Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Maalämpösaneeraus 90-luvun loppupuolen sähkölämmitteiseen rinnetaloon  (Luettu 22196 kertaa)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Olemme keväällä muuttamassa 1997 valmistuneeseen kaksikerroksiseen rinnetaloon, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa [1,2] tiloissa. Nykyisellään talossa on melkoisen hulvaton sähkönkulutus ja asialle on tarkoitus tehdä jotain heti, kun pääsemme muuttamaan sisään.

[1] Teknisessä tilassa (11 m2) ei ilmeisesti ole lattialämmitystä tai ylipäätään mitään varsinaista lämmitysjärjestelmää. Oletan, että tila lämpenee nykyisen varaajan ja putkiston hukkalämmöllä.

[2] Autotallin ulompi lattialämmityspiiri on joskus päästetty jäähän ja se on alkanut vuotamaan. Piiri on nyt suljettu ja autotallin oven vastainen n. 10m2 tila pidetään lämpimänä erillisellä sähköpatterilla.

Rakennuspiirustusten mukaan huoneistoala 195 m2, kerrosala 228 m2, kokonaispinta-ala 262 m2 ja tilavuus 890 m3. Rakennuspiirustuksista olen itse laskenut huoneiden sisäseinien väliin (sisäseinien alaa ei laskettu mukaan) jääväksi pinta-alaksi 250 m2, sisältäen myös teknisen tilan ja entisen autotallin, joka on jaettu väliseinällä lämpimäksi askartelutilaksi ja kippiovea vasten viileämmäksi varastotilaksi. Yläkerrassa huonekorkeudet 280/250 ja alakerrassa 235. Tekninen tila ja entinen autotalli ovat lattian pinnasta katon siporex-palkin alapintaan n. 280 korkeita (arvio). Yllä mainittua 250 m2 vastaava ilmatilavuus 645 m3 (lattian yläpinnasta katon alapintaan). Yläkerrassa (jossa makuuhuoneet ja yleiset oleskelutilat) huoneiden pinta-alat yhteensä 162 m2 (porrasaukon ala poisluettuna), alakerrassa 88 m2 sisältäen teknisen tilan ja autotalli/pikkuvaraston alan. Ulkoseinien sisään jäävät pinta-alat ovat luonnollisesti jonkin verran suuremmat.

Lämmitys tapahtuu yösähköllä 1,8 m3 Jämä Kantikas (1995) varaajaan. 2010-luvulla on jostain syystä tekniseen tilaan laitettu myös erillinen sähkötoiminen käyttövesivaraaja. Ilmanvaihtolaitteena MUH Ilmava 120. Lämmityksen avuksi olisi myös kaksi paikalla muurattua varaavaa takkaa, joista ainakin toista on käytetty säännöllisesti (vaan kuinka usein?).

Kokonaissähkönkulutus talossa on minulle toimitettujen muutaman viime vuoden tietojen mukaan 39000-41500 kWh. Yösähköä on pahimmillaan kulutettu 3757 kWh/kk ja päiväsähköä 2811 kWh/kk, suurimman kokonaiskulutuksen ollessa 6260 kWh/kk tammikuussa 2014.

Sähköä kuluttaa lisäksi (kaiketi alkuperäinen) Harvian ainavalmis kiuas. Talossa on ollut asunut 3-4 henkilöä viimeisimpien vuosien aikana. Vedenkulutuksesta ei ole mitään tietoa. Ilmanvaihtokoneen lämpötila-asetuksista ei ole mitään tietoa.

Talon runko on alakerrassa kevytsoraharkkoa ja yläkerrassa puurunko, jossa uloimmaisena kerroksena rapattu tiili/harkko (rungon ja harkon välissä tuuletusrako). Eristepaksuudet ajalle ominaiset, yläpohjassa 300 mm, seinissä puurungon osalta 240 mm ja harkkorungon osalta 95 mm. Ikkunat kolmilasiset, ovet tavanomaiset.  Yhteensä viisi ulko-ovea (iso terassi, johon kolme ovea eri huoneista), joiden lisäksi autotallin nosto-ovi ja teknisen tilan ulko-ovi. Huonetilojen ovista ja ikkunoista ei erityisemmin vedä, omien lyhyiden vierailuideni kokemusten perusteella. Lattiamateriaalina on klinkkeri, laminaatti, kosteissa tiloissa laatta, ja alakerrassa vuolukivi.

Lattiat ovat kauttaaltaan “turhan” lämpimät, eli ne tuntuvat jalalle selvästi lämpimiltä, ja huonelämpötila on omaan sietokykyyni nähden asteen tai kaksi liian korkea, näkemättä lämpömittaria väittäisin 23-25 C. Tämä olisi ensimmäinen asia, joka säädetään kuntoon muuton jälkeen.

Kulutus on niin suurta, että suunnitelmissa on maalämpösaneeraus. Alueena Kanta-Häme ja maaperässä pääasiassa tonaliittia. Lähialueilla on tehty maalämmölle porakaivoja, ja sellaista tännekin olen ajatellut, eikä pihaan maapiiriä mahtuisikaan riittävästi. Pohjavesialueella ollaan mutta ei aktiivisia vedenottamoja. Kaivon porauksen kannalta huonoa on pehmeämmän maakerroksen paksuus ennen peruskalliota - puolen kilometrin päässä kallio löytyi 36 metrin syvyydeltä. Paikallisestihan maata voi kallion päällä olla enemmän tai vähemmän ja lopullinen totuus selviää viimeistään porauspäivänä :-) Jos jostain syystä maalämpö ei olisikaan vaihtoehto niin sitten valittaisiin vesi-ilmalämpöpumppu.

Talossa on sisäporeallas (jota on käytetty hyvin harvoin), jonka tilavuutta en tiedä, ja meitä tulevia asukkaita kuusi henkeä. Saunomme monta kertaa viikossa ja liikuntaharrastuksista johtuen suihkussa käydään vähintään päivittäin.

Mitoittamista hankaloittaa se, että emme itse ole asuneet kyseisessä talossa lainkaan emmekä näin ollen tiedä mitään todellisista lämpötiloista tai säätöarvoista. Maalämpöummikkona mieleen on jostain jäänyt mahdollisesti sopivana laiteyhdistelmänä Niben F1155 3-12 ja sen lisäksi ulkoinen 300 litran käyttövesivaraaja. Vanha varaaja, tai oikeastaan molemmat varaajat, saisi lähteä pois teknisestä tilasta niin pääsisimme jatkamaan puhtaalta pöydältä. Jos maalämpöpumpun sijaan tulisikin VILP niin ehkä sitten iso varaaja jätettäisiin paikoilleen.

Kiitokset ja pahoittelut tähän asti lukeneille :-) Olen yhtä suurta kysymysmerkkiä, etenkin kun en ole päässyt tutkimaan vielä asioita tarkemmin mutta muutaman konkreettisen kysymyksen voisin kuitenkin esittää. Talotekniikka ei ole itselleni tuttua mutta yritän tässä parhaani mukaan opiskella perusteita. Jos kysymykseni vaikuttavat naiiveilta, se johtuu siitä että ne ovat.

***

Teknisessä tilassa on erillinen käyttövesivaraaja. Miksi isossa varaajassa kuitenkin pidetään yli 60 C lämpöä? Käyttövesivaraajaa ei ole mitenkään yhdistetty Jämän kanssa ja lattiakiertoon menee n. 30 C asteinen vesi (Ouman EH-8HR säätää) ulkolämpötilasta riippuen. Kaikkialla on vesikiertoinen lattialämmitys eikä ainuttakaan patteria. Katsoa tihrustin lämpötiloja nopeasti nappaamastani valokuvasta (kuva otettu 20.10.2016) ja sen perusteella varaajan alaosassa näyttäisi olevan n. 40 C lämpötila. Paluuvesi 26 C mikäli oikein tulkitsin. Oumanin maksimilämmöksi näyttäisi olevan asetettu 40 C.

***

MUH Ilmava on sieltä jostain 90-luvulta. Jos taloon tulee maalämpö, millainen voisi olla uusi ilmanvaihtokone? Kannattaako ilmanvaihtokoneen vaihtaminen uuteen ennen vanhan rikkoutumista, eli ollaanko jo koneen käyttöiän päässä ja kone kannattaisi vaihtaa heti, vai pitäisikö jatkaa vanhalla? Onko tuon ikäisen ilmanvaihtokoneen vaihtaminen lainkaan taloudellisesti perusteltavissa ennen vanhan rikkoutumista? Koneen vaihtuessa uusi ei enää välttämättä mahdu entisen tilalle tuulikaappiin, ja tekninen tila on talon toisella puolella eri kerroksessa.

***

Maalämmön kanssa tekninen tila ei enää lämpenisi ison varaajan hukkalämmöllä. Voi olla, että sinne pitäisi hankkia jokin lämmityslaite. Sähköpatteri on yksi vaihtoehto, kuten vanhassa autotalli/varastossakin nykyisellään on. Toisaalta, voisiko tekninen tila lämmetä tarpeeksi kytkemällä patteri lattialämmityskiertoon? Autotallin rikkoutunut lämmityskierto voitaisiin myös paikallistaa, piikata esille ja korjata, tai korvata koko lattiakierto sielläkin johtamalla patteriin lattiapiiriin tarkoitettua vettä. Sekä tekninen tila että vanha autotallin pääty voivat molemmat olla 10-15 C lämmössä, jos sellainen on teknisen tilan laitteille sopiva lämpötila. Molempien tilojen lisäeristäminen voi myös tulla lukuun; vanhan autotallin kippioven kohdalla jonkinlaista eristämistä on varmasti tehtävä.

***

Ensimmäinen postaus, joten ajattelin tehdä kerralla vähän pidemmän... Otan kiitollisena vastaan kaiken uuden tiedon ja spekulaation mitä vaan haluatte ja pystytte jakamaan.
« Viimeksi muokattu: 23.01.17 - klo:21:10 kirjoittanut tomppeli »
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 085
  • Vanha pieru!
Tervetuloa joukkoomme foorumille!

Koetin tehdä laskelman.
Toivottavasti olen ymmärtänyt kohteen tiedot oikein.
Jos on väärin, kerro niistä, niin korjaan ne laskelmaan.

Mitoitus saattaisi näyttää tällaiselta.:
Talo   ”ttk”   HATTULA
Lämmitettävää      253 m2   645 m3
Vuotuinen lämmitystarve:   ( LATTIALÄMMITYS )
- Kiinteistö   31 346 kWh
- Lämmin käyttövesi   9 000 kWh
- Yhteensä   40 346 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,8 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   12,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -30,2 C
▪ Maasta kerätään    ( 5,19 COP)   9,7 kW   30 709 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   9 637 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
▪ Ostosähköä yhteensä   9 637 kWh
Tarvitaan yksi 306 aktiivimetrin syvyinen porakaivo
• Painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 40 mm putkilla   1,79 bar (179 kPa)
• Painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 45 mm putkilla   0,91 bar (91 kPa)
• Painehäviö 0,68 l/sek virtauksella ja 50 mm putkilla   0,51 bar (51 kPa)


« Viimeksi muokattu: 23.01.17 - klo:21:12 kirjoittanut tomppeli »

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
2 -kerroksinen rakennus, jossa molemmat kerrokset alaltaan saman kokoisia?

Yläkerta 162, alakerta 88.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 356
Lainaus
Miksi isossa varaajassa kuitenkin pidetään yli 60 C lämpöä? Käyttövesivaraajaa ei ole mitenkään yhdistetty Jämän kanssa ja lattiakiertoon menee n. 30 C asteinen vesi (Ouman EH-8HR säätää) ulkolämpötilasta riippuen.

Lainaus
Lämmitys tapahtuu yösähköllä 1,8 m3 Jämä Kantikas (1995) varaajaan. 2010-luvulla on jostain syystä tekniseen tilaan laitettu myös erillinen sähkötoiminen käyttövesivaraaja.

Kun lämmitetään yösähköllä isoa varaajaa niin yleensä varaaja ladataan yöaikaan klo 22.00-06.00  johonkin 90-100 asteen lämpötilaan  ja paiväaikaan otetaan talon tarvitsema lämpöteho tuosta isosta varaajasta.Yleensä varaajan yö-termostaatti on säädetty kovimpien pakkasten lämmöntarvetta varten jolloin lauhemmilla keleillä ei välttämättä koko lämpömäärää tule käytettyä.
Käyttöveden lämmön riittävyyden kannalta usein isossa varaajassa lisäksi päiväaikaa varten erillinen termostaatti ja lämmitysvastus varaajan puolivälissä ja jos varaajan lämpötila laskee alle 55-60 asteen niin päiväkäyttövastus alkaa pitämään lämpötilan niillä tienoilla.

Sähkön kulutuksen kannalta pieni käyttövesivaraaja on taloudellisempi vaihtoehto kuin ison varaajan päiväajan lämmitys.

Kannattaa tutkia onko ison varaajan päiväajan lämmitys edelleen päällä,noin korkea (60C) lämpötila viittaisi siihen.Jos sellainen löytyy niin kannattaa ottaa pois käytöstä.

Kun vaihdatte taloon maalämmön niin todennäköisesti sähköliittymäksi riittänee 3X25A ,luultavasti nykyinen on 3X35A tai suurempi.

Ison varaajan yhden lämmitysvastuksen kaapelia voi käyttää maalämpökoneen sähkönsyöttöön.
Yleensä ei yösähkön käyttö maalämpötaloissa ole pienen kulutuksen takia enää kannattavaa,ainakin meillä vaihdettiin 1-tariffi liittymäksi joku vuosi sitten,oli jotain 85e halvempi kuin 2-tariffi.

Laskuri löytyy tuosta http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.0



9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

www.talonmittaus.fi/talo/day.jpg
www.talonmittaus.fi/talo/energymon.jpg

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
- Lämmin käyttövesi   9 000 kWh

Uskon tämän olevan yläkanttiin. Asumme nykyisellään suorasähköllä lämmitettävässä asunnossa (127 m2), jossa ILP ja varaava takka, ja kokonaiskulutuksemme on n. 15 000 kWh. Sähkötoiminen yösähköllä vettä lämmittävä lämminvesivaraaja on tilavuudeltaan 300 litraa, ja on riittänyt toistaiseksi hyvin. Perheen koko pysyy samana, joten lämpimän käyttöveden tarpeenkaan ei pitäisi merkittävästi kasvaa, eikä sen lämmittäminen käsittääkseni muodosta nykyiselläänkään kovin isoa osaa sähkölaskusta. Varaaja on muutaman vuoden vanha.

Mainitsemani poreamme tuskin tulee olemaan aktiivisessa käytössä. Saunomme kuitenkin usein ja mielelläni varautuisin myös saunavieraisiin, joten tällä perhekoolla lienee järkevintä ottaa ulkoinen käyttövesivaraaja (esim. 300 litraa) pienemmän, pumpun sisäisen varaajan sijaan. Jos näin teemme, myös poreammeen käyttö mahdollistuu. Ammeen tilavuus toki vaikuttaa siihen kuinka suuri ulkoisen varaajan tulee olla.

Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   11,8 kW

Esimerkkinä antamani Nibe F1155 3-12 näyttäisi siis riittävän. Itse en osaa sanoa kuinka pahaksi pätkimiseksi pumpun ajaminen kesäaikaan menisi. Laatoitetuissa märkätiloissa pitäisi kuitenkin olla kierto päällä ympäri vuoden. Lisäksi voi olla, että alakerran lattioissa tarvitaan kevyttä lämmitystä ellei kerrosten välinen lämpötilaero (yläkerrassa on ikkunapintaa suoraan etelään) riitä siihen, että lattioiden lämmöt tasoittuvat sopivasti (alakerta jäähdyttää yläkertaa ja toisinpäin).

Tarvitaan yksi 306 aktiivimetrin syvyinen porakaivo

Jos kallion päällä on muutama kymmenen metriä maata, kuten lähialueella eräillä kaivoilla on, yksi kaivo olisi selkeästi kustannustehokkaampi kuin kaksi. Mutta kuinka paljon varmuusvaraa tuon 300 m päälle kannattaisi ottaa (tai voisi ottaa)? Kallioperä on GTK:n palvelun perusteella granodioriittia, lämmönjohtavuus 3,3 W/mK.

Kiitos mitoituksesta!
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Kahden talon päästä löytyy tietojeni mukaan lähin lämpökaivo, joten täytyy ottaa omistajat haastatteluun jossain vaiheessa.  Eiköhän sieltä kysymällä selviä maakerrosten paksuus peruskallion päällä, riittävällä tarkkuudella.

Kuten aiemmin todettu, tontti on pohjavesialueella.  Tiedossani on yksi maalämpöprojekti, joka keskeytettiin liiallisen vedentulon takia. Siinä päädyttiin lopulta käyttämään pohjavettä lämmitykseen lämmönvaihtimen avulla.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa jm82

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 448
  • Maalämpöfoorumi
Jos kallion päällä on muutama kymmenen metriä maata, kuten lähialueella eräillä kaivoilla on, yksi kaivo olisi selkeästi kustannustehokkaampi kuin kaksi. Mutta kuinka paljon varmuusvaraa tuon 300 m päälle kannattaisi ottaa (tai voisi ottaa)? Kallioperä on GTK:n palvelun perusteella granodioriittia, lämmönjohtavuus 3,3 W/mK.
Epäilen että teillä riittäisi tasan 300 metriäkin. Koska voi olettaa että kaivosta tulisi joka tapauksessa hyvä (jos pystytään poraamaan riittävän syvä, vaikka 270m). Myös maaporauksen osalta saa kerättyä lämpöä vähän, mutta vähemmän kuin kalliosta. Jos vain maaporauksen osallakin on kaivossa vettä (esim kaivo ihan täynnä vettä). Täällä tuli kaivoon painekorkki, eli kaivosta ei pitäisi vuotaa vettä korkin läpi. Kaivo tuli 3.5m päähän talosta.
nibe 1217-10 vm2008, 200m kaivo, vanha 400 L (puskuri)varaaja esilämmityskierukalla. Itse asenneltu 24.11.2014. -73 120m (165).

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Kahden talon päästä löytyy tietojeni mukaan lähin lämpökaivo, joten täytyy ottaa omistajat haastatteluun jossain vaiheessa.  Eiköhän sieltä kysymällä selviä maakerrosten paksuus peruskallion päällä, riittävällä tarkkuudella.

Soittelin läheisen maalämmön asentaneen rivitaloyhtiön isännöitsijälle. Isännöitsijä on kuulemma vaihtunut jo kauan sitten, joten nykyinen ei tiennyt asiasta oikeastaan mitään. Kuulemma kaikki asukkaatkin ovat jo ehtineet vaihtumaan (pieni yhtiö ja n. kymmenen vuotta poraamisesta). Kaksi kaivoa siinä on, ja muusta ei tietoa.

Taisin vetää vesiperän.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 085
  • Vanha pieru!
Jos kallion päällä on muutama kymmenen metriä maata, kuten lähialueella eräillä kaivoilla on, yksi kaivo olisi selkeästi kustannustehokkaampi kuin kaksi. Mutta kuinka paljon varmuusvaraa tuon 300 m päälle kannattaisi ottaa (tai voisi ottaa)? Kallioperä on GTK:n palvelun perusteella granodioriittia, lämmönjohtavuus 3,3 W/mK.

Onko tontti mäellä?
Silloin pohjavesi saattaa olla syvälläkin.
Jos pohjavesi on syvällä, jää kaivoon paljon kuivaa osuutta ja se pakottaa poraamaan syvemmän kaivon.
Kannattaa keskustella porausyritysten kanssa siitä, kuinka syviä kaivoja voivat porata ja saavatko kaivoon 50 mm putkituksen.

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Käyttöveden riittävyys mietityttää. On tullut ehdotuksia vanhan sähkötoimisen käyttövesivaraajan jättämisestä paikoilleen, esim. F1255 pumpun integroidun varaajan kanssa sarjaan. Mitä mieltä olette siitä, että pumppu lämmittäisi käyttöveden esim. 50 asteiseksi ja ulkoinen varaaja toimisi vain lisäkapasiteettina (jopa kokonaan ilman sähkövastuksia)?

Ulkoisen varaajan termostaatin voisi toki säätää esim. 45 asteiseksi. Pumppu tekee sinne jatkuvasti lisää lämmintä toteutuneen käytön mukaan, jolloin ulkoisen varaajan vastuksia ei juuri koskaan pitäisi tarvita.

Hyvää tuossa olisi se, että ulkoinen käyttövesivaraaja on jo olemassa eikä se ole vielä kovin vanhakaan (on tältä vuosikymmeneltä), joten erillistä varaajaa ei tarvitsisi lainkaan hankkia. Toinen hyvä puoli olisi varmasti riittävä käyttöveden kokonaismäärä (integroitu + ulkoinen) myös poreallaskäyttöä ajatellen.

Voiko tätä vanhaa varaajaa käyttää F1155:n kanssa? Jos ei, joutuisin hankkimaan kokonaan uuden varaajan, josta tulisi tietysti myös lisää kustannuksia. F1255:n ja F1155:n hintaero ei ole kovinkaan suuri, joten sillä erotuksella ei vielä ulkoista käyttöveden varaajaa hankittaisi - ei ainakaan niin suurta, että käyttövettä saataisiin sama määrä kuin tuota vanhaa varaajaa hyväksi käyttämällä.

Onko kenelläkään käyttökokemuksia tai -suosituksia tähän valintaan liittyen? Mainitsin tässä nyt Niben pumput esimerkinomaisesti mutta lopullista valintaa en vielä ole tehnyt.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa euroshopperi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 454
  • Maalämpöfoorumi
Tuo sähkövaraaja pitää lämmittää jatkuvasti vähintään 55 asteiseksi. Lämmintä vettä ei saa säilöä haaleana. Maalämmöllä et sitä pysty lämmittämään, mutta voit ehkäistä sen jäähtymistä tuomalla sinne kuumaa tulovettä. Vastukset siis pitää olla kuitenkin koko ajan käytettävissä, jottei pönttö ala jäähtyä, kun vettä ei käytetä.

Edittinä vielä, että 1155 kanssa et saa lämmitettyä tuota sähkövaraajaa ollenkaan maalämmöillä ilman käyttövedelle erillistä varaajaa. 1255 kanssa pystyt esilämmittämään tuon sähköpöntön, mutta sen vastukset pitää olla jatkuvasti toiminnassa vaikkeivät usein päälle menisikään.
« Viimeksi muokattu: 04.03.17 - klo:22:28 kirjoittanut euroshopperi »
350m², 1000m³, kaivot 2x165m
17kW Viessmann 300 G+
390 L KVV+ 500 L puskuri LV kierukalla+
Aurinkosähkö 2022. Fronius Gen24 10 kW + 34 kpl 375 W Doubleglass  12,75 kW.

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Tuo sähkövaraaja pitää lämmittää jatkuvasti vähintään 55 asteiseksi. Lämmintä vettä ei saa säilöä haaleana. Maalämmöllä et sitä pysty lämmittämään, mutta voit ehkäistä sen jäähtymistä tuomalla sinne kuumaa tulovettä. Vastukset siis pitää olla kuitenkin koko ajan käytettävissä, jottei pönttö ala jäähtyä, kun vettä ei käytetä.

Edittinä vielä, että 1155 kanssa et saa lämmitettyä tuota sähkövaraajaa ollenkaan maalämmöillä ilman käyttövedelle erillistä varaajaa. 1255 kanssa pystyt esilämmittämään tuon sähköpöntön, mutta sen vastukset pitää olla jatkuvasti toiminnassa vaikkeivät usein päälle menisikään.
Sähkövaraajan käyttäminen saattaisi olla myös vain väliaikaista. Poreammeen todellista käyttöä ei voi ennalta tietää, ja voihan olla, että pärjäisimme jopa integroidulla varaajalla. Viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhimmat lapset alkavat joidenkin vuosien päästä siirtyä opiskelupaikkakunnille asumaan.

Tilaa isommallekin varaajalle meillä olisi, joten ehkä kokeillaan ensin tuon sähkövaraajan kanssa ja katsotaan mihin se riittää ja kuinka paljon energiaa se kuluttaa. Kyllä siitä eroon pääsee myöhemminkin.

Hankitaan isompi varaaja myöhemmin, jos tuntuu siltä, että ei pärjätä ilman.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi


Onko tontti mäellä?
Silloin pohjavesi saattaa olla syvälläkin.
Jos pohjavesi on syvällä, jää kaivoon paljon kuivaa osuutta ja se pakottaa poraamaan syvemmän kaivon.
Kannattaa keskustella porausyritysten kanssa siitä, kuinka syviä kaivoja voivat porata ja saavatko kaivoon 50 mm putkituksen.

Tarjouksia on jo vähän kyselty ja saatu.

Eräässä tarjottiin 50 mm kollektoria 280 metrisellä kaivolla. Maaporausta ja teräsputkitusta sisältyi vain 6 m, mutta niiden kanssa kaivolle tuli hintaa 30 €/m, joka vaikuttaisi jo aika kilpailukykyiseltä tällä isolla kollektorilla.

Hiukan lisää maaporausta, tai sitten vastaantulemista jossain muussa erikseen hinnoitellussa kohdassa, ja alkaisimme olla lähellä kauppoja. Tomppelin viimeisimmän mitoituksen perusteella tuossa kaivossa olisi jo 15 m ylimääräistäkin syvyyttä.

Toistaiseksi edelleen puuttuva toimenpidelupa ei ole ongelma vaan pelkästään hidaste, joka mahdollistaa tarjouskierrosten jatkamisen.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Erillisen sähkövaraajan käyttöä on sivuttu myös toisaalla: http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5008.0.

Aivan kuten euroshopperi kuvasi, lämpotila täytyisi pitää jatkuvasti 55 asteessa. Sekoitusventtiilin avulla käytettäisiin ensisijaisesti maalämpöpumpun sisäisen varaajan vettä ja sähkövaraaja otettaisiin avuksi tarvittaessa.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 036
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Jättäisin ison varaajan jos tilaa ei tulla hyödyntämään muuhun. Invertteripumpusta ei ole tällöin mitään hyötyä eli malliksi kelpaa F1145...toisaalta hintaero F1245 malliin on 600€ ja silloin myös käyttövesi tehtäisiin täysin maalämmöllä.

Yksi vaihtoehto on laittaa varaajaton malli ja levylämmönvaihtimella ottaa esilämmitys käyttövedelle varaajan ja pumpun välistä. Tällöin sähkövaraajalle saapuisi 23-35 asteinen vesi vuodenajasta riippuen. Ison varaajan jättö mahdollistaa kosteiden tilojen lattialämmityksen kesällä.

Jos aloitetaan puhtaalta pöydältä niin silloin varmaan invertteripumpppu ja erillisvaraajat (käyttövesi+puskuri) ovat viisain ratkaisu.

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Jättäisin ison varaajan jos tilaa ei tulla hyödyntämään muuhun. Invertteripumpusta ei ole tällöin mitään hyötyä eli malliksi kelpaa F1145...toisaalta hintaero F1245 malliin on 600€ ja silloin myös käyttövesi tehtäisiin täysin maalämmöllä.

Varastotilaa ei ole koskaan tarpeeksi. Saamme ison varaajan tilan varmasti hyötykäyttöön.

Jos aloitetaan puhtaalta pöydältä niin silloin varmaan invertteripumpppu ja erillisvaraajat (käyttövesi+puskuri) ovat viisain ratkaisu.

Puhtaammalta pöydältä kyllä, mutta haluaisin hiukan enemmän käyttökokemuksia uudessa kodissa ennen varaaja-asian lopullista ratkaisemista. Väliajan voimme mennä sähkövaraajalla, ehkä jopa vuoden tai pari, katsellen mikä meille olisi lopulta paras vaihtoehto.

Puskurille ei liene tarvetta, kun kyseessä on lattialämmitystalo. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin ajatuksesi puskurivaraajasta?
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa vippe0

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Maalämpöfoorumi
Varastotilaa ei ole koskaan tarpeeksi. Saamme ison varaajan tilan varmasti hyötykäyttöön.

Puhtaammalta pöydältä kyllä, mutta haluaisin hiukan enemmän käyttökokemuksia uudessa kodissa ennen varaaja-asian lopullista ratkaisemista. Väliajan voimme mennä sähkövaraajalla, ehkä jopa vuoden tai pari, katsellen mikä meille olisi lopulta paras vaihtoehto.

Puskurille ei liene tarvetta, kun kyseessä on lattialämmitystalo. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin ajatuksesi puskurivaraajasta?

Puskurivaraaja on hyvä olla myös lattialämmitystalossa jos kesällä lämmitetään vain kosteita tiloja, koska niihin ei paljoa vettä mahdu ja ilman puskuria kone käy todella usein (ei hyvä).
Talvella taas ei tarvitse puskurivaraajaa lattialämmitystalossa jos käytössä on invertterikone (on-off koneella pitäisi vissiin olla).
Paremmin tietävät korjanneevat.

Kannatta muuten miettiä myös Läpivirtauslämmitintä jos vain harvoin tarvii enemmän lämmintä vettä (esim. amme).
Eli sillä voidaan lisälämmittää vettä jos tarvetta, tällöin ei tarvitse pitää suuria määriä jatkuvasti lämpimänä jos tarvetta on vain satunnaisesti.

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi


Puskurivaraaja on hyvä olla myös lattialämmitystalossa jos kesällä lämmitetään vain kosteita tiloja, koska niihin ei paljoa vettä mahdu ja ilman puskuria kone käy todella usein (ei hyvä).

Erilaisia kosteita tiloja (kph:t, sauna, wc:t, khh) on n. 35 m2. Alakerta on puoliksi maan sisällä ja jos osaa siellä olevista tiloista pitää kesälläkin hiukan lämmittää, niin lämmitettävä pinta-ala onkin jo 75 m2.

Toki vielä tuollainenkin ala voi kesän lämpötiloissa katkoa pumpun käyntiä mutta puskuri + invertteri ei kuulosta täysin ongelmattomalta.

Talvella taas ei tarvitse puskurivaraajaa lattialämmitystalossa jos käytössä on invertterikone (on-off koneella pitäisi vissiin olla).
Paremmin tietävät korjanneevat.

Olen ollut siinä käsityksessä, että lattialämmityksen kanssa ei on-off konekaan vaatisi puskuria.

Kannatta muuten miettiä myös Läpivirtauslämmitintä jos vain harvoin tarvii enemmän lämmintä vettä (esim. amme).
Eli sillä voidaan lisälämmittää vettä jos tarvetta, tällöin ei tarvitse pitää suuria määriä jatkuvasti lämpimänä jos tarvetta on vain satunnaisesti.

Pidetään mieli avoimena näille ehdotetuille ratkaisuille mutta asutaan siellä ensin jonkin aikaa ja katsotaan mihin pumpun oma varaaja meidän käytössä riittää.

Meitä on kuitenkin 2+4 jo pelkästään omaa väkeä ja saunomme sekä suihkuttelemme verrattain usein, joten oletuksena on, että integroitu varaaja ei yksistään riitä. Tämä selviää aikanaan nopeasti sulkemalla sähkövaraaja kokonaan ja kuuntelemalla kiljahduksia :-)
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 187
  • Maalämpöfoorumi
Talvella taas ei tarvitse puskurivaraajaa lattialämmitystalossa jos käytössä on invertterikone (on-off koneella pitäisi vissiin olla).
Paremmin tietävät korjanneevat.

Kannatta muuten miettiä myös Läpivirtauslämmitintä jos vain harvoin tarvii enemmän lämmintä vettä (esim. amme).
Eli sillä voidaan lisälämmittää vettä jos tarvetta, tällöin ei tarvitse pitää suuria määriä jatkuvasti lämpimänä jos tarvetta on vain satunnaisesti.

Puskurivaraajaa ei tarvise lattialämmityksen kanssa muutoin kuin silloin jos lattiassa ei ole varaavaa massaa (putket ei betonissa) tai lämmitetään kesällä todella pientä alaa suurella teholla.

Läpivirtauslämmittimessä tulee usein ongelmaksi järjettömän suuri teho minkä se tarvisi. Esim jos suihkusta valutettaisiin vettä 12l/min vauhdilla ja vesi lämmitettäisiin lennossa niin tuo vaatisi noin 27kW tehoa.
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Toimenpideluvan liitteeksi tarvitsen hydrogeologin lausunnon. Ensimmäinen tuosta lausunnosta saamani hintapyyntö oli 800 € - ainakin 500 € enemmän kuin mitä olin pahimmissa painajaisissanikaan uskonut sen olevan.

Tämä lienee niitä asioita, joiden kilpailuttamisesta saa ihan järkevän tuntipalkan omalle työlleen. Muutaman sähköpostin jälkeen ollaan saatu tarjous 650 €, joka minusta tuntuukin yllättäen olevan vain vähän reilu viisisataa eikä lähes tonnin, vaikka eroa alkuperäiseen ei ole kuin 150 €. Hinnan ankkuroinniksi tuota ilmiötä taidetaan kutsua.

Tolkuton hinta joka tapauksessa.

Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa sailor

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 3 036
  • Lämpöässä V15 11/04-->
Tuo sähkövaraaja pitää lämmittää jatkuvasti vähintään 55 asteiseksi. Lämmintä vettä ei saa säilöä haaleana. Maalämmöllä et sitä pysty lämmittämään, mutta voit ehkäistä sen jäähtymistä tuomalla sinne kuumaa tulovettä. Vastukset siis pitää olla kuitenkin koko ajan käytettävissä, jottei pönttö ala jäähtyä, kun vettä ei käytetä.

No ei. Riittää että kerran kuussa vääntää termostaatin 60 asteeseen (legionellatappo), muutoin sen voi antaa olla vaikka 40 asteessa.

Lainaus
Edittinä vielä, että 1155 kanssa et saa lämmitettyä tuota sähkövaraajaa ollenkaan maalämmöillä ilman käyttövedelle erillistä varaajaa. 1255 kanssa pystyt esilämmittämään tuon sähköpöntön, mutta sen vastukset pitää olla jatkuvasti toiminnassa vaikkeivät usein päälle menisikään.

Onnistuu sekin. F1155:sta lämmityskierron pumppu jatkuvalle kierrolle ja pumpun sekä puskurivaraajan/lattiakierron väliin levylämmönvaihdin. Koska kohteessa ei ole patterilämmitystä niin vesi ei esilämpene tietenkään kuin varaajan/lattiakierron lämpö miinus aste tai pari.

Toimenpideluvan liitteeksi tarvitsen hydrogeologin lausunnon. Ensimmäinen tuosta lausunnosta saamani hintapyyntö oli 800 € - ainakin 500 € enemmän kuin mitä olin pahimmissa painajaisissanikaan uskonut sen olevan.

Tämä lienee niitä asioita, joiden kilpailuttamisesta saa ihan järkevän tuntipalkan omalle työlleen. Muutaman sähköpostin jälkeen ollaan saatu tarjous 650 €, joka minusta tuntuukin yllättäen olevan vain vähän reilu viisisataa eikä lähes tonnin, vaikka eroa alkuperäiseen ei ole kuin 150 €. Hinnan ankkuroinniksi tuota ilmiötä taidetaan kutsua.

Tolkuton hinta joka tapauksessa.

Kysy naapureilta kopiota heidän lausunnoistaan.

EDIT:typoja
« Viimeksi muokattu: 10.03.17 - klo:20:49 kirjoittanut sailor »

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Riittää että kerran kuussa vääntää termostaatin 60 asteeseen (legionellatappo), muutoin sen voi antaa olla vaikka 40 asteessa.

Tämä kuulostaa hyvältä. Tosin en osaa arvioida minkä verran tuosta on säästöä saatavissa verrattuna siihen, että pitäisi lämmön jatkuvasti korkeammalla. Sehän riippuu kulutuksesta, joka uudessa kodissa on vielä hiukan arvailujen varassa, mutta osaako kukaan arvioida kuinka paljon energiaa kuluu pelkän lämpötilan ylläpitoon sähköllä 300 l varaajassa? Jos pumpun integroidussa varaajassa pitää hiukan korkeampia lämpöjä (50-55 C) ja sieltä tulee sähkövaraajaan käytetyn veden tilalle uutta lämpöisempää vettä, energian kulutuksen arviointi vaikeutuu entisestään.

Legionellatapon tekeminen sähkövaraajassa automatisoidusti kerran tai kaksi kuukaudessa kiinnostaisi. Onko kenelläkään tietoa miten sen voisi tehdä? Kyllähän tuon käsinkin tekee mutta jos tähän löytyy (tai keksitään) jokin kätevä tapa automatisoida niin aina parempi.

Kysy naapureilta kopiota heidän lausunnoistaan.

Lähimmät kaivot on tehty aikana, jolloin toimenpidelupaa ei vaadittu, joten ei löydy myöskään hydrogeologin lausuntoa. Uudemmat kaivot taas sijaitsevat sen verran kauempana, että niitä varten tehdyistä lausunnoista tuskin olisi tässä hyötyä.

Yritän kuitenkin vielä käydä läpi alan toimijoita ja selvittää saisiko lausuntoa mistään yhtään edullisemmin.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Eräässä tarjottiin 50 mm kollektoria 280 metrisellä kaivolla. Maaporausta ja teräsputkitusta sisältyi vain 6 m, mutta niiden kanssa kaivolle tuli hintaa 30 €/m, joka vaikuttaisi jo aika kilpailukykyiseltä tällä isolla kollektorilla.

Nyt on tarjolla 50 mm kollektori 115 mm kaivoon yhdellä toimijalla ja toisella toimijalla 50 mm kollektori 150 mm kaivoon. Kun puhutaan tuollaisesta vähintään 250 metrin syvyisestä lämpökaivosta, kuinka suuri merkitys kaivon halkaisijalla on? Oletukseni on, että vesi nousee kaivossa aivan pintaan saakka, lähialueella kun on ollut poratessa haasteena myös paineinen pohjavesi, jolloin vedentuoton vähyyden kanssa ei ole ollut ongelmaa.

Isommalla halkaisijalla olevasta kaivosta saa ainakin paremmin otettua kasteluvedet mutta se nyt on vain pieni lisä tässä kokonaisuudessa. Lämmön johtuminen on tehokkaampaa pienemmällä kaivon halkaisijalla, mutta jos lämpökaivo on näinkin syvä, onko tuolla asialla kuitenkaan niin suurta merkitystä, että kannattaisi ehdottomasti valita pienempi?

Kaivon porauksessa ei ole tarkoitus pihistellä viimeisen metrin kanssa vaan tehdä kerralla riittävän hyvä. Voihan olla, että joudutaan vielä kahteen erilliseen kaivoon mikäli pohjaveden paineellisuuden tmv. kanssa tulee ongelmia ja porari ei pääse tai halua enää syvemmälle.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 085
  • Vanha pieru!
Seisova vesi on huonohko lämmönjohdin, mutta jos sattuu olemaan pientäkin virtausta kaivossa, ei sekään ole haitta.
On hiukan varmempaa saada 2 x 50 mm putkitus 150 mm kaivoon, kuin 115 milliseen.
Ja, tokihan se kasteluvedenkin saanti on etuus.

Poissa blatva

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 88
  • Maalämpöfoorumi
Pieni energiapoliittinen katsantokanta hankintaan.. Jos (ja kun) tässä aletaan olemaan ilmastonmuutoksen kanssa kusessa ja uusiutuvan energian osuus tuotannossa kasvaa (ja Hanhikivikin ehkä menee kiville), niin sähköntuotantoon syntyy suuresti heilahtelua, jonka tasoittamiseksi hintainsentiiviä tultaneen vahvistamaan. Eli käytännössä pörssisähkönhintaan tulee kovemmat vaihtelut, kiinteähintaisiin sopimuksiin kovemmat katteet ja tuottajat tullevat suosimaan kuluttajaa, joka onnistuu säätämään kulutustaan.. Tuore haastattelu Fingridiltä esim. http://yle.fi/uutiset/3-9510982
Eli jos ei halua asuinlämpötilan vaihtelevan (etenkään kämppää yöksi ja aamuksi kuumaksi ja illaksi kylmäksi..) ja haluaa talonsa olevan lähitulevaisuuden sähkömarkkinoiden kanssa yhteensopiva, niin osta smart grid ohjautuva pumppu ja jätä varaaja. Voi pumppua huilauttaa huippukalliit tunnit ja ladata lämpöä, kun halpaa..
1,5 krs OKT Jukka 140+40 m2. Kaivo 170+10m, Bosch Compress 7000 3-12 LWM + Jäspi 1200 l, at, varasto ja alakerta lattialämmitys, yläkerta Itugraf kattosäteilimet+ 5,2 kwp aurinkovoimala + Sunny TriPower

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Huippukalliita tunteja on vuorokaudessa yleensä hyvin vähän, ja korkeintaan muutama peräkkäin. Muutaman tunnin huilaus ei vielä lämpötiloja taida paljon heittää suuntaan tai toiseen.

Meidän nykyisessä suorasähkötalossakin lämpötila pysyy siedettävänä, kun ne muutamat kalliit tunnit leikkaa (manuaalisesti) pois, tosin jonkinlainen automatiikka tämän hoitamiseen olisi tietysti paikallaan. Olen kokeillut kalliiden tuntien aikana katkaista sähköiset lattialämmitykset ja jopa patterit ja tein tämän ihan puhtaasta mielenkiinnosta sen jälkeen, kun olin tehnyt pörssisähkösopimuksen.

Uudessa kodissa on paljon enemmän varaavaa massaa, joten siellä ei pitäisi huomata juuri minkäänlaista lämpötilanmuutosta. Varaaminen saa siten tapahtua suoraan betoniin. Uskoisin sen olevan tähän tarkoitukseen riittävä lämmönvarauskapasiteetiltaan, ilman erillistä energiavaraajaa.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa blatva

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 88
  • Maalämpöfoorumi
Onhan se juuri noinkin, eli massakin ratkaisee. Itsellä oli enemmän mielessä tyypilliset saneerauskohteet (millainen omakin tönö), eli puurakenteinen yösähkölämmitystorppa, jossa 1000-2000 litran varaaja. Näihin maalämpöfirmat myyvät pakettiratkaisua, eli kaikki vanha roina pihalle ison purkuhinnan kanssa ja tilalle sitten koosta riippuen 6 tai 8 tai 12 kW maalämpöpumppu + pieni puskurivaraaja. Kun säästämällä varaajan (ja purkukustannukset) ja  asentamalla nafitisti mitoitetun onoff pumpun asemesta 1,5-8 tai 4-12 tai 4-16 invertteri sallisi halpojen tuntien paremman hyödyntämisen ja kalliiden tuntien tehokkaamman välttämisen ilman kompromisseja asumismukavuudessa.
1,5 krs OKT Jukka 140+40 m2. Kaivo 170+10m, Bosch Compress 7000 3-12 LWM + Jäspi 1200 l, at, varasto ja alakerta lattialämmitys, yläkerta Itugraf kattosäteilimet+ 5,2 kwp aurinkovoimala + Sunny TriPower

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Nopea päivitys, kun asia nytkähti hiukan eteenpäin.  Saimme viimein toimenpideluvan kunnasta tällä viikolla, hydrologin, paikallisen ympäristötarkastajan ja ELY-keskuksen lausuntokierrosten jälkeen. Nyt on mahdollista valita poraaja ja toimittaja sekä saada asia aikataulutettua kalenteriin. Saimme kuin saimmekin luvan rakentaa maalämpökaivon pohjavesialueelle.

Syksyn viilentyessä talveksi pitäisi sähkönkulutuksen olla huomattavasti aiempia vuosia pienempää.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Maalämpökaivon poraus aloitettiin eilen, lupaprosessien ja muiden säätöjen jälkeen. Kallio tuli eilen vastaan 27 metrissä ja tänään porausta jatketaan syvemmälle. Reilun kymmenen metrin syvyydessä pehmeä hiekka vaihtui kosteaksi saveksi.

Meille kallion löytyminen noinkin läheltä maanpintaa oli pieni positiivinen yllätys. Lähialueella on aivan yleisesti jouduttu poraamaan 40 metrin syvyyteen saakka ennen kallion löytymistä, ja eilen kuulin, että jostain tästä läheltä oli kallio löydetty vasta 70 metrin syvyydestä.

Seuraan etätyöpäivän ohessa jännityksellä kuinka työ etenee.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Kaivosta tuli lopulta 250 metriä syvä. Kallio tuli vastaan 21 metrissä, mutta teräsputkitus jatkui 27 metrin syvyyteen saakka. Vaakavetoa tuli n. 10 metriä eli viisi metriä suuntaansa.

Kollektorina on Muovitechin 50 mm turbo. Vaakavetoon käytettiin 50 mm (sileää) putkea. Porareikä on 115 millinen, mutta 50 mm kollektori tuntui menevän sinne helposti.

Asennus on vielä osittain kesken, joten pumppua ei ole päästy käynnistämään. Teknisessä tilassa myllätään toki samalla muutenkin, ja näin saadaan lisää kaivattua varastotilaa.

Olemme pohjavesialueella ja oletus oli, että kaivo saattaa kehittää runsaastikin vettä poraamisen aikana, kuten lähialueella on tapahtunut useille muillekin kaivoille. Poratessa ei kuitenkaan tullut tippaakaan vettä, lukuunottamatta kosteaa savikerrosta heti kallion yläpuolella. Vajaassa vuorokaudessa kaivo ei ollut täyttynyt, mutta pohjalla oli kuitenkin "jonkun verran" vettä, joten täytimme kaivon puutarhaletkulla ennen kollektorien asentamista. Pidetään peukkuja, että vesi myös pysyy kaivossa.

En ymmärtänyt katsoa vesimittarista kuinka paljon vettä kaivoon laskettiin :-( Vesipostin virtausnopeudesta minulla ei ole mitään tietoa, mutta pari tuntia (ei missään nimessä sitä kauempaa) sitä vettä kaivoon kuitenkin letkulla laskettiin. 250 metrisen 115 mm halkaisijaltaan olevan kaivon tilavuus on n. 2700 litraa (alussa 130 mm halkaisijalla olevaa teräsputkea 20-30 m) - ellen sitten aivan väärin laskenut :-)

Pohjalla kuitenkin oli jo vettä, joten täysin kuiva tämä pohjavesialueen lämpökaivo ei ole, ja pidemmällä aikavälillä toivottavasti ei lainkaan kuiva.

Huomenissa saatetaan saada työt käynnistämistä vaille valmiiksi.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa Nakke vaan

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 971
  • Maalämpöfoorumi


En ymmärtänyt katsoa vesimittarista kuinka paljon vettä kaivoon laskettiin :-( Vesipostin virtausnopeudesta minulla ei ole mitään tietoa, mutta pari tuntia (ei missään nimessä sitä kauempaa) sitä vettä kaivoon kuitenkin letkulla laskettiin. 250 metrisen 115 mm halkaisijaltaan olevan kaivon tilavuus on n. 2700 litraa (alussa 130 mm halkaisijalla olevaa teräsputkea 20-30 m) - ellen sitten aivan väärin laskenut :-)


Minä kerran testasin, kunnan vettä tuli 50m pitkän puutarhanletkun(12mm)läpi 12500litra/10tuntia. Tämähän tietenkin voi vaihdella eri paikkakunnilla mutta näyttäisi ettei siellä kauheesti sitä omaa vettä ollut. Toivotaan että sait siitä huolimati hyvän kaivon.
Stiebel eltron wpc10, kaivo 220m, 1980, kaikki 290m2 laatoitettua lattialämpöä ja diy lattiaviilennystä, ei tulisijaa, myVallox 110, etelässä

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Asennus eteni tänään sellaiseen vaiheeseen, että pumppu kytkettiin päälle. Maanantaina on tarkoitus tehdä viimeistelyt, tiivistää ulosviennit, siivoilla paikat jne. Nyt täällä sormi suussa ihmettelen mitä seuraavaksi...

Pumpuksi valikoitui Jämä Star RST 12 Inverter (eli Nibe F1255 3-12:n sisarpuoli). Ensimmäinen asia, jonka tein oli alustaa usb-tikku ja laittaa pumppu kirjoittamaan lokiaan sinne. Lokiin menee nyt tehdasasetusten mukaiset oletustiedot 5 min frekvenssillä).
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 398
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Kaivosta tuli lopulta 250 metriä syvä. Kallio tuli vastaan 21 metrissä, mutta teräsputkitus jatkui 27 metrin syvyyteen saakka. Vaakavetoa tuli n. 10 metriä eli viisi metriä suuntaansa.

Kollektorina on Muovitechin 50 mm turbo. Vaakavetoon käytettiin 50 mm (sileää) putkea. Porareikä on 115 millinen, mutta 50 mm kollektori tuntui menevän sinne helposti.

Asennus on vielä osittain kesken, joten pumppua ei ole päästy käynnistämään. Teknisessä tilassa myllätään toki samalla muutenkin, ja näin saadaan lisää kaivattua varastotilaa.

Olemme pohjavesialueella ja oletus oli, että kaivo saattaa kehittää runsaastikin vettä poraamisen aikana, kuten lähialueella on tapahtunut useille muillekin kaivoille. Poratessa ei kuitenkaan tullut tippaakaan vettä, lukuunottamatta kosteaa savikerrosta heti kallion yläpuolella. Vajaassa vuorokaudessa kaivo ei ollut täyttynyt, mutta pohjalla oli kuitenkin "jonkun verran" vettä, joten täytimme kaivon puutarhaletkulla ennen kollektorien asentamista. Pidetään peukkuja, että vesi myös pysyy kaivossa.

En ymmärtänyt katsoa vesimittarista kuinka paljon vettä kaivoon laskettiin :-( Vesipostin virtausnopeudesta minulla ei ole mitään tietoa, mutta pari tuntia (ei missään nimessä sitä kauempaa) sitä vettä kaivoon kuitenkin letkulla laskettiin. 250 metrisen 115 mm halkaisijaltaan olevan kaivon tilavuus on n. 2700 litraa (alussa 130 mm halkaisijalla olevaa teräsputkea 20-30 m) - ellen sitten aivan väärin laskenut :-)

Pohjalla kuitenkin oli jo vettä, joten täysin kuiva tämä pohjavesialueen lämpökaivo ei ole, ja pidemmällä aikavälillä toivottavasti ei lainkaan kuiva.

Huomenissa saatetaan saada työt käynnistämistä vaille valmiiksi.
Tyhmä kysymys.
Eikö näihin energiakaivoihin tehdä minkäänlaista suonen avaus räjäytystä? (En nyt muista mikä termi tälle on)
Porakaivoille  tälläinen suonen avaus tehdään jos vettä ei tule.

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 085
  • Vanha pieru!
Painehalkaisu avaa kaivoon veden tulon, mutta ei vielä takaa sitä, että kaivon läpi alkaisi virrata pohjavettä.
Vain kaivon kautta tapahtuva pohjaveden läpivirtaus tuo kaivoon uuttaa lämpöenergiaa muualta.

Poissa maalämmittää

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 957
... Ensimmäinen asia, jonka tein oli alustaa usb-tikku ja laittaa pumppu kirjoittamaan lokiaan sinne. Lokiin menee nyt tehdasasetusten mukaiset oletustiedot 5 min frekvenssillä).

1 minuutin väli loggaukseen on hyvä kompromissi.

Nibe F1145-10kW+VPB200+UKV100+kaivo 180m. Pääosa 1 lehtisiä pattereita (22 kpl). Rauma -60 - 70 lukuinen yksitaso 160m2 + 80m2 n. 10-12C askartelu+varastotilaa. Osatehokone. 33->13MWh/v. KH-lattiassa sähkölämmitys.

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Laitetaanpa logista yksi kokonainen vuorokausi:





Klo 15-16 välillä kokeilin pakotettuna tavallista kuumemman veden tekoa ilman vastuksia. Keruun delta oli (ja on) käyttövettä tehtäessä aika pieni, mutta lämmitysvettä tehtäessä se kasvaa lähemmäs neljää astetta.

Asteminuutit olen asettanut arvoon -120 ja käyränä on ollut 5 asentajan jäljiltä. Huonelämpötilaksi yritän saada varsinaiseen lämmitysaikaan 21-22 C, makuuhuoneisiin vähemmän ja kosteisiin tiloihin mielellään hiukan enemmän. Käyrää voisi selkeästi loiventaa (ja siirtää matalammalle), josta sitä voisi sitten tarvittaessa jyrkentää uudelleen, kun syksyn alkaessa tarvetta ilmenee.

Saneeraus on laskun maksua vaille valmis. Kiitän kaikkia mielenkiinnosta, kommenteista ja ymmärrykseni kasvattamisesta.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Lisätäänpä vielä kaivon kokonaishinta:

- 250 m syvyyttä.
- 27 m teräsputkea, josta kuusi metriä kalliossa.
- 115 mm halkaisija.
- 50 mm Muovitech turbokollektori.
- Vaakaveto 4-5 m, myös 50 mm putkella.

Yhteensä 8670 €, eli 34,68 €/m, kun koko kustannus jyvitetään metrille. Pienemmällä pehmeän maan osuudella metrihinta olisi n. 30 €, tai allekin, riippuen siitä mikä kollektorin kustannus on.

Porarilla ei ollut mitään vaikeuksia laittaa kollektoria 115 mm:n kaivoon.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa peki

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 398
  • IVT C7 168m kaivo. Maalämpöä kesäkuu 2004 alkaen
Kokeileppa laskea vettä sinne kaivoon uudestaan niin näkee miten tiivis se on.

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Tänään tehtiin lämpökaivolle kunnan puolesta vielä loppukatselmointi. Kaikki kunnossa, joten asia on pihvi.

Veden korkeus kaivossa on edelleen mysteeri. Lämmintä sieltä tuntuu tulevan, joten en lähde sinne lisää vettä painamaan (jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä). Tai lähden, jos uteliaisuus saa voiton, mutta toistaiseksi olen malttanut mieleni.

Kun saadaan pakkasta niin nähdään miten järjestelmä pelaa. Näillä keleillä toimii ainakin mukavasti ja kaivoon menevän viinan lämpötila on käynyt aivan satunnaisesti nollan alapuolella pitkän käyntijakson aikana (aivan juuri ja juuri käynyt pakkasen puolella, käyntijakson 6-8h aikana).

Käyräksi vaihdettu 4 ja asteminuuteiksi -160.

Koko talon sähkönkulutus on ollut kuukausitasolla (elo, syys) -50% edellisen omistajan kulutuksesta. Lokakuulle Elenia arvioi alkukuun toteutuneen kulutuksen perusteella -65% kulutusta aiempiin vuosiin nähden, eli lämmityksen osuuden kasvaessa, säästö aiempaan verrattuna kasvaa myös. Toivottavasti trendi jatkuu ja homma pysyy huolettomana.

Viime viikolla lämmitin yhden kerran toista takkaakin hieman (puoli pesällistä), kun en etätöissä ollessani malttanut pitää näppejäni siitä erossa. Lämmityksen vuoksi takkaa ei ehkä kannata paljon poltella, mutta pidän palavan puun näöstä, äänestä ja tuoksusta, joten on tunnelmoitava aina välillä. Säästetään puita sydäntalvelle.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)

Poissa ttk

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 45
  • Maalämpöfoorumi
Ensimmäinen vuosi määlämmöllä tuli täyteen 21.7.2018. Sähkön kokonaiskulutukseksi (sis. käyttösähkö) vuoden aikavälillä 1.8.2017 - 31.7.2018 tuli 15570 kWh, 60-62% vähemmän kuin edellisen asukkaan kokonaiskulutus sähkölämmityksellä.

Olen tietysti positiivisesti yllättynyt tuosta kulutuksesta! Luonnollisesti osasin odottaa merkittävää pudotusta, mutta koska olimme itse asuneet talossa vasta neljä kuukautta ennen maalämpösaneerausta, ei meillä ollut hyvää käsitystä siitä miten talo toimii talven pakkasilla.

Talon koon ja muiden ominaisuuksien lisäksi kokonaiskulutukseen vaikuttaneita tekijöitä:
- Asukkaita 6 (nyttemmin ajoittain 7).
- Sisälämpötilana lämmityskaudella pidetty n. 22 C.
- Vanha jatkuvalämmitteinen kiuas, jonka löylyistä nautimme 3-5 kertaa viikossa.
- Vedenkulutus n. 11,5 m3/kk.
- Käyttövesi kulkee pumpun integroidusta varaajasta 300 litraiseen sähkövaraajaan.
- Käytössä alkuperäinen ilmanvaihtokone MUH Illmava 1201.
- Lämmitin takan muutaman kerran koko vuoden aikana.

Liitteenä kuvakaappaus logintutkijalta ensimmäisen vuoden ajalta. Helmi-maaliskuun vaihteen paukkupakkasilla käytiin muutamaan otteeseen keruun tulon osalta pakkasen puolella, alhaisimmillaan -0,5 C.

Yksi omituinen virhetilannekin vuoteen mahtui. Joulukuun puolessa välissä höyrystin paukahti jäähän, mutta siitä selvittiin vajaan vuorokauden vastuksilla lämmittämisellä ja pumpun sisuksien sulattelulla. Avaan Avasin tästä oman topicin (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=8232.msg109997), vaikka itse ongelma ei koskaan toistunutkaan, ei kylmemmilläkään keleillä.

Kiitän kaikkia avusta projektin aikana. Erityiskiitos Tomppelille mitoituslaskelmista! Nyt kelpaa jatkaa edullista asumista 8)

1 Uusi ilmanvaihtokone Vallox 145 MV on jo tilattu ja asennettaneen lähiviikkoina tai vähintäänkin ennen ilmojen merkittävää kylmenemistä. Vanha MUH on (kuten alunperinkin arvelin) liian tehoton näille neliöille/kuutioille ja tälle väkimäärälle. Lisäksi kytkin rikkoutui joitain viikkoja sitten ja kone alkoi pysähtelemään omatoimisesti (pikakorjaus oli ohittaa kytkin, eli koneen saa nyt pois päältä ainoastaan sulakkeesta). Nyt ensin vaihdetaan kone ja sen jälkeen tutkitaan ja mietitään tehtäisiinkö lisäksi muutoksia kanavointeihin.
Kanta-Häme, rinnetalo 1997, 250 m2 (170 m2 + alak. 80 m2), JÄMÄ Star RST Inverter 12 kW (2017), kaivo 250 m, 300 l sähkövaraaja, lattialämmitys, Vallox 145 MV (2018). ILP Gree Amber 25 viilennykseen (2019)