Chiton pohdintaa hybridijärjestelmän valintoja tehdessä. OKT 254 k-m2

[Chito]

Terve,

Näköjään hyvinkin perinteinen "auttakaa ny joku" -aloitus.

Pohdin järjestelmää rakenteilla olevaan pientaloon pääkaupunkiseudulla. Lähtökohdat seuraavat (laitoin myös tuonne suureen tiedonkeruuketjuun niiltä osin kun on jo tiedossa).

- Talo puu(suur)elementti, kerrosalaa yhteensä 254 m2 saman katon alla oleva n. 35 m2 autotalli / harrastetila mukaan luettuna. Ulkoseinät pois, niin jää n. 215 m2. Kahdessa tasossa, yläkerta selvästi pienempi.
- Systeemin on tarkoitus koostua seuraavista: porakaivo + MLP, n. 750 litran varaaja, varaava takka jossa vesikierto (ei siis varsinainen vesitakka vaan tyyliin Tulikivi Green W10 tms.), aurinkokeräimet maltillisella mitoituksella (ei kovin mahtavasti kattopinta-alaa käytettävissä), vesikiertoinen lattialämmitys. Lisäksi tuloilman esilämmitykseen ja viilennykseen talon alla maapiiri PE40 n. 210 metriä (silttipohja, päällä hiekkaa + talon pohjatäytöt kiviaineksilla) + patteri ennen IV-konetta. 

Maalämmön mitoitusta on tehty ottamatta huomioon noita hybridikikotuksia tai takan säteilylämpöä, koska niiden tehoista tai käyttöasteista ei vielä ole tietoa. Maalämmön on myös tarkoitus pystyä hommat hoitelemaan myös jos / kun takkaa ei polteta ja jos / kun aurikokeräinten hommaamiseen menee 10 vuotta... Tiedän, että tuossa tulee jonkun verran päällekkäisyyttä, ja takaisinmaksuajoista ei tarvitse paljon puhua mutta tähän nyt on päädytty periaate- ja harrastelusyiden takia

Vahvana ajatuksena on ollut eri palikoiden hankinta erikseen, mutta tuota maalämmön osuutta + varaajaa olen kilpailuttanut pakettina ja seuraavan sisältöiset tarjoukset saanut:

- Jämä (Nibe) Star 8kW + Jäspi GTV500 Hybrid + 170m kaivo

- Danfoss (Thermia) DHP-H Opti 8kW + Termax Aqua Geo Hybrid 750 + 170m kaivo (ainoa joka tarjoaa pumppua integroidulla varaajalla osaksi systeemiä)

- Thermia Diplomat Duo Optimum 8kW + Akvaterm Solar Plus 750 l + 170m kaivo

- Viessman Vitocal 200G + Capito 600 + 170m kaivo

- Viessman Vitocal 300G + Capito 600 + 180m kaivo

Tarjoukset ovat tuossa hintajärjestyksessä edullisimmasta kalleimpaan. Pienehköt toimitussisältöerot saattavat hieman järjestystä nitkautella, mutta mutta eivät kokonaisuuden kannalta merkittävästi. Mitoitus on ollut vapaasti toimittajien käsissä antamillani lähtötiedoilla. Myös 6kW + n. 135 - 140 m kaivo tarjouksia olen saanut, mutta ainakin tässä vaiheessa ne ovat pelistä pois. Itse olen (kannattiko, en tiedä) mitoitusta laskeskellut RakMK D5 -mukaisesti ja päätynyt reilun 7 kW tehontarpeeseen LKV mukaanluettuna.

Tiedän, että näitä ketjuja on useita ja olenkin monesta saanut arvokasta tietoa, mutta silti en tahdo saada pähkäiltyä tätä hommaa maaliin asti. Lähinnnä pohdinnassa ovat seuraavat:

- Ovatko nuo tarjotut kokonaisuudet sellaisia jotka pelaavat hyvin yhteen lisäksi tulevien hybridihässäköiden kanssa? Tarvittavien kamppeiden hankkiminen suoraan tukusta (kontaktit + alennukset OK) ja työn teettäminen erikseen on myös aivan mahdollinen vaihtoehto, mutta saavutanko sillä hyötyä vai harmia?

- Onko mulla noiden joukossa nyt joitain aivan oleellisesti toisistaan poikkeavia pumppuja tai varaajia? (pl. tuo yksi integroitu varaaja)

- Olisko invertteripumpusta iloa tällaisessa tapauksessa? Esim. Nibe 1,5 - 6 kW joka on käsittääkseni päivitettävissä ohjelmistolla => 8 kW.

- Miten pumpun / varaajan / muiden lämmönlähteiden kytkennät tulisi järjestää, että paketti toimii mahdollisimman järkevästi (kompura käy vain kun muita lämmönlähteitä ei ole saatavilla tarpeeksi, ja silloinkin tekee mahdollisimman viileää vettä)? Onko esim. pumpun integroitu varaaja järkevä osana järjestelmää (tässä siis LKV esilämmitys isossa varaajassa ja loput integroidussa, lattiakierto isosta)?

- Tuleeko syvähkön kaivon kanssa miettiä keruuliemen virtausominaisuuksia ja sitä kautta kiertopumpun riittävyyttä tai keruuputkiston ominaisuuksia?

- Mahtuuko 115mm kaivoon tarvittaessa puutarhaveden imuputki?

- Onko tässä koko hommassa mitään järkeä?

[tomppeli]

Tutustun projektiisi ja koetan tehdä laskelman.
Kysyn lisätietoja, jos en bonjaa jotain.
Kirjoittelitkin jo lisätietoja..
Kävin välillä "tyttöystävän" tarjoamilla kahveilla kyökin puolella ja nyt jatkan laskelman tekemistä.
...

Niin sitten asiaan:
Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Onhan hyvin lämpöeristetty talo!
Laskelman lähtötiedoissa voi olla virheellisyyksiä; kerro niistä ja korjaan ne. Korjaaminen on helppoa.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:         
Uudisrakennus  ”Chito”   VANTAA   
Lämmitettävää      216 m2   589 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö         18 468 kWh
- Lämmin käyttövesi      6 000 kWh
- Yhteensä         24 468 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   8,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -28,4 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   6,2 kW   18 052 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 416 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   0 kWh
Tarvitaan yksi 175 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   400 m


...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Chito]

Kiitokset - varmasti on apua.

Tässä tuosta mitoitustieto-ohjeesta poimittuja:

- Rakennuksen sijainti Suomen kartalla? Tieto tarvitaan mitoituksen laskemiseen. Sääolosuhteet ovat Suomen alueella hyvinkin erilaisia. Pääkaupunkiseutu
- Rakentamisvuosi? Onko rinnetalo? Uudistalo, tasamaa
- Onko patterilämmitys vai lattialämmitys? Lattia
- Ilmanvaihto, onko koneellinen iv. lämmöntalteenotolla, huippuimuri, painovoimainen ilmanvaihto? Asuintiloissa koneellinen taltenotolla (Vallox 145 MV), autotallissa huippari
- Lämmitettävän rakennuksen ulkomitat tai ulkoseinien yhteenlaskettu ulkopituus. Ei laskettu
- Ulkoseinien lämpöeristeen materiaali ja paksuus, ulkoseinän kokonaispaksuus? Uretaanilevy 30mm + mineraalivilla 175mm, kokonaispaksuus 333mm
- Kerrosten lukumäärä (kellari, alakerta, yläkerta)? 2.
- Lämpimien tilojen neliömäärät kerroksittain (väliseiniä yms. ei lasketa pois)? 1. krs n. 130m2 + 33m2 (autotalli), 2. krs n. 53m2
- Huonekorkeudet kerroksittain? 1. krs 2,8, 2. krs 2,5
- Alapohjan laatu, (maanvarainen, rossipohja jne..) sekä lämpöeristeen laatu ja paksuus? maanvarainen, EPS 300mm
- Yläpohjan lämpöeristeen materiaali ja paksuus? uretaanilevy 30 mm, puhallusvilla 500mm
- Millaiset ikkunat (2– vai 3 lasiset)? Onko ikkunoiden ala huomattavasti normaalia suurempi tai pienempi? 3-lasiset
- Onko muita lämmitettäviä tiloja, esim. autotalli? Onko rakennusten välillä lämmönsiirtokanaali ja kuinka pitkä? autotalli saman katon alla, mukana edellisissä
- Tilojen lämpötilat? (Esim. puolilämmin autotalli, jossa +12C lämpö.) autotalli tarkoitus mitoittaa samalla lämpötilalla kuin asuinpuoli, käytännössä voidaan pitää matalampaa lämpötilaa ainakin osan vuotta

Tuossa liitteenä vielä U-arvoja ja pinta-aloja jos on tarpeen.

EDIT: Lisätty mitoitusta varten tietoja ohjeen mukaan.

[tomppeli]

... seuraavan sisältöiset tarjoukset saanut:

- Jämä (Nibe) Star 8kW + Jäspi GTV500 Hybrid + 170m kaivo

- Danfoss (Thermia) DHP-H Opti 8kW + Termax Aqua Geo Hybrid 750 + 170m kaivo (ainoa joka tarjoaa pumppua integroidulla varaajalla osaksi systeemiä)

- Thermia Diplomat Duo Optimum 8kW + Akvaterm Solar Plus 750 l + 170m kaivo

- Viessman Vitocal 200G + Capito 600 + 170m kaivo

- Viessman Vitocal 300G + Capito 600 + 180m kaivo

Tarjoukset ovat tuossa hintajärjestyksessä edullisimmasta kalleimpaan. Pienehköt toimitussisältöerot saattavat hieman järjestystä nitkautella, mutta mutta eivät kokonaisuuden kannalta merkittävästi. Mitoitus on ollut vapaasti toimittajien käsissä antamillani lähtötiedoilla. Myös 6kW + n. 135 - 140 m kaivo tarjouksia olen saanut, mutta ainakin tässä vaiheessa ne ovat pelistä pois. Itse olen (kannattiko, en tiedä) mitoitusta laskeskellut RakMK D5 -mukaisesti ja päätynyt reilun 7 kW tehontarpeeseen LKV mukaanluettuna.

Useimmat ovat tarjonneet noin 8 kW -tehoisia koneita.
Kohtuullisen hyvin ovat pumpputehot osuneet kohdalleen tässä projektissa.
Niin myös kaivotkin.

[Chito]

Useimmat ovat tarjonneet noin 8 kW -tehoisia koneita.
Kohtuullisen hyvin ovat pumpputehot osuneet kohdalleen tässä projektissa.
Niin myös kaivotkin.

Mukana oli tosiaan muutama tarjous myös 6 kW pumpulla ja lyhyemmällä kaivolla, mutta kun olivat omankin laskentani mukaan vajaita, niin päästin alamittaisina takaisin vesille.

Ja kiitos mitoituksesta! Aika varmalla pohjalla on nyt tuo, että 8 kW teholuokka on oikea. 6 kW olisi varmaan voinut mennä jos olisi laskenut aurinkoa ja takan vesikiertoa olevan tarjolla jatkuvasti (ja sit kuumottelisi takaraivossa aina jos ei aurinko paista tai jää joku päivä takka lämmittämättä, että mennäänkö nyt sähkövastus-konkurssiin...).

Tuo kokonaisuuden mahdollisimman järkevän toiminnan saavuttaminen on vielä vähän hukassa. Tottakai olen tarjoajien kanssa näistä jutellut, mutta käsitykseksi on vähän muodostunut, että tarjoajan mielestä järkevin kytkentä on se jossa on vähiten osia ja josta heidän asentajansa selviää nopeiten. Ei tuossa varsinaisesti vikaa ole, liiketoiminnastahan kysymys. Lisäksi tietysti tarjoaja miettii vain oman toimitussisältönsä toimivuutta takuunkin takia, ja koko hässäkän toiminta ja energiataloudellisuus jää joka tapauksessa mun harteille.

Ja nuo pumput ja varaajat. Pitäiskö vain todeta, että jokainen varmaan hommansa hoitaa ja mennä hinnan perässä, vai lähteä noista vielä hakemaan eroja tai mahdollisesti kokonaan uutta kokoonpanoa?

[Roori]

Terve,

Näköjään hyvinkin perinteinen "auttakaa ny joku" -aloitus.

Pohdin järjestelmää rakenteilla olevaan pientaloon pääkaupunkiseudulla. Lähtökohdat seuraavat (laitoin myös tuonne suureen tiedonkeruuketjuun niiltä osin kun on jo tiedossa).

- Talo puu(suur)elementti, kerrosalaa yhteensä 254 m2 saman katon alla oleva n. 35 m2 autotalli / harrastetila mukaan luettuna. Ulkoseinät pois, niin jää n. 215 m2. Kahdessa tasossa, yläkerta selvästi pienempi.
- Systeemin on tarkoitus koostua seuraavista: porakaivo + MLP, n. 750 litran varaaja, varaava takka jossa vesikierto (ei siis varsinainen vesitakka vaan tyyliin Tulikivi Green W10 tms.), aurinkokeräimet maltillisella mitoituksella (ei kovin mahtavasti kattopinta-alaa käytettävissä), vesikiertoinen lattialämmitys. Lisäksi tuloilman esilämmitykseen ja viilennykseen talon alla maapiiri PE40 n. 210 metriä (silttipohja, päällä hiekkaa + talon pohjatäytöt kiviaineksilla) + patteri ennen IV-konetta. 

Maalämmön mitoitusta on tehty ottamatta huomioon noita hybridikikotuksia tai takan säteilylämpöä, koska niiden tehoista tai käyttöasteista ei vielä ole tietoa. Maalämmön on myös tarkoitus pystyä hommat hoitelemaan myös jos / kun takkaa ei polteta ja jos / kun aurikokeräinten hommaamiseen menee 10 vuotta... Tiedän, että tuossa tulee jonkun verran päällekkäisyyttä, ja takaisinmaksuajoista ei tarvitse paljon puhua mutta tähän nyt on päädytty periaate- ja harrastelusyiden takia

Vahvana ajatuksena on ollut eri palikoiden hankinta erikseen, mutta tuota maalämmön osuutta + varaajaa olen kilpailuttanut pakettina ja seuraavan sisältöiset tarjoukset saanut:

- Jämä (Nibe) Star 8kW + Jäspi GTV500 Hybrid + 170m kaivo

- Danfoss (Thermia) DHP-H Opti 8kW + Termax Aqua Geo Hybrid 750 + 170m kaivo (ainoa joka tarjoaa pumppua integroidulla varaajalla osaksi systeemiä)

- Thermia Diplomat Duo Optimum 8kW + Akvaterm Solar Plus 750 l + 170m kaivo

- Viessman Vitocal 200G + Capito 600 + 170m kaivo

- Viessman Vitocal 300G + Capito 600 + 180m kaivo

Tarjoukset ovat tuossa hintajärjestyksessä edullisimmasta kalleimpaan. Pienehköt toimitussisältöerot saattavat hieman järjestystä nitkautella, mutta mutta eivät kokonaisuuden kannalta merkittävästi. Mitoitus on ollut vapaasti toimittajien käsissä antamillani lähtötiedoilla. Myös 6kW + n. 135 - 140 m kaivo tarjouksia olen saanut, mutta ainakin tässä vaiheessa ne ovat pelistä pois. Itse olen (kannattiko, en tiedä) mitoitusta laskeskellut RakMK D5 -mukaisesti ja päätynyt reilun 7 kW tehontarpeeseen LKV mukaanluettuna.

Tiedän, että näitä ketjuja on useita ja olenkin monesta saanut arvokasta tietoa, mutta silti en tahdo saada pähkäiltyä tätä hommaa maaliin asti. Lähinnnä pohdinnassa ovat seuraavat:

- Ovatko nuo tarjotut kokonaisuudet sellaisia jotka pelaavat hyvin yhteen lisäksi tulevien hybridihässäköiden kanssa? Tarvittavien kamppeiden hankkiminen suoraan tukusta (kontaktit + alennukset OK) ja työn teettäminen erikseen on myös aivan mahdollinen vaihtoehto, mutta saavutanko sillä hyötyä vai harmia?

- Onko mulla noiden joukossa nyt joitain aivan oleellisesti toisistaan poikkeavia pumppuja tai varaajia? (pl. tuo yksi integroitu varaaja)

- Olisko invertteripumpusta iloa tällaisessa tapauksessa? Esim. Nibe 1,5 - 6 kW joka on käsittääkseni päivitettävissä ohjelmistolla => 8 kW.

- Miten pumpun / varaajan / muiden lämmönlähteiden kytkennät tulisi järjestää, että paketti toimii mahdollisimman järkevästi (kompura käy vain kun muita lämmönlähteitä ei ole saatavilla tarpeeksi, ja silloinkin tekee mahdollisimman viileää vettä)? Onko esim. pumpun integroitu varaaja järkevä osana järjestelmää (tässä siis LKV esilämmitys isossa varaajassa ja loput integroidussa, lattiakierto isosta)?

- Tuleeko syvähkön kaivon kanssa miettiä keruuliemen virtausominaisuuksia ja sitä kautta kiertopumpun riittävyyttä tai keruuputkiston ominaisuuksia?

- Mahtuuko 115mm kaivoon tarvittaessa puutarhaveden imuputki?

- Onko tässä koko hommassa mitään järkeä?

Lyhyesti sanottuna...taloudellisessa mielessä ei mitään järkeä, harrastusmielessä paljonkin harrastetta

Uutta rakentaessa ajattelisin itse tältä pohjalta (hiukan harrastetta mukana):
-Invertteri pumppu LKV säiliöllä, olisko mallina esim Jämä RST yms. ...semmonen jota pystyy päivittämään älysä puolesta uusilla ominaisuuksilla.
-Lämmitysvaraaja 500+L, kierukoilla siihen harrastetoimintaa sallivaksi
-Valmiudet aurinkosähkölle tulevaisuuteen jos ei heti viitsi laittaa rahaa likoon.

Tuon kokonaisuuden pystyisi ehkä jotenkin taloudellisestikin 'ottamaan haltuun'...

[Kimmo_L]

Minun mielipiteeni pohdintaa sekoittamaan:

- miksi haluat käyttää rahaa takan vesikiertoisuuteen?  Ovatko polttopuut ns. "ilmaisia" (vaikka ei ne yleensä kenelläkään ilmaisia ole; omasta metsästä otettujen puiden omassa käytössä menettää tulon, jonka saisi myymällä ne jollekin muulle)?
  Jos puut tarvitsee ostaa, lämmitys niillä ei ole taloudellisessa mielessä kannattavaa (maalämpöön verrattuna). Tunnelman vuoksi harrastuksena puita voi poltella, niin teen itsekin. Takaksi voi valita tunnelma- ja sisustusmielessä mieleisimmän vaihtoehdon tarvitsematta antaa vesikiertoisuuden rajoittaa valintaa.

- aurinkoenergian käyttö on ihan kannatettavaa. Kannattaisi ehkä silti harkita aurinkosähköpaneeleita vesikiertoisten sijasta.

Aika varmalla pohjalla on nyt tuo, että 8 kW teholuokka on oikea. 6 kW olisi varmaan voinut mennä jos olisi laskenut aurinkoa ja takan vesikiertoa olevan tarjolla jatkuvasti (ja sit kuumottelisi takaraivossa aina jos ei aurinko paista tai jää joku päivä takka lämmittämättä, että mennäänkö nyt sähkövastus-konkurssiin...).

On järkevää mitoittaa maalämpöpumppu niin, että se kattaa kaiken energiantarpeen. Silloin kun lämmitystä tarvitaan eli talvella, aurinkokeräimet ei inahdakaan vielä moniin viikkoihin, joten sieltä ei kannata apuja toivoa. MLP:n käyttö on takkaankin verrattuna taloudellisesti kannattavampaa.

Oma prioriteettijärjestykseni investoinneille olisi seuraava:
- kunnollinen maalämpöpumppu, joka pystyy hoitamaan kaiken lämmityksen
- mieleinen takka tunnelman ja sisustuksen kannalta
- talon viilennys kesällä maakylmällä
- ylimääräisillä rahoilla sitten aurinkosähköpaneeleita katolle sen verran kuin haluaa harrastaa

[Chito]

Kiitokset molemmille ajatuksista!

Lyhyesti sanottuna...taloudellisessa mielessä ei mitään järkeä, harrastusmielessä paljonkin harrastetta

Uutta rakentaessa ajattelisin itse tältä pohjalta (hiukan harrastetta mukana):
-Invertteri pumppu LKV säiliöllä, olisko mallina esim Jämä RST yms. ...semmonen jota pystyy päivittämään älysä puolesta uusilla ominaisuuksilla.
-Lämmitysvaraaja 500+L, kierukoilla siihen harrastetoimintaa sallivaksi
-Valmiudet aurinkosähkölle tulevaisuuteen jos ei heti viitsi laittaa rahaa likoon.

Tuon kokonaisuuden pystyisi ehkä jotenkin taloudellisestikin 'ottamaan haltuun'...

No, niin kauan kun homma on taloudellisesti järkevämpää kuin uuden henkilöauton ostaminen niin...

Etten nyt antais väärää kuvaa, niin kysymys ei ole siitä, että nappulaa on ihan äärettömyyksiin tuhlattavaksi lämmitysharrasteluihin. Tarkoitus on saada aikaan järjestelmä jonka synnytyskustannukset ovat jollakin lailla järkevyyden rajoissa, ja sähkönkulutus minimaalista.

Invertteri? Mulla oli pitkään tämä mielessä, mutta sitten jäi pois kun ajattelin ison varaajan tuovan systeemiin tasaisuutta sen verran, että on/off -pumpunkin käyntijakson pysyvät pitkähköinä ja invertterin hyödyt jäävät vähäisiksi. Toisaalta myös ajattelin rahallisen panostuksen olevan muualla invertterin sijaan. Hyvillä perusteluilla otan mielelläni mukaan ajatuksiin.

Miten tuon pumpun integroidun varaajan kytkentä massavaraajaan? Mulle on tarjottu systeemiä jossa esilämmitys tapahtuu isossa varaajassa ja pumpun oma lämmittää (kompuralla) LKV:n loppuun silloin ku isoon ei ole hybridihässäköitä tarpeeksi tarjolla.

- miksi haluat käyttää rahaa takan vesikiertoisuuteen?  Ovatko polttopuut ns. "ilmaisia" (vaikka ei ne yleensä kenelläkään ilmaisia ole; omasta metsästä otettujen puiden omassa käytössä menettää tulon, jonka saisi myymällä ne jollekin muulle)?
  Jos puut tarvitsee ostaa, lämmitys niillä ei ole taloudellisessa mielessä kannattavaa (maalämpöön verrattuna). Tunnelman vuoksi harrastuksena puita voi poltella, niin teen itsekin. Takaksi voi valita tunnelma- ja sisustusmielessä mieleisimmän vaihtoehdon tarvitsematta antaa vesikiertoisuuden rajoittaa valintaa.

Oma prioriteettijärjestykseni investoinneille olisi seuraava:
- kunnollinen maalämpöpumppu, joka pystyy hoitamaan kaiken lämmityksen
- mieleinen takka tunnelman ja sisustuksen kannalta
- talon viilennys kesällä maakylmällä
- ylimääräisillä rahoilla sitten aurinkosähköpaneeleita katolle sen verran kuin haluaa harrastaa

Polttopuut on tosiaan niitä kuuluisia "ilmaisia". Nyt on tontin laidassa sateensuojassa n. 25 - 30 pino-m3. Tulevaisuudessakin on tarkoitus puiden hankintaan kuluttaa lähinnä käsien nahkaa, ei oravien. Tuo on tavallaan vähän sama juttu kuin oma työpanos rakentaessa - toki sillekin pitää arvo laskea, mutta se ei silti kartuta pankkilainaa kuten ostettu työ (jollei sitten rakentamisen takia pidä esim. leipätyöstä palkatonta vapaata ja joudu tätä rahoittamaan lainalla).

Tuon takan kanssa homma meni kutakuinkin näin: Takka tulee joka tapauksessa, oli siinä vesikiertoa tai ei. Nykypäivän määräyksillä, tai jopa hieman paremmin eristetyssä talossa takan polttaminen on tarkkaa puuhaa, ettei mene saunomiseksi. Vesikiertopiiri toisaalta jeesaa lämmityksessä, mutta samalla myös tekee takan polttamisesta vähän tasaisempaa hommaa kun osa säteilylämmöstä sitoutuu veteen. Ei mene saunomiseksi niin herkästi. Takan ei ole tarkoitus olla "vesikiertomalli" suoraan toimittajan katalookista, vaan oman valinnan mukaan muurattu, johon tuo vesikiertopiiri vain ympätään mukaan. Tätä on vaikea ottaa tässä vaiheessa vain optiona kuten esim. aurinkohommat, koska vaatisi uuden takan muurauksen. Takan ollessa "normaali" varaava, ei ole niin järjetön katastrofi jos vesikiertojärjestelmä joskus sanoo sopimuksen irti - muu lämmitysjärjestelmä ja takka pärjäävät ja toimivat myös ilman sitä.

Viilennystä on tarkoitus saada mökin alla olevasta maapiiristä (tämä on jo paikoillaan) patterilla ennen IV-konetta. Tiedän ettei vastaa teholtaan varsinaista maakylmää, mutta toisaalta jakautuu IV:n kautta tasaisesti.

Aurinkosähkölle on ollut ajatuksissa säilyttää mahikset tulevaisuuden varalle. Meinasin vetää aurinkokeräimien putkien kanssa samaa reittiä varauksen katolle. Sitä en ole vielä itselleni saanut selvitettyä mitä vaatii kämpän sähköromuilta tässä vaiheessa?     

EDIT: Heh. Tosta mun omasta tekstistä muuten löytyy suht ankara epäloogisuus jos tässä yritetään järkevyydestä puhua: Muurataan takka jotta voidaan polttaa puuta ja siten lämmittää sitä. Rakennetaan siihen vesikiertojäähdytys ettei se lämpenis niin paljoa. Voishan ne puut polttaa vaikka ulkona...   

[peki]

Hyvä kun tuossa vaiheessa havahduit.
Vesikiertoinen takka olisi ihan kiva kaveri kun ulkona on pakkasta vähän enempi.
Vieläkin joskus säälin pumppuani kun käyntiajat on päälle 20h vrk, vaikkei mitään hätää olekkaan.
ne vastuksetkin pumpulla voisivat maksaa itseään takaisin edes joskus, tai hieno ohjaus, josta
on jotain maksettu.
Tai sitten tämä pörssisähkö? Hienoa olisi kun voisi heittää klapia uuniin ja antaisi tätä kautta
pumpulle huiliaikaa.
Siirtäisin varaajan tilavuudesta osan lattiaan. Syystä että se varaaja on todellisuudessa aika  turha
jos vesitilavuutta kasvattaisi lämmityspiirissä.

[tomppeli]

Iso varaaja + riittävän isotehoinen lämpöpumppu ovat pörssisähkön hyödyntämisen edellytyksiä.
Pörssisähkön hinta on korkeimmillaan kovimmilla pakkasilla.

Jos pumpun lämmitysteho on valittu juuri ja juuri riittämään kovimmille pakkasille,
ei sellaista pumppua voi pysäyttää hintahuipun aikaan. Tupa jäähtyy paussin aikana.

Pieni ylitehoisuus sallii pumpun lepuuttamisen muutamiksi tunneiksi pakkasillakin.
Iso varaaja toimii silloin varaavan betonilattian lisäksi lämpöakkuna.
Energian myynti tulee olemaan tulevaisuudessa pörssihintaperusteista. Hinta muuttuu tunneittain.

[sailor]

Itse olen samoilla linjoilla kuin tässä ketjussa jo joku muukin. Ja jokainenhan tekee niin kuin parhaaksi näkee...

Aurinkoa on tullut laitettua sekä vesi- että sähkösellaista. Molemmat toimivat, eivät roskaa, eivät aiheuta ylilämpöä, eivät saastuta naapurustoa/IV-koneen suodatinta/IV-putkistoa. Ovat molemmat sellaisia "asenna ja unohda" juttuja.

Takan lämmitys on nykytalossa ihan kuollut idea, koska se on sitä myös yli 10 vuotta vanhoilla eristepaksuuksilla. Lopputulos on paikallinen ylilämpö ja/tai kylmät lattiat. Lisäksi lämmönvaihdin takassa 20-30 vuoden päästä kuulostaa kovin huonolta idealta. Eli ainakin se pitää suunnitella irtoasennukseksi.

Lattiaan varaaminen on huono idea ja mikään järkevän kokoinen varaaja ei pysty pörssisähköä hyödyntämään. Itselläni oli ekoina talvina yönosto yösähkön hyödyntämiseksi. Kun luovuin nostosta niin sähkölasku pieneni 

Talosi tulee kuluttamaan jotain 4000-6000kWh lämmitykseen + lämpimään käyttöveteen eli sen 500-600€ vuodessa.

Tuo maapiiri ei tule jäädyttämään taloasi eli laita nyt se kaivosta konvektori kun se on helppoa rakennusvaiheessa. Maapiirillä ei jäähdytetä eikä poisteta ilmasta kosteutta silloin kun siihen on tarvetta. Jos et ota kaivosta jähdytystä, niin sitten ainakin lattiaviilennys tuosta maapiiriistä.

[Chito]

Kiitokset taas vastauksista!

Takan lämmitys on nykytalossa ihan kuollut idea, koska se on sitä myös yli 10 vuotta vanhoilla eristepaksuuksilla. Lopputulos on paikallinen ylilämpö ja/tai kylmät lattiat. Lisäksi lämmönvaihdin takassa 20-30 vuoden päästä kuulostaa kovin huonolta idealta. Eli ainakin se pitää suunnitella irtoasennukseksi.

Onhan takan lämmittäminen ylilämmön kannalta ongelmallisempaa kuin sahanpurutaloissa, mutta en nyt ihan kuolleeksi tuomitsisi. Esim. edellisessä asumuksessa (2011 gryndattu "normitalo", paritaloasunto) paikkasi hyvin säästöliekille säädetyn poistoilmalämpöpumppuun perustuvan systeemin niiausta pakkasilla.

Myönnettävä toki, että jos laskisi takan koko investointikustannuksen lämmitysjärjestelmän päälle, ei sitä varmasti saisi ainakaan taloudellisesti kannattavaksi millään ilveellä.

Tuo veden läträäminen takassa kieltämättä vähän mietityttää. Rosterikurttuputkesta tehty piiri olisi suht varmasti vuotamaton ja asennustavasta riippuen tarvittaessa poistettavissa, mutta ilmeisesti lämmönsiirto-ominaisuuksiltaan heikompi esim. levyyn kiinnitettyyn kupariin verrattuna.

Tuo maapiiri ei tule jäädyttämään taloasi eli laita nyt se kaivosta konvektori kun se on helppoa rakennusvaiheessa. Maapiirillä ei jäähdytetä eikä poisteta ilmasta kosteutta silloin kun siihen on tarvetta. Jos et ota kaivosta jähdytystä, niin sitten ainakin lattiaviilennys tuosta maapiiriistä.

Tähän kaipaisin vähän lisävalotusta. Tiedän toki ettei viilennysteho ole kaivosta konvektorin kautta otetun veroinen, mutta meinaatko ettei sieltä saisi kertakaikkiaan mitään irti? Tuota maapiiriratkaisua olen itselleni puolustellut esim. sillä, että eniten ainakin itse helteillä kaipaan edes pientä viilennystä öisin nukkuessa, joka tarkoittaisi konvektoria makuuhuoneessa. Eli neljää konvektoria noin kärjistäen, ja edelleen olis olohuone hoitamatta. IV:n kautta teho (vaikkakin vähäisempi) jakautuisi tasaisemmin. Viilennetty lattia tuntuu ajatuksena jotenkin epämiellyttävältä. Viilennetyistä lattioista ei tosin oo kokemusta, luonnostaan kylmistä on, muttei hyviä

Maapiirin päätarkoitushan toki on IV-koneen esilämmitys pakkasilla, ja koska olen ajatellut siitä saatavan jonkunlaisen viilennyksen pahimmille helteille, en ole meinannut satsata lisää yhden tilan kunnolliseen jäähdytykseen konvektorilla. Varmasti voi hetkittäin harmittaakin. Varauksenhan voi aina tehdä ilman merkittävää rahallista panostusta.

Lukkoonhan ei vielä ole lyöty kuin tuon maapiirin olemassaolo, ja senpä takia täällä kyselenkin. Antaa tulla vaan lisää ajatuksia, varmasti on monella.

[fraatti]

Samaa mieltä monen muun kanssa.

Unohtaisin takkaviritykset ja jos maailmaa haluaa parantaa tai pussi pullottaa liikaa niin sitten sähköä paneeleilla.

Viilennyksen kanssa ongelmaksi maapiireissä saattaa tulla se että lämpötila nousee liikaa liuoksessa ja lämpö ei kerkeä siirtymään mihinkään. Tämä on ongelma jo muutamien satojen metrien maapiirien kanssa kun lämpötila saattaa kesän aikana nousta tuonne 15 asteen korville. Kaivon kanssa tuo liuos ei taida nousta kun siihen vajaaseen 10 asteeseen.

Myös lattiamateriaalit vaikuttavat kovasti jäähdytystarpeeseen. Meillä on lattialaattaa avoinaisessa tilassa toista sataa neliötä ja tänä kesänä jäähdytystä ei ole tarvinnut pitää ollenkaan päällä kun pumpun lämmitysraja on oikein säädetty. (Pysähtyy +15:ssa)

Täällä on myös jotain sellaista yhdistelmää pohdittu missä voisi käyttää ulkopuolista lämmönlähdettä. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=23747.msg305967#msg305967

Itse kuitenkin mahdollisuuksien mukaan haluaisin välttää sitä että käyttövesi ja lämmitysvesi sotkettaisiin samaan varaajaan vaan pitäisin nuo mieluusti erillään toisistaan.

[peki]

Itse olen samoilla linjoilla kuin tässä ketjussa jo joku muukin. Ja jokainenhan tekee niin kuin parhaaksi näkee...

Aurinkoa on tullut laitettua sekä vesi- että sähkösellaista. Molemmat toimivat, eivät roskaa, eivät aiheuta ylilämpöä, eivät saastuta naapurustoa/IV-koneen suodatinta/IV-putkistoa. Ovat molemmat sellaisia "asenna ja unohda" juttuja.

Takan lämmitys on nykytalossa ihan kuollut idea, koska se on sitä myös yli 10 vuotta vanhoilla eristepaksuuksilla. Lopputulos on paikallinen ylilämpö ja/tai kylmät lattiat. Lisäksi lämmönvaihdin takassa 20-30 vuoden päästä kuulostaa kovin huonolta idealta. Eli ainakin se pitää suunnitella irtoasennukseksi.

Lattiaan varaaminen on huono idea ja mikään järkevän kokoinen varaaja ei pysty pörssisähköä hyödyntämään. Itselläni oli ekoina talvina yönosto yösähkön hyödyntämiseksi. Kun luovuin nostosta niin sähkölasku pieneni 

Talosi tulee kuluttamaan jotain 4000-6000kWh lämmitykseen + lämpimään käyttöveteen eli sen 500-600€ vuodessa.

Tuo maapiiri ei tule jäädyttämään taloasi eli laita nyt se kaivosta konvektori kun se on helppoa rakennusvaiheessa. Maapiirillä ei jäähdytetä eikä poisteta ilmasta kosteutta silloin kun siihen on tarvetta. Jos et ota kaivosta jähdytystä, niin sitten ainakin lattiaviilennys tuosta maapiiriistä.

Ei takka oikeastaan mitään ylilämmitä. Tai jos tosi iso, niin silloin ehkä. Oma 1500kg takka
nostaa kämpän lämpöjä noin asteella ja tällä ei vielä ole mitään vaikutusta pumpun käyntiaikoihin
koska siirtymää ei tapahdu huoneilmasta laattaan yhtään. Sisäanturi olisi ainakin itsellä tarpeen
jos halua olisi täysin tasaiseen lämpöön sisällä.
Älkää nyt torpatko heti kättelyssä ideoita
Takka on tosi tarpeen ainakin sellaisella alueella jossa puuta saattaa kaatua jonkin Hannumyrskyn lailla
Kivahan se olisi jostain saada kiertoon lämmintä. Paneelit katolla ei tässä auta yhtään.
Oma idea että valaisin radiaattorin takan päälle omana yksikkönään on mietinnässä vieläkin
vaikka pitkistä sähkökatkoista ei liene pelkoa.
Toinen sijoittaa keittiöön kymppitonnin ja toinen 20 tonnia. Takka on ja pysyy
Toisaalta, kuten tomppeli kirjoitti, hieman ylimitoitettu pumppu ja lämmitysjärjestelmän tilavuus
varaajan muodossa toisi onnen?
Laatta itsessään varaa lämpöä ns huomaamatta jonkin varaajan verran jos haluaa.

Ei isoakaan pumppua voi estää käymästä jos oikeaa varaavuutta ei ole.

[sailor]

Eihän tässä ollut takkaa tarkoitus pois jättää. Koska maalämpötalossa ei tarvitse panostaa varaavuuteen niin itse panostaisin näyttävyyteen eli rosteria, isot luukut, kahteen suuntaan lasiseinät jne.

Tuollaisessa kevyttakassa on se hyvä puoli että sen voi lämmittää surutta koska tahansa ilman kikkailuja. Se ei halkea, se ei savuta vaan vetää aina. Kun makkarat on paistettu ja emännän kanssa juotu punaviinit niin se takka lopettaa sen ylilämmön tuottamisen nopeasti. Sitä tulee oikeasti käytettyä?

Tuommoinen vieressä kököttävä 3000kg kivikasaa voisi tänäänkin lämmittää makkaran paistoa varten muksujen iloksi kun ulkona sataa toista päivää putkeen. Ulkona 11 astetta lämmintä, ja talossa 21.6 astetta, vaikka kaikki lämmitys on katkaistu. No en lämmitä, koska kylmä kivikasa pitäisi lämmittää varovasti kuumaksi ettei halkea. Enkä halua kämppään yhtään lämpöä kun nyt ekaa kertaa pariin viikkoon ei tarvitse ILP:llä jäähdyttää öisin.

Mutta kukin tekee valinnat omien mieltymystensä mukaan. Ainakin ekaa taloa rakentava vaan elää sellaisissa pilvilinnoissa valintojensa kanssa että lienee kuitenkin syytä tuoda tosiasiat esille ennen kuin joku perustaa kalliin pannuhuoneen olohuoneeseen.

Mittautulokset pakkasilla lämmityksestä. Olohuone keittiö 24 astetta...toisessa päässä makuuhuoneet ei vaikutusta. Alakerta ei vaikutusta. Kun laskin lämpökäyrää koko talossa saadakseni takan lämmöntuotannon synkkaamaan niin säästö sähkön kulutuksessa 20 asteen pakkasilla euron (1€) päivässä.

[Chito]

Kiitokset taas ajatuksista.

Tuo takkajuttu taitaa olla sellainen, ettei sille aivan pyhää totuutta löydy niin kauan kuin mukana on muutakin kuin puhtaasti teknis-taloudellista tarkastelua. Puhtaasti järjellä tarkasteltuna ja laskettuna uskon kyllä ettei lyö leiville JOS talossa on maalämpö tms. yhtä tehokas järjestelmä. Meillä ei muuten maalämpö ollut alunperin lähtökohtana vaan pikemminkin just takka + vesikierto ja aurinko. Jollain lämpöpumpulla oli tarkoitus hoitaa jäljelle jäävä siivu ja varmistaa peruslämpö. Ei tuota tullut koskaan ihan maaliin asti mietittyä, kun talo karkasi vähän isoksi ja PILPit ja VILPit tuntui muutenkin tarkasteltuna vähän puolivillaisilta. Nyt on siis asetelma vähän toisinpäin kun maalämmön teho kyllä riittäisi mutta hybridiajatus on tarkoitus säilyttää.

Onko tuosta pumppu + varaaja -kokoonpanosta ja kytkennästä osana tällaista järjestelmää lisää ajatuksia? Vaihtoehdoiksi saattaa nousta myös Bosch ja Atlantic, herättääkö tuntemuksia?

Sailor mainitsi myös maapiirin viilennyskäytön toimimattomuuden. Oliko tästä lisäjuttua vai tarkoititko vain tehottomuutta suhteessa konvektorijäähdytykseen? Tuossa yksi ajatus oli, että kierto olisi päällä vain silloin kun esilämmitystä tai -viilennystä oikeasti tarvitaan, josko tämä vähän jeesaisi siihen, ettei esim. heinäkuun alkuun mennessä ole jo pumpattu mökin alusta lämpimäksi jolloin varsinaisilla helteillä tehoa ei ole enää saatavissa.

[sailor]

Sailor mainitsi myös maapiirin viilennyskäytön toimimattomuuden. Oliko tästä lisäjuttua vai tarkoititko vain tehottomuutta suhteessa konvektorijäähdytykseen? Tuossa yksi ajatus oli, että kierto olisi päällä vain silloin kun esilämmitystä tai -viilennystä oikeasti tarvitaan, josko tämä vähän jeesaisi siihen, ettei esim. heinäkuun alkuun mennessä ole jo pumpattu mökin alusta lämpimäksi jolloin varsinaisilla helteillä tehoa ei ole enää saatavissa.

IV-koneen kautta toimiva jäähdytys ei toimi. Eikä voikaan toimia koska mitä suuremmalal laitat IV-konetta niin sitä enemmän ajetaan myös valmiiksi viileää ilmaa ulos. Ei se toimi myöskään käytännössä kaverin talossa Turussa (IV-koneen patteri ja maapiiri). Eikä se voi toimi kovin lyhyellä maapiirillä kovinkaan hyvin koska neste ei ehdi viilentyä edes ympäröivän maan lämpöiseksi. Talvella kun lämpötilaerot ovat suuremmat niin toimii tietty paremmin.

esim. heinäkuun alkuun mennessä ole jo pumpattu mökin alusta lämpimäksi jolloin varsinaisilla helteillä tehoa ei ole enää saatavissa.

Juuri noin siinä käytännössä käy. Sitten vielä kun sitä haalennusta jaetaan esilämmityspatterista mm. saunaan niin peli on pelattu. Esilämmitys sinänsä on kannatettava ajatus, mutta laita viilennykseen kaivosta konvektori tai ILP. Jos et usko asiaa niin vedä ainakin putket ja sähköt tarvittaville paikoille ja lisäät sitten myöhemmin 

[Chito]

Eikä se voi toimi kovin lyhyellä maapiirillä kovinkaan hyvin koska neste ei ehdi viilentyä edes ympäröivän maan lämpöiseksi.

Rullailin kuoppaan sen mitä mahtui noin metrin välistyksellä. En osaa ihan tarkkaa metrimäärää edes sanoa, pitäis käydä mittaamassa mitä rullasta jäi jäljellä. Jotain 200 ja 250 metrin väliltä kuitenkin meni. Maaperä ei ole ihan optimaalinen, alla kuivahkoa silttiä, päällä parikymmentä senttiä ohkasta hyvin vettä pidättävää luonnonhiekkaa suojatäyttönä, mutta heti tämän päältä alkaa perustusten alustäyttö murskeella. Näitä on käsittääkseni tehty jopa ihan vaan montun reunoja pitkin sokkelin ympäri vetämällä, jolloin pituus jää vielä aika paljon lyhyemmäksi. Mutta kuten todettu, täähän on ensisijaisesti esilämmityspiiri. Aion yrittää viilennystä, mutta jos ei sieltä tehoa siihen saa, en kaiva ylös. Enkä pystyis vaikka haluaisinkin...

Juuri noin siinä käytännössä käy. Sitten vielä kun sitä haalennusta jaetaan esilämmityspatterista mm. saunaan niin peli on pelattu. Esilämmitys sinänsä on kannatettava ajatus, mutta laita viilennykseen kaivosta konvektori tai ILP. Jos et usko asiaa niin vedä ainakin putket ja sähköt tarvittaville paikoille ja lisäät sitten myöhemmin 

Uskon varauksella. Ja se varaus on tarkoitus konvektorille vetää. Pitäisköhän nyt aloittaa keskustelu konvektorin oikeaoppisimmasta sijainnista

[jm82]

- Jämä (Nibe) Star 8kW + Jäspi GTV500 Hybrid + 170m kaivo

- Olisko invertteripumpusta iloa tällaisessa tapauksessa? Esim. Nibe 1,5 - 6 kW joka on käsittääkseni päivitettävissä ohjelmistolla => 8 kW.

Itse varmaan ottaisin jämä star rst mallin, eli siinä olisi käyttövesivaraaja integroituna. Vähän kalliimpi, mutta olisi samalla vähän parempi.

Tai sitten toisena vaihtoehtona voisi olla invertteri malli ja vaikka ilman tuota puskurivaraajaa? Olisi vähän halvempi, mutta siihen ei saa liitettyä sitten sitä vesitakkaa, vaan täytyisi olla vain tavallinen takka.

Iso varaaja + riittävän isotehoinen lämpöpumppu ovat pörssisähkön hyödyntämisen edellytyksiä.
Pörssisähkön hinta on korkeimmillaan kovimmilla pakkasilla.

Jos pumpun lämmitysteho on valittu juuri ja juuri riittämään kovimmille pakkasille,
ei sellaista pumppua voi pysäyttää hintahuipun aikaan. Tupa jäähtyy paussin aikana.

Pieni ylitehoisuus sallii pumpun lepuuttamisen muutamiksi tunneiksi pakkasillakin.
Iso varaaja toimii silloin varaavan betonilattian lisäksi lämpöakkuna.
Energian myynti tulee olemaan tulevaisuudessa pörssihintaperusteista. Hinta muuttuu tunneittain.

Tuota pörssisähköä pystyisi hyödyntämään puskurivaraajan kanssa. Mutta ehkä pörssisähköä pystyy hyödyntämään myös tavallisen 8kW pumpun kanssa jossa ei ole puskuria, tai vain pieni puskuri. Betonilaattaa lämmittettäisiin vain vähän lämpimämmäksi yöaikaan.

[peki]

Itse kun viime talvena tein testä laatan varaavuudesta niin tulokset ei kovin maarittelevia ollu.
Oma pumppu on mitoitettu -28 pakkaselle ja ylimääräistä potkuu ei käytäñnössä enää ollut -20  pakkasten jälkeen.
Varaavuutta ei enää oikein jaksanut varastoon.
Toki uudet talot pitää lämmön paremmin, mutta  jos haluaa oikeesti jotain parin kolmen  tunnin seisokkeja niin tosi iso varaaja isolla pumpulla, jossa vääntöä on, olisi ehkä sopivampi vaihtoehto.

[tomppeli]

Jäsen Matias omaa kokemusta isosta varaajasta.
Ehkä hän voi kertoa, millaisia mahdollisuuksia pumpun lepuuttamiseen pakkasilla sellainen mahdollistaa.

[Kimmo_L]

Tuota pörssisähköä pystyisi hyödyntämään puskurivaraajan kanssa. Mutta ehkä pörssisähköä pystyy hyödyntämään myös tavallisen 8kW pumpun kanssa jossa ei ole puskuria, tai vain pieni puskuri. Betonilaattaa lämmittettäisiin vain vähän lämpimämmäksi yöaikaan.

Minä olen nyt vuoden verran menestyksekkäästi optimoinut pörssisähköllä käyttäen pelkkää betonilaattaa (90...100 mm) varaamaan lämpöä.

Minun pumppuni ei ole ylimitoitettu, joten kovimmilla pakkasilla ei ole mahdollista optimoida. Sillä ei ole käytännön merkitystä, koska ainakaan viime talvina ei ole monta päivää ollut kovia pakkasia.

Välikeleillä pumppu tekee usein vain yhden käynnistyskerran vuorokaudessa: käy koko yön yhtämittaa ja lepää koko päivän. Näin pääsee hyvin käyttämään hyödyksi yöajan halvempaa pörssisähköä. Minä olen tosin hyväksynyt, että talon lämpötila hieman vaihtelee eli käytännössä illalla nukkumaan mennessä on viilentynyt vähän ja aamulla sitten herätään hieman lämpimämpään. Tämä ainakin omasta mielestäni on ihan mukavakin tapa. (Mainitaan selvyyden vuoksi, että pitkä käyntijakso ei tuota parasta mahdollista COPia, mutta pörssisähkön hintaero tekee tämän silti kannattavaksi.)

Pelkkää laattaakin voi käyttää siis varaamiseen. Jos haluaa optimoida pörssisähköä, minun mielestäni ei kannatakaan maksaa ylimääräistä varaavuuden ja tehon ylimitoittamisesta kovimpia pakkasia varten, vaan normaali mitoitus riittää optimointiin suuren osan vuodesta.

[peki]

Minä olen nyt vuoden verran menestyksekkäästi optimoinut pörssisähköllä käyttäen pelkkää betonilaattaa (90...100 mm) varaamaan lämpöä.

Minun pumppuni ei ole ylimitoitettu, joten kovimmilla pakkasilla ei ole mahdollista optimoida. Sillä ei ole käytännön merkitystä, koska ainakaan viime talvina ei ole monta päivää ollut kovia pakkasia.

Välikeleillä pumppu tekee usein vain yhden käynnistyskerran vuorokaudessa: käy koko yön yhtämittaa ja lepää koko päivän. Näin pääsee hyvin käyttämään hyödyksi yöajan halvempaa pörssisähköä. Minä olen tosin hyväksynyt, että talon lämpötila hieman vaihtelee eli käytännössä illalla nukkumaan mennessä on viilentynyt vähän ja aamulla sitten herätään hieman lämpimämpään. Tämä ainakin omasta mielestäni on ihan mukavakin tapa. (Mainitaan selvyyden vuoksi, että pitkä käyntijakso ei tuota parasta mahdollista COPia, mutta pörssisähkön hintaero tekee tämän silti kannattavaksi.)

Pelkkää laattaakin voi käyttää siis varaamiseen. Jos haluaa optimoida pörssisähköä, minun mielestäni ei kannatakaan maksaa ylimääräistä varaavuuden ja tehon ylimitoittamisesta kovimpia pakkasia varten, vaan normaali mitoitus riittää optimointiin suuren osan vuodesta.

Näin se varmaan menee
Itsellä tuo yläkerran peltihässäkkälattia kun ei varaa yhtään, niin alakerran laatan jäähtyminen tapahtuu
hieman nopeammin kun jos olisi koko pinta-ala betonilla.
Ei ollut vielä pörssisähköö kun tämän rakensin
Toisaalta pumpuissa, ainakin osassa on kai valmiiksi tämä sähkön hinnan muutokset huomioitu, vai
kuvittelinko vain?

[Kimmo_L]

Toisaalta pumpuissa, ainakin osassa on kai valmiiksi tämä sähkön hinnan muutokset huomioitu, vai
kuvittelinko vain?

Nibellä on automaattinen säätö pörssisähkön hinnan mukaan. En tiedä, onko muilla merkeillä.

Omassani ei ole mitään valmista tukea. Olen itse hyödyntänyt pumpun ajastusominaisuuksia painottamaan käyntiä pörssisähkön halvoille tunneille. Näin ei päästä ihan yhtä tarkkaan optimointiin, kuin oikealla hintaan perustuvalla säädöllä.

[Roori]

Näin se varmaan menee
Itsellä tuo yläkerran peltihässäkkälattia kun ei varaa yhtään, niin alakerran laatan jäähtyminen tapahtuu
hieman nopeammin kun jos olisi koko pinta-ala betonilla.
Ei ollut vielä pörssisähköö kun tämän rakensin
Toisaalta pumpuissa, ainakin osassa on kai valmiiksi tämä sähkön hinnan muutokset huomioitu, vai
kuvittelinko vain?

Pörssisähkön valintamahdollisuus ei ole kiinni talon rakentamisajankohdasta 

[peki]

Pörssisähkön valintamahdollisuus ei ole kiinni talon rakentamisajankohdasta 

Eipä, mutta olisi voinut ehkä tehdä toisinkin jos varaavuuden "arvon" olisi ymmärtänyt toisin.