Yht'äkkinen paineen nousu patteriverkostossa

[TeeHoo]

Moi,
Mikähän voisi aiheuttaa yht'äkkisen paineen nousun?
Toissa päivänä patteriverkoston paine oli nätisti 1,0 bar, mutta tänään olikin 2,2 bar.

MLP:n lokeista ei löytynyt mitään poikkeavaa.

- Tapsa -

[LKN]

Moi,
Mikähän voisi aiheuttaa yht'äkkisen paineen nousun?
Toissa päivänä patteriverkoston paine oli nätisti 1,0 bar, mutta tänään olikin 2,2 bar.

MLP:n lokeista ei löytynyt mitään poikkeavaa.

- Tapsa -

Muutama ajatus tuli itselle

-Painemittari rikki. Minkäkokoinen varoventtiili on?
-Täyttöventtiili vuotaa
-Tai käyttövesi kierukassa vuoto jos sellainen on mahdollista järjestelmässäsi.

[TeeHoo]

Muutama ajatus tuli itselle

-Painemittari rikki. Minkäkokoinen varoventtiili on?
-Täyttöventtiili vuotaa
-Tai käyttövesi kierukassa vuoto jos sellainen on mahdollista järjestelmässäsi.

Painemittari näyttäisi toimivan.
Varoventtiili kai 3 bar
Käyttövettä tehdessä eikä sen jälkeen paine kasvanut...

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[fraatti]

Kalvopaisunta-astia kapur?

[TeeHoo]

Joo. Täytyy tarkastaa paisari. Nyt paineet pysyneet tasan 1.0 baarissa sunnuntai-illasta lähtien.

Kiitoksia vinkeistä.

- Tapsa -

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[sam68]

Paisunta ei tosiaan toimi oikein. Erittäin yleinen vika..

[TeeHoo]

Moro,

No niin, paisari tutkittu: Ei tullut vettä venttiiilistä.
Voiko silti vika olla paisunnassa?

- Tapsa -

[seppaant]

No niin, paisari tutkittu: Ei tullut vettä venttiiilistä.
Voiko silti vika olla paisunnassa?

No tuliko ilmaa?

Voi olla vikaa.
Seuraavaksi pitäisi mitata ja säätää paisunta-astian esipaine, se onkin jo vähän isompi homma mutta ei mitenkään mahdoton.
Jos haluat alkaa hommiin, niin ohjeita kyllä saat.

ATS

[TeeHoo]

No tuliko ilmaa?

Voi olla vikaa.
Seuraavaksi pitäisi mitata ja säätää paisunta-astian esipaine, se onkin jo vähän isompi homma mutta ei mitenkään mahdoton.
Jos haluat alkaa hommiin, niin ohjeita kyllä saat.

ATS

No tulihan sitä, paineella.
Kiitos, pitääpä katsoo jos viikonloppuna ihmettelis.

- Tapsa-

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[seppaant]

Moi,
Mikähän voisi aiheuttaa yht'äkkisen paineen nousun?
Toissa päivänä patteriverkoston paine oli nätisti 1,0 bar, mutta tänään olikin 2,2 bar.

Minulla on nyt seuraavanlainen teoria:
-Paisunta-astian esipaine on jäänyt säätämättä otettaessa se käyttöön.
-Nyt kun mittari näyttää tasan 1,0 bar, makaa viisari alatapissa. Tarkasta mittari, että onko siinä 1,0 bar kohdalla tappi mikä estää viisaria menemästä alle 1,0 bar. Jos näin on, on paine todellisuudessa alipaineen puolella.

Mittaa paisunta-astian kaasutilan paine tavallisella auton rengaspainemittarilla.
Onko 2,2 bar?

ATS

[seppaant]

-Nyt kun mittari näyttää tasan 1,0 bar, makaa viisari alatapissa. Tarkasta mittari, että onko siinä 1,0 bar kohdalla tappi mikä estää viisaria menemästä alle 1,0 bar. Jos näin on, on paine todellisuudessa alipaineen puolella.

Tässä taisi tulla pieni ajatusvirhe. Koska "vanhassa elämässä" meillä oli paine aina absoluuttista painetta, missä nolla on absoluuttinen tyhjö.
Kun taas näissä "putkimiesten" paineissa nollakohta on ilmakehän paine.

ATS

[TeeHoo]

Tässä taisi tulla pieni ajatusvirhe. Koska "vanhassa elämässä" meillä oli paine aina absoluuttista painetta, missä nolla on absoluuttinen tyhjö.
Kun taas näissä "putkimiesten" paineissa nollakohta on ilmakehän paine.

ATS

Ei ole tappia, kyllä mittari menee nollaan asti, jos laskee järjestelmästä paineen pois vaikka varoventtiilistä.
Tuosta venttiilistä laskin sunnuntaina paineen takaisin 1 baariin.

- Tapsa -

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[seppaant]

Saattaapi olla että paisunta-astia on säädetty aivan oikein mutta kannattaa se tarkistaa.

Paisunta-astian tarkoitus on kompensoida lämpötilanvaihteluista aiheutuvat veden tilavuuden muutokset ja pitää paine mahdollisimman tasaisena.
Paisunta-astia on säädetty silloin oikein kun normaaleissa käyttöolosuhteissa astian kumikalvo on n. keskellä astiaa eli astiassa on yhtä paljon vettä ja ilmaa.

Tarkasta lähtötilanne:
Mittaa paisunta-astian kaasutilan paine ja katso verkoston paine
- Jos paineet ovat mittauksien tarkkuuksien puitteissa samat, niin paisunta-astia toimii mutta ei välttämättä kaikissa tilanteissa.
- Jos paisunta-astian paine on suurempi kuin verkoston paine, on esipaine liian suuri eikä paisunta toimi.
- Jos paine on pienempi kuin verkoston paine, on astia täyttynyt kokonaan vedellä eikä paisunta toimi.

Säätö:

1) Pysäytä kiertovesipumppu
2) Estä lämpöpumpun käynnistyminen.
3) Pudota verkoston paine nollaan laskemalla vettä varoventtiilistä. Mittaa veden määrä.
4) Mittaa paisunta-astian paine. Tämä paine on nykyinen esipaine.
5) Säädä paine seuraavasti:
Mittaa verkoston korkeimman kohdan ja paisunta-astian välinen korkeusero. Kyseessähän on korkea rintamamiestalo?
Säädä paineeksi korkeusero (m)/10 + 0,1 bar. Jos korkeusero on esim 3m -> 3/10+0,1 = 0,4 bar = esipaine.
Tällä paineella varmistetaan että kumikalvo on tiukasti asian seinämillä eikä astiassa ole vettä ainoastaan ilmaa.
6) Nosta verkoston paine -> 1,8 bar, tämä arvo riippuu siis astian ja verkoston korkeimman kohdan välisestä korkeuserosta.
Nyt on kumikalvo keskellä paisunta-astiaa ja astia kompensoi optimaalisesti verkoston tilavuudenmuutoksia.
7) Käynnistä kiertovesipumppu
8.) Ota lämpöpumppu käyttöön.

ATS

[TeeHoo]

Ok. Kiitos ohjeistuksesta.
Mistä tuo 1.8 bar tulee?
Nykyisin normipaine 1.0 bar riittää pitämään yläkerrankin patterit kierrossa vaikka pannuhuone kellarissa.
Öljyaikana riitti 0.8 bar.
Korkeusero n. 7 m (= 2.5 kerrosta).

- Tapsa -


Edit: Yritin mitata painetta, vaan vanha mittari fuskasi, en saanut muuta infoa kun että painetta on.
Pumppasin ilmaa poistuneen tilalle, sen verran että paine on sama kuin mittauksen alkaessa (1.0 bar).
Täytyypä hommata vähän asiallisempi mittari.

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[seppaant]

Ok. Kiitos ohjeistuksesta.
Mistä tuo 1.8 bar tulee?
Se tulee siitä että tuolla paineella kumikalvo asettuu keskelle paisunta-astiaa kun korkeusero on esimerkissä ollut 3 m.
Mutta kun korkeusero onkin 7 m, muuttuu painekin.
Nykyisin normipaine 1.0 bar riittää pitämään yläkerrankin patterit kierrossa vaikka pannuhuone kellarissa.
Öljyaikana riitti 0.8 bar.
Teoriassa riittää 0,7 bar, eikä tämän alapuolelle menokaan kiertoa lopeta ainoastaan ilmavuotojen riski kasvaa, koska ylimmissä pattereissa on alipaine.
Korkeusero n. 7 m (= 2.5 kerrosta).
Esipaine tässä tapauksessa on 7/10 +varmuusavara 0,2 = 0,9 bar
Tässä tapauksessa paisunta-astia alkaa toimia vasta kun verkoston paine on suurempi kuin 0,9 bar.
1,8 bar paineella on kumikalvo korkeudella 2/3 eli astian tilavuudesta on 1/3 vettä ja 2/3 ilmaa.
Jotta kalvo olisi puolessavälissä astiaa tulee paineen olla 2,8 bar.

- Tapsa -


Edit: Yritin mitata painetta, vaan vanha mittari fuskasi, en saanut muuta infoa kun että painetta on.
Pumppasin ilmaa poistuneen tilalle, sen verran että paine on sama kuin mittauksen alkaessa (1.0 bar).
Täytyypä hommata vähän asiallisempi mittari.

Paisunta-astia näyttää nytkin toimivan mutta ei ole tietoa missä kohtaa kumikalvo on
Jatketaan harjoituksia kun saat toimivan mittarin.

ATS

[TeeHoo]

Ok. Näin tehdään. 

- Tapsa -

[TeeHoo]

Hei.
Jäi vaivaamaan tuo painelaskenta.
Jos lämpötila pysyy vakiona, niin silloin on kyseessä isoterminen prosessi.
Tällöin p1*V1=p2*V2. Eli paineiden ja tilavuuksien tulo on vakio.
Jos tilavuus puolittuu niin silloin paine kaksinkertaistuu.
Eli jos kalvoastian esipaine on 0.5 bar niin kalvo on puolivälissä 1.0 bar paineella.

Vai meneekö se tässä tapauksessa jotenkin toisin?

- Tapsa -

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[seppaant]

Jäi vaivaamaan tuo painelaskenta.
Jos lämpötila pysyy vakiona, niin silloin on kyseessä isoterminen prosessi.
Tällöin p1*V1=p2*V2. Eli paineiden ja tilavuuksien tulo on vakio.
Jos tilavuus puolittuu niin silloin paine kaksinkertaistuu.
Eli jos kalvoastian esipaine on 0.5 bar niin kalvo on puolivälissä 1.0 bar paineella.

Vai meneekö se tässä tapauksessa jotenkin toisin?

Käyttämäsi kaava on oikein.
Termodynamiikassa paineena on aina absoluuttinen paine ja lämpötilana absoluuttinen lämpötila (K)

0,5 bar putkimiehen painetta on 1,5 bar abs
Tällä abs paineella laskien saadaan kalvon ollessa puolessavälissä paineeksi 3,0 bar abs eli 2,0 bar ylip (putkimiehen painetta)

ATS

[seppaant]

Jos haluat verkostopaineen olevan 1.0 bar ylip ja kalvon paisunta-astian puolessa välissä, onnistuu sekin.
Ja jos pystyt mittaamaan verkostoon syötettävän veden määrän vähintään litran tarkkuudella.

1) Nosta paine n. 2 bar:iin lisäämällä ilmaa paisunta-astiaan.
2) Päästä varoventtiilistä vettä niin paljon kuin tulee
3) Mittaa kaasutilan paine, tulee olla reilusti yli 0,7 bar, ellei ole niin lisää ilmaa ja päästä vettä pois kunnes paine on yli 0,7 bar ja vettä ei tule.
Nyt kumikalvo on tiukasti astian seinämillä eikä astiassa ole vettä vaan pelkkää ilmaa.
4) Lisää vettä verkostoon puolet paisunta-astian tilavuudesta.
Pidä samalla paine 1,0 bar päästämällä ilmaa pois.
Jos veden määrän katsot vesimittarista, pidä huoli että samanaikaisesti ei ole muuta vedenkulutusta.

Nyt paine on 1,0 bar ja kalvo paisunta-astian puolessa välissä.
On huomattava että jos paine putoaa alle 0,7 bar, menee verkoston yläosa alipaineen puolelle.
Tästä ei sinänsä ole mitään haittaa ellei ole ilmavuotoja.

ATS

[TeeHoo]

Moi taas.
15.4. Paineet nousi sen verran, että 3 bar varoventtiili laski lämmityspiiristä ylimääräiset paineet lattialle.
Tällä kertaa paine ei enää asettunut, vaan jatkoi nousuaan n. 0.4 bar tunnissa. Syykin selvisi: Varaajan lämminvesikierukka vuoti. No nyt on uusi varaaja koneessa, asennettiin eilen. Varaajan sain Viessmannilta jonkinlaisen  varaosatakuun perusteella veloituksetta.
Näitä on kuulemma Suomessa hajonnut useampiakin ja nuoremmista vehkeistäkin. Ilmeisesti Suomessa on liian kova vesi emaloidulle varaajalle. Uudessa pytyssä on tuplattu emalointi ja anodikin on vaihdettu pidempään malliin.
Toivotaan että tämä uusi kestää kauemmin kuin 4.5 vuotta.

T. Tapsa

Lähetetty minun SM-A520F laitteesta Tapatalkilla

[seppaant]

Hyvä että vika löytyi.
Mutta huonoa että tällainen passiivinen komponentti hajoaa näinkin lyhyen käytön jälkeen.

ATS