Laitan tähän kuvan, joka koettaa esittää näiden pumpputyyppien rakenteet.

Tästä saattaa taasen nousta väittely ja siksi en ole kovinkaan innostunut tätä kirjoittelemaan.
Kirjoitan nyt kuitenkin...
...
Tulistustyyppisessä koneessa on yhteinen varaajatilavuus sekä pattereiden kiertovedelle, että käyttövedelle.
Siinä on kolmitiesekoittajaventtiili (shuntti), jolla saadaan patteriverkostoon lähes tasalämpöinen kiertovesi,
jolloin patterit ovat koko ajan tasalämpöisiä.
Näin saadaan lämmitys toimimaan alhaisella menoveden lämpötilalla.
Jos vaihtoventtiilikoneella halutaan päästä tasaiseen lämmittämiseen, tarvitaan siihen aika iso varaaja.
Tulistuskoneissa se on jo valmiina ja tavallisimmin laitekaapin sisällä ja valmiiksi kytkettynä.
Vaihtoventtiilikoneeseen se pitää ostaa ja kytkeä erikseen.
Tulistuskone toimii hyvin myöskin silloin, kun halutaan pelkästään lämmittää kosteiden tilojen lattioita.
Muilla konetyypeillä kesäaikainen kosteiden tilojen lattioiden lämmittäminen aiheuttaa monestikin lämpöpumpulle ongelmia.
Pienialainen lattia ei pysty vastaanottamaan sitä lämpötehoa, jonka lämpöpumppu tuottaa.
Tästä aiheutuu lauhduttimen ylikuumenemista ja pumppu joutuu tekemään hätäkatkaisun.
Seurauksena on tiheään tapahtuvia käynnistymisiä ja pysähtymisiä.
Tulistuskone tuottaa kuumempaa käyttövettä ilman vastuskäyttöä, kuin vaihtoventtiilikone
ja varsinkin lämmityskaudella se tuotetaan paremmalla hyötysuhteella.
Varjopuolena on on sitten tulistuskoneen hiukan korkeampi hinta.
Hintaa nostaa se, että siinä on enemmän tavaraa ja ne ovat valmiiksi kytkettyinä.