Tervetuloa joukkoomme Maalämpöfoorumille.!
Vastaan nyt lähinnä tuohon kysykseesi:
1) ollaanko maalämpötyypin (osatehoinen), pumpun ja kaivon mitoituksessa ns kartalla?
Laskelma näyttäisi tältä:
Talo ”stts” JOENSUU (Pohjois-Karjala)
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ
- Talo: Lattialämmitys, 22 C, 140 m2, 364 m3, 5,72 kW 20 358 kWh
YHTEENSÄ 5,7 kW 20 358 kWh
- Josta johtumisvuodot 4,18 kW 15 998 kWh
- Josta ilmanvaihdot 1,13 kW 3 199 kWh
- Josta vuotoilmat 0,41 kW 1 161 kWh
- Josta lämmönsiirtokanaali 0,00 kW 0 kWh
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: ( Lattialämmitys +34 C max )
• Kiinteistö, 140 m2, 364 m3 4,9 COP 5,05 kW 20 358 kWh
- Lämmin käyttövesi 2,6 COP 0,68 kW 6 000 kWh
- Yhteensä 4,1 SCOP 5,7 kWh 26 358 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -660 kWh 0,14 kW 25 698 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 25 698 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää 0 kWh 0,00 kW 25 698 kWh
Maalämpöpumpulla tuotetaan 5,7 kW 25 698 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho 5,7 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho, ( Optimiteho ) 6,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka -37 C
▪ Maasta kerätään ( 4,1 COP) 4,8 kW 19 373 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä 6 325 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä (pumpun käyttösähkö + vastuslämmitystä 0 kwh) 6 325 kWh
Tarvitaan 225 aktiivimetrin lämpökaivo. Keruun virtaus oltava vähintään 0,36 l/s.
Kaivon aktiivisyvyydellä tarkoitetaan sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputkisto on aina veden ympäröimänä.
Alla keruupiirin painehäviö sileäseinämäisille keräinputkille:
• Kaivon painehäviö 0,36 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla, Δt = 3,3 K 0,35 bar (35 kPa)
...
Pumpun lämmitysteho pitäisi olla riittävä lämmittämään taloa ja luultavasti riittää käyttövedellekin.
Käyttöveden varaajatilavuus voi osoittautua pieneksi, varsinkin, kun lapset tulevat teini-ikään.
...
.. maalämpöporakaivo 148m, josta savi 0-12m ja kallio 12-148m, vedenpinta 34m syvyydessä (eli aktiivisyvyys 114m?)..
Kaivon syvyys on selvästi liian pieni.
Jos aktiivisyvyyttä on noin 120 metriä, tulee kaivometrille lähes kaksi kertaa normaalia suurempi lämpökuorma.
Kaivo voi mennä kovana pakkastalvena jäähän.
Ainakin se menee kovin kylmäksi, ellei sitten sattuisi paikkallinen kallio olemaan tyypillista paremmin lämpöä johtavaa kivilaatua.
Myöskin kaivon läpi virtaava pohjavesi pelastaisi tilanteen.
Ensimmäinen pakkastalvi kertoo sitten kaivon ominaisuuksista.
Seuraa kaivosta tulevan ja sinne palaavan maakiertonesteen lämpötiloja.
NIBEn OnLine liittymä olisi varmaakin nyt paikallaan.