Mäntä vai Scrolli vai invertteri?

[Matias]

Laittelin muutama vuosi sitten Ds 1820 anturin lämmönkeruukenttään keruuputken viereen maahan samalle 1,2m syvyydelle.Asennuksen tein kahdella sisäkkäisellä kupariputkella,ulompi toimii suojaputkena ja sisemmässä on ko anturi alimmassa osassa.
Kaksi sisäkkäistä putkea sen takia että tarvittaessa anturin voi uusia helposti kun vetää sisemmän putken antureineen ulos,ei siis tartte alkaa lapiohommiin sen takia.
Molemmat kupariputket on tulpattu alapäästä ja ulommasta kupariputkesta kaapeli tulee taipuisalla  muovisella suojaputkella talon seinustalle ja siitä edelleen pinta-asennuksena sisälle 1-wire verkkoon.
Suojaputki on upotettu vaaksan verran nurmikon alle maahan.

Vakio putkiliitoksiin voi laittaa helposti tuollaisen anturitaskun,on eri kokoisia ja pituisia

[rsaarela]

Laittelin muutama vuosi sitten Ds 1820 anturin lämmönkeruukenttään keruuputken viereen maahan samalle 1,2m syvyydelle.Asennuksen tein kahdella sisäkkäisellä kupariputkella,ulompi toimii suojaputkena ja sisemmässä on ko anturi alimmassa osassa.
Kaksi sisäkkäistä putkea sen takia että tarvittaessa anturin voi uusia helposti kun vetää sisemmän putken antureineen ulos,ei siis tartte alkaa lapiohommiin sen takia.
Molemmat kupariputket on tulpattu alapäästä ja ulommasta kupariputkesta kaapeli tulee taipuisalla  muovisella suojaputkella talon seinustalle ja siitä edelleen pinta-asennuksena sisälle 1-wire verkkoon.
Suojaputki on upotettu vaaksan verran nurmikon alle maahan.

Vakio putkiliitoksiin voi laittaa helposti tuollaisen anturitaskun,on eri kokoisia ja pituisia

Tuossa on vain se sama juttu, että lämmönsiirto anturin ja taskun välillä on surkea ilman jotain väliainetta.
Öljyä, piitahnaa, hopeatahnaa...tms. ainetta joka täyttää tyhjän tilan anturin ja puojataskun välillä.
Teollisuudessa käytetään yleisesti öljyä tuohon taskuun, mutta se ei sovellu kaikille antureille.
Pt100 /Pt1000 käytimme voimalaitoksella aina öljyä taskuissa, muuten anturien nopeus ja jättämä oli pielessä.

[rsaarela]

Olen ihmetellyt vain yhden anturin kiinnitystä lähietäisyydeltä; BT2 joka on juuri ennen vaihtoventtiiliä.
Se sijaitsi pienemmästä putkesta tehdyssä taskussa joka oli juotettu varsinaiseen putkeen kiinni.
Eli tarkoitin samaa kuin rsaarela, anturi ei ole suoraan nesteessä, mutta toki anturitaskussa eikä ihan vaan
putken kyljessä. Oletan että koneen muut anturit sijaitsee samanlaisissa taskuissa, onko jollain varmempaa
tietoa?

Tuossa F1345 sisältä kuvaa, jossa näkyy useita antureita eritettynä.
Osa on tosiaankin pienemmässä kupariputkessa sisällä.
Tämä pätkä on sitten juotettu ison putken kylkeen.
Putken pää on litistetty, mutta auki hiukan, ei juotettu kiinni.
Eli tahnat, öljyt, yms. valuu pois sieltä?!
Nibe panostaa anturin eristämiseen paljon; piitahnaa suojaputkeen paljon anturin väliin,
päälle hopeateippiä muutama kierros, ARMAFLEX eritettä muutama kierros, ja runsaasti nippusiteillä kiinni.

Jos "tasku", juotettu putkenpätkä olisi alapäästä suljettu, niin tahnat pysyisi siellä.
Nyt tahnat valuu pois ensimmäisen vuoden aikana...

[fraatti]

Tuossa F1345 sisältä kuvaa, jossa näkyy useita antureita eritettynä.
Osa on tosiaankin pienemmässä kupariputkessa sisällä.
Tämä pätkä on sitten juotettu ison putken kylkeen.
Putken pää on litistetty, mutta auki hiukan, ei juotettu kiinni.
Eli tahnat, öljyt, yms. valuu pois sieltä?!
Nibe panostaa anturin eristämiseen paljon; piitahnaa suojaputkeen paljon anturin väliin,
päälle hopeateippiä muutama kierros, ARMAFLEX eritettä muutama kierros, ja runsaasti nippusiteillä kiinni.

Jos "tasku", juotettu putkenpätkä olisi alapäästä suljettu, niin tahnat pysyisi siellä.
Nyt tahnat valuu pois ensimmäisen vuoden aikana...

Ymmärsin alkuun että anturit olisivat suoraan putken päällä ilman sen kummempia virityksiä. Päällähän nuokin vedestä katsottuna ovat mutta silti huomattavasti paremmin noissa juotettuissa putkissa kuin se että olisivat vain jollain kiinnikkeellä putken kyljessä. Käsittääkseni jossain vanhemmissa IVT:n koneissa anturit oli roiskittu vaan putken kylkeen jolloin tarkkuuskin on varmaan hiukan mitä sattuu ja ajattelin että ei kait tuolla tavalla enään nykyään noita antureita laiteta.

Viessmannin koneissa asia on hoidettu näin. Kuvassa paineen ja lämpötilan mittaus. Kyseessä kylmäaineputki mutta muistelisin että myös vedestä mittaukset olivat jotakuinkin samalla tavalla.

[Kimmo_L]

Tartun tuohon invertterin kaivoasiaan.

En vieläkään tiedä mikä on totuus kaivon mitoituksessa inverterien suhteen. Olen kuullut insinöörin sanovan kirkkain silmin että inverter vaatii syvemmän kaivon, koska kaivo ei pääse lepäämään. Toinen  lvi-insinööri taas sanoi aivan yhtä kirkkain silmin, että inverter pärjää pienemmällä kaivolla koska tehonotto sieltä on tasaista ja juuri sen mitä tarvitaan. Otappa tuosta

Kannattaa ottaa huomioon myös, että kaivon elinkaari (toivottavasti) on pidempi kuin pumpun. Kaivon pitää riittää myös ensimmäisen pumpun jälkeen hankittavalle toiselle, jossa hyötysuhde luultavasti on parempi, kun tekniikka on kehittynyt.

Kaivossa ei kannata säästää. Tarpeeksi metrejä ja keruuputken paksuus syvyyden mukaan sopivaksi.

[peki]

Niin no, toisaalta eristeet, ikkunat LTO yms. kehittyy kovaa vauhtia ja kokonaisuutena
keruusta ei sinällään revitä yhtään enempää kuin ennenkään.

[euroshopperi]

Tartun tuohon invertterin kaivoasiaan.

En vieläkään tiedä mikä on totuus kaivon mitoituksessa inverterien suhteen. Olen kuullut insinöörin sanovan kirkkain silmin että inverter vaatii syvemmän kaivon, koska kaivo ei pääse lepäämään. Toinen  lvi-insinööri taas sanoi aivan yhtä kirkkain silmin, että inverter pärjää pienemmällä kaivolla koska tehonotto sieltä on tasaista ja juuri sen mitä tarvitaan. Otappa tuosta selvää.

Perusasentajan järjellä ajattelisin, että se mitä kaivosta otetaan energiaa X ajalla ratkaisee. Jos inverterissä on hieman parempi hyötysuhde, se vaatii hieman syvemmän kaivon. Nyt ei puhuta kyllä rahallisesti isoista eroista kaivon syvyyden suhteen..

Lämmitysjärjestelmä on myös erityisen tärkeää huomioida. COP 3:lla mitoitettu kaivo ja patterilämmitys yhdistettynä osatehoille mitoitettuun tehontarpeeseen voi olla melkoinen pommi tulevaisuudessa. Saattaa tulla eteen, että päätetään laittaa muutama lisäneliö ja tehdään lattialämmitys remontti ja uusitaan kone samalla. Kaivoa on aika vaikea ottaa liioilla metreillä varustettuna ja seuraukset on kuitenkin pääsääntöisesti pelkästään positiivisia, kunhan myös putkikoko huomioidaan. Maalämpö on erityisen laadukas lämmitysjärjestelmä ja se on aika kallis hankkia, joka on hyvä mieltää heti kättelyssä. Mersuhan olisi hyvä vertaus, jos nyt sattuu siis pitämään sitä jonain toteemina. Kaikki haluaa Mersun tietty, mutta tuolla nettiautossa löytyy Mersua kyllä moneen lähtöön. Alkaen 51 € ja pääsee jo mersumieheksi. Osamaksulla lähtee alkaen 5€/ kk.

[Matias]

Tuossa on vain se sama juttu, että lämmönsiirto anturin ja taskun välillä on surkea ilman jotain väliainetta.
Öljyä, piitahnaa, hopeatahnaa...tms. ainetta joka täyttää tyhjän tilan anturin ja puojataskun välillä.
Teollisuudessa käytetään yleisesti öljyä tuohon taskuun, mutta se ei sovellu kaikille antureille.
Pt100 /Pt1000 käytimme voimalaitoksella aina öljyä taskuissa, muuten anturien nopeus ja jättämä oli pielessä.

Onkohan PT 1000 antureita ominaisuuksiltaan erilaisia?
Meillä hajosi LAE MTC 27 elektronisen termostaatin PT 1000 anturi ja tilasin uuden.
Uusi anturi näyttää kuitenkin n 5 astetta korkeampaa lämpötilaa ja hystereesi nousi 4 asteesta jonnekin 8-9 asteen paikkeille.
Anturin lämpötilamuutokset on hyvin hitaita molemmissa,1asteen muutosviive n 30min,alkuperäisellä anturilla muutos oli kokolailla reaaliaikainen.

Tilasin sitten toisen eri valmistajan PT1000 anturin mutta täsmälleen sama tilanne.

Anturi on 1250l:n varaajassa anturitaskussa , 40cm/6mm putki vesitilassa.
On työnnetty taskuun ilman mitään pii- tai hopeatahnaa,voisiko sen puuttuminen tehdä noin isoa hidastumista vastusarvon muuttumiseen?

Vai mikähän tässä nyt on pielessä?

[ishiba]

Tuon mukaan pitäisi olla PTC1000: http://www.elmatik.ee/info/pdf/MTC27T1RE-M.pdf
Oiskohan tämä oikea? https://verkkokauppa.slo.fi/fi/2729602
Siis jos PTC1000 eri asia kuin PT1000?

Edit: tuo hitausjuttu on vähän erikoinen. Eihän se termostaatti ole rikki?

[Matias]

Siis jos PTC1000 eri asia kuin PT1000?

On ne erilaisia,Tämä LAE termostaatti PT1000 anturilla on jostain -90 luvulta(alkuperäinen -98 pumpussa) eikä niitä näytä googlella mistään löytyvän(?)

Uudemman versiot on joko NTC tai PTC antureilla,myös PT100 anturilla taisi löytyä

PT 100 = 100ohmia/0C lämpötilassa

PT 1000 = 1000ohmia/0C lämpötilassa

PTC 1000 = 1000ohmia/ 25C lämpötilassa

[ishiba]

LÄ:ssä oli piitahnaa anturiputkessa ihan reilu töräys. Kai se anturitasku on sen verran syvä, ettei sen anturin johdon lämmönjohto aiheuta tuota mittauksen hitautta?

[Matias]

Onkohan PT 1000 antureita ominaisuuksiltaan erilaisia?
Meillä hajosi LAE MTC 27 elektronisen termostaatin PT 1000 anturi ja tilasin uuden.
Uusi anturi näyttää kuitenkin n 5 astetta korkeampaa lämpötilaa ja hystereesi nousi 4 asteesta jonnekin 8-9 asteen paikkeille.
Anturin lämpötilamuutokset on hyvin hitaita molemmissa,1asteen muutosviive n 30min,alkuperäisellä anturilla muutos oli kokolailla reaaliaikainen.

Tilasin sitten toisen eri valmistajan PT1000 anturin mutta täsmälleen sama tilanne.

Anturi on 1250l:n varaajassa anturitaskussa , 40cm/6mm putki vesitilassa.
On työnnetty taskuun ilman mitään pii- tai hopeatahnaa,voisiko sen puuttuminen tehdä noin isoa hidastumista vastusarvon muuttumiseen?

Vai mikähän tässä nyt on pielessä?

LAE MTC27 oikea anturi onkin PTC1000 eikä PT1000.
Ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan niin lähellä toisiaan että kalibroimalla saa jollekin lämpötilalle oikean toiminnon mutta kun lämpötila muuttuu niin asetusarvot alkaa heittämään.

Joskus on pienestä kiinni

PT1000=1000ohmia 0C  lämpötilassa
PTC 1000=1000ohmia 25C lämpötilassa