Tein ihan karkean laskelman kohteestasi ja nyt näyttäisi tältä:
Talo ”finjoy” JOENSUU (Pohjois-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Patterilämmitys, 21 C, 133 m2, 346 m3, 7,26 kW 22 126 kWh
- Autotalli: Patterilämmitys, 12 C, 26 m2, 57 m3, 1,76 kW 2 024 kWh
YHTEENSÄ 9,0 kW 24 150 kWh
- Josta johtumisvuodot 6,04 kW 16 770 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,94 kW 4 858 kWh
- Josta vuotoilmat 1,04 kW 2 522 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Patterilämmitys +55 C max )
• Kiinteistö, 159 m2, 403 m3 3,2 COP 8,49 kW 24 150 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,34 kW 3 000 kWh
- Yhteensä 2,4 SCOP 8,8 kWh 27 150 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -736 kWh 0,24 kW 26 414 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 23 943 kWh
- Pumpulla tuotetaan 5,00 kW 21 471 kWh
- Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 2 471 kWh
Yhteensä 23 943 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 8,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Liian pieni ) 5,0 kW
- Valitun lämpöpumpun teho riittää saakka -11 C
▪ Maasta kerätään ( 2,4 COP) 3,5 kW 15 543 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 8 400 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 2471 kwh) 10 871 kWh
Tarvitaan 210 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,26 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,26 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,21 bar (21 kPa)
...
Thermia Diplomat Optimumin lämmitysteho B0/W55 olosuhteissa lienee noin 5 kW.
Pumppu taitaa olla aika tavalla pienitehoinen teidän kohteeseenne.
Laskelmani on kuitenkin niin kovasti olettamuspohjainen ja voi olla siksi pahastikin väärin.
Laskelman mukaan lämpökaivokin olisi liian matala, joskin se saattaa jotenkin vastata pumpun lämmitystehoa.
Liitin omaan viestiisi graafin kohteenne oletetusta lämmitystarpeesta.
Kun seuraat pumpun toimintaa, erityisesti sitä, missä ulkolämpötilassa pumppu alkaa käydä yhtäjaksoisesti.
Se lämpötila, jossa käynnin tauot loppuvat ja siirrytään jatkuvaan käyntiin, on ulkolämpötila, johon saakka pumpun oma lämmitysteho riittää.
Sitä voit verrata kuvan käyrään ja sen avulla voit päätellä, mikä olisi ollut pumpun optimikoko.
Jos pumpun lämmitysteho osoittautuu liian pieneksi, on syytä pohtia sitä, onko vastuslämmitystehoa liian paljon, siis kuinka suureksi / pieneksi muodostuu vastuslämmityksestä aiheutuva lisäkulu.
Luultavasti se kulu ei ole kovinkaan suuri. Meillä ei ole alle - 10 asteen pakkaspäiviä vuosittain loppujen lopuksi ovinkaan paljon.
Voi suunnitelle pumpun vaihtoa tehokkaampaankin, mutta se on aika kallis vaihtoehto.
Jos olette ostaneet pumpputoimituksen joltain LVI alan yrittäjältä ja heidän mitoituksellaan, voitte koettaa vaatia häntä vastuuseen alimitoituksesta.