Mitoitus ja laite valinta apua uudiskohteeseen

[Ouwi]

Moi vaan kaikille!

Pitkän aikaa jo olen satunnaisesti lueskellut foorumia, mutta nytten vasta rohkenin kirjautua ja kysellä hieman apuja oman järjestelmäni mitoitukseeen. Olen hieman huono ihminen kuuntelemaan eri myyntimiesten tarinoita ja suhtaudun heidän laite/kaivo mitoituksiin aina varauksella. Muutaman tarjouksen ohi mennen kysyin, mutta ne ei kyllä ollut mielestäni kovinkaan lähellä sitä mitä oltaisiin mielestäni tarvittu. Pumppu tulisi mitoittaa täystehoiseksi ja myös invertteri malli voisi tulla kysymykseen jos joku sen hyvin perustelee.

Rakennus on ns. rinnetalo jossa on alakerrassa 127m2 ja ylhäällä 120m2, rakennusmateriaalina on 400mm valuharkko ja lattilämmitys on koko rakennuksessa. Tuolla tulisi asustamaan neljä henkeä ja lämpimän käyttöveden kulutus saattaa hetkittäin olla reilua kiitos parin suihkun ja naisväen. Lämpimän käyttöveden mitoituksessa tulisi ottaa myös huomioon se, että jos on tuttavia kylässä niin peseytyjiä saattaa olla kymmenkuntakin yhtenä iltana. Eli erillinen pumppu ja varaaja varmaan järkevin vaihtoehto, kun tilaakin on teknisessä tilassa 7m2.

Kohteen sijainti: Jyväskylä
Lämmitettävä lattia pinta-ala: 247m2
Rakennuksen ilmatilavuus: 720m3
Ulkoseinä: 227m2 0.17
Ulkoseinä maanalla: 87m2 0.17
Yläpohja: 135m2 0.08
Alapohja: 133m2 0.15
Ikkunoita: 30m2 1.0
Ulko-ovia: 22m2 1.0

Suur kiitos jo etukäteen!

Jos jotain oleellista jäi puuttumaan niin täydennetään..

[tomppeli]

Koetan tehdä laskelman..

Ulkoseinä: 227m2 0.17  <= Onko tästä laskettu ikkunat ja ovet pois?
Mitkä ovat huonekorkeudet
- alakerrassa
- yläkerrassa

[Ouwi]

Joo tuosta on jo laskettu ikkunat ja ovet pois. Hetken tätä mietinkin kun tuosta energiatodistuksesta noita lukuja kopioin..

Alakerrassa 60m2 on 3.3m, 60m2 2.7m johon tulee 20cm alaslaskua, sekä 7m2 2.5m
Yläkerrassa 45m2 noin 3m (vino sisäkatto) ja 75m2 2.65m

[Alijohtaja]

Ota kaivoa reilusti.

[tomppeli]

Rakennus on ns. rinnetalo jossa on alakerrassa 127m2 ja ylhäällä 120m2, rakennusmateriaalina on 400mm valuharkko ja lattilämmitys on koko rakennuksessa. Tuolla tulisi asustamaan neljä henkeä ja lämpimän käyttöveden kulutus saattaa hetkittäin olla reilua kiitos parin suihkun ja naisväen. Lämpimän käyttöveden mitoituksessa tulisi ottaa myös huomioon se, että jos on tuttavia kylässä niin peseytyjiä saattaa olla kymmenkuntakin yhtenä iltana. Eli erillinen pumppu ja varaaja varmaan järkevin vaihtoehto, kun tilaakin on teknisessä tilassa 7m2.

Kohteen sijainti: Jyväskylä
Lämmitettävä lattia pinta-ala: 247m2
Rakennuksen ilmatilavuus: 720m3
Ulkoseinä: 227m2 0.17
Ulkoseinä maanalla: 87m2 0.17
Yläpohja: 135m2 0.08
Alapohja: 133m2 0.15
Ikkunoita: 30m2 1.0
Ulko-ovia: 22m2 1.0

Ulkoseinä: 227m2 0.17 ...tuosta on jo laskettu ikkunat ja ovet pois.
Alakerrassa 60m2 on 3.3m, 60m2 2.7m johon tulee 20cm alaslaskua, sekä 7m2 2.5m
Yläkerrassa 45m2 noin 3m (vino sisäkatto) ja 75m2 2.65m

Tervetuloa mukaan foorumille!
Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.

Tässä laskelman tulos tiivistettynä:
Uudisrakennus  ”Ouwi”   JYVÄSKYLÄ   
Lämmitettävää   268 m2   774 m3
Vuotuinen lämmitystarve:         
- Kiinteistö   23 969 kWh
- Lämmin käyttövesi   4 000 kWh
- Yhteensä   27 969 kWh
Tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho   9,1 kW
- Valitun lämmityslaitteen lämmitysteho   9,0 kW
- Valitun lämmityslaitteen teho riittää saakka   -31,2 C
▪ Maasta kerätään    ( 4,4 COP)   7,0 kW   20 984 kWh
▪ Sähkölaitokselta tulee pumpun käyttösähköä   6 980 kWh
▪ Sähkövastuksella tuotettavaksi jää   5 kWh
Tarvitaan yksi 222 aktiivimetrin syvyinen porakaivo tai          
Vaakakeruupiiri    KOSTEA  SAVI   533 m

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi. Silloin voisit itse korjata virheelliset lähtötiedot.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Ouwi]

Erittäin suuri kiitos tomppelille laskelmasta, täytyy perehtyä huomenna tuohon ajan kanssa. Äkkiseltään tuo näytti juuri sellaiselta kuin osasin odottaa, eikä niin alimitoitetulta kuin nuo muutamat.
Nyt päätä tyynyyn..

[peki]

Moi vaan kaikille!

Pitkän aikaa jo olen satunnaisesti lueskellut foorumia, mutta nytten vasta rohkenin kirjautua ja kysellä hieman apuja oman järjestelmäni mitoitukseeen. Olen hieman huono ihminen kuuntelemaan eri myyntimiesten tarinoita ja suhtaudun heidän laite/kaivo mitoituksiin aina varauksella. Muutaman tarjouksen ohi mennen kysyin, mutta ne ei kyllä ollut mielestäni kovinkaan lähellä sitä mitä oltaisiin mielestäni tarvittu. Pumppu tulisi mitoittaa täystehoiseksi ja myös invertteri malli voisi tulla kysymykseen jos joku sen hyvin perustelee.

Rakennus on ns. rinnetalo jossa on alakerrassa 127m2 ja ylhäällä 120m2, rakennusmateriaalina on 400mm valuharkko ja lattilämmitys on koko rakennuksessa. Tuolla tulisi asustamaan neljä henkeä ja lämpimän käyttöveden kulutus saattaa hetkittäin olla reilua kiitos parin suihkun ja naisväen. Lämpimän käyttöveden mitoituksessa tulisi ottaa myös huomioon se, että jos on tuttavia kylässä niin peseytyjiä saattaa olla kymmenkuntakin yhtenä iltana. Eli erillinen pumppu ja varaaja varmaan järkevin vaihtoehto, kun tilaakin on teknisessä tilassa 7m2.

Kohteen sijainti: Jyväskylä
Lämmitettävä lattia pinta-ala: 247m2
Rakennuksen ilmatilavuus: 720m3
Ulkoseinä: 227m2 0.17
Ulkoseinä maanalla: 87m2 0.17
Yläpohja: 135m2 0.08
Alapohja: 133m2 0.15
Ikkunoita: 30m2 1.0
Ulko-ovia: 22m2 1.0

Suur kiitos jo etukäteen!

Jos jotain oleellista jäi puuttumaan niin täydennetään..

Ulko-ovia 22m2? Itsellä on viisi ulko-ovea ja neliöitä näissä jotain päälle kymmenen.
Ajattelin vaan että montako ovea on?

[Ouwi]

Ulko-ovia 22m2? Itsellä on viisi ulko-ovea ja neliöitä näissä jotain päälle kymmenen.
Ajattelin vaan että montako ovea on?

Kuusi kappaletta löytyy ulko-ovia joiden koot vaihtelevat 9x21-13x23 välillä ja näiden lisäksi autollin 3x3m nosto-ovi.

[Ouwi]

Mitenkähän tässä nyt käy jos kaivoon tarvitaan aktiivisyvyyttä 222m, meillä on noin 30-35m matkaa kallioon ja tuskin tässä mäen harjalla vesikään ihan heti vastaan tulee. Täytyypäs naapurilta kysästä kuinka paljon "tyhjää" kaivoa hänelle tuli. Mikäs alkaa olemaan toimiva maksimi syvyys yhdelle kaivolle?



Laita vaan tomppeli tulemaan tuo laskelma mailiin.

[tomppeli]

Mitenkähän tässä nyt käy jos kaivoon tarvitaan aktiivisyvyyttä 222m, meillä on noin 30-35m matkaa kallioon ja tuskin tässä mäen harjalla vesikään ihan heti vastaan tulee. Täytyypäs naapurilta kysästä kuinka paljon "tyhjää" kaivoa hänelle tuli. Mikäs alkaa olemaan toimiva maksimi syvyys yhdelle kaivolle? 

Muutin laskelmassa tuon maaporauksen syvyydeksi 6 → 35 metriin, kaivon aktiivisyvyys nousi 222 → 232 metriin.
Tavallisesti kierto toimii pumppumerkistä riippuen noin 220 metriin, jos käytetään 40 millistä keräintä.
Jos valitset keräimeksi 45 - 50 millisen, ei haittaa, vaikka kaivo olisi 300 metriäkin.

.. Lähetin sen laskelman kokonaisuudessaan postiisi.

[Ouwi]

Nonni nyt tässä istunut alas ja naputellut tuota laskuria. Johan pomppaa kaivon aktiivisysvyys 277m, kun laittaa etäisyydeksi toiseen kaivoon 20m. Voi kun ois ollut hieman kauempana tuo naapurin kaivo, mutta eihän tuolle mitään mahda. Etupihalta loppuu tila viedä kaivoa kauemmaksi. 

Mites sitten tuo pumpun ja erillisen varaajan yhdistelmä? Onkos raadilla hyviä ideoita laitteiksi?

Jostain kumman syystä itse kallistuisin Niben/Jämän pumppuun F1145 10kw tai sitten tuo uusi Niben F1155 3-12kw invertteri. Mutta tuosta varaajasta ei ole mitään käsitystä, joissain Niben varaajissa ei tainnut lämmöneristys olla kovinkaan hyvä ja toinen mikä sai kovaa kritiikkiä naapurilta oli Jäspin gtv500hybrid, tuossa taisi olla tuo käyttöveden kierukka pahasti alamittainen. Mikä olisi hyvä ja missä tuo lämpöisen veden tuotto varmasti riittävä?


Edit: On kyllä mahtava tuo laskuri, tässä ikkunoiden hommaaminen ollut tapetilla ja pyöritelty eri vaihtoehtoja normi 1.0 u-arvolla olevan ja 0.8:n välillä, vuodessa saisi säästöä noilla paremmilla 27euroa sähkölaskuun.. 

[Bruno]

Nonni nyt tässä istunut alas ja naputellut tuota laskuria. Johan pomppaa kaivon aktiivisysvyys 277m, kun laittaa etäisyydeksi toiseen kaivoon 20m. Voi kun ois ollut hieman kauempana tuo naapurin kaivo, mutta eihän tuolle mitään mahda. Etupihalta loppuu tila viedä kaivoa kauemmaksi.

Reikää ei oo pakko kairata tasan pystysuoraan - jo pienellä kallistuksella saat lisää etäisyyttä naapurin kaivoon.

[jm82]

Ei taida paremmat ikkunat maksaa itseään takaisin?
Ei kannata laittaa Jäspi gtv500hybrid:iä käyttövesivaraajaksi. Mieluummin kait sellainen tavallinen, siinä ei voisi olla alamittaista kierukkaa?

Tuolla tulisi asustamaan neljä henkeä ja lämpimän käyttöveden kulutus saattaa hetkittäin olla reilua kiitos parin suihkun ja naisväen. Lämpimän käyttöveden mitoituksessa tulisi ottaa myös huomioon se, että jos on tuttavia kylässä niin peseytyjiä saattaa olla kymmenkuntakin yhtenä iltana.

Riittäisikö joku 300 litran säiliö tai sitten vielä isompi?

Kaivostakaan en osaa sanoa yhtään mitään, mutta vaikkapa 230 metriä?

[Roori]

Edit: On kyllä mahtava tuo laskuri, tässä ikkunoiden hommaaminen ollut tapetilla ja pyöritelty eri vaihtoehtoja normi 1.0 u-arvolla olevan ja 0.8:n välillä, vuodessa saisi säästöä noilla paremmilla 27euroa sähkölaskuun.. 

Ei se käyttökuluissa isolta näytä tuo ero jos asiat pysyy samana vaikka 30v niin eroksi saa ~1000€...isompi asia on että voiko jonkun ikkunan ajatella olevan sillä tapaa parempi että se pysyy ajan kuluessa alkuperäisessä kuosissa ja jotku toiset sitten menettää kuosinsa ennen aikojaan, siitä sitten alkaa sitä eroa muodostumaan ja toiseen voi tulla vaihtokin ennemmin ja se nostaa lustannusta, tosin puhutaan pitkistä ajoista ja voi olla kämppä myyty muutamaankin kertaan. 

[peki]

Ei taida paremmat ikkunat maksaa itseään takaisin?
Ei kannata laittaa Jäspi gtv500hybrid:iä käyttövesivaraajaksi. Mieluummin kait sellainen tavallinen, siinä ei voisi olla alamittaista kierukkaa?

Riittäisikö joku 300 litran säiliö tai sitten vielä isompi?

Kaivostakaan en osaa sanoa yhtään mitään, mutta vaikkapa 230 metriä?

Jyväskylässä taitaa veden hinta olla sitä luokkaa että suuremmalle varaajalle ei liene käyttöä.
Keräimeksi 50mm.

[Ouwi]

Tuo 0.8 tai 1.0 ikkunoiden hinnan ero vaihteli 1000e ja 2400e välillä valmistajasta riippuen, 90vuotta olisi noissa kalleimmissa takaisin maksuaika. Taidan ottaa läheiseltä pikkufirmalta ruudut mökkiin, kun hintakin oli varsin kilpailukykyinen.

Noin 300 litraa riittäisi varmaan ihan ok.  Mites kun tarjolla on latauskierukalla olevia varaajia ja sitten löytyy kaksoisvaippa versioita, kumpi näistä nyt olisi fiksumpi vaihtoehto? Jostain syystä nuo missä tehdään käyttövesi kierukalla ei oikein vakuuta maalikkoa.


Onkos kellään tuohon pumppu asiaan kommentoitavaa?
 

[euroshopperi]

Mulla tehdään käyttövesi kierukalla lataamalla tuo 390 L pönttö keskivälissä säiliötä lämpöön 50°C. Eli ylhäällä säiliössä on sellaiset n. 56°C ja tuo määrä riittää aina. Lämmön voisi laskea useamman asteen alemmas, mutta haluan myös kuumaa vettä keittiön kraanasta ja saa olla noin toistaiseksi. Erillisiä legionella kuumennuksia en tee ollenkaan, kun peruslämpö varaajan katolla ylittää sen 55°C.

[Ouwi]

Lueskelinkin jostain topikista tuosta sun systeemistä,  tuo kyllä vaikutti ihan mielenkiintoiselta ja omaanikin käyttöön ehkäpä sopivalta kun pumppua hieman pienentäisi.

[Roori]

... ja sitten löytyy kaksoisvaippa versioita, kumpi näistä nyt olisi fiksumpi vaihtoehto? ...

Mistä tommosen 'historia' mallin vielä saa, siihen en kyllä lankeisi...melkein kaikilla se on ollut mutta harvoilla liennee enää.
Paljolti riippuu käyttövesivaatimuksesta mikä riittää ja mikä ei, ammeita/paljon immeisiä/kokosukusaunoo tilaisuuksia jne...

[Ouwi]

Noita kaksoisvaippavaraajia tuli vastaan niben mallistossa, kun haeskelin lisätietoja eräässä tarjouksessa tarjotusta varaajasta. Muilla valmistajilla en ole moisia nähnyt.

Haeskellaan siis tuollainen latauskierukalla oleva pytty.

[Roori]

Noita kaksoisvaippavaraajia tuli vastaan niben mallistossa, kun haeskelin lisätietoja eräässä tarjouksessa tarjotusta varaajasta. Muilla valmistajilla en ole moisia nähnyt.

Haeskellaan siis tuollainen latauskierukalla oleva pytty.

Tarkoitat sitten varmaan erillispönttöjä VPA kun noissa Nibe MLP:ssä mielestäni kaikissa latauskierukalla oleva LKV säiliä.
Ottaisin harkintaan:
1: Nibe F1255 12kW mallin jos LKV tarve kohtuullinen, tähän tilavaraus vaikka 2: vaihtoehdon lisäämiselle.
2: Nibe F1255-12kW + kierukallinen puskuri tuplaamaan LKV tuotannon, jämä hybrid GTV500@~1500€.
3: Nibe F1155-12kW ja 500L LKV pönttö, jos se kulutus on oikein reipasta.

Onhan niitä muitakin merkkejä joita uskaltaa harkita...

[jm82]

Tuo 0.8 tai 1.0 ikkunoiden hinnan ero vaihteli 1000e ja 2400e välillä valmistajasta riippuen, 90vuotta olisi noissa kalleimmissa takaisin maksuaika. Taidan ottaa läheiseltä pikkufirmalta ruudut mökkiin, kun hintakin oli varsin kilpailukykyinen.

Noin 300 litraa riittäisi varmaan ihan ok.  Mites kun tarjolla on latauskierukalla olevia varaajia ja sitten löytyy kaksoisvaippa versioita, kumpi näistä nyt olisi fiksumpi vaihtoehto? Jostain syystä nuo missä tehdään käyttövesi kierukalla ei oikein vakuuta maalikkoa.

Onkos kellään tuohon pumppu asiaan kommentoitavaa?

Ei oikein osaa kommentoida. 10kW pumppu on vähän iso, mutta sitten 8kW jää taas vähän niukaksi ja pienemmän pumpun hinta on lähes sama. Tuo invertteri taitaa olla vähän kalliimpi?
Itse kai invertterin puolelle vähän kallistuisin, mutta siihen vaikuttaa myös tuo hinta.
1155 3-12 =6700
1145-10 täyttöryhmän kanssa =5450
vpb 300 L =1700 (tuossa on ainakin se latauskierukka)

[Roori]

1155 3-12 =6700
vpb 300 L =1700 (tuossa on ainakin se latauskierukka)

Itse pidän tuota huonompana vaihtoehtona kuin Nibe F1255-12kW+Jämä Hybrid500 ja siksi jätin listastani pois kokonaan
Hinnat maalämpötukun hinnoilla, hintaero mitätön:
 -F1255=7200€+1500€=8700€
 -F1155=6700€+1700€=8400€

Hybrid yhdistelmä antanee enemmän käyttövettä ja antaa muutenkin hienosti sanottuna 'skaalautuvuutta' moneen suuntaan...

[Ouwi]

Mites tuo f1255 ja hybrid500 tulisi siis oikein kytkeä että siitä saisi toimivan systeemin? Kun pumpussa on oma varaaja ja tuossa hybridissä kierukat lämpösen veden tekoon. Tälläinen aloittelija ei tajua. Lämpimän veden kierto pitäisi saada kanssa toteutettua jotenkin järkevästi. 

Naapurilla oli tuo hybrid500 ja f1145, mutta ongelmaksi tuli lämpimän veden puute kun kaksi suihkua oli samaan aikaan auki. Kaukoralta olivat sanoneet että käyttövesikierukat eivät ehdi tuossa lämmittää kahden suihkun tarvitsemaa vesimäärää kun läpivirtaus on liian suuri.

Invertteri voisi olla se mitä haetaan, normi Nibet toimineet tuttavilla luotettavasti, joten voisi olla myös tuossa invertterissä luotettava.. Kyllä viesmanneja on kahteltu ja ctc:n invertterikin voisi tulla kysymykseen, tosin hieman kallishan tuo..

[Roori]

Mites tuo f1255 ja hybrid500 tulisi siis oikein kytkeä että siitä saisi toimivan systeemin? Kun pumpussa on oma varaaja ja tuossa hybridissä kierukat lämpösen veden tekoon. Tälläinen aloittelija ei tajua. Lämpimän veden kierto pitäisi saada kanssa toteutettua jotenkin järkevästi. 

Naapurilla oli tuo hybrid500 ja f1145, mutta ongelmaksi tuli lämpimän veden puute kun kaksi suihkua oli samaan aikaan auki. Kaukoralta olivat sanoneet että käyttövesikierukat eivät ehdi tuossa lämmittää kahden suihkun tarvitsemaa vesimäärää kun läpivirtaus on liian suuri.

Jäsenellä k113635 on moinen systeemi, hän on tuunnaillut sitä täällä jossain ketjussa...koita löytää jostain, en nyt heti muista mikä ketju se oli.
Siinä pitää kytkeä kylmä vesi menemään ensin niiden hybrid kierukoiden läpi ja sitten siihen F1255:een loppukuumennukseen, eli lattialämmitysvedellä esilämmitetään kuumavesi jonnekin 20-30C haarukkaan (kaivovesi ~10C), eli saatetaan se jo 'puolilämpimäksi' ennen F1255:sta.

Hybridin kierukat on LK35 kokoa ja hyvinkin ymmärrän piiputtamisen jos pelkästään niillä koitetaan saada kuumaa ja varaajaa ei pidetä kuumana, varaajan lämpötila vaikuttaa kovasti kierukoitten antokykyyn...mitähän se naapuri pitää siinä lämpötiloina?

[jm82]

Mutta tuleekohan se sama "ongelma" sitten esilämmityksessäkin. Eli kahden suihkun aikaan ei saa kierukoiden kautta enää samaa lämpöä otettua?

Ja kesän aikana ei ole puskurissa juuri ollenkaan lämpöä josta saisi esilämmitystä.

Täällä oli puskurivaraaja jäähtynyt 13C lämpöön, eli samaan lämpöön kuin kellari. Kumma kyllä nibe lähti sitä ihan normaalisti lämmittämään kompuralla Piti laittaa välillä lämpöjä päälle kun tuli kylmää. Samoin taisi reissun jälkeen jäähtyä käyttövesivaraajakin 13C lämpöön, mutta sitäkin se lämmitti normaalisi. 20C kai olisi se oikea minimi. Oli varalta pumpusta sähköt pois.

[Roori]

Mutta tuleekohan se sama "ongelma" sitten esilämmityksessäkin. Eli kahden suihkun aikaan ei saa kierukoiden kautta enää samaa lämpöä otettua?

Ja kesän aikana ei ole puskurissa juuri ollenkaan lämpöä josta saisi esilämmitystä.

Täällä oli puskurivaraaja jäähtynyt 13C lämpöön, eli samaan lämpöön kuin kellari. Kumma kyllä nibe lähti sitä ihan normaalisti lämmittämään kompuralla Piti laittaa välillä lämpöjä päälle kun tuli kylmää. Samoin taisi reissun jälkeen jäähtyä käyttövesivaraajakin 13C lämpöön, mutta sitäkin se lämmitti normaalisi. 20C kai olisi se oikea minimi. Oli varalta pumpusta sähköt pois.

Ei tule, ellei välttämättä halua elää niin että kivilattiat on kylmiä ja pesutilat kuivaa hitaasti...
Jos elelee niin, kuin suurin osa, että mukavuus/kuivaus lämmittää lattioita niin pöntössä on aina jotain lämpöä ja Invertteri tekee lisää tarpeen mukaan. Melkeis sama lämpö siellä on kesät talvet lattialämmitystalossa ja tarvittaessa siellä voi olla vaikka 50C esilämmitys jos tarve vaatii.

[Ouwi]

Lueskelin tuon stoorin käyttöveden esilämmityksestä ja alkoi kyllä hieman tuokin vaihtoehto kiinnostamaan, tässä vaiheessa olisi tuollainen vielä suht helppoa oikeilla laitevalinnoilla tehdäkin.

Harmi kun oli naapuri jo myynyt sen toimimattoman hybridi500 pönttönsä. 

[jm82]

Lueskelin tuon stoorin käyttöveden esilämmityksestä ja alkoi kyllä hieman tuokin vaihtoehto kiinnostamaan, tässä vaiheessa olisi tuollainen vielä suht helppoa oikeilla laitevalinnoilla tehdäkin.

Harmi kun oli naapuri jo myynyt sen toimimattoman hybridi500 pönttönsä. 

Halvin vaihtoehto olisi tuo Roorin ehdottama integroitu malli. 500€ vain lisää siihen malliin missä ei ole käyttövesivaraajaa ollenkaan.

Integroidusta 180L säiliöstä kai riittää kuumaa vettä 250 litraa? Ehkä vielä vähän enemmän jos nostaa luksus toiminnolla lämpötilapyyntiä isommaksi. 65 C taitaa olla maksimi lämpö jonka säiliöön saa. Luxus olisi vain erikoistapauksia varten jos tulee vieraita käymään.

Eli sitä meinasin että tuollaisen hybrid500:sen voisi lisätä vielä jälkikäteenkin ja ottaa siitä sitten esilämmitys. Mutta toki sellaisen kannattaa laittaa heti suoraan jos tietää että käyttövesi ei tule riittämään.

12kW pumppu ehtii ihan vähän lämmittää vettä lennostakin, jos tulee suihkussa taukoja.

Täällä on käyttövesipönttö wanha 160/45 L kaksoisvaippavaraaja. Sekin kyllä aika hyvin lämpeää 10 kW teholla. Mutta kierukka mallin käyttövesivaraajassa lämpö siirtyy paremmin kierukasta siihen tarpeelliseen käyttöveteen.  Kaksoisvaipassa kun kuumentaa 54C asti, niin ylhäällä pöntössä on kyllä kuumaa, mutta alempana pöntössä ei olekaan niin kuumaa koska lämpö ei täydellisesti siirry ulkovaipasta sisävaippaan. Toki jos useamman lämmityspätkän tekee, niin alkaa alaosakin olla kuumaa.

Ei tule, ellei välttämättä halua elää niin että kivilattiat on kylmiä ja pesutilat kuivaa hitaasti...
Jos elelee niin, kuin suurin osa, että mukavuus/kuivaus lämmittää lattioita niin pöntössä on aina jotain lämpöä ja Invertteri tekee lisää tarpeen mukaan.

Täällä on niin pieni määrä laattaa (lattialämmityksellä), jotain 4 neliötä vessassa/pesuhuoneessa, niin oon pitänyt lämmöt pois. Kylmähän tuo osa on koska on varjon puolella. Mutta ovea tai ikkunaa pitää vähän auki, niin pihalta tulee lämmintä ilmaa Aika tehokkaasti kuivaa tehokkaalla huippuimurilla tuo pikku tila vaikka ei ole lämpöä. -99 tehty pikku laajennus taloon, eli ehkä siellä joku vedeneristys on jo.

[Roori]

.... ja ctc:n invertterikin voisi tulla kysymykseen, tosin hieman kallishan tuo..

Itse asiassa ctc lienee halvempi todellisuudessa kuin Nibe kun katsoo Ruotsin hintoja...meinaan vaan että nämä meidän hinnat täällä on mitä sattuu mitä netissä on...
Ruotsin nettikaupat on varmaan hyvinkin lähellä niitä hintoja millä niitä saa...esmes täällä kun vertaa Nibeä ja CTC:tä:
http://www.rorprodukter.se/varmepumpar/nibe_varmepumpar_vatska_vatten/nibe_f_1255/markvarmepump_bergvarme_nibe_f1255-3-12_kw--6247744
http://www.rorprodukter.se/varmepumpar/ctc_varmepumpar_vatska_vatten/varmepump_ctc_gsi-12--6247750

Sitten pitää tietty kattoo mitä niiden mukana ei tule, meinaan semmosia oleellisia komponentteja ja verrata sitten viivan alustaa.

Tuolla voi vertailla lisää hintoja:
http://www.prisjakt.nu/#rparams=ss=ctc%20gsi%2012

[Ouwi]

Taas jatketaan..

Jälleen on tullut kyseltyä myös eri valmistajien tuotteita ja ihmetyttää nuo kauppiaat, kun 9/10 haluaisi myydä osatehomitoituksen mukaan noita laitteita. No se siitä, ei mulle tuollaisia saa myytyä vaikka nuuka olenkin.

Juolahti tuossa eilen mieleen, että eräs putkari käski kysyä pumppu suositusta suoraan Nibeltä. No minähän kysyin ja sain erittäin asiallisen vastauksen jossa oli laskettu energialaskelmat kahta eri pumppua käyttäen, minulle kun oli hieman kysymysmerki tuo invertterin mahdollinen rahallinen hyöty. Sopivaksi pumpun tehoksi täystehomitoituksella oli laskettu 10kw ja kaivoksi suositus 200 aktiivimetriä. Talon koko lämmityksen tarpeeksi oli laskettu tismalleen sama kuin tomppelin tekemässä laskelmassa. 

Laskelmien tekijä itse suositteli 1245-10 pumppua ja vertailun vuoksi oli tehnyt laskelman myös 1255-12 invertterille. Säästöä sähkönkulutukseen saisi invertterillä 200kwh vuodessa, eli hyvin pieneksi jäisi hyöty. Hieman itseäni huvitti, kun kaveri tuumasi että ei näköjään invertteri kannata tässäkään kohteessa.

No mihinkäs lopputulokseen tultaisiin? Kuinka käy jos/kun tuohon lisää rinnalle sen jäspin hybrid500, kun tuskin ilmankaan pärjätään käyttöveden suhteen ja ei kai tuosta lattiapiirin puskuristakaan pahemmin haittaa olisi? Kesälläkin joutuu vähintään noita kellarissa olevia märkätiloja kuitenkin lämmittämään.

Sopisiko invertteri paremmin tälläiseen yhdistelmä käyttöön? Onko noissa jotain softa juttuja joita pitäisi ottaa huomioon?

[jm82]

Juolahti tuossa eilen mieleen, että eräs Niben tuotteita myyvä putkari käski kysyä pumppu suositusta suoraan Nibeltä. No minähän kysyin ja sain erittäin asiallisen vastauksen jossa oli laskettu energialaskelmat kahta eri pumppua käyttäen, minulle kun oli hieman kysymysmerki tuo invertterin mahdollinen rahallinen hyöty. Sopivaksi pumpun tehoksi täystehomitoituksella oli laskettu 10kw ja kaivoksi suositus 200 aktiivimetriä. Talon koko lämmityksen tarpeeksi oli laskettu tismalleen sama kuin tomppelin tekemässä laskelmassa. 

Laskelmien tekijä itse suositteli 1245-10 pumppua ja vertailun vuoksi oli tehnyt laskelman myös 1255-12 invertterille. Säästöä sähkönkulutukseen saisi invertterillä 200kwh vuodessa, eli hyvin pieneksi jäisi hyöty. Hieman itseäni huvitti, kun kaveri tuumasi että ei näköjään invertteri kannata tässäkään kohteessa.

No mihinkäs lopputulokseen tultaisiin? Kuinka käy jos/kun tuohon lisää rinnalle sen jäspin hybrid500, kun tuskin ilmankaan pärjätään käyttöveden suhteen ja ei kai tuosta lattiapiirin puskuristakaan pahemmin haittaa olisi? Kesälläkin joutuu vähintään noita kellarissa olevia märkätiloja kuitenkin lämmittämään.

Sopisiko invertteri paremmin tälläiseen yhdistelmä käyttöön? Onko noissa jotain softa juttuja joita pitäisi ottaa huomioon?

Eli eipä siitä invertteristä kummoista hyötyä saisi aikaan. Vaihotehtona voisi olla myös normi pumppu ja vähän isommalla käyttövesivaraajalla? Joku puskurivaraaja olisi varmaan hyvä olla kun 10kw pumppu on aika iso ja kesällä lämmittäisi vain kellarin märkätiloja tai kellaria.

Puskuria voisi olla summissa arvattuna vaikka 300 litraa? Täällä on hyvin toiminut 201 aktiivimetriä ja 10kW pumppu, mutta patterilämmitys ja naapurikaivoja ei ole oikein missään. Lisäksi talo on pieni. 10kW pumppuun saisi olla aika iso virtaus ja jos koko alakertaa lämmittää niin virtaus voisi juuri ja juuri riittää? Muuten tarvitsee vielä ulkoisen kiertovesipumpun. Täällä ei ulkoista pumppua ole käytössä, mutta tarpeen mukaan saa shuntilla käännettyä hullunkiertoa päälle. Eli vanha shuntti vielä kiinni ja on kyllä ulkoinen pumppukin jos tarvitsisi käyttää.

1145-10 täyttöryhmän kanssa =5450
vpb 300 L =1700 (tuossa on ainakin se latauskierukka)

Tai sitten se 1245 ja vaikka hybridisäiliö vielä siihen. 500L hybridillä ainakin saisi hyvinkin pienen lattia-alan lämpenemään ja samalla vähän esilämmitystä käyttöveteen.
100 450 4.5e/L
200 600 3e/L
300 750 2.5e/L
500 1000 2e/L
500 hybrid 1500 3e/L

[Ouwi]

Tuo kesäkauden lämmittäminen tässä vielä hieman ihmetyttääkin, pakollisia lämmitettäviä tiloja tuolla alakerrassa kun ei ole kuin nuo märkätilat, wc, khh ja niihin johtava käytävän pätkä, yhteensä 25m2. Eteiskäytävään lämpöä tulee portaikosta ja pieni oleskelutila varmaankin kaipaa lähinnä jäähdytystä, kun iso ikkuna on etelään päin. Autotalli ja tekninen tila varmaan menisi ihan kylmiltään.. 

Niin eihän tuo f1245-10 ja jäspin 500hybridi kai mahdoton yhdistelmä olisi, edes hinnaltaan. Näinhän taitaisi saada jo riittävän puskurin kesäiseen märkätilojen lämmitykseen ja jäisi ison pumpun pätkäkäynti vähemmälle.

Toisena vaihtoehtona voitaisiin kai edelleen pitää 1255-12 ja 500hybridi. Tässä yhtälössä kiinostaisi se, että onko tässä invertterissä jollain tapaa fiksumpi softa kuin kiinteätehoisessa? Siis kun se naitetaan yhteen tuon hybridi500 kanssa?

Saisiko tällä jonkun edun aikaan? Osaisiko invertteri esimerkiksi tehdä käyttövettä paremmalla hyötysuhteella kuin kiinteätehoinen? Varsinkin kun otetaan huomioon että se olisi jo esilämmitettyä?

[Ouwi]

Muutamia tarjouksia kyselin muiltakin valmistajilta..
Hyviä ja huonoja puolia kuunnellaan.

Oilon Junior GT 12 + Oilon GEO650

Thermia Diplomat Duo Optimum 10 + 300 litran kv varaaja

Stiebel WPF 07 + SBB401 WP SOL (Tämä ei ole vaihtoehto, mutta WPF 10 + SBBE 401 WP SOL voisi olla?)

Lämpöässän VMI 9/11

[tomppeli]

Kovin on pumpun teholuokassa hajontaa: 7 - 12 kW!
7 kW lämmitysteho riittänee noin -20C pakkasille. Keski-Suomessa voi joskus olla -30C.
VMI -pumpulla kosteiden tilojen lattialämmitys hoituu vaivattomasti.

[Ouwi]

Tuo pumppujen reilusti eroava mitoitus itseänikin huvitti, kun jokaisella on ollut käytössä samat lähtötiedot mitä tuonne eka viestiin laitoinkin.

[Ouwi]

Ei tästä mitään tuu, en osaa päättää että mitä hommaan. Jos mietitään käyttöveden esilämmitystä niin Jäspin GTV 500 hybrid olisi pienikokoinen, mikä on plussaa, mutta kierukat LK35. Oilon geo650 vaatii enemmän tilaa, mutta siinä olisi isommat LK45 kierukat ja energiaa hieman enemmän säilössä esilämmitykseen.

[peki]

Mistä tommosen 'historia' mallin vielä saa, siihen en kyllä lankeisi...melkein kaikilla se on ollut mutta harvoilla liennee enää.
Paljolti riippuu käyttövesivaatimuksesta mikä riittää ja mikä ei, ammeita/paljon immeisiä/kokosukusaunoo tilaisuuksia jne...

Monellako foorumin jäsenellä joilla on tälläinen manttelivaraaja on valittanut käyttöveden loppumista?
Listaa tähän.
Oma pumppu tekee 12min jaksoissa käyttöveden tarpeen mukaan. Kierukkavehkeet käy noin tunnin yhtäsoittoo
Tehdäkseen saman asian, tosin harvemmin. Milloin tälläinen shitnpuhuminen loppuu?
Voisiko joku esittää jonkinlaisen laskelman tuon käyttöveden esilämmityksen hyödystä?
Öma arvio on noin100kwh vuositasolla.

[Roori]

Monellako foorumin jäsenellä joilla on tälläinen manttelivaraaja on valittanut käyttöveden loppumista?
Listaa tähän.
Oma pumppu tekee 12min jaksoissa käyttöveden tarpeen mukaan. Kierukkavehkeet käy noin tunnin yhtäsoittoo
Tehdäkseen saman asian, tosin harvemmin. Milloin tälläinen shitnpuhuminen loppuu?
Voisiko joku esittää jonkinlaisen laskelman tuon käyttöveden esilämmityksen hyödystä?
Öma arvio on noin100kwh vuositasolla.

Onko herneet jo kypsyneet...
Sehän on hyvä jos pumput käy pitkään, joskin tuohon sun 1h putkeen käyttövettä ei usko kukaan...lämpötilan nousu olis tuolla lukua ~40C siellä 180L varaajassa.
Lyhyttä ja usein on siis sinun toiveesi maalämpöpumpulta...
Foorumista löytyy kyllä laskelmia/arvioita varaajan hyödyistä ja ei tässä ketjussa ole tietääkseni ollut kysysmys mistään kWh:n säästelystä vaan se tulee siinä sivussa 'kaupanpäällistä'. 

[peki]

Onko herneet jo kypsyneet...
Sehän on hyvä jos pumput käy pitkään, joskin tuohon sun 1h putkeen käyttövettä ei usko kukaan...lämpötilan nousu olis tuolla lukua ~40C siellä 180L varaajassa.
Lyhyttä ja usein on siis sinun toiveesi maalämpöpumpulta...
Foorumista löytyy kyllä laskelmia/arvioita varaajan hyödyistä ja ei tässä ketjussa ole tietääkseni ollut kysysmys mistään kWh:n säästelystä vaan se tulee siinä sivussa 'kaupanpäällistä'. 

Herne meni nenään ihan syystä.
Tässä on asusteltu 12 vuotta tuo mantteli kaverina ja käyttövesi on muistaakseni riittänyt.
Itse en ainakaan hylkäisi pumppua pelkästään sen takia että kun siinä on mantteli
http://www.husdata.se/userlist.asp
Linkistä näkee miten nämä ns. manttelivaraajalliset on niin huonoja
Pumppu tekee yleensä lämmitysajon päätteeksi tuon 12minsan käynnin, eli ei pätkää tästä syystä tule
juurikaan.
Muistaakseni ainakin Xargolla ja juipilla pumppu käy noin tunnin kv-ajoa.