Nibe 1226 6 kW (new) Säätöjen vaikeus + legionella kuumennus

[Tvisti]

Hei,

Uudis matalaenergiatalo Luvialla Satakunnassa.

Pumppuna Nibe 1226-6-NEW + Jäspi GTV Hybrid 500l puskuri, Matalaenergiatalo / tallimoduli 120m2 + talli 30m2. Kaivo / aktiivi 140m.

Uudistalo, 1kk asutettuna 3 hengen voimin. Tallissa ja talossa samat rakenteet. Molemmissa omalla tukilla vesikiertoinen lattialämmitys. Huoneissa termarit + muut käsisäädöllä.

Ilmanvaihto IV-kone Vallox 096 viilennys / etulämmitysyksiköllä. ( talon osa + talli omalla pelkällä poistohuipparilla)

Parhaat säädöt löytyneet toistaiseksi pumpulle:

Keruupumpun nopeus 35%, KV-pumpun nopeus käyttövedelle 10%, kv-pumppu lämmitykselle 35% ja huiliaikana 75%.

Näillä asetuksilla

Käyrä -1 / 3

Dkäyttövesi: 7

Dlämmitys: 7

Dkeruu: -6

COPlämmitys 5,5

COP käyttövesi_ 2,9

Käyttövesi säädetty normaalitilassa ja riittää hienosti eikä ole koskaan loppunut.
Kompura käynnistyy 40c ja pysäytys 50c jolloin yläosa suurinpiirtein 54-55 asteista


______________________________________________________________________________
Olen tyytyväinen säätöihin mutta 2 kysymystä olisi kun en millään löydä tietoa tai keksi mitä tehdä.

1. Ongelmana käyttöveden legionella kuumennuksessa kun varaaja halutaan täyttää 14vrk välein 60 asteiseksi. Kun käyttövedentäyttölämpötila saavuttaa noin 52 astetta legionella kuumennuksen aikana, pysähtyy kompura kokonaan ja tulee hälytys joka ei kirjaudu muistiin korkeasta lauhduttimen tulosta. Tuolloin lauhduttimen meno noin 60 astetta ja paluu 55 astetta.

Omaan käyttövesitarpeeseen eli 40-50 jaksoille paras kiertovesipumpun nopeus on ollut tuo 10% jolloin delta käyttövedelle on ollut ideaali 7 astetta. Kuitenkin 2 viikon välein kun tuo pumppu haluaa tehdä kuumennukset se aiheuttaa tuon hälyn. Onko vika vai ominaisuus? En ole vielä koittanut tekeekö saman jos heittää luksuksen päälle jossa lähtö 52 ja pysäytys 58 astetta.

Mikä on maksimitäyttö lämpötila jonka teoriassa 1226-6 pumppu jaksaa tehdä ilman vastusta?

Ei ole vaikutusta vaikka nostan kiertovesipumpun nopeuden tehdasarvoon lämmityksen aikana 40%, vaan silti tulee sama häly. Vika vai ominaisuus?

En millään haluaisi nostaa tuota kv-pumpun nopeutta enempää tai edes tuohon tehdasarvoon sillä paras delta käyttövedelle on löytynyt juuri tuolla 10% nopeudella. Jos heitä 40% nopeudeksi, on delta enää normilämmityksessä 40-50 noin 4. Näin COP tipahtaa alle 2 arvon.

Mitä kannattaisi tehdä? Antaako antaa noina hälyjä sitten vain vai onko mitään ratkaisua kellään tullut vastaan vastaavassa tilanteessa?

2.

Toinen kysymys olisi lattialämpöön liittyen. Eli oman järjestelmän paras delta 0-keleillä on löytynyt kun laittaa kv-pumpun nopeudeksi 35% kompuran käydessä. Huiliajalle olen laittanut 75% jolloin pysyy lämmöt joka huoneessa ja tilassa tasaisena. Jos tiputtaa alkaa kauimmaiset huoneet viiletä.

Olen lukenut foorumilta että paras COP saavutetaan kun pumput ovat huilissa ja kompuran käydessä lähes täysillä. Kuitenkin jos omaan järjestelmään laitan molempiin nopeudeksi 100% tai 90% niin delta 0 keleillä on enää 3.

Tuolla 35% kompuran käydessä saan deltaksi nollakeleillä 6-7 mikä mielestäni lukemani perusteella aika ideaali?

Mikä tuo peruste siis on että kv-pumppu täysillä---> parempi COP. Ainakin deltat menee pienemmäksi väkisin.

Onko väliä jos kompuran käydessä pumpun nopeus on pienempi kuin huilin aikana. Olen todennut että ainakin näin 0 keleillä ei jaksa kiertää alle 70% huililla talon päätyyn saakka. 70-80 aika passeli ja pysyy tosi tasaisena kaikki huoneet.

KIITOS KAIKILLE JO ETUKÄTEEN!

[Tvisti]

Testailin laittaa KV-pumpun nopeudeksi 100%. Ei siis vaikutusta.

Täyttöveden ollessa noin 51.2 astetta pyynniltään, sammuu kompura ja vastus lähtee tekemään lopputyötä. Eivät siis ainakaan omassa pumpussa käy samaan aikaan. Täyttöveden ollessa 51 astetta on lauhduttimen meno 62c

Tuo 62 on nyt testattu ainakin oman pumpun maksimiksi jonka jälkeen antaa hälyn korkeasta lauduttimen lämmöstä.

Normiasetuksillani 40 ---> 50 täyttö, homma pelaa ja lahduttimen lämpö ehtii nousta maksimissaan 60,5 asteeseen kun lopettaa täytön. Täytön ollessa tuo normikäytöllä 50, on varaajan yläosan lämpö 56.

Vesi riittää siis näillä, mutta tuo hälytys tulee kyllä joka korotuksen yhteydessä.

En ymmärrä mikä järki tuossa hälyssä, kun kerran selvä että lauhdittimen lämpö ylittää ilmeisesti jonkun Niben turvarajan? Onko muilla tullut vastaan ks. pumpussa ja missä lämmöissä?

Asetuksista en ainakaan löytänyt että saisi tuota lauhduttimen maksimilämpöä lisättyä? Tuntuu että pumppu kyllä tekisi vielä kuumempaa täyttövettä mutta kun tuo häly tulee, sammuu kompura ja lisäys lähtee.

Osaako joku valaista asiaa?

Ei siis ollut käytännön merkitystä pumpun nopeudella. Parhaat asetukset olen löytänyt tuosta 10% arvosta normi veden käytttöön. Ei ollut vaikutusta onko tehdasarvo 40% tai jopa 100%

[Matias]

 

lauhduttimen lämpö ylittää ilmeisesti jonkun Niben turvarajan? Onko muilla tullut vastaan ks. pumpussa ja missä lämmöissä?

Asetuksista en ainakaan löytänyt että saisi tuota lauhduttimen maksimilämpöä lisättyä? Tuntuu että pumppu kyllä tekisi vielä kuumempaa täyttövettä mutta kun tuo häly tulee, sammuu kompura ja lisäys lähtee.

Ei lauhduttimen maksimilämpöä pysty lisäämään koska lauhdutinta lämmittävän kylmäaineen (lauhdutus)paine nousee lämpötilan mukaan ja maksimilämpötilassa lauhduttimen paine on saavuttanut myös korkeimman sallitun arvon ja korkeapainepressostaatti pysäyttää  silloin kompressorin ettei paikat hajoa.

Tuollainen korkeapainepressostaatti on kaikissa lämpöpumpuissa vahtimassa ettei lauhduttimen korkeinta sallittua painetta ylitetä

Manuaalista

Pressostaatti
Painevahti, joka hälyttää ja/tai pysäyttää kompressorin, jos järjestelmän
paine ylittää sallitun rajan. Ylipainepressostaatti laukeaa, jos lauh-
dutuspaine on liian korkea.

[Tvisti]

Ei lauhduttimen maksimilämpöä pysty lisäämään koska lauhdutinta lämmittävän kylmäaineen (lauhdutus)paine nousee lämpötilan mukaan ja maksimilämpötilassa lauhduttimen paine on saavuttanut myös korkeimman sallitun arvon ja korkeapainepressostaatti pysäyttää  silloin kompressorin ettei paikat hajoa.

Tuollainen korkeapainepressostaatti on kaikissa lämpöpumpuissa vahtimassa ettei lauhduttimen korkeinta sallittua painetta ylitetä

Manuaalista

Näinhän se on. Kapasiteetti se on kaikilla laitteilla jossakin pisteessä kun fysiikka tulee vastaan.

Täytynee tyytyä siihen että 2 kertaa viikossa lisäystä 4kwh edestä pöpöjen tappamiseen 

[maalämmittää]

Tuo 62 on nyt testattu ainakin oman pumpun maksimiksi jonka jälkeen antaa hälyn korkeasta lauduttimen lämmöstä.

Vesi riittää siis näillä, mutta tuo hälytys tulee kyllä joka korotuksen yhteydessä.

En ymmärrä mikä järki tuossa hälyssä, kun kerran selvä että lauhdittimen lämpö ylittää ilmeisesti jonkun Niben turvarajan? Onko muilla tullut vastaan ks. pumpussa ja missä lämmöissä?

Kuten Matias tuossa kirjoittaa, niin laitteen suojauksen tuo liittyy.

Täällä myös tulee lokiin "häly 163" joka legionellassa.

Havainnot (hiukan eri koneella) että korkea lauhdutin menoraja on 63C  ja korkea lauhdutin tuloraja on 58C.

Ennenkuin pumppujen automaattinopeus tuli Nibe softiin, niin muistaakseni KV teossa täällä oli nopeus talvella 25% ja kesällä n. 30%.

Täällä näyttää vastusta käristettävän n. 2kW edestä per legionellatalkoot, kun tehdään oletusarvoon 55C.
Ylälämpö on silloin n. 63C.

[maalämmittää]

2.
Toinen kysymys olisi lattialämpöön liittyen. Eli oman järjestelmän paras delta 0-keleillä on löytynyt kun laittaa kv-pumpun nopeudeksi 35% kompuran käydessä. Huiliajalle olen laittanut 75% jolloin pysyy lämmöt joka huoneessa ja tilassa tasaisena. Jos tiputtaa alkaa kauimmaiset huoneet viiletä.

Olen lukenut foorumilta että paras COP saavutetaan kun pumput ovat huilissa ja kompuran käydessä lähes täysillä. Kuitenkin jos omaan järjestelmään laitan molempiin nopeudeksi 100% tai 90% niin delta 0 keleillä on enää 3.

Tuolla 35% kompuran käydessä saan deltaksi nollakeleillä 6-7 mikä mielestäni lukemani perusteella aika ideaali?

Mikä tuo peruste siis on että kv-pumppu täysillä---> parempi COP. Ainakin deltat menee pienemmäksi väkisin.

Onko väliä jos kompuran käydessä pumpun nopeus on pienempi kuin huilin aikana. Olen todennut että ainakin näin 0 keleillä ei jaksa kiertää alle 70% huililla talon päätyyn saakka. 70-80 aika passeli ja pysyy tosi tasaisena kaikki huoneet.

Tehty lämpö pitää saada kuljetettua sinne missä sitä tarvitaan. Eli pumput pitää käydä ja kierrättää vettä.
Jos ei huilin aikana vesi kierrä, niin mistä kone tietää laskea tuvan lämmöntarpeen?

Talot eivät ole samanlaisia, niin talokohtaiset asetukset pitää hakea ja silloin ei naapuriin kannata tuijotella.

Pakkaskelejä ajatellen, pitäisin nopeudet samoina jotta lämpö leviää kaikkialle.

[Tvisti]

Näin ymmärsinkin että jättää tuon legionellajakson hälyn noteeraamatta kun normaalisti ei tule 

Itsellä tällä hetkellä lämmitykseen käyrä -1 / 3

Kiertovesipumpun nopeuden olen löytänyt parhaaksi kompuran käydessä 35% ja huilin aikana kiertää 70%. Näillä asetuksilla oma tupa on lämmin ja kaikki ok ainakin vielä eilenkin kun lämpö käväisi -0.5c.

Osaako joku vielä "suomeksi " kertoa, mitä tarkoitetaan että COP on parempi jos kv-pumpun nopeudet ovat tapissaan.

Logintutkijalla katsottuna omat ovat nyt mielestäni ideaalit. Nyt lämmitykselle 5-6 ja käyttövedelle 3

Jos nostan lämmityksen kv-pumpun nopeutta kompuran käydessä, niin delta tipahtaa ja samaten cop menee 4,5 paikkeille.

Huilin aikana olen todennut että kierrokset kannattaa olla kovalla ( 70-80%) jotta vesi kiertää kauimpiin huoneisiin saakka.

Onko kommentteja näihin? Ovatko olettamukseni oikeita?

[Matias]

Osaako joku vielä "suomeksi " kertoa, mitä tarkoitetaan että COP on parempi jos kv-pumpun nopeudet ovat tapissaan.

Aikoinaan tuli tuota koetettua saada esille omasta lämpöpumpusta.
Ekowell lauhdutinvirtaus 1-3nop

Kyseessähän on lauhduttimen veden virtausnopeus ja suuremmalla virtauksella lauhduttimen meno-paluu välinen lämpötilaero (dt) on pienempi kuin pienellä virtauksella.

Muistelen että pienellä dt:llä lauhduttimen keskilämpötila olisi alempi kuin suurella dt:llä jolloin kylmäaineesta siirtyy suurempi lämpöteho koska kylmäaineen lämpötila ja paine on alempi jolloin kompressorin sähköverkosta ottama teho on myös alempi ja siksi hyötysuhde (COP) on hieman parempi.

Eli saadaan lämpöpumpusta suurempi teho pienemmällä sähköverkosta otetulla teholla

Kompressorihan ottaa sähköverkosta vain sen verran tehoa minkä kylmäaineen paineen nostamiseen tarvitaan joten ko ottoteho on matalammalla lauhdutinlämpötilalla pienempi kuin korkeammalla koska myös lauhdutinpaine on alempi

Käyttöveden lämmityksessä lämpötila-alueen ylärajoilla ,n +60C , lauhduttimen virtausnopeutta saattaa joutua alentamaan (dt suurempi) että kierukasta ehtii lämpöä siirtyä varaajaan.

[Tvisti]

Aikoinaan tuli tuota koetettua saada esille omasta lämpöpumpusta.
Ekowell lauhdutinvirtaus 1-3nop

Kyseessähän on lauhduttimen veden virtausnopeus ja suuremmalla virtauksella lauhduttimen meno-paluu välinen lämpötilaero (dt) on pienempi kuin pienellä virtauksella.

Muistelen että pienellä dt:llä lauhduttimen keskilämpötila olisi alempi kuin suurella dt:llä jolloin kylmäaineesta siirtyy suurempi lämpöteho koska kylmäaineen lämpötila ja paine on alempi jolloin kompressorin sähköverkosta ottama teho on myös alempi ja siksi hyötysuhde (COP) on hieman parempi.

Eli saadaan lämpöpumpusta suurempi teho pienemmällä sähköverkosta otetulla teholla

Kompressorihan ottaa sähköverkosta vain sen verran tehoa minkä kylmäaineen paineen nostamiseen tarvitaan joten ko ottoteho on matalammalla lauhdutinlämpötilalla pienempi kuin korkeammalla koska myös lauhdutinpaine on alempi

Käyttöveden lämmityksessä lämpötila-alueen ylärajoilla ,n +60C , lauhduttimen virtausnopeutta saattaa joutua alentamaan (dt suurempi) että kierukasta ehtii lämpöä siirtyä varaajaan.

hmm... tuo kyllä sotii siinä mielessä ohjeistuksia vastaan että käyttöveden delta pitäisi olla 5-10 ja lämmityksen 5-9.

Jos heitän tosiaan omani 100% jää deltaksi lämmityksessä vain 2-3 astetta ja käyttövedellä 2 astetta.

Suositteletteko pitämään nuo säädöt siten että katsotaan deltaa vai suoraan lykkäämään nuo miltein täysille. Parasta COP:ia kuitenkin koitetaan hakea, mutta menee " yli hilseen " kun silloin nuo deltat ei toteudu vaan jää alle suositusten.

[maalämmittää]

Jos nostan lämmityksen kv-pumpun nopeutta kompuran käydessä, niin delta tipahtaa ja samaten cop menee 4,5 paikkeille.

Mitä tapahtuu käyntiajalle?

[Tvisti]

Mitä tapahtuu käyntiajalle?

Täytyypi tarkastaa. Olettaisin että lyhenee? Täytyypi testata...

Nyt olevilla säädöillä tosin ollut ok ajat. 40 min keskimäärin käynnissä ja 4h huilia

Tietty tuota varmaan täytyy nostaa kun kunnon pakkaset alkaa... Eikös ideaalikäynnistykset ole luokkaa 5 kertaa vuorokaudessa? Näin ollen eikös se ole aika lähellä 40min.

[maalämmittää]

Suositteletteko pitämään nuo säädöt siten että katsotaan deltaa vai suoraan lykkäämään nuo miltein täysille. Parasta COP:ia kuitenkin koitetaan hakea, mutta menee " yli hilseen " kun silloin nuo deltat ei toteudu vaan jää alle suositusten.

Tasainen lämmönjako tupaan lienee ykköstavoite?

Itse ainakin yrititin löytää asetukset joita ei tarvitse roplata vuoden mittaan vaan automatiikka hoitaa.

[tk-]

Näinhän se on. Kapasiteetti se on kaikilla laitteilla jossakin pisteessä kun fysiikka tulee vastaan.

Täytynee tyytyä siihen että 2 kertaa viikossa lisäystä 4kwh edestä pöpöjen tappamiseen 

Legionellaväliä pystyy halutessaan muuttamaan, meillä on 28vrk mikä mielestäni on riittävä. Käyttövesiasetuksista tuo valinta sekä kellonaikakin löytyy. Oletuksena taitaa olla keskellä yötä.

[Tvisti]

Kyllä vain,

Itsekin tuon laitoin 4 viikon välein tehdasarvolla 55c pysäytys jolloin varaajan yläosa 62-64 astetta.

Eipä tuo paljoa tarvii vastusta kun vetää 51 lämmöstä 55 asteeseen pelkällä vastuksella. About 1-2kwh tuolla lämpöerolla per korotus 

[Matias]

Niben käytövesivaraajan tilavuus lienee 180l
Jos 180l veden lämpöä nostaa yhden asteen niin sähköä kuluu 0,21kw.
Saman vesimäärän neljän asteen korotus kuluttaa 0,84kw

Veden lämmityksen laskukaava Excelille tuolta
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0

[Tvisti]

Nyt testattu kv-pumput täysillä asennossa mitä sanoo lämmityksen arvot.

1.5 vuorokautta 100% molemmat nostivat käyntiajat aiemmasta 40min----> 70min jaksoon.

Lämmöt olleet käytännössä samat k.a noin 5,6 astetta plussaa.

Deltalämmitykselle 2,2

COP 5.3

COP eroa aiempaan 5.9 arvoon siis tuo 0,6. Tuo käyntiaikojen pidentyminen asteminuutteihin koskematta oli ilmeisesti seurausta tuosta. Aiemmin tuo 40 min käynti keskimäärin jotenkin tuntuu paremmalta. Asteminuutit 120.

Pitäydyn siis aiemmissa säädöissä 30% / 70% ja niillä mennään ellei pakkaset tee hurjia. 0.2 tiiviissä talossa tosin odotan että päästään ainakin melko lähelle samoilla.

[maalämmittää]

1.5 vuorokautta 100% molemmat nostivat käyntiajat aiemmasta 40min----> 70min jaksoon.

Paljonko hiuliaika piteni?

[Roori]

Nyt testattu kv-pumput täysillä asennossa mitä sanoo lämmityksen arvot.

1.5 vuorokautta 100% molemmat nostivat käyntiajat aiemmasta 40min----> 70min jaksoon.

Lämmöt olleet käytännössä samat k.a noin 5,6 astetta plussaa.

Deltalämmitykselle 2,2

COP 5.3

COP eroa aiempaan 5.9 arvoon siis tuo 0,6. Tuo käyntiaikojen pidentyminen asteminuutteihin koskematta oli ilmeisesti seurausta tuosta. Aiemmin tuo 40 min käynti keskimäärin jotenkin tuntuu paremmalta. Asteminuutit 120.

Pitäydyn siis aiemmissa säädöissä 30% / 70% ja niillä mennään ellei pakkaset tee hurjia. 0.2 tiiviissä talossa tosin odotan että päästään ainakin melko lähelle samoilla.

Mitäs jos kokeilet/tismaat asteminuutit niin että käynti putoo 40min takasi ja jätät ne virtaukset isoiksi...tuo COPdroppi saattaa johtua keruun viilenemisestä...

[Tvisti]

Tuossa lokituloksia molemmilta.

Eilen testattu lämmityksen nopeus huili 30 ja käydessä 70, käyttövesi 8%

Toissapäivät lämmityksen nopeus huili 90 ja käydes 100, käyttövesi 50%

Eipä näytä suurta eroa olevan. Keskilämpö tosin plussan puolella reippaasti. 30 / 70 asetukset päällä loki loggasi 4h kauemmin.

Taitaa olla aivan sama, eli antaa pumppujen olla täysillä Asteminuutit molemmissa -120

Täytyypi antaa noiden käyttöveden ja lämmityksen deltan olla sitten rauhassa se alle 5 astetta josko kerran ei vaikuta mihinkään. Ainakaan näillä lokeilla.

Mikä on ideaali keskimääräinen käynti + huilin suhde?

Tietty tuo sitten täytyy tutkailla josko tulisi kunnon talvea.

[Tvisti]

Tuossa lokituloksia molemmilta.

Eilen testattu lämmityksen nopeus huili 30 ja käydessä 70, käyttövesi 8%

Toissapäivät lämmityksen nopeus huili 90 ja käydes 100, käyttövesi 50%

Eipä näytä suurta eroa olevan. Keskilämpö tosin plussan puolella reippaasti. 30 / 70 asetukset päällä loki loggasi 4h kauemmin.

Taitaa olla aivan sama, eli antaa pumppujen olla täysillä Asteminuutit molemmissa -120

Mikä on ideaali keskimääräinen käynti + huilin suhde?

Tietty tuo sitten täytyy tutkailla josko tulisi kunnon talvea.

[maalämmittää]

Keruun deltan nostaisin 3-4C välille ja lämmityksen jaon sellaiseksi että koko tupa lämpeää (esim. 70%).

[Tvisti]

Terve,

Tuossa millä lähetään talvea kokeilemaan.

Keruupumppu : 50%, kv-lämmitys 100%, kv-huili 80%, kv-käyttövesi 14%, asteminuutit 200

COP luvut ok, mitä mieltä käyntijaksoista? Ulkolämpö kyllä aika korkea, mutta perstuntumalla?

Näillä odotellaan talvea.

[peki]

Terve,

Tuossa millä lähetään talvea kokeilemaan.

Keruupumppu : 50%, kv-lämmitys 100%, kv-huili 80%, kv-käyttövesi 14%, asteminuutit 200

COP luvut ok, mitä mieltä käyntijaksoista? Ulkolämpö kyllä aika korkea, mutta perstuntumalla?

Näillä odotellaan talvea.

-3 keruulle?
Jos pumpun käyntiaika on noin tunnin ja -3 lähtee kaivolle niin tarkista pyöriikö keruun pumppu lainkaan.

[Tvisti]

Kyllähän se pyörii. Nostan nopeuden 70% jolla luulen ja uskon tuon paluun minimin jäävän -2 paikkeille

[maalämmittää]

Keruun delta noin -3C.

Onko 1226 mallissa mittausten kalibrointi?
Jos ei ole, niin kannattaa kalibroida mittaukset laittamalla keruu 100%:lle kun kone ei käy.
BT10 ja BT11 pitäisi silloin näyttää suunnilleen samaa ja jos ei näytä niin saatu tieto pitää hyödyntää säädöissä.

[Tvisti]

Testataampa tuokin.

Kiitos vinkeistä

[Tvisti]

Keruun delta noin -3C.

Onko 1226 mallissa mittausten kalibrointi?
Jos ei ole, niin kannattaa kalibroida mittaukset laittamalla keruu 100%:lle kun kone ei käy.
BT10 ja BT11 pitäisi silloin näyttää suunnilleen samaa ja jos ei näytä niin saatu tieto pitää hyödyntää säädöissä.

Tarkoitatko siis keruupumppu jatkuvalle käytölle 100% kun kompura ei käy, jolloin tarkastaa BT10 ja 11 eron?

[Tvisti]

Tuossa nyt viime yöltä 1 lämmitysjakson tulokset. Tosin vielä lämmintä.

Kiertovesipumppu lämmitykselle kompuran käydessä 100%, huili aika 80%, asteminuutit 200 ja keruupumppu 75%.

Tuolla sain minimi keruun tippumaan -1.1 ja delta keskiarvo 4 paikkeilla. Eli hinaanko tuon keruupumpun deltan ´-3:seen joka onnistuu jos heitän keruupumpun nopeuden 90%. Silloin tulee deltaksi -3.3 keskimäärin.

Kertokaas nyt tyhmälle, kun vähän pyörällä nyt päästä. Eli todettua että KV-pumppu lämmityksen aikana täysillä on paras vaihtoehto hyötysuhteen kannalta. Keruun deltan tavoite -3 näin monesti mainittu.

Kuitenkaan en ymmärrä kun asentajan käsikirjassa on ohjeistukset tuon lämmityksen deltan suhteen joka on 5-10...

KUMPI ON HYÖDYLLISEMPÄÄ? TIPUTTAA LÄMMITYKSEN KIERTO 70 PROSENTTIIN 100 % SIJASTA JA TUOLLA SAA DELTAKSI 5, VAI ANTAA OLLA TUON DELTAN 3.5 JOKA ON DELTA KUN PUMPPU = 100%.

Testaan vielä tuon aiemman eli pysyykö pumpun bt10 ja 11 samana kun lyö pyörimään kompuran ollessa kiines.

Millään ei asetuksia ainakaan tässä keississä löydä siten että lämmityksen pumppu pyörii täysillä ja samalla saisi tuon deltan edes viiteen? hmm.. onko siis merkitystä? 

[Nakke vaan]

Millä periaatteella pumppusi laskee copin? Näkeekö jostain otetut kilowatit ja saadut?
Oletko jossainvaiheessa ottanut kaivosta runsaasti energiaa, esimerkiksi rakenteiden kuivatukseen, kun se on jo tähänaikaan vuodesta noin viileä?

Kiertopumpuista en osaa sanoa mitään, itsellä molemmat aina täysillä.

[Tvisti]

Millä periaatteella pumppusi laskee copin? Näkeekö jostain otetut kilowatit ja saadut?
Oletko jossainvaiheessa ottanut kaivosta runsaasti energiaa, esimerkiksi rakenteiden kuivatukseen, kun se on jo tähänaikaan vuodesta noin viileä?

Kiertopumpuista en osaa sanoa mitään, itsellä molemmat aina täysillä.

Pumppu pyöri rakennusaikasena lämmittimenä viime talven. Jatkuvalla käynnillä liuoksen lämpö noin 6 kun kompura ei ole käynnissä. Paljonko se sitten yleensä tähän aikaa vuodesta on?

Itse ajattelin että tuollainen 6 astetta kaivossa lämpöä on ok lämpötila 150m syvyyden kautta

Talvella ulkona noin -5 - -10 kun lattioihin meni rakentamisen aikana 24 astetta oli keruu lämpö kaivolta +2.4 ja meno kaivolle -1.1c. Tosin noista ei ole lokia ja tuo vain hetkellisellä seurannalla.

Etulämmitys alkaa lämmittelee kaivoa ensi kesänä kun saadaan viilennys loppuun kytkettyä.

[Tvisti]

Keruun delta noin -3C.

Onko 1226 mallissa mittausten kalibrointi?
Jos ei ole, niin kannattaa kalibroida mittaukset laittamalla keruu 100%:lle kun kone ei käy.
BT10 ja BT11 pitäisi silloin näyttää suunnilleen samaa ja jos ei näytä niin saatu tieto pitää hyödyntää säädöissä.

Hei konkarit 

Mitäs tästä nyt voi tulkita. Annoin pumpun käydä 30 min 100% jatkuvana silleen että kompura ei ole käynnissä.

Eroa tulon ja menon välillä 0.3 astetta. Miten tätä nyt pitäisi tulkita säätöjen kannalta?

[Nakke vaan]

Pumppu pyöri rakennusaikasena lämmittimenä viime talven. Jatkuvalla käynnillä liuoksen lämpö noin 6 kun kompura ei ole käynnissä. Paljonko se sitten yleensä tähän aikaa vuodesta on?

Itse ajattelin että tuollainen 6 astetta kaivossa lämpöä on ok lämpötila 150m syvyyden kautta

Ei pitäisi tulla vieraaseen pöytään huuteleen. Minä ymmärsin tuosta logikuvasta että tulo olisi 2.1 astetta, mutta se onkin siis noin kuusi mikä on oikein hyvä. Pahoittelut

[maalämmittää]

Mitäs tästä nyt voi tulkita. Annoin pumpun käydä 30 min 100% jatkuvana silleen että kompura ei ole käynnissä.
Eroa tulon ja menon välillä 0.3 astetta. Miten tätä nyt pitäisi tulkita säätöjen kannalta?

Mittaukset on RIITTÄVÄN tarkkoja. Ei tarvitse huomioida eroa.
Anturit voi näyttää plus/miinus 0,5C. Jos ero olisi 1C luokkaa, niin silloin ottaisin asiaa huomioon.

[maalämmittää]

Itse ajattelin että tuollainen 6 astetta kaivossa lämpöä on ok lämpötila 150m syvyyden kautta.

Vertailuarvo naapurikunnasta on 5,5C kesän lopulla, eli OK.

[maalämmittää]

Mitä viileämmällä menovedellä tupa pysyy lämpimänä, sitä parempi on COP.
Mitä enemmän kiertopumput kiertää ja ottaa tehoa, sitä huonommaksi kokonaishyötysuhde menee.

Olen ymmärtänyt, että nykykylmäaineiden optimi Delta on keruulle 3C ja lämmitykselle 6C.
Foorumilla on kirjoituksia aiheesta.
Kokonaisuuden kannalta hyvät arvot on kuitenkin leveä ja laakea alue, joten "ressi pois".
COPin nostaminen kymmenyksellä vähentää sähkölaskua ehkä kympillä-kahdella vuodessa.

Keruu 90% ja lämmitys & huili 70% kuulostaa hyviltä arvoilta.
Sillä voi rauhassa odotella talvea ja sitten katsoa kuinka kone toimii.

Loggaus kannattaa pitää aina päällä.

Kun asetuksia hienosäätää, niin kannattaa muuttaa yhtä asiaa kerrallaan ja katsoa miten se vaikutti esim. vrk otoksella.

Olen huomannut hyväksi kirjata muutokset ja miksi muuttanut. Vuoden tai kuukauden kuluttua on helpompi "kerrata" mitä muutti ja miksi. Tavoite on (ainakin täällä) pitkäikäinen ja huoleton lämmitysjärjestelmä + asetukset, ei juurikaan teknisessä tilassa ramppaaminen ja asetusten hifistely Toki alkuun on hyvä perehtyä ja säätää.
Yritän kerran kuussa katsoa koneen käynnin ja kulutukset yms. Tavoite on nähdä miten asiat muuttuu vuosien varrella, jos muuttuu. Ja vanhan talon talonmiehenä on hyvä seurata esim. vedenkulutusta mahdollisten vuotojen varalta

[Tvisti]

Mitä viileämmällä menovedellä tupa pysyy lämpimänä, sitä parempi on COP.
Mitä enemmän kiertopumput kiertää ja ottaa tehoa, sitä huonommaksi kokonaishyötysuhde menee.

Olen ymmärtänyt, että nykykylmäaineiden optimi Delta on keruulle 3C ja lämmitykselle 6C.
Foorumilla on kirjoituksia aiheesta.
Kokonaisuuden kannalta hyvät arvot on kuitenkin leveä ja laakea alue, joten "ressi pois".
COPin nostaminen kymmenyksellä vähentää sähkölaskua ehkä kympillä-kahdella vuodessa.

Keruu 90% ja lämmitys & huili 70% kuulostaa hyviltä arvoilta.
Sillä voi rauhassa odotella talvea ja sitten katsoa kuinka kone toimii.

Loggaus kannattaa pitää aina päällä.

Kun asetuksia hienosäätää, niin kannattaa muuttaa yhtä asiaa kerrallaan ja katsoa miten se vaikutti esim. vrk otoksella.

Olen huomannut hyväksi kirjata muutokset ja miksi muuttanut. Vuoden tai kuukauden kuluttua on helpompi "kerrata" mitä muutti ja miksi. Tavoite on (ainakin täällä) pitkäikäinen ja huoleton lämmitysjärjestelmä + asetukset, ei juurikaan teknisessä tilassa ramppaaminen ja asetusten hifistely Toki alkuun on hyvä perehtyä ja säätää.
Yritän kerran kuussa katsoa koneen käynnin ja kulutukset yms. Tavoite on nähdä miten asiat muuttuu vuosien varrella, jos muuttuu. Ja vanhan talon talonmiehenä on hyvä seurata esim. vedenkulutusta mahdollisten vuotojen varalta

Kiitos jelpistä. Kyllä tässä hetki on perehdytty tuon pumpun saloihin ja alkaa olemaan vähän " tuntumaa" toiminnasta. Kiitos kaikille foorumilaisille.

Pyrin pitämään tuon keruun deltan 3 arvossa.

Pidän tuon lämmityksen kiertovesipumpun arvoissa 100% ja 80% jolla myös tuo delta vain 3,4c.

Pääsen tuohon 6 deltaan jos lasken kiertonopeudeksi 40%. Molemmilla pysyy talo lämpimänä ja lämpö pysyy vakiona ainakin nyt todetun 0 - 10 asteen ulkolämmöillä.

Onko mitään käytännön merkitystä? Käyttövedelle olen huomannut että tuo 14% on paras kun delta pysyy 6-7 paikkeilla. Siihen en enää kajoa.

Kumpi sitten parempi mahtaakaan oikeasti olla lämmitykselle. 40% nopeus kompuran käydessä jolla asteminuutit juoksee nopeammin vai 100% jota on suositeltu. Huilin aikana 70% on paras, sitä en muuta.

Pitkäaikaisseurantaa teen itse siten että kerään jokapäiväiset lokit jatkuvana talteen koneelle ja niitä sitten voi juurikin katsoa pidemmällä aikajaksolla josta sitä tulosta sitten vasta näkee.

Tuo lämmityksen delta tekisi mieli nostaa 6 paikkeille mutta onko toiminnan kannalta väliä jos lämmityksen aikana vesi kiertää 40% ja huilin aikana tehostuu 70%. 

[maalämmittää]

Kumpi sitten parempi mahtaakaan oikeasti olla lämmitykselle. 40% nopeus kompuran käydessä jolla asteminuutit juoksee nopeammin vai 100% jota on suositeltu. Huilin aikana 70% on paras, sitä en muuta.

Joo asteminuutit juoksee nopeammin mutta useammin. Eli lisää käynnistyksiä.

Kun virtaukset on "hehtaarilla", niin koneen tuottama lämpömäärä ei muutu eikä COPpikaan merkittävästi. Käy vain erilaisissa pätkissä.

Mitä jos olis 70% molemmissa

[Tvisti]

Joo asteminuutit juoksee nopeammin mutta useammin. Eli lisää käynnistyksiä.

Kun virtaukset on "hehtaarilla", niin koneen tuottama lämpömäärä ei muutu eikä COPpikaan merkittävästi. Käy vain erilaisissa pätkissä.

Mitä jos olis 70% molemmissa

Noniin,

Näillä asetuksilla odotellaan talvea. KV-pumppu 100%, huili 80%, käyttövesi KV 10%, keruu 75%.

Keruun delta k.a noin 3c ja minimi vielä ainakin oikein siedettävä.

Tutkailin noita 4 päivää ja keruun delta noin 2.9 - 3.4 välillä.

3 muistaakseni tuo ohjeistus oli täältäkpäin deltaksi.

Tuon kv-pumpun pidän 100% jota myös suositeltu. 80% kierrättää vettä nätisti sen verran että lämpö stabiili.

[Tvisti]

Terve,

Kommentteja pumppuni käyntiin. Käyrällä 2/+2 mennään ja talossa pysyy toivottu +20 sisälämpö ( +-0,5 astetta riippuen laitteiden luovuttamasta hukkalämmöstä )

Kiertovesipumppu lämmitykselle 100%,asteminuutit -150, keruu 100%, lämmityksen huili 80% ja käyttövedellä kv-pumpun nopeus 8%.

Mietin vain vielä tuota käyttövettä. Pysäytys lämpö on 47 ja lähtö 40, niillä on hienosti pärjätty jolloin varaajan yläosa on k.a 52C

Vaikka laskisin tuon käyttöveden kv.pumpun 1% en saa suurempaa DT:tä aikaiseksi kuin 6.5K

Kannattaisiko tuo pumpun nopeus myös nostaa käyttövedelle jolloin lauhduttimelle menevä lämpönousu olisi pienempää? Kaikki ristiriitaista Niben ohjeistukseen ja deltoihin katsoen, mutta tuo suuri puskuri tuohon saattanee vaikuttaa.

Tuossa myös laitteistoni kytkentä.

[maalämmittää]

.... käyttövedellä kv-pumpun nopeus 8%.

Hyvin näyttää kone käyvän.

Vertailuarvo tiedoksi:
Tällä KV tilassa pumpun nopeus on Niben automaatilla n. 30% ja sillä delta n. 5,5C.

Vaikka pumpun säätöarvo on 1-100%, niin saattaa olla että pienillä % - arvoilla mennään samoilla min. nopeuksilla