Nibe 1217 / Vesikiertoinen lattialämmitys

[hautami]

Terve!

Uusi käyttäjä täällä ja yrittänyt etsiskellä vastausta hieman pumpun säätöihin ja siihen että nyt talvella meinaa tulla välillä vähän vilu 
Meillä pumppuna Niben 1217-6kw malli.

Kaivon syvyyksistä jne minulla ei ole mitään tietoa, enkä sitä myöskään kaupungilta ole saanut, koska kaivo porattu v.2008 jolloin ei ymmärtääkseni tarvittu toimenpidelupia?

Tässä alla on tämänhetkisiä lukemia pumpulta.

LJ-meno                                         39(38)c
Käyttövesi                                      43c

Ulkoilma                                         -11c
LJ-P                                               35(52)c
KVkäynn                                        43(40)c
KeruuM                                           0c
KeruuP                                          -2(-12)c

Lämpökäyrä                                    5  (+1 lisätty nupista)
LPkäynn                                         40841
LP-aika                                          38651h
SV-aika                                           1505h

Tämänhetkinen ongelma tuntuu olevan se että yläkerrassa on ainoastaan +18c - +19c ja saisi olla asteen kaksi enemmän.
Alakerrassa lämpö on n.20c.
Pääseekö vesi viilenemään yläkertaan kiertäessä? Alhaalla lattiat tuntuu myös lämpimältä.

Jakotukeista säädetty alakerran kiertoa pienemmälle ja yläkerrassa täysin auki tällä hetkellä.

Edellisillä omistajalla oli lämpökäyrä nostettu tasoon seitsemän (7!) joka oli omaan korvaan aika iso käyrä.


Kysymys kuuluu, kuinka lämmintä vettä lattiaan voi ajaa? Onko ainoa keino nostaa sisälämpötilaa nostamalla lämpökäyrää suuremmaksi?
Talo kivitalo, rakennettu 1940, maalämpö asennettu 2008.
Neliöitä n. 110-120m2.

[JiiTee]

Voiko siellä olla lattialämmityksessä kuitenkin vielä esim. linjasäätöventtiilli pienellä? Onko termostaatit käytössä? Nehän voivat vielä kuristaa sitä lattiapiirin paluun puolelta vaikka esisäätö olisikin täysin auki.

Jos tulkkaan oikein niin ilmeisesti 39c vesi menee kiertoon, en osaa ihan siihen sanoa onko tuo nyt verrattaen lämmintä vai ei kun olosuhteetkin voi vaikuttaa niin paljon, kuten lattian materiaali, eristeet yms. Minulla 10cm betonilattia 2014 "valmistuneessa" talossa ja nyt -10c ulkona niin lattiaan menee 32c vesi.

[fraatti]

Käyrästä bofooria lisää vaan. Kait edellisillä asukkailla on ollut joku peruste käyrän aikaisempaan tasoon?

Oliko edelllisten asukkien jäljiltä talossa liian kuuma? Jos ei niin ehkä kannattaisi muuttaa asetukset samaan suuntaan kuin missä ne oli aikaisemmin.

Lattialämmitysputken lämmönkesto riippuu siitä mitä putkea se on. Esim pe-rt putken jatkuva korkein käyttölämpötila on 70 astetta.

[hautami]

Termostaatteja ei ole ollenkaan laitettu.
Yläkerrassa lattiamateriaalina puu ja alhaalla laatta/betonilattia.

Täytyy nostaa käyrää siis ylöspäin, ja katsoa miten tulisi lisää lämpöä.
Lattiakiertoisessa lämmityksessä normaalisti käyrät pitäisi olla 3-4 luokkaa?

Onko tässä pääteltävissä että pumppu liian pieni meille vai miksi näyttää siltä että käyrä pitää meillä olla huomattavasti korkeampi?

[Large]

1940 rakennetun talon eristystaso saattaa vaikuttaa tarvittavan käyrän jyrkkyyteen ja veden lämpötilaan näihin 2000-luvun taloihin verrattaessa.

[tomppeli]

Onko tässä pääteltävissä että pumppu liian pieni meille vai miksi näyttää siltä että käyrä pitää meillä olla huomattavasti korkeampi?

Kysyt, onko pumppu liian pieni.
Käyntiaikasuhde on ilmeisesti aika korkea ja talo on iäkäs kivitalo.
Ellei ole tehty huomattavia lämpötalousremontteja, on pumpun lämmitysteho liian pieni.
Tein pienen oletuslaskelman ihan vain arvaamillani tiedoilla ja senkin mukaan pumpun lämmitysteho olisi liian pieni.
Oletan kuitenkin, että remonttia on tehty, koskapa teillä on jopa lattialämmityskin.

Seuraa sitä, kuinka kylmällä pumppu alkaa käymään tauotta.
Sen tiedon perusteella voi aika hyvin päätellä lämpöpumpun lämmitystehon riittävyyden

[fraatti]

Termostaatteja ei ole ollenkaan laitettu.
Yläkerrassa lattiamateriaalina puu ja alhaalla laatta/betonilattia.

Onko tässä pääteltävissä että pumppu liian pieni meille vai miksi näyttää siltä että käyrä pitää meillä olla huomattavasti korkeampi?

Olet itse jo syyn kirjoittanutkin. Jos kyseessä on lankkulattia tms niin se toimii tuossa lattialämmityputkiston ja huoneilman välissä eristeenä. Jotta lattian pintalämpötila(lömmönluovutus tteho on sama) on sama puulattialla kuin laattalattialla niin se voi vaatia 5-10 astetta korkeamman menoveden lämpötilan. Oman ongelmansa tuohon tuo vielä se että lämpöä ei ole tarjolla kuin silloin kuin pumppu kää mikäli järjestelmässä ei ole varaajaa.

[hautami]

Seuraa sitä, kuinka kylmällä pumppu alkaa käymään tauotta.
Sen tiedon perusteella voi aika hyvin päätellä lämpöpumpun lämmitystehon riittävyyden

Huomaa jo nyt kun pakkanen alkaa olla lähemmäs -15c että pumppu enemmän käynnissä kuin hiljaa.

Olet itse jo syyn kirjoittanutkin. Jos kyseessä on lankkulattia tms niin se toimii tuossa lattialämmityputkiston ja huoneilman välissä eristeenä. Jotta lattian pintalämpötila(lömmönluovutus tteho on sama) on sama puulattialla kuin laattalattialla niin se voi vaatia 5-10 astetta korkeamman menoveden lämpötilan. Oman ongelmansa tuohon tuo vielä se että lämpöä ei ole tarjolla kuin silloin kuin pumppu kää mikäli järjestelmässä ei ole varaajaa.

Tätä juuri mietin itsekin että tämä puulattia eristää (bambulattia).
Varaajaa ei ole, eli lämpöä tulee kuin pumppu on käynnissä.

[fraatti]

Tätä juuri mietin itsekin että tämä puulattia eristää (bambulattia).
Varaajaa ei ole, eli lämpöä tulee kuin pumppu on käynnissä.

Tässä eräs valaiseva kirjoitus koskien asiaa... Sekä eräs teoreettinen kuva. Tosiaan mitä eristävämpi ja vahvempi materiaali on niin sitä kuumempaa vettä vaaditaan.


https://monosilla.wordpress.com/2015/03/15/lankkulattia-ja-lattialammitys-osa-2/

[alspe]

Yleensä tilanne on tietysti toisinpäin eli ylhäällä tuppaa olemaan lämpöisempi kuin alhaalla ainakin jos pattereiden/lattialämmityksen mitoitus on ns. ohjekirjasta. Onnistuuko puhallusvillan ampuminen yläpohjaan? Se samalla vähentää kulutusta, että tasoittaisi lämpötilasuhdetta.
Tai sitten säätää käyrän siten, että alhaalla on sopiva ja ylös pieni sähköpatteri sopivaan paikkaan. Jos muuten menee pienellä kulutuksella niin tuskin pieni suorasähkö tilannetta tuhoaa.

[maalämmittää]

Aloituskertomuksen luvuista voi laskea keskimäärin :
Käynnistyksiä vuodessa 5100 6800 kpl ... runsaahkosti.
Käyntiaika vuodessa 4800 6400 h ... runsaasti (Niben nykyinen mitoitusohjelma opastaa ottamaan isomman koneen, kun käyttötunnit ylittää 4000h).

Sähkövastuksen käyttömäärä on hiukan arvoitus, mutta jos logiikka menee samalla tavalla kuin F1*45 koneilla,
niin suorasähköa on mennyt 1100 1500kWh vuodessa. ... runsaahkosti sekin. 
Ei tuo kuitenkaan dramaattista ole, kun MLP on ottanut noin 8500 14000kWh/v.

Koneen mitoitus on kohteeseen lievästi alatehoinen.
Silti on tärkeintä saada asumisviihtyisyys kuntoon, jottei tule "hellasäröä".

Edit : Laskuvirheen korjauksia.

[hautami]

Aloituskertomuksen luvuista voi laskea keskimäärin :
Käynnistyksiä vuodessa 6800 kpl ... runsaahkosti.
Käyntiaika vuodessa 6400 h ... runsaasti (Niben nykyinen mitoitusohjelma opastaa ottamaan isomman koneen, kun käyttötunnit ylittää 4000h).

Sähkövastuksen käyttömäärä on hiukan arvoitus, mutta jos logiikka menee samalla tavalla kuin F1*45 koneilla,
niin suorasähköa on mennyt 1500kWh vuodessa. ... runsaahkosti sekin. 
Ei tuo kuitenkaan dramaattista ole, kun MLP on ottanut 14000kWh/v.

Koneen mitoitus on kohteeseen lievästi alatehoinen.
Silti on tärkeintä saada asumisviihtyisyys kuntoon, jottei tule "hellasäröä".

Korjataan että käyttötunnit vuodessa keskimäärin 5100h ja  käyntiaika 4800h.
Reilu 8v on nyt ollut käytössä.

Koko sähkön vuosikulutus on pyörinyt 12 000kWh/v.

[maalämmittää]

Korjataan että käyttötunnit vuodessa keskimäärin 5100h ja  käyntiaika 4800h.
Reilu 8v on nyt ollut käytössä.

Koko sähkön vuosikulutus on pyörinyt 12 000kWh/v.

Kiitos korjauksesta, laskin vuosien määrän väärin 

Mutta pääpäätelmää tuo ei muuttanut ja varsin kohtuullinen on kokonaiskulutuskin, kun huomioi että kyse on vanhasta talosta.

[jm82]

Termostaatteja ei ole ollenkaan laitettu.
Yläkerrassa lattiamateriaalina puu ja alhaalla laatta/betonilattia.

Täytyy nostaa käyrää siis ylöspäin, ja katsoa miten tulisi lisää lämpöä.
Lattiakiertoisessa lämmityksessä normaalisti käyrät pitäisi olla 3-4 luokkaa?

Onko tässä pääteltävissä että pumppu liian pieni meille vai miksi näyttää siltä että käyrä pitää meillä olla huomattavasti korkeampi?

Millaisella säällä on kylmä? Voi siis toimia myös 5 tai 6 lämpökäyrällä jos vaan sitä lämpötilaa on säädetty riittävän isolle. Eli jos käyrä olisikin liian loiva, esim käyrä 4, niin kovalla pakkasella talo jäähtyy.

Yläkerran puulattia ja talon eristeet voi vaikuttaa sen verran että ei toimi kunnolla 4 käyrällä. Eli 5, 6 tai 7 on silloin parempia. Jos alakerrassa on liikaakin lämpöä, niin termostaateilla tai jollain säädöillä alakerran lämpöä vähän pienemmälle.

Ei vaikuta pumpun koko mitään. Pumpun koko siis ei ole verrannollinen tuohon lämpökäyrään mitenkään.


Lämpökäyrä                                    5  (+1 lisätty nupista)
LPkäynn                                         40841
LP-aika                                          38651h
SV-aika                                           1505h

Ilmeisesti 6kW sähkövastus on ollut päällä 1505 tuntia. Eli määrä on pieni? Pumpun koko on siis varmaankin ihan sopiva?

Pumpun keskimääräinen käyntiaika on 56 minuuttia ja 47 sekuntia. Eli oikein hyvä käyntiaika. Samaa luokkaa on täällä myös.


Ohjeet olikin tuossa.
Lämmityspatterijärjestelmä, käyrä 9
betoni- lattialämmitys, käyrä 4
puupalkkirakenteeseen asennettu lattialämmitys, käyrä 7

Täällä on käytössä käyrä 3 +7 ja patterit, vessa/pesuhuone suoralla (ilman shunttia) lattialämmityksellä.

Lämmitysvesi on aika kylmää? Ulkona -11C ja lämmitysveden menolämpötila keskimäärin 38C. Eli ainakin sitä lämpötilan korjausta saisi säätää isommalle, että lämpöä riittää talossa paremmin.


Ei ole teille sopivat säädöt mutta kävin kurkkaamassa vertailun -70 luvun taloon.
Käyrä 3 +7. Ulkolämpö -6. Menoveden pyynti 39C. Menovesi meno 42C. Paluu 35C. Kuumakaasu 76C (ei ole mittaria valmiina 1217 koneessa). Kaivo +3/-1C.

Kuulemma täällä sähkövastus tunnit on tulleet aluksi kun ei ollut vielä maapiiriä saatu kaivettua. Käytetty pumppu siis. Teillä 3 kertainen vastusaika joka silti taitaa olla aika vähän.
37443
16538
sähkövastus 498h

8 vuodelle olisi ollut 188 tuntia päällä vuodessa. Eli vajaa 8 päivää vuoden aikana. Ei siis mitään hirveitä lukemia taida olla.

[hautami]

Millaisella säällä on kylmä? Voi siis toimia myös 5 tai 6 lämpökäyrällä jos vaan sitä lämpötilaa on säädetty riittävän isolle. Eli jos käyrä olisikin liian loiva, esim käyrä 4, niin kovalla pakkasella talo jäähtyy.

Yläkerran puulattia ja talon eristeet voi vaikuttaa sen verran että ei toimi kunnolla 4 käyrällä. Eli 5, 6 tai 7 on silloin parempia. Jos alakerrassa on liikaakin lämpöä, niin termostaateilla tai jollain säädöillä alakerran lämpöä vähän pienemmälle.

Ei vaikuta pumpun koko mitään. Pumpun koko siis ei ole verrannollinen tuohon lämpökäyrään mitenkään.


Lämpökäyrä                                    5  (+1 lisätty nupista)
LPkäynn                                         40841
LP-aika                                          38651h
SV-aika                                           1505h

Ilmeisesti 6kW sähkövastus on ollut päällä 1505 tuntia. Eli määrä on pieni? Pumpun koko on siis varmaankin ihan sopiva?

Pumpun keskimääräinen käyntiaika on 56 minuuttia ja 47 sekuntia. Eli oikein hyvä käyntiaika. Samaa luokkaa on täällä myös.


Ohjeet olikin tuossa.
Lämmityspatterijärjestelmä, käyrä 9
betoni- lattialämmitys, käyrä 4
puupalkkirakenteeseen asennettu lattialämmitys, käyrä 7

Täällä on käytössä käyrä 3 +7 ja patterit, vessa/pesuhuone suoralla (ilman shunttia) lattialämmityksellä.

Lämmitysvesi on aika kylmää? Ulkona -11C ja lämmitysveden menolämpötila keskimäärin 38C. Eli ainakin sitä lämpötilan korjausta saisi säätää isommalle, että lämpöä riittää talossa paremmin.


Ei ole teille sopivat säädöt mutta kävin kurkkaamassa vertailun -70 luvun taloon.
Käyrä 3 +7. Ulkolämpö -6. Menoveden pyynti 39C. Menovesi meno 42C. Paluu 35C. Kuumakaasu 76C (ei ole mittaria valmiina 1217 koneessa). Kaivo +3/-1C.

Kuulemma täällä sähkövastus tunnit on tulleet aluksi kun ei ollut vielä maapiiriä saatu kaivettua. Käytetty pumppu siis. Teillä 3 kertainen vastusaika joka silti taitaa olla aika vähän.
37443
16538
sähkövastus 498h

8 vuodelle olisi ollut 188 tuntia päällä vuodessa. Eli vajaa 8 päivää vuoden aikana. Ei siis mitään hirveitä lukemia taida olla.

Lämpökäyrä tosiaan oli 7 kun muutettiin. Putkari kävi vaihtamassa keruupiirien anturit ja katsoi samalla asetukset läpi ja oli sitä mieltä että käyrä liian korkea. Tiputti tasoon 4 ja sanoi että seuratkaa riittääkö lämpöä.

Nyt jo syksyllä nostin lämpökäyrän tasoon 5.
Tänään vielä nostin kutoselle, katsotaan onko vaikutusta.

Mutta heti kun on vähänkin pakkasta, yläkerta on n.18c, tänään oli jo 17c.

Nyt lattioihin menossa 41c vettä kun nostin käyrää pykälän ylöspäin.

[jm82]

Lämpökäyrä tosiaan oli 7 kun muutettiin. Putkari kävi vaihtamassa keruupiirien anturit ja katsoi samalla asetukset läpi ja oli sitä mieltä että käyrä liian korkea. Tiputti tasoon 4 ja sanoi että seuratkaa riittääkö lämpöä.

Nyt jo syksyllä nostin lämpökäyrän tasoon 5.
Tänään vielä nostin kutoselle, katsotaan onko vaikutusta.

Mutta heti kun on vähänkin pakkasta, yläkerta on n.18c, tänään oli jo 17c.

Nyt lattioihin menossa 41c vettä kun nostin käyrää pykälän ylöspäin.

Tänne on myös vaihdettu keruupiirin molemmat anturit. Mahtaa olla tyyppivika 1217 pumpussa. Tai anturit oli jo vaihdettu edellisen omistajan aikaan. Muuta remppaa ei ole pumpulle tehty. Eli varmatoiminen vehje tuntuu olevan.

Käyrä 7 taitaa sitten olla juuri sopiva. Niben ohjekin on puulattia lattialämmitykselle käyrä 7.

Jos on liian loiva käyrä, esim käyrä 6, niin käy juuri tuolla tavalla että kun vähänkin tulee pakkasta, niin talossa ei enää tarkene.

Voi se tuolla 6 käyrälläkin riittää lämpö, mutta jos ei riitä niin 7 asetus vaan päälle. Kannattaa seurailla ainakin vähintään 24h että ehtii säädön tuoma muutos vähän jo näkymään. Paksut lattialankut eristää niin tehokkaasti sen lämmön. Taas tehokkain on betonilattia jossa laatat päällä.


41 C ei ole vielä kovin kuumaa. Täällä 40 C ja pakkasta -10C.
Meno 47C, paluu 39.6C. Asteminuutit +43. Eli kompura oli sammunut juuri 6 minuuttia sitten (6x7C=42 asteminuuttia). edit: sisälämpötila 20C. Eli lämmitys on kohtalaisen pienellä.

Eli jos ei lämpö riitä pakkasella, niin käyrä 7. Ja jos ei sekään vielä riitä pakkasella, niin käyrä 8.

edit:
Eilen taisin laittaa kiertovesipumpun nopeuden III nopeudelta II nopeudelle.
Liuospumppu on ollut III nopeudella.

LJ-meno                                         39(38)c
Käyttövesi                                      43c

Ulkoilma                                         -11c
LJ-P                                               35(52)c
KVkäynn                                        43(40)c
KeruuM                                           0c
KeruuP                                          -2(-12)c

Lämpökäyrä                                    5  (+1 lisätty nupista)
LPkäynn                                         40841
LP-aika                                          38651h
SV-aika                                           1505h

Teillä 39C-35C = lämpötilaero 4C.
0C-2C = kaivon lämpötilaero 2C.

Eli kiertovesipumppua ja liuospumppua olisi mahdollista laittaa molempia pienemmälle. Ne saattaa olla nyt III-nopeudella. Mutta II-nopeudella voi toimia ihan yhtä hyvin.

Ohjekirjan mukaan kun kompura on käynnissä, niin lämpötilaero tulisi olla 5-10C. Eli pumppu on vähän liian isolla?

Liuospumppu taas kompura käynnissä lämpötilaero 2-5C, eli sekin pumppu voisi olla yhden pykälän pienemmällä? 3C olisi hyvä luku. Täällä on 4C, mutta pumppua ei saa enää suuremmalle laitettua.

[maalämmittää]

Mutta heti kun on vähänkin pakkasta, yläkerta on n.18c, tänään oli jo 17c.

Onko yläkerran eristys (seinät+katto) vähäisempi kuin alakerran?
Onko yläkerrassa lämmönluovutusta vähemmän kuin alakerrassa?
Onko muuta energian kulutusta, esim. huonosti eristettyjä ikkunoita, vintinovia, kattoikkunoita....?
Onko poistoilma yläkerrasta isommalla?

[hautami]

Onko yläkerran eristys (seinät+katto) vähäisempi kuin alakerran?
Onko yläkerrassa lämmönluovutusta vähemmän kuin alakerrassa?
Onko muuta energian kulutusta, esim. huonosti eristettyjä ikkunoita, vintinovia, kattoikkunoita....?
Onko poistoilma yläkerrasta isommalla?

Yläpohja lämpöeristetty puhallusvillalla, ikkunat myös uusittu muutama vuosi sitten. Kattoikkunoita ja vintinovia ei ole.
Kaikkiin lattioihin vedetty putket.

edit:
Eilen taisin laittaa kiertovesipumpun nopeuden III nopeudelta II nopeudelle.
Liuospumppu on ollut III nopeudella.


Teillä 39C-35C = lämpötilaero 4C.
0C-2C = kaivon lämpötilaero 2C.

Eli kiertovesipumppua ja liuospumppua olisi mahdollista laittaa molempia pienemmälle. Ne saattaa olla nyt III-nopeudella. Mutta II-nopeudella voi toimia ihan yhtä hyvin.

Ohjekirjan mukaan kun kompura on käynnissä, niin lämpötilaero tulisi olla 5-10C. Eli pumppu on vähän liian isolla?

Liuospumppu taas kompura käynnissä lämpötilaero 2-5C, eli sekin pumppu voisi olla yhden pykälän pienemmällä? 3C olisi hyvä luku. Täällä on 4C, mutta pumppua ei saa enää suuremmalle laitettua.

Pitääpä kokeilla laittaa molempia pumppuja pykälä pienemmälle. Täytyy tarkistaa nopeus tänään kun olen taas kotona.
Kaivon lämpötilaerot on usein vain yhden asteen verran.

[alspe]

Lämpökuvauksella voisi nähdä erot lattioiden lämmöistä ja jakaumisssa. Jos siellä on fiksusti ajateltu, että yläkertaan riittää vähäisemmät putkimetrit mutta mennyt vähän överiksi.

[maalämmittää]

Yläpohja lämpöeristetty puhallusvillalla, ikkunat myös uusittu muutama vuosi sitten. Kattoikkunoita ja vintinovia ei ole.
Kaikkiin lattioihin vedetty putket.

Pitääpä kokeilla laittaa molempia pumppuja pykälä pienemmälle. Täytyy tarkistaa nopeus tänään kun olen taas kotona.
Kaivon lämpötilaerot on usein vain yhden asteen verran.

Hyvä noin, jonnekin lämpö kuitenkin häviää tai sitä ei tuoda.
Kuten alspe kirjoitti, niin lämpökuvaus on hyvä keino ja myös IR - lämpömittarilla voi mitata

Lämpötilamittaukset eivät aina ole tarkkoja, niin kannattaa ne kalibroida.

[pade]

Kannattaa mitata myös jakotukilta paluulämmöt, piirien säätö voi olla pielessä.

[hautami]

Nyt taas enemmän pakkasta mutta lämpöä sisällä jo 20 asteen paremmalla puolen. Lämpökäyrää nostamalla ja säätämällä.

Asia joka nyt kiinnitti huomion, ovat keruupiirin lämpötilat. Eikö nämä ole juuri "väärinpäin"?

KeruuM   -1c
KeruuP   +2c

[tomppeli]

Asia joka nyt kiinnitti huomion, ovat keruupiirin lämpötilat. Eikö nämä ole juuri "väärinpäin"?

KeruuM   -1c
KeruuP   +2c

Jos KeruuM tarkoittaa keruulle Meno, on se aina (noin 3 astetta) kylmempää, kuin keruulta (KeruuP = keruulta Paluu) paluu.
Mielestäni olisi oikein.

[jm82]

Nyt taas enemmän pakkasta mutta lämpöä sisällä jo 20 asteen paremmalla puolen. Lämpökäyrää nostamalla ja säätämällä.

Asia joka nyt kiinnitti huomion, ovat keruupiirin lämpötilat. Eikö nämä ole juuri "väärinpäin"?

KeruuM   -1c
KeruuP   +2c

On ne väärin päin. Onko joskus vaihdettu uudet anturit? Ohjekirja kertoo:

KeruuM   lämmönkeruu sisään
KeruuP   lämmönkeruu ulos

En tiedä mitä nuo sitten tarkoittaa. Vaikka keruu maasta. Keruu paluu maahan. KeruuP saa säädettyä jäätymissuojan joka on alkunperin säädetty -8C ja saa ollakin siinä asetuksessa. Nyt kun anturit on vahingossa väärin päin niin periaatteessa säätö saisi olla -5 koska on väärässä putkessa nyt.

Mutta antureita ei tarvitse irrottaa ja vaihtaa, koska siinä on sellainen kisko johon anturit tulee kiinni liittimellä. Eli liitin irti ja vaihtaa vain liittimet ristiin ja anturit näyttää sitten oikein. Kiskossa on 4 anturia, eli kaivo meno/paluu ja toiset kaksi on lauhdutin meno/paluu. Kaikkein tärkein on tuo lauhduttimen meno koska se ohjaa lämmitystä, paluu taas on aika turha, itse siirsin paluu anturin mittaamaan kuumakaasun lämpötilaa. Piti vain laittaa paluu A asentoon, koska kuumakaasu nousee kuumimmillaan 80-90 asteeseen. Eipä toisaalta kuumakaasun lukemalla mitään tee, mutta tulipahan säädettyä

Liitinkisko on muistaakseni sen sähkövastus lämmitysputken päällä. Jos liittimen ottaa irti, niin näytössä ei varmaan näy enää mitään lukemaa sen anturin kohdalla.

Tuossa kuvassa näkyy vähän kahdesta alimmasta liittimestä.

[hautami]

On ne väärin päin. Onko joskus vaihdettu uudet anturit? Ohjekirja kertoo:

Olen juuri vaihtanut hetki sitten uudet anturit ja laitoin juuri samalla tavalla kun edelliset olivat.
Osaatko sanoa onko ylempi liitin Meno ja alempi Paluu?
Ainakaan mun ohjeissa ei edes ollut mainintaa tästä kiskosta, ainoastaan merkitty putket kumpi on Meno ja kumpi Paluu?

Saisi varmistuksen että ovat varmasti oikeinpäin.
Alakannen kun ottaa pois niin etummainen keruuputki on paluu ja taaimmainen meno?

[jm82]

Olen juuri vaihtanut hetki sitten uudet anturit ja laitoin juuri samalla tavalla kun edelliset olivat.
Osaatko sanoa onko ylempi liitin Meno ja alempi Paluu?
Ainakaan mun ohjeissa ei edes ollut mainintaa tästä kiskosta, ainoastaan merkitty putket kumpi on Meno ja kumpi Paluu?

Saisi varmistuksen että ovat varmasti oikeinpäin.
Alakannen kun ottaa pois niin etummainen keruuputki on paluu ja taaimmainen meno?

Täällä ylimmäinen johto meni etummaiseen putkeen ja toiseksi ylimmäinen johto takimmaiseen putkeen.

Samat ohjeet täälläkin, eli ei näy kiskoa ohjeissa. Joo, etummainen putki on paluu kaivolle. Takimmainen meno maalämpöpumppuun ja siinä on se liuospumppu, eli imupuoli. Ylin oli sinisillä johdoilla ja paluu kaivoon (etummainen putki). Eli kaikki värilliset johdot näkyi vasemmalla puolella ja oikealla puolella kaikki johdot oli mustia väriltään.


Kiskossa luki, tuli vaan epäselvä kuva, ylhäältä alaspäin

1. Blå/blue (vasemmalla puolella 2 sinistä johtoa näkyy)
KB-ut

2. Brun/Brown (ruskea väri näkyy)
KB-in

3. Gron/Green (vihreä väri)
VB-fram?

4. Grå/Grey
VB-retur

Kuva niistä merkinnöistä ja väreistä. Alimmassa paikassa ei ole johto ollenkaan kiinni (lämmitys paluu).

[hautami]

Hmm, nyt on jotain vialla siis koska mulla nyt johdot päinvastoin, eli olivat alunperin oikeinpäin.
Nyt siis vaihdoin takaisin ylimmän anturim johdon etummaiseen putkeen (paluu kaivoon).

Eli lukemat ovat:
KeruuM   -1c
KeruuP    +4c

mistä tämä nyt johtuu että paluu kaivoon on noin lämmintä?

[jm82]

Voi ne teillä olla toki eri järjestyksessä kuin täällä. Kun ei niihin mitään kytkentäohjeita kerran ole ohjekirjassa.

Takimmainen putki menisi mulla ruskeisiin jontoihin (tulo maasta, KeruuM).

Etummainen putki menisi sinisiin johtoihin (Paluu kaivoon, KeruuP).

Mutta en nyt taas muista varmaksi miten ne meni koska eilen nuo katsoin.

Sulla on kumminkin väärin päin. Eli nuo valkoiset liittimet saa irti ja laitettua keskenään ristiin, niin sitten näkyisi lukemat oikein päin.

Antureita ei tarvitse turhaan irrotella. Hankala saada näyttämään oikeaa lukemaa. Riittää että vaihtaa nuo valkoiset liittimet vain ristiin.

Täällä näyttää KeruuM +2, KeruuP -1 ja en ole johtoja muutellut mitenkään. KeruuP kohtaan saa säädettyä jäätymissuojan joka on siinä -8C nytkin.

edit:
Se etummainen putki pitäisi olla kylmempi, koska se putki palaa kaivoon takaisin. Ja takimmainen taas lämpimämpi. Putkissa on myös nuolet miten päin se liuos pitäisi kiertää. Toki jos liuospumppu olisi kokonaan väärin päin, niin sitten anturitkin näyttää juuri väärin päin? En tiedä näkyykö sitä liuospumpun pumppaussuuntaa ollenkaan. Tuli vain mieleen että voihan se olla väärin päin jos etummainen putki on oikeasti lämpimämpi kuin takimmainen putki? Täällä on kalvopaisunta ja täyttöryhmä siinä takimmaisessa putksessa kiinni, koska se on imupuoli.

[hautami]

Tarkistin vielä, eli samalla tavalla kuin sulla jm82.
Ylempi johto etummaiseen putkeen (sininen)
alempi johto takimmaiseen putkeen (ruskea).

Nyt näyttää
KeruuM  -1c
KeruuP   -3c

Mutta kun oli kovat pakkaset, reippaasti yli -20c niin lukemat oli juurikin päinvastoin, eli KeruuM oli kylmempi kuin KeruuP. (kuten aiemmin kirjoitin ylhäällä)
Nyt kun enään muutama aste pakkasta lukemat näyttää enemmän siltä miltä pitäisikin.

Täytyy seurata jos tulee vielä kovempia pakkasia, monesti keruulämpötilat ovat olleet melkein samat keskenään, nyt parin asteen ero.