Thermia Villa Classic: keruupumpun virtakytkin

[Vesa123]

Hyvää huomenta

Perjantai-iltana kävi ilmi, etteä keruupumppuni on ns moniongelmainen.
Alkoi polttamaan LP-hälytystä ja kompura oli ihan jäähuurteessa. Selvä case. Pumppu ei pyörinyt.
4 päivää aiemmin olin vaihtanut käynnistyskondensaattorin tältä saitilta saatujen ansiokkaiden ohjeiden mukaan.
Vanha kondensaattori antoi vain puolet mitä sen piti eli 4 mikroFaradia, kun piti antaa 8. Se oli syytä vaihtaa.
Tosiaan 4 päivää pumppu jyskytti. Sitten loppu. Täältä saadun tuen innoittamana, päätin purkaa pumpun.  Mentiin vahvasti epämukavuusalueella, mutta se James Bond tunne 
Mitä tässä olis menetettävääkään, kun sulakkeetkin muistin ottaa pois päältä.
Kun purin pumpun virtarasian, huomasin että nopeuden säädin oli jymähtänyt.
Se käytännössä hajosi, kun yritin sitä pyörittää. En ole koskaan vaihtanyt nopeutta ja ilmeisesti jonkinlainen hapettuminen on tapahtunut. Miksi muuten? kosteutta päässyt pinnoille?
Ks. kuvat. alla. Kolmosvaiheen tarvitsemat kontaktipinnat ovat hapettuneet tai kärähtäneet. Saako ne jollain puhdistettua ja toimivaksi?
Pumppu piti saada käyntiin niin kolvasin ns. kakkosvaihteen päälle eli yhdistin nämä kakkosvaihteen kontaktipinnat kolvaamalla. Ihan vain testiksi, olisiko vika virtarasiassa.

Kokosin pumpun ja asensin sen takaisin. Sulakkeet päälle ja kone käyntiin. Lähti toimimaan!

Jaksaako keruukierto toimia riittävän tehokkasti 2-vaihteella? Kovallakin pakkasella?
Miten sitä voi mitata, toimiiko vai ei?
Jos toimii niin turhaan sitä 3-vaihteelle enää muuttaakaan....
Viikonloppuna ainakin teho riitti.

Asensin keruupumpun tulo- ja menoputkiin ClasOhlsonilta ostamani lämpömittarit ulkoantureilla.
Teippasin ja eristin ne samalla tavalla.
Kun pumppu toimii tehokkaasti lämpötilaero tulo- ja menovedellä on n. 4,5 astetta. Voiko olla?
Jostain olen lukenut, että 3 asettta olisi hyvä olla tuo ero...

Matiakselle muuten erikoismaininta. Alkuperäisessä korjausehdotuksessa tämäkin vika oli kuvattuna yhdeksi potentiaaliseksi viaksi. Iso Peukku!

[tomppeli]

Tuo nopeudenvalintakytkimen kuumeneminen on yleinen vika varsinkin Wilon pumpuissa.
Sinulla on isotehoinen kone ja ilmeisesti kaksi lämpökaivoa.
Juottaisin kyllä kiinteästi hyppylangalla 3 -nopeuden käyttöön.
Kakkosnopeus on yleensä liian tehoton.

[Vesa123]

Moi

kiitos. Joo kyllä on kaksi kaivoa. Molemmat n. 149 metriä.
Lämmitettäviä neliötä n. 300. Hyvin on pelkällä pumpulla pärjätty ja lisälämpö oli muistaakseni n. 4 tuntia, jos ei käyttöhäiriöitä, vuodessa. plus lämmöntalteenotto ilmastoinnissa.
ELi suorastaan ylimitoitettu? Mutten valita. Loistopeli 
Eli ymmärsinkö oikein, että hapettuneet anturit voi putsata? Jollain liuottimella vai CRC:llä vai millä kannattaisi? Tällöin kolvauskin pellittäisi.....

[tomppeli]

Moi

kiitos. Joo kyllä on kaksi kaivoa. Molemmat n. 149 metriä.
Lämmitettäviä neliötä n. 300. Hyvin on pelkällä pumpulla pärjätty ja lisälämpö oli muistaakseni n. 4 tuntia, jos ei käyttöhäiriöitä, vuodessa. plus lämmöntalteenotto ilmastoinnissa.
ELi suorastaan ylimitoitettu? Mutten valita. Loistopeli 
Eli ymmärsinkö oikein, että hapettuneet anturit voi putsata? Jollain liuottimella vai CRC:llä vai millä kannattaisi? Tällöin kolvauskin pellittäisi.....

Aluksi onnittelut siitä, että ostit kunnollisen kokoisen pumpun.
..
Tarkoitit varmaankin niitä kosketinpintoja.
Kun ne ovat kerran arpeutuneet, ei niissä auta putsaaminenkaan. Korkeintaan auttaa vähäksi aikaa.
Yleensä kannattaisi poistaa koko liukuosa ja korvata se kiinni tinatulla hyppylangalla.
Raaputtamalla saa "arpikudoksen" pois.
Jos sinulla on joku sähkömies kaveri, voisi häntä pyytää jeesaamaan tinaamisessa, että tulee laitettua hyppylanka oikeita pisteitä yhdistämään.

[Vesa123]

Jep, eli tuo vihreä piirilevy on irotettavissa ilman väkivaltaa?
voisin irroittaa sen ja viedä sähkömiehelle? Vai meenkö pumpun kanssa?

[tomppeli]

On tiedä piirilevyn irrottamisesta.
Ehkä itse näet, onko irrottaminen mahdollista.

[Vesa123]

jes, näin teen. kiitos.

Olikos sulla jotain näkemystä vielä  noihin tulo-menoveden lämpötilaeroihin?
Mikä on minimi, jotta voidaan sanoa toimivaksi ja onko jotain maksimia jota ei voi ylittää?

[tomppeli]

Yleensä on käsitys, että noin 3 ... 3,5 asteen erotus olisi hyvä.
Neljäkin varmaan menettelee.
4,5 on jo aika tavalla iso erotus. Jos sen voi alittaa nostamalla pumpun tehoa, se kannattaa tehdä.
Jos pumpun teho ei vaan riitä, on sitäkin pidettävä tyydyttävänä.

[Vesa123]

Kiitos kun jaksat vastailla.
Kaksi asiaa hämmentää.

1) Olen kuvitellut, että mitä isompi on lämpötilaero kalliosta kerättävän nesteen tulolämpötilan vs pumpussa jäähdytetyn kiertoon palaavan nesteen lämpötilaero, sitä enemmän on onnistuttu lämpöä ottamaan talteen. Jos vesi jäähtyy enemmän, eikös sen lämmön pitäisi jonnekin siirtyä? Toivottavasti lämmitykseen Eli jos ero on vaikka 5 astetta, tilanne on parempi kuin jos se olisi vain 3 astetta.
Vai tuleeko joku termodynamiikan laki, joka laittaa tämän "totuuden" naurunalaiseksi osaavien henkilöiden joukossa?

2) ks. kuva pumpuni tehoarvoista. 1-vaihde 400 W, 2-vaihe 390 ja 3-vaihe 365
Varmaankin minulla on kärähtänyt tuo 1-vaihde, mutta 2-vaiheeseen vain10 w ero. Paljastan täydellisen tietämättömyyteni pumpputekniikoista, vaikka tuskin se kellekään aiemman perusteella yllätyksenä tulee. 10W makes the difference?

[jm82]

Kiitos kun jaksat vastailla.
Kaksi asiaa hämmentää.

1) Olen kuvitellut, että mitä isompi on lämpötilaero kalliosta kerättävän nesteen tulolämpötilan vs pumpussa jäähdytetyn kiertoon palaavan nesteen lämpötilaero, sitä enemmän on onnistuttu lämpöä ottamaan talteen. Jos vesi jäähtyy enemmän, eikös sen lämmön pitäisi jonnekin siirtyä? Toivottavasti lämmitykseen Eli jos ero on vaikka 5 astetta, tilanne on parempi kuin jos se olisi vain 3 astetta.
Vai tuleeko joku termodynamiikan laki, joka laittaa tämän "totuuden" naurunalaiseksi osaavien henkilöiden joukossa?

2) ks. kuva pumpuni tehoarvoista. 1-vaihde 400 W, 2-vaihe 390 ja 3-vaihe 365
Varmaankin minulla on kärähtänyt tuo 1-vaihde, mutta 2-vaiheeseen vain10 w ero. Paljastan täydellisen tietämättömyyteni pumpputekniikoista, vaikka tuskin se kellekään aiemman perusteella yllätyksenä tulee. 10W makes the difference?

On olemattoman pieni ero eri tehojen välillä? 365/390/400 W. Jos tuo pitää paikkansa niin pitäisin vain 2 tehon kun se hyvin toimii ja olisin tyytyväinen

Kaivojen roskasihdin voi halutessaan tarkistaa, että onko siellä roskaa. Tai jos on jo tarkistettu, niin ei sitten enää tarvitse.

Täällä lämpötilaero keruussa on yleensä 4 C. Pahimmillaan 5C ja lämpömittarit toimivat 1C tarkkkuudella. Täällä pumpun teho III nopeudella on 245W ja I nopeudella muistaakseni 140W. Ei se maalämpöpumppu jumiin mene vaikka olisi I nopeudellakin. Pumpun nostokorkeus 8 mertiä, eli vastaa nykyisien 6kW maalämpöpumppujen tehoa.

Joo, mitä suurempi lämpötilaero, niin sitä enemmän kaivoista otetaan lämpöä. Eli jos ero olisi vain 2C, niin cop olisi hyvin huono. Täällä pumppu on toki ollu III-nopeudella aina.

Uuden tekniikan liuospumppu taas toimii esim 5W-87W välillä ja nostokorkeus 8.5 metriä. Tuo 10W tehoero on niin pieni, että ei kai vaikuta yhtään mitään?

[tomppeli]

1) Olen kuvitellut, että mitä isompi on lämpötilaero kalliosta kerättävän nesteen tulolämpötilan vs pumpussa jäähdytetyn kiertoon palaavan nesteen lämpötilaero, sitä enemmän on onnistuttu lämpöä ottamaan talteen. Jos vesi jäähtyy enemmän, eikös sen lämmön pitäisi jonnekin siirtyä? Toivottavasti lämmitykseen Eli jos ero on vaikka 5 astetta, tilanne on parempi kuin jos se olisi vain 3 astetta....

Maasta tuleva teho = liuosmäärä x ominaislämpökapasiteetti x lämpötilaero
= kiloa/sekunti x 4,21 kJ/kg x Dt Kelviniä
Jos lämpötilaeroa kasvatetaan kiertoa pienentämällä, laskee silloin massavirtauksen määrä (=liuosmäärä)
Pienetynyt määrä siirtää vähemmän lämpöenergiaa.

2) ks. kuva pumpuni tehoarvoista. 1-vaihde 400 W, 2-vaihe 390 ja 3-vaihe 365
Varmaankin minulla on kärähtänyt tuo 1-vaihde, mutta 2-vaiheeseen vain10 w ero. Paljastan täydellisen tietämättömyyteni pumpputekniikoista, vaikka tuskin se kellekään aiemman perusteella yllätyksenä tulee. 10W makes the difference?

Nuo ovat pumpun tehot eri valinnoilla.
1 -teho on suurin, se olisi hyvä saada käyttöön.
Tavallisesti vain se valitsin on kärähtänyt, ei pumpun moottori.

[Matias]

Jos piirilevy kääntyy tinauksia irroittamatta senverran että pääset sen alapuolelle tinailemaan hyppylangan karstoittuneen koskettimen tilalle niin laita sillä konstilla suurin nopeus kiinteästi.

Piirilevyn alapuolella on nopeusvalintakytkimen juotoskorvat ja niihin hyppylangan saa kunnolla tinattua vaikka kosketinosat on karstoittuneet

[Vesa123]

Tommpeli: Kiitos. Ekaa kertaa joku pystyi mulle kertomaan miten toi toimii , muuta kuin että toimii kun aina on sanottu, että niin vain on:)
Matias: Kiitos. Kädet syyhyy mennä jo kokeilemaan 

Mutta vielä siis, 10w ero 1- ja 2-vaiheen välillä tarkoittaa siis jotain, mikä ei oikeasti kerro virtausnopeudesta? Vain jotain lukuja, jotka kertoo pumpun sähkönkulutuksesta?
Virtaamaero on merkittävästi suurempi 1-vaihteella => kannattaa ryhtyä kolvaus-seikkailuun?

[tomppeli]

Noiden tehoportaiden erot: 1-vaihde 400 W, 2-vaihe 390 ja 3-vaihe 365 eivät ole suuria,
mutta muuttavat silti pumppaustehoa kohtalaisesti.

[seppaant]

Maasta tuleva teho = liuosmäärä x ominaislämpökapasiteetti x lämpötilaero
= kiloa/sekunti x 4,21 kJ/kg x Dt Kelviniä
Jos lämpötilaeroa kasvatetaan kiertoa pienentämällä, laskee silloin massavirtauksen määrä (=liuosmäärä)
Pienetynyt määrä siirtää vähemmän lämpöenergiaa.

Tässä tapauksessa siirretyn lämpöenergian määrä pysyy n. samana.

ATS

[tomppeli]

Tässä tapauksessa siirretyn lämpöenergian määrä pysyy n. samana.

ATS

Näin on, koska pumppu ottaa sen tietyn energian.
Pienentynyt massavirtaus on korvattu suuremmalla lämpötilaerolla.

[Vesa123]

Tää on todellakin makee saitti. Enpäs uskonut laskevani tällasia varsinkaan tähän aikaan
Wilon manuaalissa lukee:
400W teholla virtaus on 10/m3/h = 2,8 kg/s
390W teholla virtaus on 8/m3/h = 2,2 kg/s
0 astetta on noin 273 kelviniä mutta aste-ero on sama vaikka laskettaisiin asteina

1) 2,8*4,21*3 = 35,4, aste-ero 3 astetta
2) 2,2*4,21*5 = 46,3, aste-ero 5 astetta

Varmaan on pyöristysvirheitä ja ehkäpä ajatisvirheitäkin, mutta suoraan kaavalla laskemalla mun ei kannattaisi nopeuttaa virtausta?

He hee, menikö vituralleen?

[Matias]

Testailin aikoinaan hyötysuhteen muutoksia keruupumpun eri nopeuksilla yhden käyntijakson ajalta .
Meillä suurin nopeus ko pumpussa on 1 ja hitain 3 mutta testikuvassa suurin nopeus 3/3 ja pienin 1/3

Tuollainen Wilon kiertopumppu
http://aijaa.com/Zs6b2D

Keruutesti 27.2.2013

[sam68]

Tuo nopudenvalitsin on tosiaan tyyppivika ja foorumilla paljon puitu. Tuohon saa nykyään korjaussarjankin. Aina keruupumppu täysille on hyvä muistisääntö.

[Vesa123]

Testailin aikoinaan hyötysuhteen muutoksia keruupumpun eri nopeuksilla yhden käyntijakson ajalta .
Meillä suurin nopeus ko pumpussa on 1 ja hitain 3 mutta testikuvassa suurin nopeus 3/3 ja pienin 1/3

Tuollainen Wilon kiertopumppu
http://aijaa.com/Zs6b2D

Keruutesti 27.2.2013

Moi Matias

Sun alaviitteessä on
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m
 ELi onkos sulla 2 x200 metrin porausreikää ja Keruupumpun maks 185 W?
On noi uudet pumput sitten hurjan paljon tehokkaampia kuin 15 v vanhat niin kuin mulla?
Olen kuullut, että pumput on kehittyneet paljon mutta tässäpä hyvä esimerkki.
Mulla on 2 kertaa 149 reikää ja vanha 400W keruupumppu.

Mistä näkee pumpun COP-arvon (lämpökertoimen) jonka esitit kuvissasi? Muuta kuin esitteestä. Siis näkeekö sen jotenkin pumpusta tai laskemalla tai jotain?

[tomppeli]

Tää on todellakin makee saitti. Enpäs uskonut laskevani tällasia varsinkaan tähän aikaan
Wilon manuaalissa lukee:
400W teholla virtaus on 10/m3/h = 2,8 kg/s
390W teholla virtaus on 8/m3/h = 2,2 kg/s

Nämä luvut kertovat ilmeisesti pumpun tuotosta ilman virtausvastusta.
Maakeruupiirillä on melkoinen virtausvastus,
joka pudottaa maakiertopumpun pumppausvolyymin alle 1 kg/s kiertopumpun suurimmallakin teholla.

[seppaant]

Tää on todellakin makee saitti. Enpäs uskonut laskevani tällasia varsinkaan tähän aikaan
Wilon manuaalissa lukee:
400W teholla virtaus on 10/m3/h = 2,8 kg/s
390W teholla virtaus on 8/m3/h = 2,2 kg/s
0 astetta on noin 273 kelviniä mutta aste-ero on sama vaikka laskettaisiin asteina

1) 2,8*4,21*3 = 35,4, aste-ero 3 astetta
2) 2,2*4,21*5 = 46,3, aste-ero 5 astetta

Varmaan on pyöristysvirheitä ja ehkäpä ajatisvirheitäkin, mutta suoraan kaavalla laskemalla mun ei kannattaisi nopeuttaa virtausta?

He hee, menikö vituralleen?

Vituralleen meni

1) 2,8*4,21*3 = 35,4, aste-ero 3 astetta
2) 2,2*4,21*5 = 46,3, aste-ero 5 astetta

Näillä kaavoilla lasketaan kaivosta siirrettävä teho kW:na, eli 35 / 46 kW on mahdoton.
8 / 10 m3/h on pumpun maksimivirtaus nolla-nostokorkeudella.
Käytännön elämässä aiheuttaa putkistot ja komponentit aina virtausvastusta mikä taas pienentää virtausta.
Thermian tehosta, hyötysuhteesta ja keruun lämpötilaerosta laskettuna on virtaus suuruusluokaltaan 0,55 l/s (2m3/h).

Löytyykö sinulta keruupumpun virtaus/nostokorkeus käyrästö?
tai mikä on pumpun tarkka tyyppinumero?

ATS

edit: Tomppeli ehtikin jo kommentoimaan

[Vesa123]

No helpotus, että meni vituralleen, koska eihän tässä muuten olis enää mitään järkee
Toisaalta käytetyllä kaavallakaan ei voi tulosta laskea. Jos vaikka virtaus olis täysillä 1kg/s ja pienemmällä teholla 0,8 kg/ s, 5 asteen ero "tuottaisi" enemmän kuin 3 asteen ero.

Virtaus/nostokorkeuden käyrästö? uusi termi ja yritän googlettaa.

Mutta tyyppinrumerolla tarkoittanet "TOP-S30/10"?
 

[Matias]

ELi onkos sulla 2 x200 metrin porausreikää ja Keruupumpun maks 185 W?

Ei ole 2X200m porareikää vaan keruuputket on ns pintaputkistona maassa n 1m syvyydessä.
Kun 200m:n putkilenkkejä on 2kpl "rinnan" niin virtausvastus on n puolet pienempi kuin yhdellä 200m:n putkella ja virtausvastuksen osalta ei ole eroa onko putkisto kaivossa vai maassa.

On noi uudet pumput sitten hurjan paljon tehokkaampia kuin 15 v vanhat niin kuin mulla?

Meillä on lämpöpumppu otettu käyttöön v 1998 joten ikää nyt 18v.Keruun kiertopumppu alkuperäinen ja on toiminut häiriöittä.

On nämä uudet kertopumput silti paljon tehokkaampia,tehosuhde ehkä sama kuin hehkulamppu vs  LED-valoissa.Vanhoissa kiertopumpuissa ainakin 50% käytetystä sähkötehosta menee "harakoille" rakenteellisista (sähköisistä) seikoista johtuen.Esim roottorin ympärillä on rosteripellistä kotelo roottorin ja staattorin välissä jolloin ilmaväli suurenee pakosti ja  hyötyteho alenee puolella.Nykyaikaisissa kiertopumpuissa on erilainen rakenne (kestomagneetti tms) joten häviöt on olemattomat vanhoihin verrattuna.

Esim jos sinun 400w kiertopumpun korvaisi nykyaikaisella kiertopumpulla niin vastaavan virtaustuoton saa 50-100W:n sähköteholla,ehkä pienemmälläkin.
Kannattaisi laskeskella tuoltakin kantilta kiertopumpun tilannetta eli uusimisesta saatava hyöty säästyneenä sähkönkulutuksena ,kietopumppu pyörii kumminkin tuhansia tunteja vuodessa.

Mistä näkee pumpun COP-arvon (lämpökertoimen) jonka esitit kuvissasi? Muuta kuin esitteestä. Siis näkeekö sen jotenkin pumpusta tai laskemalla tai jotain?

Laittelin lauhdutinputkeen Pollucom energiamittarin josta näkee lämpöpumpun tuottaman lämpötehon ja kulutetun sähkötehon otin Enermet 382 kwh-mittarista.
Kulutetun sähkötehon ja tuotetun lämpötehon suhde (COP) näistä mittareista.

[Matias]

No helpotus, että meni vituralleen, koska eihän tässä muuten olis enää mitään järkee
Toisaalta käytetyllä kaavallakaan ei voi tulosta laskea. Jos vaikka virtaus olis täysillä 1kg/s ja pienemmällä teholla 0,8 kg/ s, 5 asteen ero "tuottaisi" enemmän kuin 3 asteen ero.

Virtaus/nostokorkeuden käyrästö? uusi termi ja yritän googlettaa.

Mutta tyyppinrumerolla tarkoittanet "TOP-S30/10"?

Manuaalissa sanotaan että nimellinen virtausnopeus keruupiirissä pitäisi olla 0,9l/s (3,2m3/h)

PDF sivu 20
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Villa%20Clasic%20Asennusohje.pdf

[tomppeli]

..Toisaalta käytetyllä kaavallakaan ei voi tulosta laskea...

Lataa tästä laskuri,
jolla voit laskea maakierron tarpeen ja vähän muutakin.
Maakierron massavirtaustarpeen laskuri alkaa riviltä 60.

[Vesa123]

Kiitos taas kaikille.

Perusongelma minulle oli ymmärtää, että optimaalista ei pumpun toiminnan kannalta ole tuottaa mahdollisimman suurta lämpötilaeroa keruupumpun input ja outputin välillä. Siis lämpöpumpun COP (Lämpökerroin) ei ole tällöin paras mahdollinen. Vaikka maalaisjärjellä pumppuun "jäisi enemmän energiaa" (koska paluuputki olisi kylmempi).

Kun vesi virtaa lämpöpumpun sisällä, pumppu saa taloudellisemmin lämmön irti nopeammin virtaavasta vedestä, kun hitaammin virtaavasta. Ymmärtääkseni se ikään kuin joutuu ottamaan "jo viilentyneestä vedestä" lämpöä => laskee ulostulevan veden lämpötilaa entisestään. Kun taloudellisempaa olisi ottaa lämpöä nopeamman virtauksen ansiosta "tuoreesta tulovedestä".
Laskennallisesti ja teorisoimalla ilman oikeaa tietoa voi sekoittaa päänsä helposti. Mutta kun tuon totuuden ymmärtää, pääsin irti omasta fiksaatiostani "mihin lämpö sitten häviää".

Semikömpelö analogia, joka saattaa auttaa ymmärtämään asiaa, on esimerkiksi auton moottori.
Kyllähän täysillä kaasuilla kovaa mennään, mutta matkaa ei tehdä parhaalla taloudellisella tavalla. Ja juuri sillä ja ainoastaan sillähän on merkitystä maalämpöpumpun käytössä! COP rules!


 

[tomppeli]

Kiitos taas kaikille.

Meille kaikille tämä maalämpö on ollut melkoista opiskelua ja erehtymistäkin..!
Hienoa, että olet kiinnostunut asiasta.!

[jm82]

Semikömpelö analogia, joka saattaa auttaa ymmärtämään asiaa, on esimerkiksi auton moottori.
Kyllähän täysillä kaasuilla kovaa mennään, mutta matkaa ei tehdä parhaalla taloudellisella tavalla. Ja juuri sillä ja ainoastaan sillähän on merkitystä maalämpöpumpun käytössä! COP rules!

Auton moottori toimisi ilmeisesti parhaalla väännön kohdalla. Mutta jos autossa on liian iso ja liian tehokas moottori, niin mennään jo liian kovaa. Eli siksi kannattaisi vaan ajaa hiljempaa isoimmalla vaihteella. Sähköauto taitaa olla sitten hyvä siitä että COP on hyvä joka nopeudella. Hyötysuhde on toki yleensä hyvä myös jossain diesel moottoreissa.

Tosiaan 3-nopeus olisi paras. Maalämpöpumppu on suunniteltu että dt saisi olla 3.0 tai jossain voi olla myös 3.5C. Täällä tuossa ohjekirjassa lukee että lämpötilaero saa olla välillä 2C - 5C. Jos lämpötilaero on jotain muuta, niin sitten laitteessa on jotain rikki tai jotain vikaa.

Teillä tosiaan 400W liuospumppu. Pumpusta saattaa löytyä jotain merkintöjä, esim 25-80 180. Taisi mennä niin että 25 tarkoittaa minkä kokoiseen putkeen pumppu sopii, 80 tarkoittaa tässä tapauksessa nostokorkeutta, siis 8 metriä, 180 tarkoittaa pumpun pituutta, on myös lyhyempiä jotka on sitten 130 pumppuja.

Uudet huippuenergiatehokkaat kiertovesipumput on niin älyttömän kalliita, että ei kannata vaihtaa jos vanhat toimii. Täälläkin menisi 245W keruupumppu ja 90W kiertopumppu vaihtoon. Tilalle taitaisi käydä 87W (tehokkaampi 8.5m) ja arviolta noin 35W ( sama 6m nostokorkeus).

Googlellä kiertovesipumppu 290€, eli liian kallis
http://www.taloon.com/kiertovesipumppu-alpha2-15-60-130/LVI-4615248/dp
Tuota mallia käytetään joissain liuospumppuna. 25-85. 375€.
http://www.maalampotukku.fi/product/2214/latauspumppu-grundfos-upm-geo-2585

Kaksi pumppua olisi 665€ ja kun käytetty maalämpöpumppu oli 3000€, niin pelkistä pumpuista nuo on vähän liikaa. Esim yläpohjan lisäeristäminen ekovillalla taisi maksaa kotitalousvähennyksen jälkeen arviolta 500€. Tai kaivo ja vaakaputket oli 3380€ eli aika paljon metrejä saisi lisää 665 eurolla. Yksi metri maksoi siis 16,9€. Tuolla hintaa saisi 39 metriä lisää keruukaivoa. Lisäksi paljon työtä vielä puuttuu jos aikoo pumput vaihtaa ja ilmata järjestelmän uudelleen.

[Matias]

Semikömpelö analogia, joka saattaa auttaa ymmärtämään asiaa, on esimerkiksi auton moottori.
Kyllähän täysillä kaasuilla kovaa mennään, mutta matkaa ei tehdä parhaalla taloudellisella tavalla. Ja juuri sillä ja ainoastaan sillähän on merkitystä maalämpöpumpun käytössä! COP rules!

Aika kehnot hyötysuhteet vieläkin polttomoottoreissa......

Dieselmoottorille on antanut nimensä keksijä Rudolf Diesel, joka patentoi moottorityypin vuonna 1893. Tämä kaasuöljyä käyttävä puristussytytteinen moottori on hyötysuhteeltaan parempi kuin bensiinimoottori. Hyötysuhde on parhaimmillaan noin 40 prosenttia.

[/i]

Bensiinimoottorin hyötysuhde on tyypillisesti noin 20-25 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkea polttoaineen sisältämää energiaa ei saada muutettua liike-energiaksi, vaan palamistapahtumassa syntyy liike-energian lisäksi lämpöenergiaa, jota siirretään jäähdytysnesteeseen ja jäähdyttimen kautta ulkoilmaan.

http://www.motiva.fi/liikenne/henkiloautoilu/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/dieselmoottori

[seppaant]

Löytyykö sinulta keruupumpun virtaus/nostokorkeus käyrästö?
tai mikä on pumpun tarkka tyyppinumero?
ATS

Löysin yllättävän helposti (Oheinen liite)

Laskettuna antotehosta, hyötysuhteesta ja keruun Dt:ta sain virtaukseksi 0,65 l/s (2,35 m3/h)
Oletuksena, että keruuneste on etanolia. Ainakin Tom Allen käytti Thermiassa 15-20 vuotta sitten keruunesteenä myös glykolia.
2- ja 3-vaihteen virtaukset ovat hyvin lähellä toisiaan.
Laskennollisesti oheisen kuvan mukaan saadaan että 2 -> 3 vaihde lisää virtausta 0,62 -> 0,65 l/s (= 0,03 l/s) = 5%
Tämän vaikutus keruun Dt:n on 0,20C ??

Jokin tässä yhtälössä mättää.
Näin "julma" pumppu eikä saa tämän parempaa virtausta aikaiseksi.
Missä nämä kaksi keruupiiriä on yhdistetty
-Kaivolla?
-Pannuhuoneessa?
Jos kaivolla niin minkä kokoista putkea on vaakalinjat?
Kuinka pitkät ovat vaakalinjat?

Tarkasta keruun lämpötilamittaukset:
Käynnistä keruupumppu kompressorin seistessä, muutaman minuutin kuluttua pitäisi kummankin mittarin näyttää samaa.

ATS

[Vesa123]

Terve taas

Jokin tässä yhtälössä mättää.
Näin "julma" pumppu eikä saa tämän parempaa virtausta aikaiseksi.
Missä nämä kaksi keruupiiriä on yhdistetty
-Kaivolla?
-Pannuhuoneessa?
Jos kaivolla niin minkä kokoista putkea on vaakalinjat?
Kuinka pitkät ovat vaakalinjat?

Keruupiirit on yhdistetty pannuhuoneessa.
Keruuputket menee seinästä läpi ja suht suoraan suoraan porakaivoon. Ehkä metrin siirtyminen seinästä kaivoon.

Tarkasta keruun lämpötilamittaukset:
Käynnistä keruupumppu kompressorin seistessä, muutaman minuutin kuluttua pitäisi kummankin mittarin näyttää samaa.

Kokeillaan.
Lämpötilan putkista mittaan nyt siis ClasOhlsonin ulkolämpömittareilla, joissa on mittausanturit. Ostin niitä 2 kappaletta. Teippasin ja eristin sellaisen per putki pumpun ulkopuolelle. Yrittänyt eristää samalla tavalla.
Voihan niissä lämpömittarien anturien asennuksissakin/teippauksisssakin olla jotain häikkää....

[Vesa123]

Eli S on sisääntulo keruupumpussa ja U ulos menevä.

Kun lämmönkeruu loppuu
(aikana ulos -1,6 )lämpenee nopeasti
1 min päästä
S: 3,5
U: 2,5
2 min päästä
S: 3,6
U: 2,7
3 min päästä
S: 3,7
U: 2,8
4 min päästä
S: 3,8
U: 2,9
5 min päästä
S: 3,9
U: 3,0
6 min päästä
S: 3,9
U: 3,1


Seuraavassa kerrassa
Päästin lähelle
S: 3,6
U: 3,5
Pumppu käynnistyi
S: 3,8 laskee pikkuhiljaa 3,2
U: laskee pikkuhiljaa -1,3

[seppaant]

Ulos menevän lämpötila näyttää 0,9 C vähemmän kuin sisään tulevan.
Eli Dt näyttää 0,9 C liian suurta arvoa.

Kun lasketaan virtaus korjatulla 3,6 C Dt:lla, saadaan F = 0,81 l/s, joka on 90% nimellisvirtauksesta.
Pumppukäyrästöstä katsottuna pitäisi pumpun ottaa tehoa 287W.

Lämmönkeruu toimii suunnitelmien mukaan.

ATS

[Vesa123]

Moi

Tarkistin vielä likasuodattimen tulopäässä. Olin asentanut sen puhdistuksen jälkeen väärin päin. Selvästi se haittasi virtausta, koska kun muutin sen oikein päin, virtaus parani.Tämän jälkeen, kun pumppu ei käynyt U ja S lämpötilat tulivat jopa samoiksi 6 minuutissa.
 
Yksi asia askarruttaa. Pumppu toimii seuraavan kaavan mukaan. Hiukan eri lämpötiloilla joka kerta mutta samalla algorimilla:
Kun lämmönkeruu alkaa:
S: 3,5
U: 0,6
Minuutin päästä
S: 3,5
U: -1,9
Minuutin päästä
S: 3,6
U: 0,2
minuutin päästä
S: 3,6
U: 0,6

Pumppu lopettaa lämmön keruun.


Onko tällainen poukkoilu jotain pumpun käynnistysjuttuja vai onko se epänormaalia ja oire ongelmasta?
Kun tulee pakkasta, pääsen seuramaan pidempää yhtäjaksoista sessiota.....

[seppaant]

Tuo kuuluu asiaan, että keruun Dt pienenee käyntijakson edetessä.
Tämä johtuu siitä, että lämmönjakoon menevän veden lämpötila nousee ja hyötysuhde huononee ja tästä taas seuraa että kaivosta otetaan vähemmän tehoa.

Kuinka kauan kone käy normaalin käynnin aikana?
Mikä on menoveden lämpötila käynnin alussa ja lopussa?
Lattialämmitys vai patterit?
Onko keruupiireissä linjasäätöventtiilejä, jolla tasapainotetaan keruupiirit?

ATS

[euroshopperi]

Onhan tuo nyt vähän oireellista, jos pumppu käy kokonaista 4 minuuttia ja sitten on lämmöt tehty. Eikö sieltä toisiolta saa lämpöjä menemään mihinkään, vai oliko tuo joku pakkokäynti koejakso?

[Vesa123]

Tuo kuuluu asiaan, että keruun Dt pienenee käyntijakson edetessä.
Tämä johtuu siitä, että lämmönjakoon menevän veden lämpötila nousee ja hyötysuhde huononee ja tästä taas seuraa että kaivosta otetaan vähemmän tehoa.

Kuinka kauan kone käy normaalin käynnin aikana?
Mikä on menoveden lämpötila käynnin alussa ja lopussa?
Lattialämmitys vai patterit?
Onko keruupiireissä linjasäätöventtiilejä, jolla tasapainotetaan keruupiirit?

ATS

Kuinka kauan kone käy normaalin käynnin aikana? Mulla ei ole automaattista lokitusta. Sellainen olisi kyllä kiva, kun homma kiinnostaa nykyään ihan eri lailla. Eri ulkolämpötilan aikaan on eri normaalit. Kun muksut lutraa, lämmintävettä tehdään säännöllisen epäsäännöllisesti pitkin päivää...nytkin kun tein testiä, vaikka kielsin. Taas kuulemma unohtivat

Mikä on menoveden lämpötila käynnin alussa ja lopussa? Viimeksi kun katsoin siis tämän korjausrupeaman aikana parin viikon sisään, menivät ja toimivat asetettujen rajojen mukaan. Mulla on aika tarkkaan default-arvot.

Lattialämmitys vai patterit? Lattialämmitys, kolmessa kerroksessa. joka kerroksessa on omat jakotukit, joista piirit jaetaan kerroksen huoneisiin

Onko keruupiireissä linjasäätöventtiilejä, jolla tasapainotetaan keruupiirit? Edellä mainitut jakotukit joka kerroksessa. Autotalli, pesutilat ja wc-tilat (joka kerroksessa) ja kellarikerros "telkkarihuonetta" lukuunottamatta ovat ilman huonekohtaista termostaattia = vapaalla kierrolla. Muissa huoneissa on huonetermostaatit

[Matias]

Jokin tässä yhtälössä mättää.
Näin "julma" pumppu eikä saa tämän parempaa virtausta aikaiseksi.
Missä nämä kaksi keruupiiriä on yhdistetty
-Kaivolla?
-Pannuhuoneessa?
Jos kaivolla niin minkä kokoista putkea on vaakalinjat?
Kuinka pitkät ovat vaakalinjat?

Voisikohan lämpökaivot olla sarjaankytkettyjä?

Liitekuvassa periaate keruuputkien rinnan- ja sarjaankytkennöistä,kahden tai useamman lämpökaivon putket kuuluu kytkeä rinnan

[Vesa123]

Onhan tuo nyt vähän oireellista, jos pumppu käy kokonaista 4 minuuttia ja sitten on lämmöt tehty. Eikö sieltä toisiolta saa lämpöjä menemään mihinkään, vai oliko tuo joku pakkokäynti koejakso?

Terve Euroshopperi ja muut

Hyvä huomio. Voisiko olla, että tekee lämmintä vettä? Tuntuu, että meilä on aina hana auki
Mitä voisi olla syynä tuollaiseen liian lyhyeen käynnissä oloon? Jokin parametri suturallaan?
Varmaan mun pumpun säädöt ei ole optimimmillaan. Vaikka onkin manuaalin mukaiset.

Liittyisikö tähän sekin, että jos lämmintä vettä on vähän, pumppu tekee sitä johonkin pisteeseen. Sitten joku käy suihkussa, mutta lämpimän veden tuotanto ei heti alakaan. Vaikka selvä tarve olisi.
Pumppu on kokonaisuus ja yksittäisen parametrin muuttaminen voi heikentää kokonaisuutta.
Mikä olisi turvallisin parametri muuttaa, jotta lämminvesituotanto toimisi ilman selvästi järjestelmään asetettuja viiveitä.

Tulipahan taas kysymyksiä, mutta nyt on uteliaisuus herätetty.
On olemassa sanonta Success creates success, voisin tätä soveltaen sanoa Answers create questions...