Mikä pumppu ison varaajan lämmittäjäksi 2016?

[WPF]

Koska varaajaa lämmitetään myös puukattilalla tarvitaan aina kolmitie venttiili ennen lämmitysverkistoa. Se annostelee tarkkaa lämpötilaa pattereille.

Inverter koneesta ei saa hyötyä ison varaajan kanssa tai ainakaan sitä ei taloudellisesti voi perustella.

[Roori]

Inverter koneesta ei saa hyötyä ison varaajan kanssa tai ainakaan sitä ei taloudellisesti voi perustella.

Perusteluja kiitos...mihin taloudelliset hyödyt katoavat varaajan kanssa?

[WPF]

Perusteluja kiitos...mihin taloudelliset hyödyt katoavat varaajan kanssa?

Mitkä on taloudelliset hyödyt inverterillä?  Kannattaa muistaa että hankintahinta on n.1500€ kalliimpi. Mitätön COP etu ei tuo tuota hevin takaisin.

Käyntijaksot tuollaisen 2400L varaajan kanssa ovat aikaaalailla pitkät, joten inverterin tekninen etu jää olemattomaksi.

[sailor]

Ai patteripiirin paluuputkeen anturi? Itse laittaisin anturin patterin menoputkeen haistelemaan että menovesi on riittävän lämmintä.
Varaajassa ei käsittääkseni ole mitään levyjä sisässä.

Ei vaan maalämpöpumpusta järjestetään kierto vain siihen isoon varaajaaan. Meno sisään ylhäältä ja paluu alempaa. Siihen alempaan paluuseen se anturi. Noilla ohjeilla se toimii koska on toiminut kaverillakin jo kohta 5 vuotta. Noin se on edullisin toteutta ja pumpuksi kannattaa valita F1226 12kW...maksaa väehmmän kuin 1245. Edelleenkään et saa mitään etua invertteristä. Turha maksaa (ja saada vikakohteita) enemmän.

[k113635]

Mitätön COP etu ei tuo tuota hevin takaisin.
Käyntijaksot tuollaisen 2400L varaajan kanssa ovat aikaaalailla pitkät, joten inverterin tekninen etu jää olemattomaksi.

Edelleenkään et saa mitään etua invertteristä. Turha maksaa (ja saada vikakohteita) enemmän.

Täällä on aika voimakkaita väitteitä, mutta aika heppoisin perustein. Itse olen sitä mieltä että jos invertteripumppu
kytketään ja säädetään toimimaan samoin kuin on/off-pumppu, niin olisi aika hölmöä odottaa että toiminnassa olisi
suuria eroja toisiinsa verrattuna.

Mutta jos invertterikytkennässä käytettäisiin vaihtuvan tehon kaikki mahdollisuudet hyödyksi, niin olen sitä mieltä että
hyödyt ovat reilusti pienen lisähinnan arvoisia.
1. invertteripumpulla, varsinkin jatkuvan käynnin lämpötiloissa ei ole mitään järkeä lutkuttaa koko varaajan tilavuutta
mihinkään tiettyyn pyynnin ylittävään lämpötilaan, vaan ainoastaan lämmittää varaajaa sen verran että kv-syklien ajan kiertoon
lähtee tarpeeksi lämmintä vettä jottei sisälämpötila heilu tai patterit naksu.
2. Pumpun menoanturi ehdottomasti kuumimman lämmityspiirin menoputkeen eli tässä tapauksessa pattareille lähtevään
putkeen, koska koko muuttuvatehoisen pumpun idea on että tehdään vain sen lämpöistä vettä kun on tarpeen.
3. Ulkona ollessa niin lämmintä ettei pumppu käy jatkuvana, säädetään asteminuuteilla käynnistykset kohdalleen. 4-16kW
kone vois olla jotain 8-12h päällä (koska kone kävisi käytännössä tyhjäkäynnillä) ja niin kauan levossa kunnes varaaja tyhjenee.
Ideana taas on tehdä vain pyyntilämpöistä vettä ja pienellä teholla jollain käynnistysten määrä voidaan pitää minimissään ja
toisaalta keruulta tulo pysyy kuitenkin lämpöisenä koska keruulta otetaan pienellä teholla lämpöenergiaa.
4. Sitten on vielä muutkin muuttujat lämmitysjärjestelmissä kuin pelkästään viimeisen sentin venytys. Ainakin oma
pikkupumppu on tyhjäkäyntitaajuudella täysin äänetön, joten puolet vuodesta kun menee tekniseen tilaan
ei käyntitilaa tiedä kuin merkkivaloista. Lämmityskaudella jos joku taajuus tuottaa ääntä sisätiloihin, voidaan
ongelmalliset taajuudet blokata pois.
5. Aurinkosähkö. 4kW pumppu hyvällä hyötysuhteella toimisi helposti 4x250W paneeleilla, 12kW on/off ei niin helposti.

Esimerkki tältä vuorokaudelta oman pikkuinvertterin osalta kun ollaan minimilämmitystarpeessa:
-pumppu käynnistyi 3krt, ja kävi 2-3h kerrallaan. Tämän näkee lokeista, ääntä ei kuulu yhtään.
-kaivolta tulon keskiarvo 6.76C (pieni teho -> kaivo ei käytännössä kylmene käyntjakson aikana)
-lauhduttimelta keskiarvo lämmitysjaksoilla 28.10C (pyynti 27C kosteiden tilojen vuoksi)

Näillä mantroille, eli mahdollisimman viileää vettä ja mahdollisimman vähän ei ensimmäisenä
maalämmitysvuotena tehnyt edes tiukkaa päästä luvattuun SCOPpiin 5.4 ja itse asiassa jopa yli..

Hintaero 1245 6 tai 8kW vs. 1255 1.5-6(8)kW oli ihan mitätön ja koska mitoitus on saneerauskohteessa aina vähän
arpapeliä niin en kyllä keksi menettäneeni mitään muuta kuin vähän säätöaikaa valittuani invertteripumpun.

[Roori]

Siinä se tuli suurinpiirtein tyhjentävä kokemusperäinen vastaus 'k113635' toimesta epäileville tuomaksille 

Itsellä jos olis hankinta päällä niin kyllä aikamoinen rautakanki pitäis löytyä jos yrittäis vääntää pois Invertterivalinnasta...

Toisesta äärilaidasta voi sitten harkita vaikka tämmöstä jos uusi tekniikka pelottaa: 
http://www.tori.fi/pohjois-savo/Maalampo_22312080.htm?ca=18&w=3&last=1

[peki]

Täällä on aika voimakkaita väitteitä, mutta aika heppoisin perustein. Itse olen sitä mieltä että jos invertteripumppu
kytketään ja säädetään toimimaan samoin kuin on/off-pumppu, niin olisi aika hölmöä odottaa että toiminnassa olisi
suuria eroja toisiinsa verrattuna.

Mutta jos invertterikytkennässä käytettäisiin vaihtuvan tehon kaikki mahdollisuudet hyödyksi, niin olen sitä mieltä että
hyödyt ovat reilusti pienen lisähinnan arvoisia.
1. invertteripumpulla, varsinkin jatkuvan käynnin lämpötiloissa ei ole mitään järkeä lutkuttaa koko varaajan tilavuutta
mihinkään tiettyyn pyynnin ylittävään lämpötilaan, vaan ainoastaan lämmittää varaajaa sen verran että kv-syklien ajan kiertoon
lähtee tarpeeksi lämmintä vettä jottei sisälämpötila heilu tai patterit naksu.
2. Pumpun menoanturi ehdottomasti kuumimman lämmityspiirin menoputkeen eli tässä tapauksessa pattareille lähtevään
putkeen, koska koko muuttuvatehoisen pumpun idea on että tehdään vain sen lämpöistä vettä kun on tarpeen.
3. Ulkona ollessa niin lämmintä ettei pumppu käy jatkuvana, säädetään asteminuuteilla käynnistykset kohdalleen. 4-16kW
kone vois olla jotain 8-12h päällä (koska kone kävisi käytännössä tyhjäkäynnillä) ja niin kauan levossa kunnes varaaja tyhjenee.
Ideana taas on tehdä vain pyyntilämpöistä vettä ja pienellä teholla jollain käynnistysten määrä voidaan pitää minimissään ja
toisaalta keruulta tulo pysyy kuitenkin lämpöisenä koska keruulta otetaan pienellä teholla lämpöenergiaa.
4. Sitten on vielä muutkin muuttujat lämmitysjärjestelmissä kuin pelkästään viimeisen sentin venytys. Ainakin oma
pikkupumppu on tyhjäkäyntitaajuudella täysin äänetön, joten puolet vuodesta kun menee tekniseen tilaan
ei käyntitilaa tiedä kuin merkkivaloista. Lämmityskaudella jos joku taajuus tuottaa ääntä sisätiloihin, voidaan
ongelmalliset taajuudet blokata pois.
5. Aurinkosähkö. 4kW pumppu hyvällä hyötysuhteella toimisi helposti 4x250W paneeleilla, 12kW on/off ei niin helposti.

Esimerkki tältä vuorokaudelta oman pikkuinvertterin osalta kun ollaan minimilämmitystarpeessa:
-pumppu käynnistyi 3krt, ja kävi 2-3h kerrallaan. Tämän näkee lokeista, ääntä ei kuulu yhtään.
-kaivolta tulon keskiarvo 6.76C (pieni teho -> kaivo ei käytännössä kylmene käyntjakson aikana)
-lauhduttimelta keskiarvo lämmitysjaksoilla 28.10C (pyynti 27C kosteiden tilojen vuoksi)

Näillä mantroille, eli mahdollisimman viileää vettä ja mahdollisimman vähän ei ensimmäisenä
maalämmitysvuotena tehnyt edes tiukkaa päästä luvattuun SCOPpiin 5.4 ja itse asiassa jopa yli..

Hintaero 1245 6 tai 8kW vs. 1255 1.5-6(8)kW oli ihan mitätön ja koska mitoitus on saneerauskohteessa aina vähän
arpapeliä niin en kyllä keksi menettäneeni mitään muuta kuin vähän säätöaikaa valittuani invertteripumpun.

Tosi hieno kommentti
Kannattaisi vielä ehkä selvittää mikä on varaajan hukkalämpö. Pienellä teholla pumppu käy varmaan jatkuvasti jos hukkaa tulee paljonkin.
Toinen on sitten tämä kun voi kivasti ohjailla pumppua halvan sähkön tunteihin.
Osassa pumpuista on tämä jo vakiotavaraa

[jm82]

Tänään kävi taas lämpöpumppumyyjä/asentaja, hän tarjosi niben F1245 niben kytkentäohjeen mukaan 100 l puskurilla, kaivoksi tarjosi 260 metrisen. Kyselin että miksi pumppu kytketään lämmityksen paluuputkeen, syy on se kun pumppu lämmittää niin shuntti on kiinni ja näin pumppun lämpö menee vain lämmityspiireihin. Jos varaajaan tulee lämpöä jostain muualta niin shuntti ottaa sieltä ensisijaisesti lämmön. Näin pumppu toimii hyvällä hyötysuhteella kun ei lämmitä varaajaa ollenkaan ja kuitenkin järjestelmä käyttää automaattisesti varaajan lämpöä jos sitä lämmitetään esim puulla. Hän sai sen kuulostamaan aivan järkyttävältä eli hyvä myyjä 
Esitin oman ajatuksen että pumpun meno varaajan yläosaan ja paluu varaajan alaosasta muuten lämmönjako pidettäisiin nykyisellään. Hän sanoi että hyötysuhde huononee ja että voi tulla pumpulle hälytyksiä jos varaajaa lämmitetään esim puulla ja varaajan lämpö nousee korkeaksi.
Kysyin myös 1245 tilalle 1255 inventteriä joka kytketään niben ohjeen mukaan samalla tavalla. Ei oikein innostunut laittamaan inventteriä sanoi sen olevan 1000e kalliimpi ja että 1245:sta on kamppania menossa. Minun mielestäni inventteri toimisi tuolla kytkennällä yhtä hyvin ellei jopa paremmin.

Kyllä itselläkin kallistuisi invertterin puolelle koska se on uudempikin. 1245-12 maksaa 6890€. 1255 3-12 maksaa 400 enemmän eli 7290€. Joskus 16kW malli oli 7400€ mutta nyt näyttää olevan 7690. En tiedä mikä kamppanja on menossa, mutta taitaa saada täyttöryhmän kaupan päälle. Kai se myös invertteriä koskee. Hintaeroa siis kuuluisi olla 400€.

Täällä pähkäilin kytkennän samoin että maalämpöpumppu on kiinni lämmityksen paluuputkessa. 100 L puskurin tilalla on vain 400 L puskuri. Kuuma vesi menee puskurivaraajan pohjalle. Ja maalämpöpumpun lämpötila-anturi (BT25) on puskurivaraajan ylhäältä lähtevässä pattereiden menoputksessa. On siinä vielä vanha shuntti ja kiertovesipumppu, mutta pumppu on pois päältä, eli vesi menee siitä vain läpi. Sekä shuntti on aivan täysillä, eli "vuotoa" ei pääse tapahtumaan shuntin läpi vaan kaikki vesi kiertää patterikierron kautta. Toimii hyvin koska On/Off pumppu ja varaaja on välillä kokonaan lämmin ja välillä kokonaan kylmä.
Mutta 1255 ja 100 L varmaan olisi ihan toimiva juttu. 2400L varaaja jäisi sitten vain puukattilalle. Voisi esim invertteri ottaa sen patterien paluuveden ja sitten kuuma menisi vaikka sinne vapaaseen varaajan paikkaan joka oli siinä suht ylhäällä varaajassa? Eli invertteri lämmittäisi vain sitä varaajan yläosaa ja alaosa olisi suht kylmä.
Täällä on myös pieni puukattila ja jos paluu nousee 55 asteeseen, niin maalämpöpumppuun tulee teksti että paluu on liian kuumaa. Eli pattereille täytyy tuossa vaiheessa mennä jo kovalla pakkasella jotain 70 C vesi, eli aika kuumaa se jo täytyy olla. "Häiriö" kyllä poistui itsestään kun paluu laskee 54 asteeseen tai alle ja periaatteessa silloin maalämpöpumpun saisi taas lämmittämään uudelleen.

Eli tuo maalämpöpumppu paluuputkeen on "idioottivarma" kytkentä. Jos vain shuntti on kiinni, eli kuumin vesi pääsee menemään pattereille. Jotain lukemia on sähkölaskustakin ja tosiaan hyötysuhde on kohdillaan kun ei lämmitä turhaan. Vielä jos saisi "paremman" 1255-12 invertterimallin.

[ego]

Ei kannata unohtaa 1226 NEW mallia. 12kW maksaa karvan verran yli 6k€.

Korj: Hinta oli noussut, nyt 6190€. Silti taitaa olla edullisin?

[sailor]

Täällä on aika voimakkaita väitteitä, mutta aika heppoisin perustein. Itse olen sitä mieltä että jos invertteripumppu
kytketään ja säädetään toimimaan samoin kuin on/off-pumppu, niin olisi aika hölmöä odottaa että toiminnassa olisi
suuria eroja toisiinsa verrattuna.

Mutta jos invertterikytkennässä käytettäisiin vaihtuvan tehon kaikki mahdollisuudet hyödyksi, niin olen sitä mieltä että
hyödyt ovat reilusti pienen lisähinnan arvoisia.
1. invertteripumpulla, varsinkin jatkuvan käynnin lämpötiloissa ei ole mitään järkeä lutkuttaa koko varaajan tilavuutta
mihinkään tiettyyn pyynnin ylittävään lämpötilaan, vaan ainoastaan lämmittää varaajaa sen verran että kv-syklien ajan kiertoon
lähtee tarpeeksi lämmintä vettä jottei sisälämpötila heilu tai patterit naksu.
2. Pumpun menoanturi ehdottomasti kuumimman lämmityspiirin menoputkeen eli tässä tapauksessa pattareille lähtevään
putkeen, koska koko muuttuvatehoisen pumpun idea on että tehdään vain sen lämpöistä vettä kun on tarpeen.
3. Ulkona ollessa niin lämmintä ettei pumppu käy jatkuvana, säädetään asteminuuteilla käynnistykset kohdalleen. 4-16kW
kone vois olla jotain 8-12h päällä (koska kone kävisi käytännössä tyhjäkäynnillä) ja niin kauan levossa kunnes varaaja tyhjenee.
Ideana taas on tehdä vain pyyntilämpöistä vettä ja pienellä teholla jollain käynnistysten määrä voidaan pitää minimissään ja
toisaalta keruulta tulo pysyy kuitenkin lämpöisenä koska keruulta otetaan pienellä teholla lämpöenergiaa.
4. Sitten on vielä muutkin muuttujat lämmitysjärjestelmissä kuin pelkästään viimeisen sentin venytys. Ainakin oma
pikkupumppu on tyhjäkäyntitaajuudella täysin äänetön, joten puolet vuodesta kun menee tekniseen tilaan
ei käyntitilaa tiedä kuin merkkivaloista. Lämmityskaudella jos joku taajuus tuottaa ääntä sisätiloihin, voidaan
ongelmalliset taajuudet blokata pois.
5. Aurinkosähkö. 4kW pumppu hyvällä hyötysuhteella toimisi helposti 4x250W paneeleilla, 12kW on/off ei niin helposti.

Esimerkki tältä vuorokaudelta oman pikkuinvertterin osalta kun ollaan minimilämmitystarpeessa:
-pumppu käynnistyi 3krt, ja kävi 2-3h kerrallaan. Tämän näkee lokeista, ääntä ei kuulu yhtään.
-kaivolta tulon keskiarvo 6.76C (pieni teho -> kaivo ei käytännössä kylmene käyntjakson aikana)
-lauhduttimelta keskiarvo lämmitysjaksoilla 28.10C (pyynti 27C kosteiden tilojen vuoksi)

Näillä mantroille, eli mahdollisimman viileää vettä ja mahdollisimman vähän ei ensimmäisenä
maalämmitysvuotena tehnyt edes tiukkaa päästä luvattuun SCOPpiin 5.4 ja itse asiassa jopa yli..

Hintaero 1245 6 tai 8kW vs. 1255 1.5-6(8)kW oli ihan mitätön ja koska mitoitus on saneerauskohteessa aina vähän
arpapeliä niin en kyllä keksi menettäneeni mitään muuta kuin vähän säätöaikaa valittuani invertteripumpun.

Juuri noin. Koska toiminnassa ei ole käytännössä mitään eroa ei tähän kohteeseen ole invertteristä juuri mitään hyötyä. Varaaja pidetään tietty juurikin siinä lämmityskäyrän lukemassa (plus max. 5). Aurinko ei juuri koskaan paista silloin kun pumppu käy, joten se on huono argumentti.

1226 12kW vs. 1255 4-16kW hintaero 1190€ (taloon.com) jota ei ikinä saada kirittyä pumpun elinikänä kiinni. Kukaan ei ole selvittänyt uskottavasti käyntiajan vs. käynnistysten määrän vaikutusta kompressorin käynti-ikään, joten elinikäodotukseenkaan ei voi sanoa juuta eikä jaata.

Mutta tämä on varmasti helposti laskettavissa mikä kannattaa ja mikä ei. Itse en invertteriä huolisi tähän kohteeseen jos kerran iso varaaja säästetään.

[Leväinen]

Mutta jos se kytketään Niben ohjeen mukaan niin silloinhan pumppu toimii niin ettei se käytä varaajaa ollenkaan vaan lämpö menee suoraan lämmityspiireihin. Sitten jos varaajaa lämmitetään jollain auringolla, puulla tai millä tahansa niin pumpun ohjelma ohjaa shunttia ja päästää varaajasta lämmön lämmityspiireihin ja kun varaaja on jäähtynyt niin paljon että pumppun pitää alkaa lämmittämään niin shuntti menee taas kiinni. Eli pumppu toimii ilman varaajaa mutta osaa ohjata myös varaajan shunttia.
Niben f1255 pitää kuulemma asentaa AXC-40 lisäkorti(ohjaus) että osaa ohjata shunttia joka sulkee varaajan silloin kun siellä ei ole lämpöä ja lämpö tehdään pumpulla. Lisäksi kytketään pitää laittaa kierukoista tulevaan kv esilämmitykseen sekoitusventtiili ettei sieltä kautta tule pumpulle liian paljon esilämmitettyä käyttövettä.

[Roori]

Mutta jos se kytketään Niben ohjeen mukaan niin silloinhan pumppu toimii niin ettei se käytä varaajaa ollenkaan vaan lämpö menee suoraan lämmityspiireihin. Sitten jos varaajaa lämmitetään jollain auringolla, puulla tai millä tahansa niin pumpun ohjelma ohjaa shunttia ja päästää varaajasta lämmön lämmityspiireihin ja kun varaaja on jäähtynyt niin paljon että pumppun pitää alkaa lämmittämään niin shuntti menee taas kiinni. Eli pumppu toimii ilman varaajaa mutta osaa ohjata myös varaajan shunttia.
Niben f1255 pitää kuulemma asentaa AXC-40 lisäkorti(ohjaus) että osaa ohjata shunttia joka sulkee varaajan silloin kun siellä ei ole lämpöä ja lämpö tehdään pumpulla. Lisäksi kytketään pitää laittaa kierukoista tulevaan kv esilämmitykseen sekoitusventtiili ettei sieltä kautta tule pumpulle liian paljon esilämmitettyä käyttövettä.

sullahan oli patterit ja lattiat, eli mallikytkennällä lattiashuntti pitää lienee olla sitten 'alashunttaus', nyt se lienee sulla suoraan varaajassa kiinni...?
Ja mihin paluuseen mahtaisit sen kytkeä, pattereilta tulee takasi (pakkasilla) +45C tavaraa ja lattiasta vaikka +30C, nuo kun miksataan niin määrien suhteessa ollaan jossain sitten ~37C jos sama virtaus molemmissa, sitten patterit huutaa kumminkin 55C ja pumppu ei tuota nostoa tee vaan se nosto on jotain vähemmän.
Tuo tommosena esimerkkinä että onko tuo ollut mielessä mihin sen 'paluukytkennän' tekisit...se kaavio selventäis asiaa.
Kummoset ne virtaukset (pumput+lämmitettävät neliöt) mahtaa niissä olla (patterit/lattia) ja pysyykö suhteet vakioina?

[Leväinen]

Niin pyörittääkö mlp:n pumppu sitten molempia lämmityspiirejä vai jääkö olemassa olevat pumput käyttöön. Viimeksi käynyt myyjä joka siis hoitaa itse myös asennuksen sanoi laittavansa väliin 100 litran puskurin, muuttaako se mitenkä kahdenpiirin ongelmaa? Hän oli sitä mieltä että kytkentä onnistuu ja samalla tavalla kytketään 1255:kin
Liitteenä on niben ohje kytkennästä tosin siinä ei ole sitä puskurin.

[Leväinen]

Se taitaa olla se sama kytkentä ohje joka oli jo aikaisemmin.
Minulla on nyt kytkentä tehty niin että varaajan yläosasta lähtee putki pattereille ja siitä on haaroitettu putki lattialämmitykselle. Molemmissa piireissä on käsikäyttöiset shuntit. Paluu on sitten vastaavasti yhdistetty yhteen putkeen varaajan keskivaiheelle.

[jm82]

Mutta jos se kytketään Niben ohjeen mukaan niin silloinhan pumppu toimii niin ettei se käytä varaajaa ollenkaan vaan lämpö menee suoraan lämmityspiireihin. Sitten jos varaajaa lämmitetään jollain auringolla, puulla tai millä tahansa niin pumpun ohjelma ohjaa shunttia ja päästää varaajasta lämmön lämmityspiireihin ja kun varaaja on jäähtynyt niin paljon että pumppun pitää alkaa lämmittämään niin shuntti menee taas kiinni. Eli pumppu toimii ilman varaajaa mutta osaa ohjata myös varaajan shunttia.
Niben f1255 pitää kuulemma asentaa AXC-40 lisäkorti(ohjaus) että osaa ohjata shunttia joka sulkee varaajan silloin kun siellä ei ole lämpöä ja lämpö tehdään pumpulla. Lisäksi kytketään pitää laittaa kierukoista tulevaan kv esilämmitykseen sekoitusventtiili ettei sieltä kautta tule pumpulle liian paljon esilämmitettyä käyttövettä.

Juu. Jotenkin juuri tuohon tapaan se toimii. Eli että saisi automaattisesti toimimaan, niin vaatii tuon lisäkortin jolla saa shunttia ohjattua. Siihen halvempaan 1226-12kW malliin ei taida saada ollenkaan tuollaista ohjausta.

Tuosta kuvasta kait aika selkeästi näkee miten se kytkentä toimii. Eli shuntti vaan sulkee kokonaan tuon ison varaajan pois käytöstä. Se 100 L puskurikaan ei muuta kytkentää. Puskuri vaan kytketään maalämpöpumpulta kuumana lähtevään putkeen. Eli puskuriin tulee 2 putkea vain. Ja näyttää kuvasta siltä että ne samat kiertovesipumput saa sinne jättää käyttöön.

Itsellä on tuo 1217 eli 1226 mallin edeltäjä ja siinä ei ole tuollaisia noin hienoja säätömahdollisuuksia

Täällä ei ole ainuttakaan sekoitusventtiiliä (vanha rikki ja uusi jäi laittamatta), mutta se venttiili tosiaan pitää olla että käyttövesivaraajaan ei pääsisi menemään aivan liian kuumaa vettä. Periaatteessahan sieltä ei liian kuumaa voisi tulla, kuolee ainakin legionella paremmin. Käyttövesivaraaja luulisi kestävän ehkä 100C?

Toiminta
F1245/F1255 (EB100) priorisoi käyttöveden
lämmityksen. Puukattilalla (EM1) lämmitettäessä
lämpöpumppu ja sähkövastus kytkeytyvät
pois lämpötila-anturin (EM1-BT52)
lämpötilan noustessa ja kytkeytyvät taas
lämpötilan laskiessa. Lämpöpumpun kautta
tapahtuva itsekierto estetään yksisuuntaventtiilillä
(RM1).
Menoveden lämpötila-anturi (EM1-BT52)
asennetaan varaajan (CP2) anturiputkeen.

[jm82]

Niin pyörittääkö mlp:n pumppu sitten molempia lämmityspiirejä vai jääkö olemassa olevat pumput käyttöön. Viimeksi käynyt myyjä joka siis hoitaa itse myös asennuksen sanoi laittavansa väliin 100 litran puskurin, muuttaako se mitenkä kahdenpiirin ongelmaa? Hän oli sitä mieltä että kytkentä onnistuu ja samalla tavalla kytketään 1255:kin
Liitteenä on niben ohje kytkennästä tosin siinä ei ole sitä puskurin.

1. Olemassa olevat pumput jää. 2. 100 litran puskuri ei muuta kytkentää mitenkään. 3. Kahdesta piiristä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Kun lattialämmitys on lämmin, niin ei sinne sitten juurikaan uutta lämmitysvettä tarvitse ottaa lisää. 4. Juu 1245 tai 1255 kytketään aivan samalla tavoin. 5. Puskuri ei tosiaan muuta kytkentää, koska puskuri tulee vaan siihen "välisäiliöksi".

Jotenkin noin se luulisi menevän.

[WPF]

Mihin ihmeeseen tarvitset 100 l puskuria? Sinullahan 2400 litran varaaja!

Sitä voit lämmittää yhtäaikaa lämpöpumpulla ja puulla ihan miten haluat. Eikä tarvitse venttiileitä.

Yläosassa kiinteä pyyntö vaikkapa 50 C ja alaosa liukuva ulkolämpötilan mukaan.  Käyntijaksot on takuulla pitkiä ja koppelo kohdallaan. Kuvan toinen vaihtoventtiili on turha.

[Matias]

Luonnostelin Niben ohjetta ison varaajan ja invertteripumpun liittämisestä,luultavasti toimisi ihan hyvin jos säätöautomatiikka osaa ohjata

[Roori]

Mihin ihmeeseen tarvitset 100 l puskuria? Sinullahan 2400 litran varaaja!

Sitä voit lämmittää yhtäaikaa lämpöpumpulla ja puulla ihan miten haluat. Eikä tarvitse venttiileitä.

Yläosassa kiinteä pyyntö vaikkapa 50 C ja alaosa liukuva ulkolämpötilan mukaan.  Käyntijaksot on takuulla pitkiä ja koppelo kohdallaan. Kuvan toinen vaihtoventtiili on turha.

2400L ei ole riittävä, mutta 2500 on 

Tuota kuvan kytkentä ei ole viisasta, pakko pitää kuumana käyttöveden taikia AINA...parempi on pitää se priimattu tavara siinä MLP käyttövesivaraajassa.
Ja jos tuon kytkennän tekee niin molemmat VV:t tarvitaan, muutoin ihan koko pänikkä olisi aina LKV mukaan kuumana = huono cop.

[WPF]

2400L ei ole riittävä, mutta 2500 on 

Tuota kuvan kytkentä ei ole viisasta, pakko pitää kuumana käyttöveden taikia AINA...parempi on pitää se priimattu tavara siinä MLP käyttövesivaraajassa.
Ja jos tuon kytkennän tekee niin molemmat VV:t tarvitaan, muutoin ihan koko pänikkä olisi aina LKV mukaan kuumana = huono cop.

Jos Akvan pytty on kunnossa niin pitäähän sitä käyttää eikä suotta hävittää.

Tuo levaisen pytty toimii hybridivaraajana eli kuten lämpöässän ja Oilonin pytyt ja takaa pitkät käyntijaksot. Alaosan lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan ja yläosaan kiinteä pyyntö.

Puuta on helppo polttaa rinnalla kun haluaa. Takaisku estää luonnollisen kierron lämpöpumpun kautta.   Eristystaso akvatermissä lienee hyvä joten saa olla kuuma.

Toinen vaihtoventtiili on erillismallin koneessa sisällä... Siksi tuo toinen tuossa kuvassa on turha.

[Roori]

Luonnostelin Niben ohjetta ison varaajan ja invertteripumpun liittämisestä,luultavasti toimisi ihan hyvin jos säätöautomatiikka osaa ohjata

Toinen shunttipiiri tuosta puuttuu, lattiat+patterit ja sitten se puskuri...

[Roori]

Jos Akvan pytty on kunnossa niin pitäähän sitä käyttää eikä suotta hävittää.

Tuo levaisen pytty toimii hybridivaraajana eli kuten lämpöässän ja Oilonin pytyt ja takaa pitkät käyntijaksot. Alaosan lämpötila vaihtelee ulkolämpötilan mukaan ja yläosaan kiinteä pyyntö.

Puuta on helppo polttaa rinnalla kun haluaa. Takaisku estää luonnollisen kierron lämpöpumpun kautta.   Eristystaso akvatermissä lienee hyvä joten saa olla kuuma.

Toinen vaihtoventtiili on erillismallin koneessa sisällä... Siksi tuo toinen tuossa kuvassa on turha.

tuolle reitille en kyllä lähtis, sieltä tulee coppelon kanssa 'päättyvä tie' merkki 
Puunpoltto onnistuu tietty aina tuolla pytyllä, mutta voi olla että kummasti 'unohtuu' MLP:n jälkeen 
Tuo oli Jämän pytty mutta hyvät eristeet kumminkin...

[Leväinen]

Toinen shunttipiiri tuosta puuttuu, lattiat+patterit ja sitten se puskuri...

Tuohon vain lisätään patterin menosta haara lattian shuntille ja lattiasta paluu patterin paluuseen ennen pumppua.
Puskuri siksi että ei ala patterit naksumaan.

[WPF]

tuolle reitille en kyllä lähtis, sieltä tulee coppelon kanssa 'päättyvä tie' merkki 
Puunpoltto onnistuu tietty aina tuolla pytyllä, mutta voi olla että kummasti 'unohtuu' MLP:n jälkeen 
Tuo oli Jämän pytty mutta hyvät eristeet kumminkin...

Coppelo on tuolla kytkennällä taatusti hyvä. Pitkät käyntijaksot jne.

Halvin on-off erilliskone (taloon.com) nibeltä on 10kW F1145 5.745,- ja unohtaa kalliin inverter F1255 4-16 8.009,- mallin sisäisinä säiliöineen.
Hinta ero 2250 + se satalitrainen puskuri 500,-. Yhteensä lähes 3000,- + muut releet. Kovilla pakkasilla puita pesään tai vastus priimaa sen marginaalisen ajan, kun sitä tarvitaan.

Inverterin ja on-off koneen hyötysuhde tuon varaajan kyljessä (ja muutenkin) on todella pieni, jos mitään ja "Sailoria" lainaten ei ikinä maksa itseensä takaisin + toimintavarmuus on eri luokkaa.

Mutta... Saahan sitä rahansa laittaa mihin haluaa.. 3000 lämmittää tosin sen 5-6 vuotta ilmaiseksi 

[Leväinen]

Mites WPF:n kytkentä kuvassa kun lämmityspiireihin lähtö oli varaajan puolivälissä eli puoleen väliin varaajaa pitäisi saada pattereille riittävä lämpötila eli kovilla pakkasilla aika paljon. Ja mitenkä se varaajan alaosan ulkolämpötilan mukaan liukuva lämpö onnistuu kun pumpulle/kattilalle paluu on alhaalla ja tulot ylhäällä? Käytännössä pitäisin koko ajan sen 2400 litraa patteriverkon pyyntilämpötilassa.

[jm82]

10kW malli on liian pieni. Mutta 1145-12 olisi 5750€. Mutta kannattaa ottaa varaajallinen malli 1245-12 joka maksaa 6890€. Tai sitten se uudempi 1255 3-12 invertteri malli joka maksaa 7290€. Hintaeroa on siis vain 400€. Tuossa 3-12 invertterissä taisi olla automatiikka että idle (off) tilassa nibe ohjaa kompressorin lämmittimen pois päältä. Sähköä ei siis kulu juuri yhtään. Vastus on toki päällä jos kompressori on jostain syystä liiän kylmä. Samaa ominaisuutta ei taida olla 4-16kW mallissa, vaan siinä vastus on jatkuvasti lämmittämässä. Vastuksen kulutus ei ole kovin iso, mutta jostain se energiasäästö on revittävä

100 L puskuri maksaa 450€. Toki voi ja kannattaakin ottaa vähän isompi puskuri. 200 L maksaa 590€, eli 140€ tulee hintaa lisää ja vesitilavuus tuplaantuu. Puukattilalle jäisi sitten se oma 2400 L iso varaaja. 12kW maalämpöpumpulle saisi olla muutenkin 200 L puskuri.

Täällä on siis vähän järeämpi noin 400 L läpivirtaava puskuri. Eli kuuma menee pohjalle ja kuuma lähtee yläosasta. Mutta tosiaan 200 L riittäisi jo oikein hyvin ja kai se 100 L menettelee myös (3-12kW).

[jm82]

Mites WPF:n kytkentä kuvassa kun lämmityspiireihin lähtö oli varaajan puolivälissä eli puoleen väliin varaajaa pitäisi saada pattereille riittävä lämpötila eli kovilla pakkasilla aika paljon. Ja mitenkä se varaajan alaosan ulkolämpötilan mukaan liukuva lämpö onnistuu kun pumpulle/kattilalle paluu on alhaalla ja tulot ylhäällä? Käytännössä pitäisin koko ajan sen 2400 litraa patteriverkon pyyntilämpötilassa.

Kyllä se kytkeminen periaatteessa onnistuisi.

On vaan pahisn kallista. Eli kaikki putket uusiksi ja se sitten maksaa. Menee ainakin 1000€ jolla saa jo tuon integroidun käyttövesivaraajan. Lisäksi integroitu varaaja toimii paremmalla hyötysuhteella. Eli 180 litrasta saa 250 litraa lämmintä käyttövettä. Käyttövesi siis lämpeää kierukalla. Kun taas 2400 L varaaja pitäisi pitää niin kuumana että kierukalle riittäisi kuumaa vettä. 2400 L varaaja ei taas ole tarkoitettu maalämmölle vaan puulämmitykselle jolla saa "helposti" vaikka 100C vettä.

Juu. Tosiaan kovilla pakkasilla patterivesi on kuumempaa kuin käyttövesi. Eli koko 2400 L pitäisi olla kuuma. Ei ole hyvä.

edit:
Toisesta viestistä huomasin että muovitech on laittanut myyntiin 45 mm kollektorin kaivoon. Jos 40 mm sattuu jäämään vähän liian pieneksi. 16kW invertteri 7690€, eli vaihtoehto sekin jos haluaa tehon riittävän varman päälle.

Vielä uudestaan katsoin taloa, niin 16kW varmaan olisi aika hyvän tehoinen. Aika iso talo ja 12kW jää kumminkin vähän vajaatehoiseksi pakkasella. Ja patterilämmitys vielä vaatii aika kuumaa vettä.

[Leväinen]

Olen kyllä päätymässä siihen niben f1255 4-16KW pumppuun juurikin sen takia kun on noita muuttujia iso vanha talo, osa patterilla osa lattialämmöllä, osassa taloa uudet ikkunat osassa 20v vanhat jne. Tehon tarpeen arviointi tarkasti on hankalaa, mutta luulisi sen osuvan jonnekkin 4-16KW välille 
Kaivoksi tällä hetkellä vahvimmilla oleva tarjoaja tarjoaa 240 metristä jota tarjosi myös f1245 kanssa. Kysyin että onko se varmasti riirrävä inventteripumpun kanssa kun kaivo ei saa välillä latautua kun pumppu pyörii käytännössä koko ajan kun on lämmityskausi toki pyörii pienellä teholla. Vastasi että inventteripumppu ei tarvitse edes niin syvää kaivoa kuin on/off pumppu. Onko asia todella näin ja riittääkö 240 metrinen kaivo?

[sailor]

Kannattaa muistaa että eurolle saa parhaimman tuoton kun panostat invertterikoneen sijasta pattereiden lämmönluovutukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan kuinka "vaikeasti" tämän voi tehdä

Ei se kaivosyvyys voi oikeastaan muuttua valittiin mikä pumppumalli tahansa. Vuotuinen tarve ratkaisee.

[jm82]

vm2012 ovali Jäspi ei todellakaan ole mikään tuhlari häviöitä ajatellen...vallan hyvä värkki.

tämmönen on näköjään Nibe dokumenttien suositus f1245/F1255 kytkennästä puukattilan kanssa...näköjään lämmityksen paluuseen tarjotaan...vähän kyllä tommonen epäilyttää keliin kun keliin kytkentänä...miksi ei varaajan kautta lämmitys mikä siihen lienee syy.

Ise pyytäisin Nibeltä kytkentäsuositusta juurikin itselleni kun ensin latelisin niille lähtöarvot... kyllä niitä kauppa kiinostaa.

Tuo lämmityksen paluuseen kytkentä on ihan hyvä kytkentä.

Tuo kytkentäkuva taitaa olla joku aivan uusi kun en ole sellaista ennen nähnyt

Piirsin kuvan jossa 100 tai 200 litrainen läpivirtaava puskuri.


Kauan pähkäilin että mihin väliin sen maalämpöpumpun saisi helpoiten ja "parhaiten" kytkettyä ja se sitten tuli juuri tuohon lämmityksen paluuseen joka täällä on tehty isolla rautaputkella.

Viive (ei huomattava) on tosiaan myös 10kW on/off pumpussa. Varsinkin koska täällä puskuri on iso 400-500 litran läpivirtaava puskuri. Ja lämpötilan seuranta on vasta tuon puskurin jälkeen (itse halusin anturin siihen). Eli puskuri menee aivan "kuiviin" ja sitten vasta kompressori lähtee päälle. Puukattilakin on, mutta sille ei ole automaattista shunttia, eli aika kuumaa menee pattereille/lattialämmitykselle koska en ole shunttia jaksanut alkaa ruuvailemaan. Mutta jos kiertovesipumpun säätää 3 nopeudelta 1 nopeudelle, niin lämmitysteho vähän laskee silläkin. Käytössä siis pelkkä maalämpöpumpun kiertovesipumppu (90W), mutta saa siinä muitakin pumppuja tietysti käyttää. Kellarissa ei ole lämmitystä. Vain maalämpöpumppu ja puskurivaraaja. Jotain 15 C varmaan ympäri vuoden lämpö kellarissa. Kellari on vain 3 metriä leveä.

Koko vuoden sähkölasku kahdelta henkilöltä pienehkön puunpolton kanssa 5346 kWh. Talohan on pieni, hyvin pieni. Yläpohjaan tuli kunnollinen eristys, 12.5cm villa + ekovillaa.

Eli kaikki sähkö 5346, maalämpöpumpun käyntiaika 1257h, käynnistyskerrat 1552 kpl. Kovia pakkasia ei ollut 2014-2015. Kaivon aktiivisyvyys 201 metriä, poraussyvyys 201 metriä. Tuleva keruuneste alimmillaan +2C (-35C pakkaset). Käyntiajan pituus 48,6 minuuttia. Muovitechin perus sileäputkinen keräin kaivossa ja painetta noin 1.5 bar ollut parisen vuotta (ei voi täyttää ilman pumppua).
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=5573.msg82070#msg82070

[jm82]

Olen kyllä päätymässä siihen niben f1255 4-16KW pumppuun juurikin sen takia kun on noita muuttujia iso vanha talo, osa patterilla osa lattialämmöllä, osassa taloa uudet ikkunat osassa 20v vanhat jne. Tehon tarpeen arviointi tarkasti on hankalaa, mutta luulisi sen osuvan jonnekkin 4-16KW välille 
Kaivoksi tällä hetkellä vahvimmilla oleva tarjoaja tarjoaa 240 metristä jota tarjosi myös f1245 kanssa. Kysyin että onko se varmasti riirrävä inventteripumpun kanssa kun kaivo ei saa välillä latautua kun pumppu pyörii käytännössä koko ajan kun on lämmityskausi toki pyörii pienellä teholla. Vastasi että inventteripumppu ei tarvitse edes niin syvää kaivoa kuin on/off pumppu. Onko asia todella näin ja riittääkö 240 metrinen kaivo?

Voisi siihen laittaa sen suht maksimin 250 metriä kaivoa. Täällä sai aika halvalla porauksen geoenergi paikasta kun oli pari vuotta sitten 26e/m. Rautaa laitettiin 21 metriä, mutta ei ne silloin laskuttaneet. 18 metriä kuului silloin hintaan.

Invertteri vaatii ehkä kaksi metriä lyhyemmän kaivon? Koska invertteri toimii tarvittavalla teholla. Eli jos talo vaatii -33.5C pakkasella 12.6 kW tehoa toimii invertteri juuri tuolla teholla. Taas jos olisi 16kW pumppu niin kaivosta otettaisiin aina maksimiteholla lämpöä.

Jollain 16kW invertterin omistajalla oli joku asetus juttu vähän pielessä ja kun sai asetuksen oikein, niin invertteri veti kaivon vähän kylmemmäksi (hetkeksi vain). Eli ei kannata tuulettaa kovalla pakkasella liikaa lämpöjä harakoille, silloin voi kaivo mennä sillä invertterilläkin jäähän, kun tehoa löytyy ylimääräiseenkin lämmittämiseen.

Jos siis epäilee että 240 metriä ei riitä, niin 250 metriä kannattaa laittaa.

[jm82]

Kannattaa muistaa että eurolle saa parhaimman tuoton kun panostat invertterikoneen sijasta pattereiden lämmönluovutukseen. Jään mielenkiinnolla seuraamaan kuinka "vaikeasti" tämän voi tehdä

Ei se kaivosyvyys voi oikeastaan muuttua valittiin mikä pumppumalli tahansa. Vuotuinen tarve ratkaisee.

Jep Täällä termostaatit laatikossa. 90W pumppu lämmityskaudella täysillä eli hyvä kierto. Huonelämpötila-anturi puuttuu vieläkin. Saattaa ne -70 luvun patteritkin yllättää. Mutta kovin pienistä pattereistä ei voi saada kovin kummoista lämmitystehoa. Valitettavasti löytyy myös -70 luvun korjattuja ikkunoita jotka nyt ei ole onneksi mikään ongelma.

[WPF]

Kaivoksi tällä hetkellä vahvimmilla oleva tarjoaja tarjoaa 240 metristä jota tarjosi myös f1245 kanssa. Kysyin että onko se varmasti riirrävä inventteripumpun kanssa kun kaivo ei saa välillä latautua kun pumppu pyörii käytännössä koko ajan kun on lämmityskausi toki pyörii pienellä teholla. Vastasi että inventteripumppu ei tarvitse edes niin syvää kaivoa kuin on/off pumppu. Onko asia todella näin ja riittääkö 240 metrinen kaivo?

Asia on juurikin toisinpäin! Tästä asiasta puhutaan varmasti tulevaisuudessa täälläkin.

[Leväinen]

  JM82 vastasi että inventteri tarvitsee ehkä pari metriä lyhyemmän kaivon ja WPF että inventteri vaatii syvemmän kaivon kuin on/off. Kaksi vastausta ja heti molemmat erimieltä 

[Leväinen]

Liitteenä JM82 kuvasta vielä hieman muokattu kytkentäkuva. Lisäsin lattialämmityspiirin ja sen shuntin ja pumpun sekä siirsin patteripiirin pumpun paluuputkeen ja lisäsin shunti joka siellä on.

edit. Vielä siitä kuvasta puuttuu sekoittaja joka sekoittaa varaajalta tulevan esilämmitetyn veden ennen kuin se menee pumpulle ja toinen sekoittaja joka sekoittaa pumpulta lähtevän käyttöveden ettei kukaan polta itseään hanassa.

[Roori]

Eli valinta ilmeisen valmis ja voidaan unohtaa kaikki nämä räpellykset eri pumppujen/kytkentöjen kanssa ja keskittyä F1255-16 malliin, onkos muuten tuon 16kW minimi teho mikä...eikös nibe nostanut alapäätä, onko se nyt 6-16kW?

Tuolla mallikytkennällä mun mielestä tuo meneis tähän tapaa (tarvitaan vain 2 shunttia):

Hahmottelin tuo jotain lämpötilojakin kovaan pakkaseen ja siinä tilanteessa on mahdollisuus siihen että patterit huutaa 55C:tä ja pumppu pystyy vain 47C:hen?
Tässä kaikki vaikuttaa kaikkeen eli mikä on todellinen toteuma  ...ei pysty sanomaan kun ei tiedä käyriä ja virtauksia yms...

Itse en kytkeilesi noin...kunhan pyörittelen mitä tapahtuu mallikytkärillä...

[Roori]

JM82 vastasi että inventteri tarvitsee ehkä pari metriä lyhyemmän kaivon ja WPF että inventteri vaatii syvemmän kaivon kuin on/off. Kaksi vastausta ja heti molemmat erimieltä 

Invertterihän on parempi joten se ottaa kaivosta enemmän vuodessa ja vähemmän sähöä, eli se tarvii paremman kaivon = pidemmän...yksinkertainen logiikka 
ei kyllä ole mistään järisyttävän isoista eroista kysymys...

[Leväinen]

Olen ainakin ollut siinä käsityksessä että 4kw olisi minimi teho.
Noin kun kaivo asian ajattelee niin aivan järkeen käypäähän se on.

[OilToSoil]

Eli valinta ilmeisen valmis ja voidaan unohtaa kaikki nämä räpellykset eri pumppujen/kytkentöjen kanssa ja keskittyä F1255-16 malliin, onkos muuten tuon 16kW minimi teho mikä...eikös nibe nostanut alapäätä, onko se nyt 6-16kW?

Tuolla mallikytkennällä mun mielestä tuo meneis tähän tapaa (tarvitaan vain 2 shunttia):

Hahmottelin tuo jotain lämpötilojakin kovaan pakkaseen ja siinä tilanteessa on mahdollisuus siihen että patterit huutaa 55C:tä ja pumppu pystyy vain 47C:hen?
Tässä kaikki vaikuttaa kaikkeen eli mikä on todellinen toteuma  ...ei pysty sanomaan kun ei tiedä käyriä ja virtauksia yms...

Itse en kytkeilesi noin...kunhan pyörittelen mitä tapahtuu mallikytkärillä...

Jos tuo kytkentä on niin kuin sen tajuan, niin on hiukan samanlainen kuin omassa pannuhuoneessa.
Puskurilta (tosin neliputkikytkennällä) lähtee ei shuntattu piiri pattereille ja siitä putkesta on shuntattu lattialämmityspiiri.
Paluut yhdistyvät ennen puskurille paluuta.
Noista paluulämmöistä sellainen kommentti, että vaikka lattiasta palaa aina viileämpää, niin shuntin, eli ts. virtausnopeuden ansiosta puskurille palaa aina lähemmäs pattereilta palaavan veden lämpöistä litkua. Toki se lattian paluu hieman viilentää yhteistä paluuta, mutta ei ymmärtääkseni niin radikaalisti.
Toki olen sitäkin pyöritellyt mielessäni, että jos tuota shuntattua piiriä ei olisi niin löytyisikö koneesta enemmän tehoja...

Mutta oma mielipiteeni, joka ei nyt ole mikään ammattilaisen antama, on se, että eiköhän nuo lämmityspiirit voisi noin toimia.
Paitsi, että tässähän ei ole neliputkikytkentää ja paluut menee suoraan koneelle.
Äh, tulipa taas kirjoiteltua tajunnan virtaa ja turhaan(ko).
Virtausten suhde toisiinsa tuon kai ratkaisee?

[Leväinen]

Virtauksista en osaa kyllä sanoa mitään. Linjoissa käsittääkseni on kyllä venttiilit millä virtauksia säädetään ja ilmeisesti siinä on virtausmittarillekkin jonkinlaiset liittimet. Minun tietääkseni virtauksia ei kuitenkaan ole koskaan mitattu tai edes säädetty kovin tarkasti, arviosta vaan kierretty venttiili johonkin asentoon (voi olla myös täysin auki). Systeemi on toiminut niin ei ole tarvinnut puuttua sääntöihin, puu on "ilmaista" niin senkään säästämiseksi ei ole tarvinnut säätää järjestelmää viimeisen päälle.