Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?  (Luettu 17521 kertaa)

Poissa vuosikerta1950

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 26
  • Maalämpöfoorumi
MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« : 28.11.17 - klo:21:31 »
Hei porukalle. Olen herännyt ja kerännyt vähän tietoa.
Olisto nyt jo tullut aika 2020-luvulle. Viimeistään tuolloin maalämpöpumput jäävät historiaan. Kerätäänkö kesällä lämpöä ja käytetään se talvella? Määlämpöpumpun laittoi naapurini jo 1970-luvun lopulla, puutarha maa-asennuksena. Nyt hän uusi pumpun. Oli kuulemma mennyt useampi pumppu ajan saatossa. Tuolloin se oli uutta täällä Suomessa, naapurimaassa Ruotsissa ihan yleistä tuolloin. Ovathan maalämpöpumppusysteemit olleet toimivia ja hyvin suosittu jo lähes 40 vuoden ajan.

Ajattelin rakentaa ensi kesänä.
1.  ;) Olen suunnitellut että laitan poistoilmalämpöpumpun, sillä saisin tarvittavan kuuman käyttöveden. Lattialämmitykseen maa-akusta tuleva lämmin neste riittäisi ja sen nesteen kierrättämiseen tarvitsen ainoastaan kietoveripumpun. Samaa kietoveipumppua voisin käyttää kesällä akun lataamiseen.

2.  :( Jos laittaisin Enervent kotilämpö-systeemin, niin tuolloin lattiaputkitukselta säästyisi, ilma johdettaisiin huoneisiin kanavia pitkin. Olis aika helppo ja halpa ratkaisu.

Laskelmissani sähkön kulutus olisi aika vähäistä.

Tällainen on suunnitelmani.
::) Olisiko tässä uusi aika koittanut :-[

ps. Nyt kun lapset ovat lentäneet maailmalle, niin meille kahdelle riittäisi pienempikin tupa.
Pieni tupa---pienet menot.



Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #1 : 29.11.17 - klo:05:05 »
Hei porukalle. Olen herännyt ja kerännyt vähän tietoa.
Olisto nyt jo tullut aika 2020-luvulle. Viimeistään tuolloin maalämpöpumput jäävät historiaan. Kerätäänkö kesällä lämpöä ja käytetään se talvella? Määlämpöpumpun laittoi naapurini jo 1970-luvun lopulla, puutarha maa-asennuksena. Nyt hän uusi pumpun. Oli kuulemma mennyt useampi pumppu ajan saatossa. Tuolloin se oli uutta täällä Suomessa, naapurimaassa Ruotsissa ihan yleistä tuolloin. Ovathan maalämpöpumppusysteemit olleet toimivia ja hyvin suosittu jo lähes 40 vuoden ajan.

Ajattelin rakentaa ensi kesänä.
1.  ;) Olen suunnitellut että laitan poistoilmalämpöpumpun, sillä saisin tarvittavan kuuman käyttöveden. Lattialämmitykseen maa-akusta tuleva lämmin neste riittäisi ja sen nesteen kierrättämiseen tarvitsen ainoastaan kietoveripumpun. Samaa kietoveipumppua voisin käyttää kesällä akun lataamiseen.

2.  :( Jos laittaisin Enervent kotilämpö-systeemin, niin tuolloin lattiaputkitukselta säästyisi, ilma johdettaisiin huoneisiin kanavia pitkin. Olis aika helppo ja halpa ratkaisu.

Maalämpö on tällähetkellä ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto uudistaloissa eikä ole jäämässä historiaan vielä pitkään aikaan. Ja siihen on syynsä. Muutama uutinen:

Maalämmöstä nauttiva pientalonomistaja ei vaihtaisi lämmitysjärjestelmää mistään hinnasta
Maalämpö kiilaa suosituimmaksi lämmitystavaksi uudistaloissa
Maalämpöpumppu raivaa tieltään vanhoja öljykattiloita

60% uudisrakentajista ei ole väärässä. Täytyy kuitenkin huomioida että maalämpöä ei voi edes jokapaikkaan rakentaa.




1. Poistoilmalämpöpumppu ottaa vain talteen energiaa joka rakennukseen on jo tuotu jollain muulla tapaa. Samoin tekee ilmanvaihtokone ilman rikkoutuvaa kompressoria. Lämpö mitä poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen on peräisin esim. maalämmöstä (patterit/lattia), takka, sähkö (lattia/patteri) tai vaikkapa ilmalämpöpumpusta. Kuitenkin jostain energia täytyy tuoda taloon ja poistoilmalämpöpumppu ei sitä taloon tuo mitenkään. Moni poistoilmalämpöpumpun haltija vaihtaa laitteitaan maalämpöpumppuun koska talvella tyypillisesti poistoilmalämpöpumppu
 vaatii reilusti sähköä kaverikseen jotta tupa pysyy lämpöisenä.
Tässä esim yksi keskuteluketju aiheesta: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25763.0.html

2. Ilmanvaihto on huono lämmönsiirtäjä. Tarvitaan joko tavattoman kuumaa ilmaa tai sitten huomattavan suuri ilmanvaihdon taso. Jos ilmanvaihdon taso on suuri niin tällöin myös harakoille menee väkisin paljon energiaa. Jos tarvitaan kuumaa ilmaa niin tällöin mikään lämpöpumppu ei toimi enää optimaalisesti oli se siten ilmanvaihtokoneessa tai missä tahansa muualla.

Missään nimessä ei kannata jattää vesikiertoista lattialämmitystä asentamassa. Jos tänne vaikka tulee noita arabeja vielä lisää ja tuo mukanaan kamelit ilmaston muutoksen myötä (ei kai) niin voi sitten poltella hätätilassa vaikka jonkinsortin polttimessa kamelin pskaa... Jos nuo jättää asentamatta niin tällöin on yleensä varsin sidottu ostosähköön jossain määrin.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa vuosikerta1950

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 26
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #2 : 29.11.17 - klo:23:06 »
Oletin kirjoittavani jotenkin oikein. En sanonut että maalämpö olisi jäämässä historiaan? -päinvastoin, lisääntyy rajähdysmäisesti.

Esittämäsi linkit menivät kaikki 3 kpl ylen uutisten (historiaa) sivuille. Minulle on tullut vahva uskomus ja vuosien tuntuma ko. artikkeleihin, että melkein aina niiden takana on jokin taho joka saa ns.”suojelurahaa” kun esitätte näin? Ei niissä mitään pahaa tai väärää ole, mutta tapa joilla ne tuodaan ison yleisön tietoisuuteen helposti vääristää tietoa. Aina tällaisia artikkeleita pitää silmäillä kriittisesti.

Olettaisin että olet nuori itsenäinen tulevaisuuteen katsova, vai erehdynkö?  -tai sitten olet töissä maalämpöpumppuja myyvässä yrityksessä? – siinä tapauksessa ymmärrän sinua!
Onhan sinulla paljon kirjoituksia Foorumissa.

Mainitsemasi linkki,  lampopumput.info/foorumi/,  ”mitä Nibe 410P jälkeen”, osio ei oikein minulle valjennut?

Poistoilmalämpöpumppu
tuntuu olevan sinulle kuin punainen vaate härälle-miksi.?  Lainaus:”Lämpö mitä poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen on peräisin esim. maalämmöstä (patterit/lattia), takka, sähkö (lattia/patteri) tai vaikkapa ilmalämpöpumpusta. Kuitenkin jostain energia täytyy tuoda taloon ja poistoilmalämpöpumppu ei sitä taloon tuo mitenkään. Moni poistoilmalämpöpumpun haltija vaihtaa laitteitaan maalämpöpumppuun koska talvella tyypillisesti poistoilmalämpöpumppu vaatii reilusti sähköä kaverikseen jotta tupa pysyy lämpöisenä” ??
Voi hyvänen aika, eihän sillä tosiaankaan taloa lämmitetä, mainitsin saavani sillä kuuman käyttöveden. Kyllä talossa pitää olla ilmastointilaite kumminkin.

Kyllähän tuo laittamasi kuvaaja on ihan ok.
Minä kylläkin panostaisin uuteen ajatteluun, vanhaa saa tilaamattakin.
Sanonta: "Sutta tulee, mutta tuleepa nopeasti".
(Kirjoituksessani tarkoitin "kiertovesipumppua" - sanat olivat väärin kirjoitettuja.)
Kiitos.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #3 : 30.11.17 - klo:00:19 »
Oletin kirjoittavani jotenkin oikein. En sanonut että maalämpö olisi jäämässä historiaan? -päinvastoin, lisääntyy rajähdysmäisesti.

Ymmärsin sitten tekstisi väärin.

Esittämäsi linkit menivät kaikki 3 kpl ylen uutisten (historiaa) sivuille. Minulle on tullut vahva uskomus ja vuosien tuntuma ko. artikkeleihin, että melkein aina niiden takana on jokin taho joka saa ns.”suojelurahaa” kun esitätte näin? Ei niissä mitään pahaa tai väärää ole, mutta tapa joilla ne tuodaan ison yleisön tietoisuuteen helposti vääristää tietoa. Aina tällaisia artikkeleita pitää silmäillä kriittisesti.

Ok. Eli Ylen propagandaa. Allekirjoitan tuo kyllä ja voin todeta että moni Ylen juttu kuvastaa turhankin paljon artikkelin kirjoittajan omaa mielipidettä. Sattuivat vain ensimmäiset uutiset näin parin kolmen minuutin pläräämisellä silmiin ja mielestäni niissä ei ole mitään mikä herättää epäilyksiä.

Laitetaan sitten myös jotain muuta.

Lainaus
Pientalon lämmitysjärjestelmien vertailu
Lehtikangas, Tuulia (2009)

Tämän opinnäytetyön aiheena oli vertailla kolmen eri lämmitysjärjestelmän kannattavuutta Luvialle vuosina 2008-2009 rakennettavaan pientaloon käyttäjän näkökulmasta pitkällä aikavälillä. Kyseisiksi aikajaksoiksi valittiin 15 ja 25 vuotta. Opinnäytetyön aihevalinta perustui haluun saada objektiivinen vertailu lämmitysjärjestelmien välillä, koska kyseinen kohde rakennetaan itselle. Tarkastelu haluttiin kohdistaa erityisesti järjestelmien eroavaisuuksiin. Lähtökohtana oli, että pientalo halutaan rakentaa energialuokaltaan A-luokan taloksi, joka luonnollisesti tulee laskemaan pientalon käyttökustannuksia. Vertailtaviksi lämmitysmuodoiksi valittiin maalämpö, puulämmitys ja osittain varaava sähkölämmitys+aurinkolämpö. Valintojen perusteina oli mielenkiinto erilaisia lämmitysjärjestelmiä kohtaan. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin yleisellä tasolla kunkin järjestelmän elinkaariedullisuutta, ympäristöystävällisyyttä, huollon tarvetta sekä käyttömukavuutta ja luotettavuutta. Järjestelmien nykytilannetta tai historiaa käsiteltiin myös teoreettisessa osuudessa. Teoreettiseen osuuteen kuului myös lämmitysjärjestelmien toiminnat kaavioina ja selostuksina. Näiden lisäksi valittiin jokaiselle järjestelmälle tarvittavat laitteet ja selvitettiin kyseisten laitteiden hinnat, joista saatiin selville järjestelmien investointikustannukset. Opinnäytetyön laskennallinen osuus koostui investointikustannusten, huolto- ja korjauskustannusten, sekä käyttökustannusten laskennasta. Huomioon otettiin myös energian hinnan nousu ja korot. Laskennoissa tarkasteltiin myös lämpöhäviöitä ja hyötyenergioita. Näistä saatiin yhteenveto, mitä jokainen järjestelmä kaiken kaikkiaan tulee maksamaan eri aikaväleillä.
Opinnäytetyön tuloksena työn tekijä suosittelee valittavaksi lämmitysjärjestelmäksi maalämpöä. Lopputulokseen eniten vaikutti maalämmön taloudellisuus, kuten myös järjestelmän vaivattomuus tuki valintaa.

Lainaus
Tekijä: Joni Toppinen
Opinnäytetyön nimi: Lämmitysjärjestelmien vertailu pientalossa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä vertailu pientaloissa usein käytettävistä lämmitysjärjestelmistä ja niiden kustannuksista. Kaikkien järjestelmien kulutuksen laskemisessa käytettiin nykyarvomenettelyä, jolla saadaan laskettua todellinen arvo tulevaisuudessa tietyllä aikavälillä. Laskenta-aikana vertailussa käytettiin 20:tä vuotta. Kohteeseen mitoitettiin ja suunniteltiin lattialämmitysjärjestelmä CADSsuunnitteluohjelmalla. Lämmitysjärjestelmille laskettiin niiden investointikulut käyttäen LVI-Dahlin sekä Areva Solarin ja taloon.com sivuston hinnastoja. Käyttökulut laskettiin käyttämällä Motivan sivuilla olevaa pientalon lämmitystapojen vertailulaskuria. Edullisimmat järjestelmät vertailussa käyttökustannuksiltaan olivat maalämpö ja
ulkoilma-vesilämpöpumppu yhdistettynä tulisijaan tukilämpönä. Kolmanneksi edullisin vaihtoehto oli poistoilmalämpöpumppu myös yhdistettynä tulisijaan tukilämmitysmuotona.
Maalämmön käyttökulut olivat selkeästi edullisimmat, ja kahdella seuraavalla kulut olivat käytännössä samat laskenta-ajan jälkeen. Maalämmön alkuinvestointi on suurempi kuin ulkoilma-vesilämpöpumpulla tai poistoilmalämpöpumpulla, mutta käyttökustannukset ovat edullisemmat paremman hyötysuhteen ansiosta. Suora sähkölämmitys yhdistettynä ilmalämpö-
pumppuun ja tulisijaan tukilämmitysmuotoina oli kokonaiskustannuksiltaan myös varteenotettava vaihtoehto, alhaisemman investointikustannuksen ansiosta

Sähkölämmitys oli käyttökustannuksiltaan kallein vaihtoehto vertailussa. Suoran sähkölämmityksen alkuinvestointi on kaikista pienin, mutta käyttökulut olivat
vertailussa olleista järjestelmistä toiseksi suurimmat. Tästä opinnäytetyöstä on hyötyä myös muihin vastaaviin pientalokohteisiin joissa pohditaan lämmitysjärjestelmän uusimista tai vaihtamista erilaiseen.
 

jatkuu.... liian pitkä viesti....
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #4 : 30.11.17 - klo:00:52 »
jatkuu...

Lainaus
Pientalon maalämpöjärjestelmän kulutuksen vertailu sähkölämmitykseen
Keränen, Ossi (2016)

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia maalämpöä ja sitä hyödyntävää lämmitysjärjestelmää. Työssä tutkittiin kohderakennusta, jolle tehtiin sähkönkulutusvertailu ennen maalämmön käyttöä ja käyttöönoton jälkeen. Tavoitteena oli laskea maalämmöllä toteutuneet säästöt käyttöönotosta helmikuuhun 2016 mennessä sekä takaisinmaksuaika järjestelmälle ja kaikille muutoksille. Pyrkimyksenä oli selvittää maalämmön todellinen taloudellinen hyöty sähkölämmitykseen verrattuna. Työssä tutkittiin maalämmön hyötyjä ja haittoja sekä käytiin läpi eri lämmönlähteet. Lämmitysjärjestelmästä selvitettiin maalämpöpumppujen toimintaperiaate ja lämmönkeruupiiriin liittyviä asioita. Lisäksi tutkittiin lämpöpumppumallien eroja.

Työssä oli tutkimuskohteena pientalo, jossa on kaksi asuntoa. Rakennuksen asuinpinta-ala on yhteensä 139 m2. Rakennukseen on tehty lämmitysjärjestelmän muutos sähkölämmityksestä maalämpöön vuonna 2011. Lisäksi toiseen asuntoon on tehty patteri- ja putkiremontti, jotta maalämpö on saatu käyttöön vuonna 2013. Sähkönkulutusvertailu tehtiin ennen maalämpöjärjestelmän käyttöönottoa viikon välein itse kerättyjen sähkönkulutuslukujen mukaan. Maalämpöjärjestelmän käyttöönoton jälkeen on asennettu etäluettavat mittarit, joiden avulla sähkönkulutustiedot on saatu päivän tarkkuudella. Järjestelmälle tehtiin lyhyen jakson ajan mittauksia, joiden avulla lämpöpumpulle laskettiin myös lämpökerroin.

Sähkönkulutukseen on vaikuttanut useita tekijöitä, jotka täytyi huomioida vertailua tehtäessä. Toisessa asunnossa on varaava takka, jonka käyttömäärä on muuttunut maalämmön käyttöönoton jälkeen. Lisäksi vertailussa on huomioitu käyttösähkön määrä ja vertailuvuosien lämmitystarveluvut sekä niiden normitus. Maalämpöjärjestelmä otettiin myös käyttöön ensin vain toisessa asunnossa. Vertailun mukaan lämmitysjärjestelmän muutoksella on huomattavat vaikutukset rakennuksen lämmityskuluihin. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä tehty arvio takaisinmaksuajasta on tähän mennessä saatujen säästöjen mukaan onnistunut. Säästöä maalämmöllä kertyy vuoden aikana noin 2930 euroa, kun sähkönhinta on 0,12 €/kWh. Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi laskettiin vähän yli kahdeksan vuotta. Toisen asunnon putki- ja patteriremontti mukaan laskettuna takaisinmaksuajaksi saatiin noin 10,8 vuotta. Saadut tulokset olivat odotettuja ja onnistuneita.

Lainaus
OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN
KUSTANNUSVERTAILU
Sakari Autio


Työn tavoitteena oli selvittää halvin lämmitysjärjestelmä 20 vuoden käyttöajalla kohteeseen, joka on suunniteltu eristemäärältään nykyisten minimivaatimusten mukaisesti. Kohteen lämmitettävä pinta-ala on 162 neliömetriä ja keskimääräinen huonekorkeus 3,0 metriä. Tämän opinnäytetyön laskelmat perustuvat Tornion alueen hintoihin, mutta ne ovat vertailukelpoisia myös muihin kohteisiin Lapin läänin alueella, jotka ovat lämmitettävän kuutiotilavuuden suhteen lähellä samaa kuin kyseisessä kohteessa. Myös eristyskyvyn täytyy olla sama. Kustannuslaskelmissa on otettu huomioon käyttö- ja huoltokustannukset 20 vuoden ajalla, lainan korkokulut ja energian hinnan nouseminen. Tulokseksi saatiin, että maalämpö on vertailtavista lämmitysjärjestelmistä halvin, riippumatta siitä rakennetaanko järjestelmä velkarahalla vai ei.

MT selvitti edullisimman lämmitysmuodon – näin maalämpö, puupelletti ja ilmalämpöpumppu pärjäsivät


jatkuu...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #5 : 30.11.17 - klo:00:55 »
jatkuu...

Lainaus
Lämmitysmuotojen vertailu pientaloissa

Insinöörityön tarkoituksena on tutkia eri lämmitysmuotojen käyttöä ja arvioida kustannuksia laskennallisesti ottaen huomioon investointi-, käyttö- ja huoltokustannukset. Tarkastelussa arvioidaan yleisimpien lämmitysmuotojen, kuten kaukolämmityksen, pellettilämmityksen, maalämmön ja sähkölämmityksen, lisäksi aurinkokeräinjärjestelmää, takkalämmitystä ja lämpöpumppusovelluksia. Työssä arvioidaan myös kokonaiskustannuksiin vaikuttavien tekijöiden, kuten korkotason ja energian ostohintojen muutoksien vaikusta kannattavuuslaskelmiin. Energiamuotojen vertailussa tarkasteltiin 160m2 omakotitalon lämmitysratkaisuja. Energiankulutus mallinnettiin tekemällä energiaselvitys kohteeseen.

Itse työ löytyy täältä:
lopputyö
KTS Kuva http://i.imgur.com/8rkBIkf.png (en saa foorumille laitettua kuvaa, jostain syystä koko forum tökkii)

..jatkuu...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #6 : 30.11.17 - klo:01:29 »
Olettaisin että olet nuori itsenäinen tulevaisuuteen katsova, vai erehdynkö?  -tai sitten olet töissä maalämpöpumppuja myyvässä yrityksessä? – siinä tapauksessa ymmärrän sinua!
Onhan sinulla paljon kirjoituksia Foorumissa.

Nuori, toivottavasti (30-40 välissä mennään). Menneisyyteen ei ainakaan kannata vilkuilla. En ole töissä rakennus tai energia-alalla enkä mitenkään sidoksissa lämpöpumpuihin tms.

Mainitsemasi linkki,  lampopumput.info/foorumi/,  ”mitä Nibe 410P jälkeen”, osio ei oikein minulle valjennut?

Poistoilmalämpöpumppu
tuntuu olevan sinulle kuin punainen vaate härälle-miksi.?  Lainaus:”Lämpö mitä poistoilmalämpöpumppu ottaa talteen on peräisin esim. maalämmöstä (patterit/lattia), takka, sähkö (lattia/patteri) tai vaikkapa ilmalämpöpumpusta. Kuitenkin jostain energia täytyy tuoda taloon ja poistoilmalämpöpumppu ei sitä taloon tuo mitenkään. Moni poistoilmalämpöpumpun haltija vaihtaa laitteitaan maalämpöpumppuun koska talvella tyypillisesti poistoilmalämpöpumppu vaatii reilusti sähköä kaverikseen jotta tupa pysyy lämpöisenä” ??
Voi hyvänen aika, eihän sillä tosiaankaan taloa lämmitetä, mainitsin saavani sillä kuuman käyttöveden. Kyllä talossa pitää olla ilmastointilaite kumminkin.

Kyseisessä ketjussa pohditaan nopeasti kerrottuna "Mitä sitten kun poistoilmalämpöpumpusta aika jättää". Jos olisit lukenut ketjua niin olisit huomannut että monella on kiikarissa maalämpö kun poistoilmalämpöpumpun kanssa aika on tullut tutuksi ja se heikkoudet on tullut nähtyä. Omasta tuttavapiiristä löytyy myös näitä ja eniten harmittaa niitä joilla on varsin uusi talo, vastukset lattiassa ja PILP, esim Nilan. Vesikiertoisen lämmityksen omaavat voivat kammeta PILPin mäelle kun sen elikaari alkaa olemaan lopussa (Esim NIBE 410P:stä menee kompressori usein jossain 7-8v kohdilla ja toisen kerran sen porsiessa menee sitten jo usein koko kone vaihtoon)

Tuttavapiiristä myös löytyy paljon sellaisia jotka ovat suhtautuneet epäilevästi maalämpöön. Vasta kun heille on tullut omakohtaista kokemusta niin se on lopullisesti poistanut heidän silmiltää suomut. Osa on saneeraajia ja osa uudisrakentajia.

Itse olen asunut nyt rakentamassani talossa noin kolme vuotta. Kun suunnittelin talon rakentamista niin yksi kriteeri oli tuolloin edulliset asumiskustannukset. Sähkölaskut ovat osoittaneet että valinnat eivät ole menneet ainakaan ihan mettään. Toki jollekin yksi tärkeä kriteeri saattaa olla rakentamiskustannukset. Itse ajattelin että maksan mieluummin pankille kuin sähköyhtiölle. Toisessa vaihtoehdossa  maksaminen loppuu aikanaan ja toisessa se jatkuu hamaan tappiin saakka.

Kyllä jokaisessa talossa tarvitaan ilmanvaihtokone. Ilmanvaihtokoneen pääasiallinen tehtävä on vaihtaa taloon tulevaa ilmaa, ottaa siitä lämpöä talteen sekä lämmittää talteenotetulla lämmöllä tuloilmaa. Jossain vaiheessa, riippuen tuloilman lämpötilasta poistoilmasta loppuu energia kesken jotta sillä voitaisiin enää edes lämmittää asuntoon tuleva ilma. Hyvän hyötysuhteen koneella tuo menee tyypillisesti jossain 0 - -5 pakkasasteen tietämillä jos tuloilman alin lämpötila on jossain 16-17 asteen korvilla ja joka on vielä asumismukavuudelle hyvä. Tästä eteenpäin tarvitaan jotain lisäenergiaa jo siihen että tuloilma saadaan pidettyä halutussa lämpötilassa. Lisäenergia on yleensä peräisin sähköverkosta. Tässä tilanteessa ei myöskään poistoilmalämpöpumpulla ole mitään annettavaa käyttöveteen tai lämmitykseen joten se tehdään sähköllä. Jäteilma ei myöskään voi mennä määrättömän paljon pakkaselle koska sitten tulee erilaiset jäätymisongelmat veden jäätyessä joko höyrystimeen tai lto kennolle jonnekin. Tämä on koneen toimintaperiaattesta ja tyypistä paljon kiinni.

Jäteilmassa on toki "käyttämätöntä" potentiaalia lämmityskauden ulkopuolelle. Eli se energiamäärä mikä sisältyy huoneilman ja alimman mahdollisen jäteilman väliin lämmityskauden ulkopuolla. Käyttöveteen ei kuitenkaan määräänsä enempää energiaa saa tuupattua ja lisäksi se vaatii aina kompressorin käymisen.
[/quote]

Minä kylläkin panostaisin uuteen ajatteluun, vanhaa saa tilaamattakin.
Sanonta: "Sutta tulee, mutta tuleepa nopeasti".
(Kirjoituksessani tarkoitin "kiertovesipumppua" - sanat olivat väärin kirjoitettuja.)
Kiitos.

Onko sinulla itsellä kokemusta maalämmöstä? Hankintahintako siinä arveluttaa?

Olettaisin etta tarkoitat tässä maks muutaman sadan metrin maapiiriä jonka lämmönsiirtoneste kiertäisi pelkän kiertovesipumpun avustuksella ilmanvaihdon esilämmityspatterin kautta takaisin maahan?

Asiasta on täällä www.lampopumput.info paljon keskustelua mm. TÄSSÄ. ja olen sinne jonnekkin linkittänykin tutkimuksia yms aiheesta. Jotta ko värkistä saa etua lämmityskäytössä täytyy lämpötilan olla alhaisempi kuin mitä ilmanvaihtokone saa jäteilmasta talteen. ts. >-5 sekä kiertovesipumpun tehon pitää olla pienempi kuin mitä tarvittaisiin lämmitystehona ilman kiertovesipumppua. Jos tuota pyörittelee kesällä voi sillä saada hiukan viilennystä aikaiseksi jos pumppu käy kokoajan. Teho kuitenkin varsin rajallinen maaperän korkean lämmön takia.

Jos hiukan lennokkaampaan juttuun haluaa lähteä mukaan niin sitten kannattaa tutustua tähän: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,25622.0.html

« Viimeksi muokattu: 30.11.17 - klo:12:37 kirjoittanut fraatti »
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa vuosikerta1950

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 26
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #7 : 30.11.17 - klo:23:55 »
Fraatille ;)
Nuo opinnäytetyöt kyllä puoltavat maalämpöä, ihan oikein.

Olet oikeassa noitten poistoilma lämpöpumppujen osalta.

Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta maalämmöstä, hankintahinta arveluttaa.

Olit jo 2015 kirjoittamassa foorumiin mm. ” oma iv kone on vienyt 1.1 - 16.1 28,5 kWh” jne. Oli tosi painavaa tekstiä ja uskoisin olevan myös oikeaa, sillä sinulla on omakohtaista kokemusta.

Sanoit että ”itse olen asunut nyt rakentamassani talossa noin kolme vuotta”. Nostan hattua. Tästä ja muusta tietämyksestäsi, joten voin vain ihailla sinua ja vielä nuoresta iästäsi huolimatta ennätät vaikka mihin.

Noista linkeistäsi pääsi moneen mielenkiintoiseen projektiin. Oli mm. autotallin lämpiäminen likavesillä, paalutuksia talon alle yms. oivalluksia.

Onko sinulla tai jollain toisella tietoa noiden oivallusten toteutuksista ja todellisista käytöistä? Mielenkiintoisia.

Ajattelin tosiaan ns. maa/vesi-akkua. Nyt kun lueskelin noita juttuja niin aloin miettiä omaa kantaani aiempaan näkemykseeni todella. Linkki myös löytyi Kanadasta, jossa kokeillaan kesänlämmön varastointia kallioon. https://www.dlsc.ca/  toimii myös toisinpäi, talvella siirretään kylmää  kallioon, josta kylmän voi käyttää kesällä maatilalla maidon jäähdytykseen.

että tällai.

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #8 : 01.12.17 - klo:04:16 »
Onko sinulla tai jollain toisella tietoa noiden oivallusten toteutuksista ja todellisista käytöistä? Mielenkiintoisia.

Ajattelin tosiaan ns. maa/vesi-akkua. Nyt kun lueskelin noita juttuja niin aloin miettiä omaa kantaani aiempaan näkemykseeni todella. Linkki myös löytyi Kanadasta, jossa kokeillaan kesänlämmön varastointia kallioon. https://www.dlsc.ca/  toimii myös toisinpäi, talvella siirretään kylmää  kallioon, josta kylmän voi käyttää kesällä maatilalla maidon jäähdytykseen.

että tällai.

Sanonta yksinkertainen on kaunista pätee myös usein näiden pellepeloton viritysten kanssa. Itse maalämmöllä tuotettu energia on jo niin halpaa että sen kanssa oikein mikään "viritys" ei kannata rahallisesti. Ei aurinkosähkö, aurinkolämpö eikä oikein puiden polttaminenkaan lyö palkoille. Myös lämpöakut vaativat laitteet energian lataamiseen sekä purkamiseen.

Ylipäätään lämpöakussa on sellainen ongelma että sellaisessa lämpötilassa energiaa ei saada säilöttyä mihinkään että se olisi suoraan käytettävissä talon lämmitykseen. Jos lämpötila olisi niin korkea (esim +35C) niin sitten tuon varastoivan aineen sekä ympäröivän maaperän tms lämpötilaerot kasvaisivat niin suureksi että lämpöhäviöt tyhjäisivät varaston itsekseen. Jos taas energiaa säilöttäisiin matalemmassa lämpötilassa niin sitten taas tarvittaisiin maalämpöpumppu jolla lämpö pumpattaisiin matalemmasta lämpötilasta korkeammaksi. Esim täällä on pohdittu moisia http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,13723.0.html

Esimerkiksi tämä http://www.nollae.fi/ on projekti missä maahan talon alle on laitettu energiapaaluja ja kesällä aurinkokeräimet lataavat paalujen avulla talon alla olevaan maaperään energiaa. Talvella tuota energiaa sitten puretaan pois maalämpöpumpulla. Kuitenkin tälläisessä järjestelmässä on monta huonoa puolta. Esim mahdollisesti hankala säädettävyys eli saada kaikki pelaamaan energiatehokkaasti, monimutkainen (paljon rikkoutuvia osia), sekä kallis. Tuossa esimerkin tapauksessa maaperä oli paalutettava muutenkin joten normaalien paalujen muutos energiapaaluksia ei tullut maksamaan kovin paljon. Uskoisin kuitenkin että perinteinen lämpökaivo olisi tullut huomattavasta edullisemmaksi mutta pitkän juoksun kuluja on hankala arvioida etukäteen.

Vastaavia virityksiä on maailmalla mm jäävaraajina. Tuossa käytetään hyödyksi veden jäätymistä. Talvella tankki vedetään kokonaan jäähän mlp:llä ja kesällä aurinko sulattaa sen. Hiukan samalla tavalla kyllä toimii maalämpöpumpun toinen yleinen keräin eli maapiiri. Tuossa aurinko lämmittää maaperän kesän aikana niin lämpöiseksi että siitä saadaan talven aikana purettua niin paljon energiaa että talo pysyy lämpöisenä ja maa ei mene ikiroutaan. Maalämpökaivo lienee yleisin mitä käytetään maalämpöpumpun kanssa ja tuossa se saadaan perustettua varsin rajalliseen tilaankin, toki tämä on paljon kalliimpi tapa päästä nauttimaan edullisesta energista.

Tässä jäävaraajasta periaatevideo: https://www.youtube.com/watch?v=1ood19ymZ4I

Tässä tapoja kuinka geoenergiaa voidaan hyödyntää maalämpöpumpulla: vasemmalta oikealle, ylhäältä alas
maaperä, maalämpökaivo, pohjavesi, vesistö, porakaivolämpövarasto, pohjavesilämpövarasto, luolalämpövarasto, energiapaalut, syvä geoenergia


Näistä viimeinen on varsin mielenkiintoinen ja oletkin saattanut lukea aiheesta lehdistä tai kuulla uutisista. Naapuri foorumilla on tuosta oma ketjukin: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,22285.0.html

Suurissa kohteissa ei voida pelkästään ottaa energiaa maaperästä tai se jäähtyy lopulta liikaa. (Pientaloen ja oikein mitoitetun kaivon tapauksessa lämpömäärä on niin pieni että maaperä ei jäähdy liikaa.)  Suurien kohteiden geoenergiakentää sitä on myös ladattava jotakuin samanverran mitä sieltä otetaan energiaa. Tässä Espoon tapaus...
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa papi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 297
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #9 : 10.12.17 - klo:13:10 »
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/63021/Lappi_Joni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Maalämpöpumpun lämmönkeräysjärjestelmän kehittäminen pientalokohteessa ja maalämpöjärjestelmien teknistaloudellinen vertailu
Lappi, Joni (2013)

Tästä näkökulmasta tarkastellaan maaperän ominaisuuksia lämmönlähteenä ja mahdollisuuksia vaakakeruuputkiston tiiviimpään asennukseen. Tässä työssä selvitetään eri lämmönlähteisiin, kuten maaperään, vesistöön tai kallioon, asennettavien maalämmön lämmönkeruujärjestelmien eroavaisuuksia kustannuksien ja järjestelmien kenttäolosuhteissa suoriutumisen osalta. Tutkimus suoritetaan kirjallisuusselvityksen keinoin, jossa kerätään tietoa suljettuun kiertoon perustuvien lämmönkeruujärjestelmien vertailua varten. Lämmönkeruujärjestelmille suoritettuja kenttämittausten tuloksia vertaillaan, ja vertailun tuloksia hyödynnetään myös kustannuslaskelman laatimisessa. Pientalon osalta tarkastellaan kohdetta, jonka energiankulutus on rakennusmääräysten suosituksia pienempi. Kustannusvertailun ja asennusteknisten tietojen avulla pyritään tunnistamaan ne kohteet, joissa kunkin järjestelmän asentaminen on suositeltavaa.

Lämmönkeruupiirien kustannusten havaittiin vaihtelevan voimakkaasti asennuskohteen mukaan, mikä vaikuttaa voimakkaasti myös lämmönkeruupiirin käytettävyyteen. Vaakakeruupiirin osalta selvitetään periaatteet, joilla keruuputkisto mitoitetaan ja asennetaan. Pinta-alan optimoinnin näkökulmasta vaakakeruupiiriä voidaan käyttää myös rakennuksen viilennykseen, joka vähentää kaivutöiden ja tarvittavan putkiston määrää. Työssä selvinneiden seikkojen perusteella on laadittu vaakakeruupiirin kenttätestausta varten mittaussuunnitelma jatkotutkimusehdotuksineen.

Kuinkahan pienellä välillä putkia voisi asentaa hiekkamaahan, alle metri? Linkittämäni opinnäytetyö, sivu 22, kuvio 9.
Lisäksi mm. kaksikerrosratkaisujen mahdollisuutta on pohdittu.
Kuinkahan paljon energiaa olisi saatavissa jos keruun rakentaisi kaksikerroksisena (putkien väli horisontaalisesti 0,5m ja kerrosten väli vertikaalisti 1m)?
Kelläs niitä laskureita oli?


Viessmann 300G 10 kW, Vitocell 100-V 390L, Vitocell 100-E 200L, kaivo 220m, 188m2+60m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #10 : 10.12.17 - klo:19:10 »
Kuinkahan paljon energiaa...

Olen yrittänyt näitä laskea, mutta on pakko todeta, että vaakakeruun tarkka mitoittaminen on lähes mahdotonta.
Kallioperässä on laskijalle paljon tuntemattomia ominaisuuksia, mutta sen laadullinen kirjavuus ei ole ollenkaan sitä luokka, kuin on maankuoren pehmeissä kerroksissa.

Kohteen sijainti vaikuttaa jonkin verran, maaperän laatu vaikuttaa paljon, kosteuden määrä ja sen virtaus ja vaihtelu vaikuttavat paljon.
Vaakakeruun "moniongelmaisuus" ja sen kallioenergiaan verrattuna vähäinen taloudellinen merkitys ja käyttökelpoisuus ovat ilmeisesti vaikuttaneet siihen, että asiasta on olemassa varsin niukasti tutkittua tietoutta.
Vaakakeruuta sovelletaan vain pieniin energiantarpeisiin, lähinnä omakotikohteisiin.

Kerroksittain asennettuun keruuputkistoon suhtaudun skeptisesti. Siinä liian lähellä toisiaan olevat keräinputket keräävät lämpöä yhteisestä lämpöakusta, yhteisestä maamassasta.
Maasta saatavissa oleva lämpöenergia koostuu enimmäkseen maamassaan kesän aikana varastoituneesta lämpöenergiasta ja pieneltä osalta kauempaa ympäristöstä johtumalla tai veden kuljettamana siirtyneestä lämpöenergiasta.
Jos keruun putket ovat päällekkäin tai muuten vain liian pienellä etäisyydellä toisistaan, jäähdytetään yhteistä maamassaa ja seurauksena on keruuputkistoa ympäröivän maamassan suurempi jäähtyminen. Keruu menee kylmäksi. Keruuputkia ympäröi jäätynyt maamassa.
Jäätyminen luovuttaa lämpöenergiaa. Jäätynyt maa johtaa lämpöä paremmin, kuin sula.
Jäätyminen ei ole katastrofi vaakakeruulle, mutta maasta tulee jonkin verran kylmempää keruunestettä, kuin sulana pysyneestä maasta.
Jos tulevan keruunesteen lämpötila laskee -5 .. -6 C lämpötilaan, uhkaa höyrystintä jäätyminen.
Maalämpökone tekee yleensä hätäkatkaisun, kun höyrystimeltä maahan lähtevän kiertonesteen lämpötila laskee -9 C -asteeseen.

Vaakeruu vaatii vielä paljon tutkimustyötä, jotta osattaisiin tehokkaasti ja taloudellisesti hyödyntää maan pintakerrosten energiavarantoa.

Poissa papi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 297
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #11 : 10.12.17 - klo:19:46 »
Voisitko Tomppeli linkittää uusimman version Bergheat-laskentaohjelmasta. Olen sen joskus imuroinut ja sillä jonkin verran mitoittanut, mutta nyt "kompuutteri" ei suostu aukaisemaan.

Kuten sanoit, moni asia vaikuttaa keruuseen, niin vaaka- kuin pystykeruuseen. Kuitenkin tuli tarve laskeskella seuraavanlaista tapausta, johon törmäsin sen suunnitteluasteella.

Rakennus sijaitsee Jyväskylässä:
- Lämmitettävä ala 200m2, yksikerros 10 x 20 m, ilmatilavuus 550m3
- Lämmin käyttövesi joko maalämmöllä tai sähkövaraajalla, arvio 4henk
- U-arvot yläpohja 0,07, seinät 0,12, alapohja 0,10 maanvarainen laatta, matalaperustus
- Ikkunat 20% U-arvo 0,8, ovet 5% U-arvo 1,0
- IV LTO >75%, vuotoluku<0,61/h
- Vaakakeruu 2-kerrosratkaisulla 1m kerrosvälillä
- Putkien väli kerroksessaan 0,5m
- Putken halkaisija avoin...
- Kostea hiekka/moreenimaa
- Porakaivoa ei saa tehdä.
- Keruulle varattu ala on 150m2

Kysymys siis kuuluu, kuinka paljon saadaan energiaa ed. mainituilla spekseillä varustetusta keruupiiristä? Roudan syvyys on max. 0,5m.
Keruu siis 2 x 150m2 x 2putkea/m2 = 600 metriä keruuta.

Näillä raja-arvoilla ymmärtänette, mitä tässä ajetaan takaa. Jos joku pystyy perustelemaan, miksei kahteen kerrokseen jaettu keruu ole tässä tapauksessa paremmin optimoitu, kuulen mielelläni ne perusteet. Itse olin alunperin normaalin putkiston kannalla, mutta ei minulla ole sillekään mitään perusteita.

« Viimeksi muokattu: 10.12.17 - klo:20:38 kirjoittanut tomppeli »
Viessmann 300G 10 kW, Vitocell 100-V 390L, Vitocell 100-E 200L, kaivo 220m, 188m2+60m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #12 : 10.12.17 - klo:19:59 »
Jatkan vielä keruun putkien keskinäisestä etäisyydestä.

Keräinputkeen siirtyy lämpöenergiaa putkea ympäröivästä maamassasta johtumalla.
Seurauksena putken ympärille muodostuu lieriömäinen kenttä, joka viilenee.
Viileneminen on suurinta keruuputken lähiympäristössä.
Viilenemis vaikutus, dt, vähenee enemmän, kuin etäisyyden neliön verran siirryttäessä kauemmas putken pinnasta.
dt per 10 cm, siis dt per etäisyyden mittayksikkö riippuu putkea ympäröivän maamassan lämmönjohtavuudesta.
Suurella johtavuuden arvolla viileneminen on vähäisempää, siis dt / mittayksikkö on pienempi.
Tavallisesti merkittävää viilenemistä havaitaan noin 60 cm etäisyydellä.
Tämä arvo on kuitenkin siis kovasti riippuvainen maa-aineksen lämmönjohtavuudesta.

Jos selkeää viilenemistä havaitaan 0,6 metrin etäisyydellä, pitäisi tämän perusteella kahden keruuputken etäisyyden toisistaan olla ainakin 2 x 0,6 m.
Jos aluetta riittää, saisi keskinäinen etäisyys olla jopa 1,5 m.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #13 : 10.12.17 - klo:20:01 »
Voisitko Tomppeli linkittää uusimman version Bergheat-laskentaohjelmasta...

Täällä.!

Saatko auki?

Poissa papi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 297
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #14 : 10.12.17 - klo:20:06 »
Jostain syystä kone yrittää aukaista ohjelman excelillä. Libre office on asennettu. En ummärrä...
Viessmann 300G 10 kW, Vitocell 100-V 390L, Vitocell 100-E 200L, kaivo 220m, 188m2+60m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #15 : 10.12.17 - klo:20:14 »
Tallenna ensin tuon linkin
http://bergheat.ingalsuo.fi/Bergheat46.ods
ohjelma koneellesi.
Käynnistä sitten Libre Calc.
Avaa Libren file -alasvetovalikon avulla tallentamasi Bergheat -ohjelma.

Poissa papi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 297
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #16 : 10.12.17 - klo:20:21 »
Sieltähän se onnistui. Kiitoksia taas.
Viessmann 300G 10 kW, Vitocell 100-V 390L, Vitocell 100-E 200L, kaivo 220m, 188m2+60m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #17 : 10.12.17 - klo:20:40 »
Koetin laskea tuon kohteesi ja liitin omaan viestiisi siitä PDF -tulosteen.

Päädytköhän saman suuntaiseen lopputulokseen.

Poissa papi

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 297
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #18 : 10.12.17 - klo:21:09 »
Tuollainen, vähän eri muuttujilla, mutta samansuuntainen.
Hienosti olit päivittänyt laskentaohjelman 2018 mukaan.

No mutta, en saa liitettyä. Liian suuri PDF? 342KB kokoinen, mitä tehdä?
Viessmann 300G 10 kW, Vitocell 100-V 390L, Vitocell 100-E 200L, kaivo 220m, 188m2+60m2

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 560
  • Vanha pieru!
Vs: MAASTA-LÄMPÖÄ-MILLÄhinnalla?
« Vastaus #19 : 10.12.17 - klo:22:54 »
...en saa liitettyä. Liian suuri PDF? 342KB kokoinen, mitä tehdä?

Mene >LibreCalc, alasvetovalikko "File", kohtaan "Export as PDF.."

Täällä kohdassa "General" muuta asetuksia:
- "JPEG compression " -> 70%
- "Reduce image resolution " -> 150 DPI

Nyt pitäisi data vähentyä riittävästi.