]

Jeesiä tarvittaisiin mitoituksen kanssa. Suunnitelmissa siis tehdä lattiaremontti talon vanhalle puolelle (100m2)  siten, että sinne tulisi vesikiertoinen lattialämmitys nykyisen suoran sähkölämmityksen tilalle. Uudelle puolelle tulisi patterit, jossa myös nyt suora sähkölämmitys. Talossa siis tällä hetkellä kauttaaltaan suorasähkölämmitys ja sähkösauna. Lisäksi kaksi takkaa, toinen kiertoilma ja toinen varaava.

Ilmanvaihdosta huolehtii Nilan VPL25c PILP eli poistoilmapumppu, joka hoitaa koko ilmanvaihdson mutta ei lämmitä vettä. Sivulla 32. teknistä käyrää lämpötehoista https://www.nilan.fi/wp-content/uploads/nilan_vpl15-25_manual_1.1_fi.pdfMoi

Sähköllä toimii myös 200L Nibe Compact varaaja (2015vm). Vesi on riittänyt ammeeseenkin. 4 henkilöä perheessä ja vettä menee.

Talossa on 767m3 tilavuutta ja neliötä 239m2 (rinnetalo, jossa osakellari. Yläkerrassa siten n. 199 ja alakerrasssa autotalli/varastotila harkkoseinillä (400mm Lammi). Seinissä villaa 170mm kaikkalla ja katossa 400mm (puhallusselluvilla). Yksitasoinen talo jossa osakellari (40m2 alasta on autotallia ja harrastetilaa, siellä lämpö 19c harrastetilassa ja 13c autotallissa. Talo Espoossa. Nykyinen sähkönkulutus noin 33-35000kWh (asuttu alle vuoden tässä).  Liitteenä olevassa kuvassa uusi puoli on sinisenä.

Kulutuksesta nyt: -20c keskilämpötiloja ei ole ollut, kovin on ollut -18c ja silloin kulutus oli 180kWh mutta toisaalta pari päivää aiemmin oli 145kWh samoilla keleillä. Eli vaihtelua on varmaan saunasta ja muista kokkauksista ym. riippuen (käykö tyttäret kylvyssä ym.) Kesällä kulutus on ollut 30-50kWh välillä.. Yli 180kWh ei olla menty yhtenäkään päivänä.

Mitä muutetaan remontissa Lattiaremontin yhteydessä vanhan puolen (100m2) lattiarakenne muutetaan siten, että puukorotettu lattia (alla 10cm villa ja betonilaatta) poistetaan ja tilalle tulee uusi moderni lattia eristyksineen vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lisäksi uudelle puolelle ja allakertaan työhuoneeseen ja autotalliin vietäisiin vesipatterit. Eli vanhalle puolelle tulisi vesikiertoinen lattialämmitys ja uudelle puolelle patterit.

Kokemukseni on, että tällä hetkellä vanhalla puolella laulaa suorasähköinen lattialämmitys kaksinkertaisessa suhteessa uuteen puoleen, jossa on moderni lattia laatan alapuolisine eristyksineen.

No, nyt pähkäilen että riittääkö tuollaiseen taloon mikään MLP järkevässä mittasuhteessa. 10Keur voisin investoida laitteeseen ja kaivit sun muut asennukset päälle (patterit ja linjastot). Budjetti siellä 25Keur nurkilla.

[tomppeli]

Sähkön kulutuksen pohjalta on vaikea tehdä mitoitusta, kun en ollenkaan tiedä, millaisella hyätysuhteella Nilan VPL25c PILP toimii.
Siksi toivoisin vastauksia nähin kysymyksiin.

- Talon vanhalla puolella on 100 m2,  onko sielläkin sama eristystaso,kuin uudella puolella (170 mm villaa)?
- Paljonko on uudella puolella neliöitä?
- Ovatko vanha ja uusi toistensa jatkeena?
- Millaiset ovat alapohjat rakennuksissa (maanvarainen, rossipohja..)
- Mitä ovat huonekorkeudet vanhalla ja uudella puolella?
- Onko kellaria vain tuo 40 m2?

Pohjakuva mittoineen tai jonkinlaisessa mittakaavassa olisi hyvä.

KIITOS pohjakuvasta! Laskeminen vie aikaa, valmistuu huomenna.

[euroshopperi]

Mulla on reippaasti ylitehoinen pumppu ja tässä vaiheessa kunnon kaivot, jotka kustansi 24 500 €. Tuolla 10 000 € budjetilla teillä ei ole varaa laittaa järkevää maalämpösysteemiä. Maapiiri pitäisi saada ilmaiseksi putkineen ja toimeen ja kaivoon ei ole varaa ollenkaan. Mulla tuotetaan n. 36 000 kWh lämpöä maalämmöllä ja se syö sähköä n. 8300 kWh. VILP jää teillä ainoaksi vaihtoehdoksi.

[repomies]

Mulla on reippaasti ylitehoinen pumppu ja tässä vaiheessa kunnon kaivot, jotka kustansi 24 500 €. Tuolla 10 000 € budjetilla teillä ei ole varaa laittaa järkevää maalämpösysteemiä. Maapiiri pitäisi saada ilmaiseksi putkineen ja toimeen ja kaivoon ei ole varaa ollenkaan. Mulla tuotetaan n. 36 000 kWh lämpöä maalämmöllä ja se syö sähköä n. 8300 kWh. VILP jää teillä ainoaksi vaihtoehdoksi.

Tuossahan sanottiin että 10k laitteeseen ja asennukset päälle.

10k on minun nähdäkseni aika paljon jos sillä on ajateltu ostettavan vain laitteisto ja putket ym oheistarpeet talon sisään . Ehkä kannattaisi miettiä tosiaan sitä kokonaisbudjettia eli kaivo(t) laitteet ja asennukset. Se on jotain muuta kuin 10k ja vähän asennusta.

[euroshopperi]

No niinpäs olikin. Puusilmää pukkaa taas. Itte aina mieltänyt maalämpö homman keruun ja koneiston köntiksi. Yleinen laskenta ikkuna on määritellä työksi 3000 € asennukseen + pumppu + kaivon metrit. Muistaakseni mulla oli tuon tyyppisesti tarjoukset. Pyysin laskemaan sähkötyöt pois ja kanaalin kaivuun myös. Ja olivat ne vähentäneetkin. Ja sitten lisänneet taas talolle tuonti metrejä, kun oli yli 10 m. Seinänläpiporauksia en ostanut myöskään. 27€/ m taitaa nykyään saada jo kaivoja. Ja tosiaan tuo 10k€ laitteeseen on paljon ja sillä saa jo erillislaitteet, jotka on parempi vaihtoehto. Esim ittellä on 390 L käyttövesivaraaja, jonka pystyy lämmittämään pelkästään kompuralla ja vedet riittää erinomaisesti. Tosin myös varaaja on lämmityksessä, josta otetaan esilämmitys käyttövedelle ja se kyllä tuplaa vielä käytettävän veden määrän, jos akuutti tarve tulee. Kaikilla laitteilla siis kyllä pärjää, mutta laatua voi maalämmöllä myös nostaa. Kaappimallit käy lähes kaikille ja laadun nosto erillislaitteistolla tietää kustannusten nousua hankittaessa. Käyttökustannukset halpenee vain niin vähän, ettei ole järkevää laskea takaisinmaksulle aikaa. Monet taas maksaa laadusta ilman sen kummempia laskelmia.

[frankiez]

Lisäsin kuvan pohjasta alkuperäiseen postaukseen ja vastauksia alla. Lisäsin Nilasta linkin teknisiin tietoihin ja lisäksi päivitin budjettia tarkemmaksi.

- Talon vanhalla puolella on 100 m2,  onko sielläkin sama eristystaso,kuin uudella puolella (170 mm villaa)?
--> kyllä on ja tuulensuojalevyt siihen päälle molemmissa

- Paljonko on uudella puolella neliöitä?
---> Maantasossa n.100 ja kellarissa n. 40m2
- Ovatko vanha ja uusi toistensa jatkeena?
--> Katso liitteenä oleva kuva

- Mitä ovat huonekorkeudet vanhalla ja uudella puolella?
--> vanhalla 245 ja uudella 280.
- Onko kellaria vain tuo 40 m2?
--> kyllä, kuten kuvasta näkyy

- Millaiset ovat alapohjat rakennuksissa (maanvarainen, rossipohja..)
---> Kuten kuvattu jo aiemmin eli maanvarainen laatta, joka remontin jälkeen muutetaan siten että siinä on laatan päällä n. 15cm EPS-betoni päällä (styroksikevytbetoni). Uudella puolella on 15cm eriste (stryroksi), jonka päällä 10cm valu.
 mittoineen tai jonkinlaisessa mittakaavassa olisi hyvä.
[/quote]

[euroshopperi]

No nyt näkyy olevan korjattukin, että budjetti onkin 25 k€. Tuo ilmastointi vissiin toimii tuolla Nilanilla täysin ja sen vaatima teho lasketaan pois lämmitystarpeesta. Maalämmöllä kannattaa tuottaa käyttövesi, jos Nilan ei pysty tekemään. Ehkä tuolla rahalla saa jotain, mutta onko siihen laskettu uudet lattiavalut putkituksineen ja patterilinjaston vedot? Hankalaa on kyllä arvioida niiden kustannuksia ja saattaa venyä reippaasti. Patterit kannattaa mitoittaa niin suuriksi, kuin silmä kestää. C22/21 luokasta ja mielellään 600 mm korkeina. Ei ole nuukaa onko 3-4 tarvittava laskuteho ja ikkunan alle saa olla koko matka. Näin saadaan kiertolämpöä laskettua ja hyötysuhde lähenee jo huonompaa lattialämmitystä. Patterit korkeina sen takia, että kiertolämmön laskiessa, ilmankierto pattereissa vähenee ja korkeus kompensoi.

[frankiez]

No nyt näkyy olevan korjattukin, että budjetti onkin 25 k€. Tuo ilmastointi vissiin toimii tuolla Nilanilla täysin ja sen vaatima teho lasketaan pois lämmitystarpeesta. Maalämmöllä kannattaa tuottaa käyttövesi, jos Nilan ei pysty tekemään. Ehkä tuolla rahalla saa jotain, mutta onko siihen laskettu uudet lattiavalut putkituksineen ja patterilinjaston vedot? Hankalaa on kyllä arvioida niiden kustannuksia ja saattaa venyä reippaasti. Patterit kannattaa mitoittaa niin suuriksi, kuin silmä kestää. C22/21 luokasta ja mielellään 600 mm korkeina. Ei ole nuukaa onko 3-4 tarvittava laskuteho ja ikkunan alle saa olla koko matka. Näin saadaan kiertolämpöä laskettua ja hyötysuhde lähenee jo huonompaa lattialämmitystä. Patterit korkeina sen takia, että kiertolämmön laskiessa, ilmankierto pattereissa vähenee ja korkeus kompensoi.

Lattiamuutos, lattialämmitysputkien veto ym. on eri budjetista. Tähän VILP/MLP ratkaisun budjettiin olen laskenut vain itse laitteiston, kaivon ja asennuksen ja tarvittat oheislaitteet (joskos tuota pari vuotta vanhaa Niben Compactia voisi hyödyntää?) sekä patterilinjaston että patterit.

Nilan hoitaa ilmanvaihdon ja viilennyksen kesällä

[euroshopperi]

No täytyy sanoa, että budjetti on kunnossa. Mäkään en ollut ensimmäisenä tinkaamassa, että mitä saisi puoli-ilmaiseksi, vaan sanoin, että saa maksaa, jos on hyvä. Ensimmäisenä sanoin, että meille sitten tehdään lämmintä vettä kunnolla. Toisena oli, ettei kiinnosta kaivon metreistä tinkaaminen. Koneesta heti kättelystä, että ainakaan osatehoista ei tule. Thermiaa sentään tarjottiin jo lähes oikealla mitalla, mutta silti 210 m kaivolla. Hintaa 22 300 €.  Viessmannin 300G + 390 L käyttövesi pönttö tarjous 23 500 € 2x150 m kaivolla. Tuohon otin vielä sen 1000 € lisää ja 2x15 m porarilta pyydettynä. Mulla on tosin tilaakin laittaa, kun pannuhuone on sellaiset 12 neliötä, niin automaattisesti tuli laitettua erillislaitteet.

[repomies]

Lattiamuutos, lattialämmitysputkien veto ym. on eri budjetista. Tähän VILP/MLP ratkaisun budjettiin olen laskenut vain itse laitteiston, kaivon ja asennuksen ja tarvittat oheislaitteet (joskos tuota pari vuotta vanhaa Niben Compactia voisi hyödyntää?) sekä patterilinjaston että patterit.

Nilan hoitaa ilmanvaihdon ja viilennyksen kesällä

Jos jaksat pilkkoa urakat ja kilpailuttaa, tuo 25k riittää kirkkaasti. Jos otat avaimet käteen niin sittenkin todennäköisesti, mutta ne avaimet-käteen-mitoitukset on mitä on kun puhutaan kaivosta. Jos menet Tomppelin mitoituksella niin se on keskimäärin niin varman päälle, ettei mene pieleen. Tuo patterien valinta vaikuttaa siihen miten syvän kaivon tarvitset. Koska osa tulee kuitenkin lattialämnöillä niin paras olisi suunnitella sillä tapaa että sama lämpö kelpaa molempiin. Eli keskimääräistä paremmat patterit ja lattialla saa olla joku inasen eristävä pintamateriaalikin, ei haittaa niin kauheasti.

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Yllätävä vähäinen lämmitystarve noinkin isoon taloon.
Asiaa selitää kylläkin se Nilanin iv -kone.
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 8 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden.
Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo  ”frankiez”   ESPOO      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta: Patterilämmitys, 17 C, 40 m2, 120 m3,      1,16 kW   2 982 kWh
- Yläkerta Uusi: Patterilämmitys, 21 C, 99 m2, 277 m3,      2,97 kW   7 771 kWh
- Yläkerta vanha: Lattialämmitys, 21 C, 100 m2, 245 m3,      3,14 kW   9 239 kWh
YHTEENSÄ      7,3 kW   19 993 kWh
- Josta johtumisvuodot      6,53 kW   18 255 kWh
- Josta ilmanvaihdot      0,00 kW   0 kWh
- Josta vuotoilmat      0,75 kW   1 737 kWh
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( PATTERILÄMMITYS  +43 C )   
• Kiinteistö,  239 m2,  642 m3    3,6 COP   6,69 kW   19 993 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,86 kW   7 500 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   7,5 kWh   27 493 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 056 kWh   0,29 kW   26 437 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 437 kWh
- Pumpulla tuotetaan       8,00 kW   26 437 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         26 437 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         7,5 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         8,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -31 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   5,8 kW   18 246 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         8 191 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         8 191 kWh
Tarvitaan 177 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,43 l/s.         
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,38 bar (38 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,21 bar (21 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,43 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,13 bar (13 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi,  424 metriä, upotussyvyys vähintään 1 m.   Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[frankiez]

Loistavaa ja suurkiitos! Aivan upeaa, että on tällainen foorumi missä jäsenet jaksaa paneutua asiaan ja jakaa tietoa!

Tarkistin juuri sähkönkulutuksen ja se oli huhtikuun alusta 2017 eliseen (10.3.2018) 27100kWh. Nyt jos olettaisi, että säät pysyy lievästi pakkasella, niin kulutus jää 30.000kWh nurkille, jopa alle, mikä ei ole kovin paha tälle talolle. Aikaisemmilla omistajilla oli mennyt 25000kWh. Vertailun vuoksi, että vieressä on 168m2 kivitalo (rak. 2015) ja siinä on joku Nilanin VILP ja kulutus 20.000kWh...naapurissa samanlainen talo ja sama VILP ja siinä kulutus jossain 14.000kWh.

Eli tuo mitoituksen 27 493 kWh menee varsin lähelle tätä nykyistä kulutusta? Meillä on laajasti elektroniikkaa laulamassa koko ajan ja saunakin on säännöllisesti päällä.

Muutama kysymys/tarkennus mitoituksesta

1) Käykö sama mitoitus VILP:lle noiden konetehojen mitoitusten osalta? Jos mitoittaisikin vaikka 13kWh VILPin, joka pystyisi tuottamaan lähes 6-8kWh -15c/-20c nurkilla?

2) Haittaako jos ottaa esim. varmuuden vuoksi 10kWh maalämpökoneen ja vaikka 20m lisää kaivolle syvyyttä? Naapureissa, jotka eivät aivan yhtä hyvin osu tähän kallioalueelle, niin siellä putken pituus on 240m, toisessa 214m (kaikki näkyy Espoon karttapalveusta). Tuo jossa on 240m, niin siellä ennen maalämpöä suorasähköllä meni 50000 kWh. Kaivon pituus ei varmaan haittaa, mutta mites tuo laite. Käsittääkseni ei saisi myöskään ylimitoittaa?

3) Kuutioita oli merkitty 642m3, kun rakennuspiirrustuksissa on 767m3, mistä ero? Huonekorkeudet tarkistusmittasin ja sain vanhalta 245cm ja uusi 285cm. Kellarissa varmaan se 245cm. Vaikuttaako mihinkään mitoituksessa?

4) Kellarissa on tila jaettu siten, että autotalli on ehkä noin 25m2 (10c) ja harrastetila 15m2 (21C)

5) Mitoitus olisi hyvä 22C lämpötilalle (vilukissoja talo täynnä, mulle riittää 20c).

6) Keruuputket, millä halkaisijalla nuo kannattaa ottaa?

Espoon karttapalveluista löytyvän maaperäkartan ja geolämpökartan perusteella tontin alla on peruskallio alle 5 metrin päässä ja geokartan mukaan soveltuisi "hyvin maalämpökaivolle".

[euroshopperi]

Taitaa se invertteri kone sopia kuvioihin hyvinkin. Teholuokka 3-12 kW osuu varmaan parhaiten, jos maalämmön ottaa. Eli tuo 3-12 kW malli tuottaa vain tarvittavaa tehoa tuolla välillä. Kaivosta ei kannata paljon tinkailla. Ne tuppaa vielä kylmenemään vuosien saatossa.

[tomppeli]

3) Kuutioita oli merkitty 642m3, kun rakennuspiirrustuksissa on 767m3, mistä ero? Huonekorkeudet tarkistusmittasin ja sain vanhalta 245cm ja uusi 285cm. Kellarissa varmaan se 245cm. Vaikuttaako mihinkään mitoituksessa?

4) Kellarissa on tila jaettu siten, että autotalli on ehkä noin 25m2 (10c) ja harrastetila 15m2 (21C)

5) Mitoitus olisi hyvä 22C lämpötilalle (vilukissoja talo täynnä, mulle riittää 20c).

6) Keruuputket, millä halkaisijalla nuo kannattaa ottaa?

Tältä näyttää laskelma, kun lämpötilat muutettu ja vaihdettu tilla 10 kW -lämmitystehoinen maalämpökone.
Talo  ”frankiez” B   ESPOO      (Uusimaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Kellari: Patterilämmitys, 14,2 C, 40 m2, 120 m3,      1,04 kW   2 311 kWh
- Yläkerta Uusi: Patterilämmitys, 22 C, 99 m2, 277 m3,      3,05 kW   8 412 kWh
- Yläkerta vanha: Lattialämmitys, 22 C, 100 m2, 245 m3,      3,21 kW   9 823 kWh
YHTEENSÄ      7,3 kW   20 546 kWh
- Josta johtumisvuodot      6,56 kW   18 762 kWh
- Josta ilmanvaihdot      0,00 kW   0 kWh
- Josta vuotoilmat      0,75 kW   1 784 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh
         
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( PATTERILÄMMITYS  +43 C )   
• Kiinteistö,  239 m2,  642 m3    3,6 COP   6,73 kW   20 546 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,86 kW   7 500 kWh
- Yhteensä   3,2 SCOP   7,6 kWh   28 046 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 056 kWh   0,29 kW   26 990 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   26 990 kWh
- Pumpulla tuotetaan       10,00 kW   26 990 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         26 990 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         7,6 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Lievä yliteho )         10,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -44 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,2 COP)   7,2 kW   18 644 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         8 346 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         8 346 kWh
Tarvitaan 181 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,54 l/s.         
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:         
• Kaivon painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,63 bar (63 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,33 bar (33 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K      0,19 bar (19 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi,  433 metriä, upotussyvyys vähintään 1 m.   Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.         

Tämä laskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus!

[euroshopperi]

Laittaisin tuohon varoiksi muutaman metrin kaivoa lisää. Jos ne patterit tulee reilulla kädellä mitoitettua, niin maasta otetaan kyllä paremmin lämpöä.

[tomppeli]

3) Kuutioita oli merkitty 642m3, kun rakennuspiirrustuksissa on 767m3, mistä ero? Huonekorkeudet tarkistusmittasin ja sain vanhalta 245cm ja uusi 285cm. Kellarissa varmaan se 245cm. Vaikuttaako mihinkään mitoituksessa?

Rakennuspiirustuksiin vaaditaan bruttokuutiot, siis rakennuksen ulkomittojen mukaan lasketut kuutiot.
Nillä ei ole merkitystä lämmitystarvelaskennassa.
Tilojen ilmakuutiot ovat rakennuksen sisäpuolen tilavuus ja niitä tarvitaan ilmanvaihdon laskennassa.
Teidän talonne ilmakuutioita on korjattu laskelmassa huonekorkeuksilla siksi, että sain jotenkin mukaan myöskin kellarissa olevan porrashuoneen tilavuuden.

[frankiez]

Laittaisin tuohon varoiksi muutaman metrin kaivoa lisää. Jos ne patterit tulee reilulla kädellä mitoitettua, niin maasta otetaan kyllä paremmin lämpöä.

Tarkoitus on laittaa tuohon olohuoneeseen esim. Purmon C22 500mm*2000mm * 2 patterit. Tilaa on 40m2 ja korkeutta 2,8m. Periaatteessa noihin pattereihin riittäisi 45C tulovesi? Tilassa on lattiassa se vanha sähkölämmitys sekä takka ja se PILP (Purmon mukaan pattereiden mitoituksesta voi vähentää 30% jos on pelkkä ILTO, nyt käytössä kuitenkin PILP).

[euroshopperi]

No kunhan vain on tiedossa railakkaalla ylimitoituksella saadaan veden lämpö laskettua reippaasti alemmas, kuin peruslaskennalla. Maalämmön hyötysuhde nousee ja samalla rahalla saa kaivosta enemmän energiaa. Putkikoko pitää myös muistaa mitoittaa sen mukaan. Matalampi lämpö vaatii kovemman kierron pitkiin. Jos jotku laskee, että tarvittava teho voidaan alentaa 30%, tai ihan nyt mitä tahansa, niin sinä voit ajatella, että saat alentaa vieläkin enemmän tarvittavaa kiertovesilämpöä, jolloin alkaa COP arvot olla jo lattialämmitys tasolla. Älä siis mitoita liian tarkasti rajoilla, vaan ulosmittaat hyötysuhteen parannuksena. Teholaskentakaavat ohjaa helposti pienempiin pattereihin, kun ei anneta kovin matalia veden lämpöjä. Kysyppä niiltä, että jos olisikin max 40 asteen meno -25 asteen ulkolämpötiloilla.

[Hambula]

No kunhan vain on tiedossa railakkaalla ylimitoituksella saadaan veden lämpö laskettua reippaasti alemmas, kuin peruslaskennalla. Maalämmön hyötysuhde nousee ja samalla rahalla saa kaivosta enemmän energiaa. Putkikoko pitää myös muistaa mitoittaa sen mukaan. Matalampi lämpö vaatii kovemman kierron pitkiin. Jos jotku laskee, että tarvittava teho voidaan alentaa 30%, tai ihan nyt mitä tahansa, niin sinä voit ajatella, että saat alentaa vieläkin enemmän tarvittavaa kiertovesilämpöä, jolloin alkaa COP arvot olla jo lattialämmitys tasolla. Älä siis mitoita liian tarkasti rajoilla, vaan ulosmittaat hyötysuhteen parannuksena. Teholaskentakaavat ohjaa helposti pienempiin pattereihin, kun ei anneta kovin matalia veden lämpöjä. Kysyppä niiltä, että jos olisikin max 40 asteen meno -25 asteen ulkolämpötiloilla.

"lainaus Purmon sivuilta.
Sähkölämmittimien teholaskenta

Kun tyypillisen pohjoismaisen, tavanomaisella lämmöneristyksellä varustetun asuinrakennuksen huonekorkeus on 2,4-2,5 m, sopiva lämmitysteho on noin 60-65 W lattianeliötä kohden. Jos huonekorkeus poikkeaa mainitusta, lämmitysteho lasketaan tilavuuden perusteella: sopiva wattimäärä on 25 W kuutiota kohden.

Lattialämmityksessä on etua että mitoitus vastaa 100W/m2 kun halutaan paras lopputulos. Nämä laskelmat koskevat pohjoismaista ilmastoa, ja niitä voidaan tarkentaa myös talotyypin mukaan. Muihin ilmastooloihin sopivasta lämmitystehosta kannattaa pyytää lisätietoja sähköyhtiöstä tai energianeuvonnasta."

En ymmärrä mitä järkeä on railakkaasti ylimitoittaa patterien tehoa. Jos huoneen tehontarve on esim. 750W, voisi tuo railakas ylimitoitus olla esim. 1500W. Tämän ylimitoituksen seurauksena kone käy pätkäkäyntiä.
Mitoittaa ennemmin 45/35 mitoituksella tarvittavan lämmitystehon per huone.
Putkikoko luonnollisesti tarvittavan virtauksen mukaisesti. Perusjuttuja suunnittelijalle.

Lämpöpumpulla ajetaan talon kuumimman tarpeen mukaan ja matalemmat lämmöt shuntataan siitä. Vanhat patterit on syytä vaihtaa ja mitoittaa samoin kuin uudet. Muussa tapauksessa hyötysuhde menee kuumimman piirin mukaan. 

[euroshopperi]

Invertterillä ei kyllä pitäisi tulla mitään pätkäkäyntiä ja ehdotinkin tuohon 3-12 kW konetta. Mä laskeskelin juuri ittelleni öljyaikaiseen 3-4 kertaisella yliteholla pattereita, jotta pääsee sinne 35-40 asteen alueelle varmuudella. Tulin vain toisiin ajatuksiin ja lattialämpö tuli yläkerran 130 neliöille. Tuo tehoasia ei ole ihan lineaarinen viiva, vaan ilman liike alkaa vähenemään melko radikaalisti lämpötilan laskiessa pattereissa, kun verrataan esim 65 asteiseen öljypatteriin. Korkeudella voi kompensoida, mutta myös puhaltimia on jouduttu asentamaan pattereihin, jos halutaan todella matalia kiertovesien lämpöjä ja maksimaalista hyötysuhdetta. Tuskin kannatta kuitenkaan pattereissa lähteä aktiivijäähdytyksen linjalle.

[kaupunkitila]

Invertteri ilman muuta, pumppu käy tasaisesti ja hiljaa jatkuvasti.

Pari näkökulmaa:

Hämmästyttävän hyvin toimii täällä C22 -patterit (2000mm x 600mm ). Odotin, että saisi kierrättää 45C vettä ja ylikin jotta pysyy torppa lämpimänä. Korkeimmat menoveden lämpötilat mitä näin talven kovimmilla (<-20C) pakkasilla taisi olla 34C, nyt Vantaalla nollakeleillä on alle 29C menoveden lämpötila. Tämä on ollut positiivinen yllätys minulle näiden Purmo C22 -patterien kanssa.

Koetin ymmärtää, miksi näin hyvin toimii. Arvioni mukaan lämpöä luovuttavaa metallipintaa on noin 10m2 tuollaisessa patterissa. Kun sellainen patteri on 7m2 -10m2 huoneessa, niin arvelisin suorituskyky selittyy sillä, että suurempi metallipinta luovuttaa enemmän lämpöä kuin pienempi puupinta (vrt. lattialämmitys esimerkiksi parkettilattialla).

Kannattaa valita patterit sen mukaan, mitä sopii minnekkin (myös esteettisesti), ikkunoiden korkeus pitää huomioida, että mahtuu ikkunat aukeamaan ja putket patterien ali nätisti.

[euroshopperi]

Hyvä kun toit tämän esille tähän treadiin. Juuri tuota tarkoitinkin, että törkeästi ylitehoisista pattereista ei olekaan tarkoitus ulosmitata sitä saatavaa huipputehoa, vaan laskea kiertoveden lämpöä mahdollisimman alas. Tämä laskentaperusta onkin laskijalle harmittavan usein vieras käytäntö. Ne laskee mitä tarvitaan, eikä lämpöpumppulasit päässä optimia.

[Hambula]

C22 -patteri (2000mm x 600mm )
50/40 mitoituksella teho 1336W
40/30 mitoituksella teho 635W

C33 -patteri (3000mm x 600mm)
40/30 mitoituksella teho 1328W

Eli mikäli halutaan mahdollisimman hyvä hyötysuhde, pitää patterin kokoa kasvattaa tai määrää lisätä, jotta saadaan sama lämmönluovutusteho.

Lähinnä, että saman asian voi kertoa monella tapaa.
 

[euroshopperi]

33 pattereita ei kyllä enää seinälle ripusteta. Ne vaatii lattialle jalat ja se on melkoinen riesa. Matala 33 tai muu leveä menee korkeuden ikkunoiden alle yleensä. C22 menee vielä tukevalla seinäkiinnityksellä, kunhan vain se vääntöteho otetaan huomioon ja kannake on tarpeeksi pitkä. Hambulalta hyvä esimerkki mitoista ja huomaa, kuinka tehot alkaakin muuttua lämmön laskiessa.

[fraatti]

Tännehän värkkäsin joskus näistä pattereista jos jonkinmoista käyrää...

https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=6679.msg84967#msg84967

[euroshopperi]

Aika hyytävää käyrää on kyllä tuo H10, eli sama kun meikäläisen öljyaikainen. Melkein tekisi mieli jo automaattisesti suositella öljystä siirtyjälle patteriremonttia.

[frankiez]

Nyt on vuosi mennyt ja kulutus oli 29000kWh, ei paha (vanhalle) suorasähkötalolle