Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Korkeakoulun uutta rakennusta varten porataan kaivot 322 metrin syvyyteen  (Luettu 3109 kertaa)

Poissa fraatti

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 333
  • Maalämpöfoorumi
Syvemmälle vaan tuupataan jatkuvasti...

Lainaus
Geolämpöä Otaniemeen – Korkeakoulun uutta rakennusta varten porataan kaivot 322 metrin syvyyteen

Otaniemeen rakennetaan parhaillaan taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle omaa rakennusta, Värettä. Rakentaminen on jo runkovaiheessa, valmista pitäisi olla syyskuussa 2018, jolloin opetus rakennuksessa alkaa.

Aalto-yliopistokiinteistöt on linjannut tavoitteeksi, että Otaniemi olisi kokonaan energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä. Niinpä Väreen alle porataan kaikkiaan 67 lämpökaivoa, joiden on tarkoitus tuottaa 90 prosenttia rakennuksen lämmöntarpeesta ja jopa 95 prosenttia jäähdytyksestä.

Geoenergiakaivot porataan peräti 322 metrin syvyyteen.

– Mitä syvemmälle mennään, sitä lämpimämpää maassa on, sanoo myyntijohtaja Juuso Piironen kaivoja poraavasta Rototecista.

– Kun teemme syviä kaivoja, ne mahtuvat pienemmälle pinta-alalle ja niitä tarvitaan vähemmän.

Kesäisin maaviileää

Yleensä ajatellaan, että lämpökaivot pitää tehdä rakennuksen viereen, mutta Väreen kohdalla kaivot tehdään nimenomaan rakennuksen alle.

Pääsyy tähän on tontin pieni pinta-ala. Kaivoja ei saa porata liian lähelle toisiaan, jotta ne eivät jäähdytä maata. Ellei putkia porattaisi talon alle, tontin pinta-ala ei riittäisi. Kaivojen sijoittelua rajoittaa myös vieressä kulkeva Länsimetron tunneli.

– Kaivoja tulee noin 15 metrin välein, Piironen kertoo.

Kaivojen poraaminen on yllättävän pölytöntä.

– Tuomme kompressorilta paineilmaa, jota pora käyttää vasaran lyömiseen ja kivipölyn nostamiseen maasta. Kivipöly ohjataan putkea pitkin suoraan jätekonttiin, Piironen selittää.

Lämpökaivoja voidaan käyttää myös jäähdytykseen, jolloin puhutaan maaviileästä tai maakylmästä. Koska kaivon peruslämpötila on 9–10 astetta, siellä voi myös jäähdyttää putkistossa kiertävää lämpöä siirtävää nestettä.

– Jäähdytys tasapainottaa kaivojen energiahyötyä, Piironen sanoo.

Väreen lisäksi geoenergiakaivoja tulee myös Dipoliin, jota peruskorjataan parhaillaan. Dipolin kaivot tulevat kuitenkin perinteisemmin rakennuksen viereen pysäköintialueen alle.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/geolampoa-otaniemeen-korkeakoulun-uutta-rakennusta-varten-porataan-kaivot-322-metrin-syvyyteen-6562248
Viessmann Vitocal 333-G, 180m kaivo
171m2/500m3 talo + 70m2/200m3 talousrakennus
Kokonaissähkö n 10000kWh(MLP n 5500kWh, IV-kone n 700kWh)