Nibe F1226 R 6kW Uudiskohteessa

[stts]

Hei,

olen uusi näissä piireissä ja toivoisin, että maalämpö-asioiden kanssa enemmän painineet auttaisitte minut kartalle mm pumpun käytön, asetusten ja optimoinnin suhteen. Tulen siis esittämään kysymyksiä ja toivon, että maltilla jaksaisitte vastailla niihin, että voin laajentaa ymmärrystäni ja saada asennetusta kokonaisuudesta mahdollisimman paljon irti. Alkuun, ongelmaksi olen kokenut järjestelmän suunnittelun integroitumisen (tai sen mahdolliset ongelmat) ja pohjatietoja ei suuremmin kyselty tilaajapuolelta. Lämmitysjärjestelmään liittyvissä kysymyksissä on ollut vaikea saada yksiselitteistä ja selkeää tietoa miten jäjestelmä on suunniteltu ja osa-alueet integroituvat. Maalämpö tuli "muuttovalmiin"/"avaimetkäteen" talon toimituksessa. LVI-suunnittelu ja asenukset on ollut talotoimittajan A "hyppysissä". Porakaivoporaus, putkitus ja vaakakeruuputkistoon liittäminen on ollut toimijan B vastuulla. Lattialämmitysjärjestelmän on suunnitellut toimija C. Mahdollisesti em kokonaisuudessa menty metsään, mutta valinnat on jo tehty ja talo tuossa pystyssä sekä käytössä.

Alla alkuun pohjatietoja ja toivonkin, että pyydätte neuvojenne tueksi lisää ja täydennän tietojeni mukaan.

-talo on äskettäin käyttöönotettu eli 12/2017
-Itä-Suomi/Pohjois-Karjala
-normaali energiarakenteinen talo yhdessä tasossa
-5 henkinen perhe (2 aikuista, 3 pienempää lasta)
-maanvarainen 100mm betonilaatta, alla muistaakseni 160mm EPS-eristettä
-huoneistoala 131m2, josta asuintilaa 122m2
-kuutiot 530m3
-vesikiertoinen lattialämmitys noin 128m2 alalle
-makuuhuoneita 4 (3x9,4m2 ja 1x14m2), "iso yhtenäinen tila" 52-55m2 tarkastelutavasta riippuen
-huoneistotermostaatteja 5kpl (makuuhuoneet ja iso tila)
-eteinen (8,5m2), khh (8m2), ph + s (6,8m2) käsisäädöt teknisessä tilassa paluutukissa
-maalämpöporakaivo 148m, josta savi 0-12m ja kallio 12-148m
-vedenpinta 34m syvyydessä (eli aktiivisyvyys 114m?)
-porakaivon halkaisija 115mm
-porakaivo n. 8-10m päässä pumpusta
-lämmönkeruuputkisto PEM 40x2.4PN 10 SDR17
-lämmönekruuputkiston pituus 296m
-maalämpöneste Naturet
-koepaine 4bar 30min, koeponnistus tehty ennen asennusta
-osatehomitoitettu maalämpö
-maalämpöpumppu Nibe F1226 R 6kW (180l varaaja), ulkolämpötila-anturilla
-ei lisävaruste huonelämpötila-anturia
-ei lisävaraajaa
-ei ammeita, yksi suihku, sisällä 4 vesipistettä (lämpimän veden riittävyyttä ei ole vielä kunnolla tullut arjessa testattua)

Kysymyksiä alkuun:
1) ollaanko maalämpötyypin (osatehoinen), pumpun ja kaivon mitoituksessa ns kartalla?
2) onko pumpun oma 180l varaaja todennäköisesti alimitoitettu? Käyttötottumukset on "normaalit" lapsiperheen eli vettä ei tule erityisesti säästeltyä
3) kannattaisiko ison tilan termostaatti ehdottomasti korvata Niben huonelämpötila-anturilla jolloin pumpun "äly" tulisi hyödynnettyä paremmin ja lämpötilan säätäminen yksinkertaisempaa?
4) mitkä on käytön kannalta keskeisimmät käyttäjän "avainasetukset" jotka tulisi ensisijaisesti katsoa kuntoon?
5) onko huoltovalikon säätöihin periaatteessa tarve koskea vai onko tehdasasetukset hyvä lähtökohta?
6) onko lattialämmityksen "esisäädöt" periaatteessa turhia vai tulisiko kaikkien olla täysin auki ja sitten termareilla hoidetaan hienosäätöä? Nyt ison tilan termari on asennossa 6/6 ja makuuhuoneissa 4/6 ja huonelämpötila 20-21 astetta (manuaalisesti mitattuna).
7) Käyttääkö pumppu koko ajan sähkövastusta käyttöveden lämmittämiseen Luksus-tilassa (ei siis tilapäinen luksus)? Tässä on hakusissa mm "oikea" ja riittävä käyttöveden lämpötila suhteessa legionella bakteereihin.

Kiitos etukäteen vaivautuneille.

[tomppeli]

 Tervetuloa joukkoomme Maalämpöfoorumille.!

Vastaan nyt lähinnä tuohon kysykseesi:
1) ollaanko maalämpötyypin (osatehoinen), pumpun ja kaivon mitoituksessa ns kartalla?

Laskelma näyttäisi tältä:
Talo  ”stts”   JOENSUU      (Pohjois-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ         
- Talo: Lattialämmitys, 22 C, 140 m2, 364 m3,      5,72 kW   20 358 kWh
YHTEENSÄ      5,7 kW   20 358 kWh
- Josta johtumisvuodot   4,18 kW   15 998 kWh
- Josta ilmanvaihdot      1,13 kW   3 199 kWh
- Josta vuotoilmat      0,41 kW   1 161 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali      0,00 kW   0 kWh

VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE:      ( Lattialämmitys +34 C max )   
• Kiinteistö,  140 m2,  364 m3    4,9 COP   5,05 kW   20 358 kWh
- Lämmin käyttövesi   2,6 COP   0,68 kW   6 000 kWh
- Yhteensä   4,1 SCOP   5,7 kWh   26 358 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus   -660 kWh   0,14 kW   25 698 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja    0 kWh   0,00 kW   25 698 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh   0,00 kW   25 698 kWh
  Maalämpöpumpulla tuotetaan      5,7 kW   25 698 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho      5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho,  ( Optimiteho )      6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka      -37 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,1 COP)   4,8 kW   19 373 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä      6 325 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä  (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä  0 kwh)      6 325 kWh
Tarvitaan 225 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,36 l/s.         
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.         
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,36 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K   0,35 bar (35 kPa)
...
Pumpun lämmitysteho pitäisi olla riittävä lämmittämään taloa ja luultavasti riittää käyttövedellekin.
Käyttöveden varaajatilavuus voi osoittautua pieneksi, varsinkin, kun lapset tulevat teini-ikään.
...
.. maalämpöporakaivo 148m, josta savi 0-12m ja kallio 12-148m, vedenpinta 34m syvyydessä (eli aktiivisyvyys 114m?)..
Kaivon syvyys on selvästi liian pieni.
Jos aktiivisyvyyttä on noin 120 metriä, tulee kaivometrille lähes kaksi kertaa normaalia suurempi lämpökuorma.
Kaivo voi mennä kovana pakkastalvena jäähän.
Ainakin se menee kovin kylmäksi, ellei sitten sattuisi paikkallinen kallio olemaan tyypillista paremmin lämpöä johtavaa kivilaatua.
Myöskin kaivon läpi virtaava pohjavesi pelastaisi tilanteen.
Ensimmäinen pakkastalvi kertoo sitten kaivon ominaisuuksista.
Seuraa kaivosta tulevan ja sinne palaavan maakiertonesteen lämpötiloja.
NIBEn OnLine liittymä olisi varmaakin nyt paikallaan.

[maalämmittää]

2) onko pumpun oma 180l varaaja todennäköisesti alimitoitettu? Käyttötottumukset on "normaalit" lapsiperheen eli vettä ei tule erityisesti säästeltyä
3) kannattaisiko ison tilan termostaatti ehdottomasti korvata Niben huonelämpötila-anturilla jolloin pumpun "äly" tulisi hyödynnettyä paremmin ja lämpötilan säätäminen yksinkertaisempaa?
4) mitkä on käytön kannalta keskeisimmät käyttäjän "avainasetukset" jotka tulisi ensisijaisesti katsoa kuntoon?
5) onko huoltovalikon säätöihin periaatteessa tarve koskea vai onko tehdasasetukset hyvä lähtökohta?
7) Käyttääkö pumppu koko ajan sähkövastusta käyttöveden lämmittämiseen Luksus-tilassa (ei siis tilapäinen luksus)? Tässä on hakusissa mm "oikea" ja riittävä käyttöveden lämpötila suhteessa legionella bakteereihin.

2) Eikös tuon näe vasta käyttökokemusten myötä
3) Sisäanturi auttaa säädössä, ei ole välttämätön
4) Talolle ja asukkaille sopiva lämpökäyrä ja lämpötila, asteminuuttiasetus tuottamaan järkevät käyttöjaksot, pumput käymään järkevästi
5) Tehdasasetukset käy lähtökohdaksi.
  -> Laita loggaus käyntiin (kannattaa pitää aina päällä) ja lataa mainio logintutkija konellesi. Noin vrk mittaiset lokit antaa kuvaa koneen toiminnasta.
7) Riippuu pyyntilämpötilasta, luultavasti. Normaaliasetus ja legionellan poisto parin viikon välein on hyvä asetus.

Koneen toimintaa kannattaa seurata ja laittaa vaikka kuukauden välein muistiin käynnistysmäärä, käyttötunnit, lisäyksen määrä jne.
Näillä saa kuvan koneen toiminnasta ja riittävyydestä "pitkässä juoksussa".
Kaivon käyttäytymistä kannattaa myös seurata.

[stts]

^^tomppeli, kiitos monimuotoisesta ja minulle toistaiseksi korkealentoisesta laskelmatiedosta. Sinulla oli siis käytettävissäsi kaikki oleellinen tieto kyseisten laskelmien tekemiseen? Lähdin oletuksella ettei mm tulisijan ja IV-LTO:lla (jotka eivät lämmitä kuin ilmaa) kuulu olla tekijöinä maalämmön mitoituksessa.
 
8 ) Jäin viestistäsi käsitykseen, että pumpun "mitoitus" on osunut raameihin ja että laskelmien pohjalta pumpun pitäisi tuottaa riittävästi lämpöä -37 asteen lämpötilaan saakka?
9) Jos varaajakapasiteetin tuplaisi tai triplaisi eli myöhemmin asennuttaisi 180-360l lisävaraajan, niin tuleeko käyttöveden lämmittämisessä haasteita? Ilmaisit kuitenkin käyttöveden osalta "luultavasti riittää".
10) Mikä maalämpöporakaivon mitoitus olisi laskelmiesi valossa kuulunut olla? Käsitinkö oikein, että kaivo on syvyydeltään 111m liian vajaa (225m-114m=111m)?
11) Porakaivoraportissa oli halkeamien osalta maininta "useita halkeamia koko matkalla" ja veden osalta "vettä tuli vähän", eli viittaako tämä mahdollisesti haasteisiin pohjaveden virtaamien kanssa?

Voi olla, että käyttökokemukset vasta kertovat koko totuuden, mutta kuitenkin talo on meille vasta äskettäin luovutettu, joten esim. maalämpöporakaivon mitoituksen ollessa täysin pielessä(?) olisi ajankohtaista tarvittaessa asiasta reklamoida ja saada korjaustoimenpiteet vireille.

^maalämmittää,

5) tarkennatko tuota loggaus-asiaa. Miten tieto välittyy logintutkijalle ja päätteelleni?

[tomppeli]

^^tomppeli, kiitos monimuotoisesta ja minulle toistaiseksi korkealentoisesta laskelmatiedosta. Sinulla oli siis käytettävissäsi kaikki oleellinen tieto kyseisten laskelmien tekemiseen? Lähdin oletuksella ettei mm tulisijan ja IV-LTO:lla (jotka eivät lämmitä kuin ilmaa) kuulu olla tekijöinä maalämmön mitoituksessa.
 
8 ) Jäin viestistäsi käsitykseen, että pumpun "mitoitus" on osunut raameihin ja että laskelmien pohjalta pumpun pitäisi tuottaa riittävästi lämpöä -37 asteen lämpötilaan saakka?
9) Jos varaajakapasiteetin tuplaisi tai triplaisi eli myöhemmin asennuttaisi 180-360l lisävaraajan, niin tuleeko käyttöveden lämmittämisessä haasteita? Ilmaisit kuitenkin käyttöveden osalta "luultavasti riittää".
10) Mikä maalämpöporakaivon mitoitus olisi laskelmiesi valossa kuulunut olla? Käsitinkö oikein, että kaivo on syvyydeltään 111m liian vajaa (225m-114m=111m)?
11) Porakaivoraportissa oli halkeamien osalta maininta "useita halkeamia koko matkalla" ja veden osalta "vettä tuli vähän", eli viittaako tämä mahdollisesti haasteisiin pohjaveden virtaamien kanssa?

Voi olla, että käyttökokemukset vasta kertovat koko totuuden, mutta kuitenkin talo on meille vasta äskettäin luovutettu, joten esim. maalämpöporakaivon mitoituksen ollessa täysin pielessä(?) olisi ajankohtaista tarvittaessa asiasta reklamoida ja saada korjaustoimenpiteet vireille.

^maalämmittää,

5) tarkennatko tuota loggaus-asiaa. Miten tieto välittyy logintutkijalle ja päätteelleni?

^^tomppeli, kiitos monimuotoisesta ja minulle toistaiseksi korkealentoisesta laskelmatiedosta. Sinulla oli siis käytettävissäsi kaikki oleellinen tieto kyseisten laskelmien tekemiseen? Lähdin oletuksella ettei mm tulisijan ja IV-LTO:lla (jotka eivät lämmitä kuin ilmaa) kuulu olla tekijöinä maalämmön mitoituksessa.
Kiitos sinulle siitä, että tulit joukkoomme tänne foorumille!

Laskelmassa on paljon dataa, jota tuollainen EXCEL -tyyppinen taulukko-ohjelma tuottaa helposti.
Terminologia on valitettavasti aika tavalla tuota fakki-idioottien kieltä. Kunhan aikasi lueskelet tätä foorumia,niin sekin tulee tutuksi.

Ei minulla ollut kaikkea oleellista tiedossani, siksi joudun laittamaan laskelmaan paljon tyypillisiä olettamusarvoja. Siksi laskelmaa ei voida pitää ehdottomasti oikeana.
Laskelmassa on huomioitu ilmanvaihtokoneen tyypillinen lämmön talteenoton hyötysuhde, noin 70 %. Sekin on vain oletusarvo. Sinulla on siitäkin parempi tieto.
Takan polttamista ei voida ottaa huomioon, koska jossain tilanteissa, esimerkiksi sairauden tai työkyvyttömyyden tai muuten vain mukavuussyiden takia takkaa ei aina polteta.
...
8 ) Jäin viestistäsi käsitykseen, että pumpun "mitoitus" on osunut raameihin ja että laskelmien pohjalta pumpun pitäisi tuottaa riittävästi lämpöä -37 asteen lämpötilaan saakka?
Laskelma päätyi siihen, että lämmityslaitteesi lämmitysteho tosiaan riittää hyvin talosi, aina tuonne noin -37 C pakkasiinkin saakka. Otathan huomioon, että tällainen laskelma ei koskaan voi olla niin ehdottoman tarkka, että tuo raja on juuri se -37 C. Lähinnä se kertoo, että lämmitysteho riittää hyvin.
Epätarkkuutta aiheutuu hyvin monesta syystä. Rakennus sinänsä voi olla monella tapaa hyvin tai huonosti tehty. Yleensä se on siitä väliltä. Asumisen tavat vaikuttavat paljon. Muun muassa lämpimän käyttöveden kulutustottumuksen vaihtelevat kovasti. Tuulettaminen vaikuttaa voimakkaasti jne..
...
9) Jos varaajakapasiteetin tuplaisi tai triplaisi eli myöhemmin asennuttaisi 180-360l lisävaraajan, niin tuleeko käyttöveden lämmittämisessä haasteita? Ilmaisit kuitenkin käyttöveden osalta "luultavasti riittää".
Tähän edelleenkin sanoisin, että hanki ensin käyttökokemusta käyttöveden riittävyydestä ja tee vasta sitten päätökset. Lisävaraaja saattaa osoittautua tarpeelliseksi. Sekin riippuu perheenne kulutustottumuksista.
...
10) Mikä maalämpöporakaivon mitoitus olisi laskelmiesi valossa kuulunut olla? Käsitinkö oikein, että kaivo on syvyydeltään 111m liian vajaa (225m-114m=111m)?
11) Porakaivoraportissa oli halkeamien osalta maininta "useita halkeamia koko matkalla" ja veden osalta "vettä tuli vähän", eli viittaako tämä mahdollisesti haasteisiin pohjaveden virtaamien kanssa?

Voi olla, että käyttökokemukset vasta kertovat koko totuuden, mutta kuitenkin talo on meille vasta äskettäin luovutettu, joten esim. maalämpöporakaivon mitoituksen ollessa täysin pielessä(?) olisi ajankohtaista tarvittaessa asiasta reklamoida ja saada korjaustoimenpiteet vireille.

^maalämmittää,

5) tarkennatko tuota loggaus-asiaa. Miten tieto välittyy logintutkijalle ja päätteelleni?
Laskelman mukaan porakaivo on reilusti alimitoitettu. Kuitenkin tässäkin kannattaa odottaa ainakin yksi talvi ennen, kuin ryhtyy mihinkään toimenpiteisiin. Paitsi, on jo nyt syytä ottaa yhteyttä talosi myyjään / urakoitsijaan ja ilmoittaa siitä, että energiakaivo ei vastaa yleisiä mitoitusperiaatteita ja on syvyydeltään selkeästi alle tyypillisten mitoitusarvojen. Tee se huomautus kirjallisesti ja pyydä tältä juridisesti vastuulliselta taholta jonkinlaista kirjallista vastausta siitä, mihin mitoitus perustuu.

"maalämmittää" -kehotti laittamaan loggauksen käyntiin. Vielä parempi olisi se NIBEn OnLine liittymä. Siitä jäisi jonkinlainen "virallinen" dokumentti mahdollisesti myöhemmin tarvittavaan asian selvittelyyn.

[maalämmittää]

^maalämmittää,
5) tarkennatko tuota loggaus-asiaa. Miten tieto välittyy logintutkijalle ja päätteelleni?

USB - muistitikun välityksellä manuaalisesti.

[stts]

10-11) Listaisitteko NE avaintiedot, jotka tulee aina ottaa huomioon yleisissa MLP:n mitoitusperiaatteissa, että pystyn pyytämään tarkentavaa tietoa mitoituksesta ja sen oikeaoppisuudesta talotoimittajalta.

Ja miten mitoitusprosessin tulisi edetä, eli onko kohde/olosuhteet-pumppu-kaivo vai kohde/olosuhteet-kaivo-pumppu, sekä mitä dokumentteja maalämpöjärjestelmästä pitäisi jäädä minulle lopulta haltuuni?

EDIT: lisäsin liitteeki talotoimittajalta saamani energialaskelman ja poraajalta kaivon pöytäkirjan. Maalämpötoimituksen suhteen minulla on ollut sopimussuhde vain talotoimittajaan (osa-alueet talotoimittajan alihankintaa).

Liitteistä maallikon huomioni:
-energialaskelmassa aktiiviseksi poraussyvyydeksi on määritelty 138m, mutta porausraportin mukaan toteuma on 148m-34m=114m aktiivisyvyyttä?


Kiittäen,
stts

[tomppeli]

Sinun ei tarvitse olla se joka tietää.
Vastuullinen on se taho, joka toimitti sinulle talon.
Pyydä vain tieto siitä, mihin mitoitus perustuu ja mikä taho laati mitoituksen.
Talon toimittaja / myyjä on se ainoa yhteyshenkilö, jonka kanssa kannattaa asioida.
Sinulla riittää, kun sinulla on jotain faktaa siitä, että kaivo ei ole riittävän syvä, jos näin osoittautuu olevan.
Sen osoittamiseen Niben online liittymä olisi hyödyllinen.
Jos sinulla ei ole mitään yleisesti hyväksyttävissä olevaa dokumenttia asiasta, olet heikoilla, kun yrität todistella, että kaivo on liian pieni.
Siitäkään sinulla ei vielä ole varmuutta, että kaivo ei olisi riittävä, siksi pitäisi mennä se yksi talvi.

[tomppeli]

Laitoit kuvat mitoitusasiakirjasta.
Siinä kiinnitin huomion siihen, että
Tilojen lämmityksen tarve olisi 18299 kWh/a,
- josta käyttöveden osuus 4500 kWh/a.

Talosi lämpiäisi vuoden 13799 kilowattitunnilla.
Siihen on aika vaikeata päästä, pitäisi olla poikkeuksellisen hyvin lämpöeristetty rakennus.
Jos lämmitystarve olisikin tuo 18299 kWh/a, tarvittaisiin silloinkin laskentaohjelman mukaan noin 166 aktiivimerin syvyinen energiakaivo.

[stts]

Tiedustelin talotoimittajalta A lisätietoja mitoitusarvoista johon porattu lämpökaivo perustuu ja sain seuraavanlaisen vastineen:


"Hei, maalämpömitoitukset tehdään aina laitteistotoimittajan mitoitusohjelmalla. Mitoituksessa meillä on periaate että kaivoja ei koskaan mitoiteta liian tarkalle, mitoitetaan mieluummin yli kuin ali. Katoin mitoituksen lähtötiedot teidän kohteessa ja hyvältä näyttää.

Energiatodistuksessa laskennallinen lämmityksen tehontarve on 4,45 kW ja mitoitus on ajettu lämmityksen tehontarpeella 6,5 kW. Eli varmuutta on reilusti mukana. Tehontarpeella ja pumppuvalinnalla on suurin vaikutus kaivosyvyyteen ja ne näyttää olevan kunnossa.

Raportin mukaan kaivossa oleva vesipinta on ollut 34 metrissä. Tuo vesipinta on mittaushetken tulos joka mitattu porauspäivänä. Todellinen vesipinta on hyvin todennäköisesti ylempänä kun kaivo täyttyy hiljalleen. Juttelin asiasta myös toimittaja B:n kanssa ja tämä oli myös heidän näkemys asiaan.

Tarkastelin mitoitusta myös siltä kantilta että vesipinta ei ole noussut ja aktiivisyvyys alkaisi 34 metristä. Myös sillä tarkastelulla mitoitusohjelmisto näyttää vihreää, eli en olisi huolissaan kaivosyvyyden suhteen, sen verran hyvin on varmuutta mitoituksessa."


Tarkennuksena, että porakaivotoimittaja B on porannut lämpökaivon talotoimittaja A:n - eli pumpputoimittajan mitoituslaskelman perusteella. Edelleen minua häiritsee ristiriita mitoituslaskelman ja porausraportin välillä: A:n/pumpputoimittajan laskelmassa lämpökaivon aktiivinen poraussyvyys on ilmoitettu 138m ja toimittaja B:n porausraportissa kaivon kokonaissyvyys on 148m (138+10m), josta aktiivisyvyyttä on vain 114m kun vedenpinta maanpinnasta on 34m syvyydessä. Kokonais poraussyvyys ja aktiivinen poraussyvyys liene kaksi täysin eri asiaa?

[tomppeli]

Aktiivinen syvyys on se metrimäärä kaivossa, jossa keruuputkitus on aina veden ympäröimänä.
Kokonaissyvyyshän on metrimäärä maan pinnalta kaivon pohjalle.

Mikähän mahtoi olla energiatodistuksessa
- Rakennuksen lämmitysenergian tarve vuodessa kWh (18299 kWh)?
- Oliko eneriatodistuksessa lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvittavan lämpöenergian määrä (4500 kWh)?

[euroshopperi]

Aikaisemmin oli, että kalliossa on 136 m ja teräsputkea tuli saveen 12 m. Tuosta saa ehkä sitten arvioida, että aktiivisia metrejä on tuo kallion 136 m, eikä sen määrä muutu. Pumpun mainitsit olevan osatehoiseksi mitoitetun. On hyvä, jos talon toimittaja lupaa, että on tullut hieman ylimitoitettu kaivo pohjois karjalaan vielä osatehoiseksi mitoitettuna. Talon toimittajahan sanoi, että lämmityksen tehontarve on vain 4,45 kW. Onko tuo sitten se osateho tarve? 60-80% ehkä.

No voihan tuossa vielä toivoa, että vesi nousee ylös asti. Saven lämmönjohtokyky on n. 2 , jota siis 12 m ja kallio saattaa olla vaikka 3,4 johtokyvyllä 136 m. Saisikohan tuosta jo riittävän? Jos vaikka veden pinnan saisi 2 m:iin, niin mitä sanoo laskelma?