Tampere, öljystä maalämpöön 280 m2

[inf]

Tampereella sijaitseva 2-kerroksinen OK-talo on tarkoituksena muuttaa öljystä maalämpöön. Kaipaisin apua mitoituksen suunnitteluun.

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tampere, itäpuoli lähellä Kangasalan rajaa.
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? 1979, rinnetalo 2-tasossa, betonia alaosa ja tiili/puurunko ylhäällä
- Jos tiedossa, rakennuksen aikaisempi lämmitysöljyn, lämmityssähkön, polttopuun tms. vuosikulutus? Aik. omistajan mukaan 2100 l öljyä ja 15 m3 puuta ja lattialämmitys pesutiloissa sähköllä
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? patteri, mutta tarkoitus laittaa osin lattialämmityskin
- Ilmanvaihto. Painovoimainen
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. 14 m x 10,5 m
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Alakerran betonissa 10 cm stryrox, ylhäällä 10 cm + 5 cm tiili-tuulilevy-villa-alumiinipaperi-lastulevy
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2, alhaalla mm. lämmin autotalli
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? Yhteensä 280 m2, ala 141 ylä 139, kuutioita 730 m3
- Huonekorkeudet kerroksittain? en pääse nyt mittaamaan, normaalikorkeuksisia molemmat kerrokset
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? Reunavahvistettu 2-kerrosbetonilaatta, välissä styrox 12 cm.
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? Lasivillaa 27 cm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3 lasiset alkuperäiset, normaali ala
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? ei
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) 21 c koko tilassa

[tomppeli]

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Laskelma on tehty ns. normaalivuodelle. Viime vuodet ovat olleet normaalivuotta lämpöisempiä.
Jos laskelman lähtötiedoissa on virheellisyyksiä, kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Laskelmassa olevan lämpöpumpun antoteho 10,5 kW (= lämmitysteho),
pitää katsoa pumpun valmistajan tiedoista B0 W50 tai B0 W55 olosuhteissa.
B0 W35 olosuhteissa ilmoitettu lämmitysteho on isompi ja se saavutetaan vain lattialämmityksellä eikä päde patterilämmityksellä.
Jos kohteessa on vain osaksikin patterilämmitys, on mitoitus tehtävä patterilämmityksen mukaisesti.

Laskelma antaa lämpökaivon aktiivisyvyyden. Kaivon yläosaan jäävää kuivaa osuutta ei lasketa aktiivisyvyydeksi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Talo ”inf”   TAMPERE      (Pirkanmaa)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Alakerta: Patterilämmitys, 21 C, 140 m2, 308 m3,      4,64 kW   14 798 kWh
- Yläkerta: Patterilämmitys, 21 C, 139 m2, 361 m3,      5,81 kW   15 236 kWh
YHTEENSÄ      10,4 kW   30 034 kWh
- Josta johtumisvuodot      6,50 kW   19 692 kWh
- Josta ilmanvaihdot      3,11 kW   8 149 kWh
- Josta vuotoilmat      0,84 kW   2 193 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Patterilämmitys +55 C max )
• Kiinteistö,  279 m2,  669 m3    3,2 COP   9,87 kW   30 034 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,55 kW   4 800 kWh
- Yhteensä   3,1 SCOP   10,4 kWh   34 834 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -1 216 kWh   0,36 kW   33 618 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   33 618 kWh
- Pumpulla tuotetaan       10,50 kW   33 618 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää         0 kWh
  Yhteensä         33 618 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho         10,4 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )         10,5 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka         -31 C
▪ Maasta kerätään    ( 3,1 COP)   7,3 kW   22 853 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä         10 765 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)         10 765 kWh
Tarvitaan 228 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,54 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,78 bar (78 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,41 bar (41 kPa)
• Kaivon painehäviö 0,54 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,24 bar (24 kPa)
Tai vaakakeruupiiri, kostea savi,  581 metriä, upotussyvyys vähintään 1,1 m.   Savi on lämmön keruun kannalta hyvä maalaji.
...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman suunnittelun ja mitoituksen saat osaavalta paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[inf]

Kiitos tomppelille laskelmasta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Aikaisempaan taloon tehtiin sama vaihtotyö ja se kannatti kyllä. Tämä talo ostettiin hiljattain ja hetihän se öljy pitää sieltä saada pois.

[inf]

Ensimmäinen tarjous tuli ja näitä tarjoavat:

IVT Greenline HE E14 (14,8 kW)
Puskurivaraaja 300 litraa
kaivo 115 mm 2 x 150 m = 300 m

Kovasti on heittoa tomppelin laskelmiin verrattuna: 10,5 kW ja yksi 228 m kaivo.

[euroshopperi]

Oliskohan ne tehny mitoituksen lattialämpö mitalla. Sopisi siihen hyvin nuo kaivot. Eikä silti ottaisin tuolla mitalla kaivot, jos tulee vaihdettua matalammalla lämmöllä toimiviin pattereihin, niin COP saattaa nousta yli 4:n.

[fraatti]

Ensimmäinen tarjous tuli ja näitä tarjoavat:

IVT Greenline HE E14 (14,8 kW)
Puskurivaraaja 300 litraa
kaivo 115 mm 2 x 150 m = 300 m

Kovasti on heittoa tomppelin laskelmiin verrattuna: 10,5 kW ja yksi 228 m kaivo.

Onkohan tomppeli huomioinut puun polton ja pesutilojen lämpiämisen sähköllä? Tuollaiseen kohteeseen ottaisin ehdottomasti invertterikoneen esim 4-16kW. Ei varmasti lpu bofoori kesken ja se säätyy tarvitavalle teholle itsestään. Vanha pirtti on kuitenkin melkoisen suuri ja samoin on ilmoitettu polttopuun kulutus. Tuohon määrään saa jo nakata puuta pesään pää märkänä.

Mitäs tomppeli laskelma näyttäsi jos se tehtäisiin tyypillisen tuonikäisen talon mukaan. Joskus asukkailla saattaa olla taipumusta kaunistella kulutusta...

Kaivoksi mieluummin yks syvä kun kaks matalaa. Taitaa tulla myös edullisemmaksi. Keräimeksi sitten pituuden mukaan 45 tai 50mm putki.

[tomppeli]

Onkohan tomppeli huomioinut puun polton ja pesutilojen lämpiämisen sähköllä? Tuollaiseen kohteeseen ottaisin ehdottomasti invertterikoneen esim 4-16kW. Ei varmasti lpu bofoori kesken ja se säätyy tarvitavalle teholle itsestään. Vanha pirtti on kuitenkin melkoisen suuri ja samoin on ilmoitettu polttopuun kulutus. Tuohon määrään saa jo nakata puuta pesään pää märkänä.

Mitäs tomppeli laskelma näyttäsi jos se tehtäisiin tyypillisen tuonikäisen talon mukaan. Joskus asukkailla saattaa olla taipumusta kaunistella kulutusta...

Kaivoksi mieluummin yks syvä kun kaks matalaa. Taitaa tulla myös edullisemmaksi. Keräimeksi sitten pituuden mukaan 45 tai 50mm putki.

Menee molemmilla tavoilla aika samoihin:
- 2100 litraa öljyä + 15 m3 sekapuuta antaa laskelmassa 34.230 kWh/a, 10,7 kW, 231 aktiivimetriä kaivoa ja
- rakennustietojen perusteella laskettuna 33.618 kWh/a, 10,4 kW, 228 aktiivimetriä kaivoa.

Yksi syvä kaivo on ehdottomasti parempi, kuin kaksi matalaa.
Tulee edullisemmaksikin, vaikkakin syvä kaivo vaatii isompiläpimittaisen keruun putkituksen.
2 x 150 metrin kaivosta on saatavissa vähemmän lämpöenergiaa, kuin 1 x 300 metrisestä.
Näin siksi, että kallioperän lämpötila nousee syvemmälle mentäessä.
Lämpökaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.

[fraatti]

Menee molemmilla tavoilla aika samoihin:
- 2100 litraa öljyä + 15 m3 sekapuuta antaa laskelmassa 34.230 kWh/a, 10,7 kW, 231 aktiivimetriä kaivoa ja
- rakennustietojen perusteella laskettuna 33.618 kWh/a, 10,4 kW, 228 aktiivimetriä kaivoa.

Yksi syvä kaivo on ehdottomasti parempi, kuin kaksi matalaa.
Tulee edullisemmaksikin, vaikkakin syvä kaivo vaatii isompiläpimittaisen keruun putkituksen.
2 x 150 metrin kaivosta on saatavissa vähemmän lämpöenergiaa, kuin 1 x 300 metrisestä.
Näin siksi, että kallioperän lämpötila nousee syvemmälle mentäessä.
Lämpökaivon syvyydestä ei kannata tinkiä.

Jos näin niin ottaa sitten tuon 3-12kW mallin.

[inf]

Kiitoksia kommentoijille. Hyviä vinkkejä tulevia tarjouksia ajatellen on tullut.

Kysymys: Nykyisen öljykattilan vieressä on hervottoman suuri lieriömallinen varaaja (2600 litraa). Mitä olette tästä mieltä? Kannattaako säilyttää vai purkaa pois?

[tomppeli]

Kysymys: Nykyisen öljykattilan vieressä on hervottoman suuri lieriömallinen varaaja (2600 litraa). Mitä olette tästä mieltä? Kannattaako säilyttää vai purkaa pois?

Jos varaaja ei ole kovin vanha ja on kunnossa, kannattaa se säilyttää, kun on kyseessä patterilämmitystalo.
Pumppu toimii patterilämmityksen ehdoilla niin kauan, kuin talossa on osaksikin patterilämmitys.

... patteri, mutta tarkoitus laittaa osin lattialämmityskin...

Huomatkaa, että jo laitatte alimman kerroksen lattiaan lattialämmön, pitää lattian alla olla parikymmentä senttiä lämpöeristystä, muutoin syntyy turhan paljon energiahukkaa.
Patterilämmöllä lattian lämpötila on vähän alle huonelämmön.
Lattialämmityksellä lattian lämpötila on 27 -35 astetta, joka aiheuttaa suuren lämpöhävikin maaperään, jos alapohjan lämpöeristys ei ole riittävä.
Patterilämmöllä alapohjan U -arvo voi olla 0,3 - 0,16. Lattialämmityksellä se pitäisi olla 0,13.

[sailor]

Jos varaaja ei ole kovin vanha ja on kunnossa, kannattaa se säilyttää, kun on kyseessä patterilämmitystalo.
Pumppu toimii patterilämmityksen ehdoilla niin kauan, kuin talossa on osaksikin patterilämmitys.
Huomatkaa, että jo laitatte alimman kerroksen lattiaan lattialämmön, pitää lattian alla olla parikymmentä senttiä lämpöeristystä, muutoin syntyy turhan paljon energiahukkaa.
Patterilämmöllä lattian lämpötila on vähän alle huonelämmön.
Lattialämmityksellä lattian lämpötila on 27 -35 astetta, joka aiheuttaa suuren lämpöhävikin maaperään, jos alapohjan lämpöeristys ei ole riittävä.
Patterilämmöllä alapohjan U -arvo voi olla 0,3 - 0,16. Lattialämmityksellä se pitäisi olla 0,13.

Silloin kun 2004 suunniteltiin taloa niin rakennusmääräysten mukaan olisi rinnetalon alakertaan pitänyt laittaa 100mm keskelle ja 150mm reunoille. Laitettiin sitten 150mm koko alalle kun oli helpompi laittaa. Jos nyt edes on 100mm, niin riittää mun mielestä. Laskelman 10.5kW:n teho ei mielestäni ihan riittää -31 asteeseen asti kun vertaan omaan (2x130m2 rinteessä) kulutukseen pakkasilla.

[euroshopperi]

Mulle laskettiin Viessmanin 300G + 390 L käyttövesivaraajalle teholuokka 12,9 kW riittäväksi. Näin jälkikäteen tuo olisi kyllä riittänytkin hyvin. Kaivoja olisi kuitenkin ottanut mieluusti 2x180 m nykyisen kokemuksen mukaan. Sitä vain ei silloin kyennyt mitenkään hahmottamaan tuota kaivoasiaa, kun aikaisempaa tietoa, saati kokemusta tasan nolla.