Maalämmöllä saavutettavissa oleva COP

[Fossiili]

Itse päädyin monen tekijän summana ilmasta ottavaan laitteeseen. Nyt kun on sen suorituskykyä seurannut, kiinnostaisi suuresti lukea näkemyksiä, kuinka paljon parempi suorityskyky MLP:lla olisi mahdollista saavuttaa. Bongasin keskusteluista jopa 5 ylittäviä vuosi-COP mainintoja, mutta se edellyttänee poikeuksellisen alhaista lämpötilatasoa.

Lämmönjako on talossa toteutettu sekä pattereilla että lattialämmityksellä.
 * Kellarikerroksessa on vain patterit
 * Asuinkerroksessa on sekä patterit että lattialämmitys.
Lattialämmitys ei ole aivan nykynormien mukaan rakennettu, vaan putkia on harvemmassa kuin pitäisi mutta kuitenkin koko asuinkerroksen alalla.

Tarvittava lämpötilataso ei ole kovin korkea
 * Kesällä ja syksyllä tarvitsen noin 34-35 °C kiertolämpötilan, jotta saan kellarin lämmitetyksi.
 * Jossakin suunnilleen -15 asteen pakkasella pitää ajaa ehkä +36 °C, lattioihin ja pattereihin.
 * Kun pakkasta on -25, pitää päästä ~ 38 °C:een, jotta lämmitys riittää.

Millaista vuosi COPia tämmöisessä voisi odottaa hyvin toimivalla maalämpöjärjetelmällä ?
 * Pelkän lämmityksen osalta
 * Lämmityksen + käyttöveden lämmityksen osalta
Veden lämmitystarve ei ole suuri. Sen osuus on korkeintaan 5000 kWh/vuodessa eli luokkaa 10 % lämmitysenergian tarpeesta. Taloussähkön osuus on samaa suuruusluokkaa eli ymmärtääkseni aika vähän.

[fraatti]

Käyttövesi 3
Lämmitys 3.5 - 4

[euroshopperi]

Riippuu tulolämpötilasta litkulla ensiöpiirissä. Lämmitykselle saa noilla arvoilla ehkä COP 4,5. Kuumaa vettä riippuen käyttövesivaraajan koosta ehkä 3,2. Yhteensä muodostuu SCOP 4,3. Tämä saattaa olla hieman yläkanttiin, mutta noilla esitetyillä pyynneillä ei paljon näytä poikkeavan valmistajan specseistä. Paras olisi tehdä sellainen keruu, joka pysyy jatkuvasti alimmillaan n. +2 asteen turvallisemmalla puolella. Nuo edellä olevat pätee ittellä juuri tällä hetkellä, eikä mullakaan ole kyllä hääppöinen tuo vanhojen lattioiden putkitus, jonka johdosta joutuu pitämään n. 5 astetta korkeampaa pyyntiä, kuin yläkerran remonttilattialla, jossa lämpö riittää reilusti yli tarpeen.

[Timo Karhu]

Minulla näyttää COPpeloa
lämmitys: 4.9
käyttövesi: 3.1
ajanjaksolla 1.10 - nyt (4kk). Ei sisällä MLP:n kiertovesipumppuja eikä ohjausta käytetyn standardin EN14511 mukaan. Lämmönjakoon 10kW pumpulla menee max 42C vesi ja tällä pärjätään käyrän mukaan jonnekin -35C keleille. Ei sama mutta samalla tontilla kanssasi siis.

COPpeloni on laskettu Lämpöpumppujen energialaskentaopas 3.10.2012 ja sieltä kaava 11 "lämpötilakorjattu lämpökerroin" mukaan.

Eli tuo aiempi 4,5 COP voisi hyvinkin olla aika lähellä oikeaa arvausta.

[edit] yliviivasin EN14511:2011 harhakäsitykseni

[Nakke vaan]

Mitäs luulet paljonko lämmitys cop olisi jos kiertopumput ja ohjaus olisi mukana kuten en14511 standartissa? Vai onko tuo 4.5 oletettu luku sis. kaiken?

[Timo Karhu]

Mitäs luulet paljonko lämmitys cop olisi jos kiertopumput ja ohjaus olisi mukana kuten en14511 standartissa?

Kiitos huomiosta! Menin oletuksella että Niben antamat COPit eivät sisällä pumppuja. Mutta EN14511:2011 sisältääkin ne. 2007 versio ei sisältänyt.
Manuaalin mukaan
COP 0/35 ilman pumppuja 10kW koneelle: 5,15
COP 0/35 EN14511:2011 10kW koneelle: 4,81
Käytetyn havaintojakson ajalta, koneen käydessä lämmitystä sisään tulevan litkun keskiarvo on ollut 2,8C (minimi oli -0,4C).
Voisihan tuo omaCOPpelo pitää jopa paikkansa, ainakin tontilla manuaalin lukuihin nähden.

[edit] Katoppa, menovesi samalta ajalta keskiarvo 35,7C. Osuu lähelle.

[k113635]

Mulla oli muutaman kuukauden Pollucom/ES energiamittari Niben ja varaajan välissä ja Niben sähköt menee oman
mittarinsa kautta, joten tällä mittausjärjestelyllä voi arvioida hieman toteutunutta hyötysuhdetta.

15.10.2016 15:24 - 9.1.2017 17:33
Niben kuluttuama sähkö lämmitystilassa: 848,3kWh
Varaajaan tuotettu lämpöenergia: 4753kWh

COP arvio 4753kWh/848,4kWh -> ~ 5,6 (=lämmityksen COP)

Samaan aikaan, johtuen KV-esilämmityksestä, tehtiin tuolla samalla hyötysuhteella puolet käyttöveden lämmityksestä,
joten en näe yhtään syytä miksei vuositasolla SCOP olisi Niben lupaaman 5:n luokkaa. Tullapa kunnon talvi niin näkis
asian käytännössä, nää kaksi ekaa mlp-talvea ovat olleet aika kaukana normivuodesta.

Tuo siis sisältää kompressorin lisäksi sekä keruun että lauhduttimen pumppujen kulutuksen.
Ja tämä siis lattialämmityksen kanssa lauhana syksynä/talvena kohteessa, jossa nollassa menee 27-asteinen vesi
ja -30:ssä 35-asteinen (tosin Nibe ei ole vielä moisia pakkasia kohdannut, joten kyseessä on arvio

[euroshopperi]

Kattelin tuota fossiilin huushollia vähän tarkemmin, niin meikäläisellä on aika lähellä samaa kokoa. Ehkä hieman alle. Mulla menee lämmitys+vesi vuodessa n. 8200-300 kWh sähköä kompuralle, joka korvaa reilusti yli 4000 L öljyn vuosikulutuksen.

[Fossiili]

Minulla oli ennen ILP öljylämmityksen apuna ja tuo 4000 litraa vaikutti palavan sen lisäksi vuotta kohti helposti. Kun ei kovin kauan olla asuttu, ei tarkempaa historiatietoa ole olemassa. Nyt on ollut tietysti helppo talvi ja ilmasta ottavilla on myös voinut lämmittää.

Pumppauksen kulutus on ollut elokuun alusta tammikuun loppuun 6 894 kWh. Jos oletamme, että seuraavat 6 kk vaativat saman verran lämmitystä, vuosikulutukseksi tulisi 13800 kW. Tähän mennessä tänä talvena on öljylämmitystä tarvittu kaksi kertaa ja näissä on öljyä palanut noin 100 litraa. Saa nähdä paljonko tarvitaan kesään mennessä. Täällä Pohjois-Savossa pakkasia voi olla vielä maaliskuun lopullakin.

Pumppauslämpö vain esilämmittää minulla veden ja loppuun tulistus on sähköllä. Tulistusvaraaaja on kuluttanut lisäksi 1100 kWh / 6kk eli sen kulutukseksi tulisi 2200 kWh vuotta kohti.

Näistä kun haarukoin, vuosi COP tähän asti menneeltä 6 kuukaudelta voisi olla pumppauksen osalta varsin tarkasti 3. Jos kulutukseksi lasketaan myös tulistusvaraajan sähkö, COP on heikompi, vain noin 2,6. Öljylämmitys ei kuulu laskentaan ja sinä aikana pumppu ei tuota eikä kuluta, sillä lämmitys on joko tai VILP:llä tai öljyllä. Öljyllä on tehty 4% lämmöstä.

Jos olettaa, että koko vuosi olisi 2 x edelliset 6 kk, lämmöntuotannon vuosikulutus tulisi olemaan sähkön osalta 16 000 kWh, joka sitten lämmöksi 2,6 COPilla + 200 litraa öljyä päälle.

Kyllähän noilla maasta ottavilla on vahvuutensa. Jos MLP:llä olisi saavuttanut vaikkapa 4,3 COPin koko lämmön tarpeelle, niin lämmityksen kulutus sisältäen veden olisi ollut samalla jakoavaimella vain 5150 kWh / 6kk eli 10300 kWh vuotta kohti. Öljyä ei varmaankaan olisi tarvittu. Pelkän sähkön kulutuseroksi muodostuisi siis noin 5700 kWh vuodessa. Kylmänä talvena ero repeäisi varmaan paljon suuremmaksi.

[euroshopperi]

Eli 16 000 kWh + öljystä 2000 kWh + öljyhuollon ja nuohouksen osuus (200 €), joka muutetaan korjauskertoimella 2000 kWh. Saadaan 20 000 kWh:ta vastaava lasku lämmityksestä. Säästöä saattaisi siis karkeasti saada 10 000 kWh erotuksen verran, jolloin talon tehon tarpeeksi tulisi 43 000 kWh, joka tyydyttyisi SCOP 4,3:lla. Jos tuo ei riitä, niin sitten tuo säästöosuus pienenee vastaavasti. Mulla on aika lähellä nuo lämpötilat, kuin sulla ja tämä tuntuisi olevan sellainen 8300 kWh talo. Huoltokulut siis 0 € tähän mennessä. Remontointi on sitten erikseen.