Stiebel Eltron WPC 04-13 cool -ajatuksia?

[aporopos]

Otsikossa mainittu vekotin kiinnostaisi. Lupailevat paljon ja kompuran takuukin on 7 vuotta.

En ymmärrä MLP:n tekniikasta niin paljoa, niin olisi mielenkiintoista kuulla jos jollain on kokemuksia merkistä tai huomaa tästä mallista jotain erityisen silmiinpistävää.

Tässä linkki:

http://www.stiebel-eltron.fi/uusiutuvat-energiat/tuotteet/lampopumppu/maalampopumppu/wpc-04-13-wpc-04-13-cool/

[euroshopperi]

Minkä tehoinen kone on sulle taloon laskettu? Tuossa on 5 eri tehoista laitosta. Ei siis kyse 4-13 invertteristä. Inverttereitä pitää katsoa muilta merkeiltä.

[fraatti]

cool-mallissa talon jäähdytys on toteutettu jäähdyttämällä lattioita kaivosta nousevalla liuoksella. Myös muilla, varsinkin saksalaisilla pumppumerkeillä on samanlaisia toteutuksia. Foorumilla ei taida olla noista paljoa kirjotuksia.

Taitaa olla mielipide kysymys ettö millaisena sitä pitää. Erään tuollaisen olen nähnyt asennattuna sukulaisilla mutta silloin tuo oli vielä niin tuore järjestelmä että heillä ei ollut kokemuksia järjestelmän jäähdytys käytöstä.

Tiedän että keskustelua on herättänyt ainakin:
-lattioiden kylmyys kesällä?
-lattian kosteuskäyttäytymisen muutos (kondenssi)?

Ehkä yleisemmät tavat hoitaa jäähdytys maalämpötalossa on:
-Seinä- tai kattokonvektori (jonkun mielestä rumia, vaatii viemäröinnin)
-Tuloilman jäähdytyspatteri (hiukan vaatimattomampi jäähdytys teho, levittäytyy iv-kanavia pitkin, vaatii kondenssieristyksen tuloilmakanaviin, viemäröinti usein helpompi toteuttaa)
Kumpikaan tavoista ei kuluta energiaa juurikaan kiertovesipumppua &/ puhallinta enempää.

[fraatti]

Täältä voit lukea aiheesta lisää.

Insinöörityössä tarkastellaan Suomessa vielä verrattain tuntemattoman lattiaviilennystekniikan ominaisuuksia ja toimintaa sekä samalla esitellään Itula Oy:n markkinoimia pientalojen lattiaviilennysjärjestelmiä.
Lattiaviilennysjärjestelmällä hyödynnetään olemassa olevaa vesikiertoisen lattialämmityksen putkiverkostoa viilennyskäytössä lämmityskauden ulkopuolella. Viilennysjärjestelmä toteutetaan Suomessa käytännössä aina lisäominaisuudeksi lattialämmitysjärjestelmään, joten järjestelmät suunnitellaan aina ensisijaisesti lämmityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Tämä yhdessä muiden rajoittavien tekijöiden ohella johtaa usein siihen, että viilennyskäytön
jäähdytysteho jää melko rajalliseksi, eikä lattiaviilennys yleensä riitä ensisijaiseksi jäähdytysjärjestelmäksi tiloihin, joissa lämpökuormat ovat suuria.
Suurimmat lattiaviilennyksen jäähdytystehoa alentavat tekijät ovat viihtyvyys ja kosteuden tiivistymisen vaara lattiapinnoille. Näin ollen lattiaviilennystä ei voida käyttää huonetilan jäähdytyksessä niin tehokkaasti kuin järjestelmällä olisi teknisesti mahdollista. Tähän ei myöskään lattiaviilennyksellä yleensä pyritä, vaan järjestelmä on asumismukavuutta ja sisäilmaston tasoa mahdollisuuksien mukaan parantava lisäominaisuus. Tästä johtuen yleensä käytetäänkin termiä ”viilennys” sen sijaan, että puhuttaisiin lattiajäähdytyksestä.
Rajoitteistaan huolimatta lattiaviilennys on monien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta nostanut vähitellen suosiotaan erityisesti asuntorakentamisen sektorilla. Järjestelmä on hankinta- ja käyttökustannuksiltaan pieni erityisesti maalämpöpumpuilla varustettuihin pientaloihin ja lisäksi lattiaviilennyksellä on paljon samoja hyviä viihtyvyyteen vaikuttavia ominaisuuksia kuin lattialämmityksellä. Lattiaviilennys on vedoton, äänetön ja näkymätön järjestelmä ja lisäksi säteilyyn perustuvana järjestelmänä se takaa tasaiset lämpöolot koko viilennettävässä huonetilassa.
Työssä tutkittiin pientaloon asennettavan lattiaviilennysjärjestelmän tehokkuutta sekä käyttöja hankintakustannuksia ja lisäksi tarkasteltiin jonkin verran viilennysjärjestelmän teoreettista suorituskykyä optimiolosuhteissa. Tarkasteluissa todettiin, että pientaloissa voidaan verrattain edullisilla kustannuksilla saavuttaa n. 25–35 W/m2:n jäähdytysteho, mikä laajan jäähdyttävän lattiapinta-alan ansiosta lisää asumismukavuutta jo huomattavasti.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2943/SSa_lopputyo.pdf?sequence=1

[aporopos]

Minkä tehoinen kone on sulle taloon laskettu? Tuossa on 5 eri tehoista laitosta. Ei siis kyse 4-13 invertteristä. Inverttereitä pitää katsoa muilta merkeiltä.

Kyseessä on 142 m2 matalaenergiatalo, joten lämpöenergiantarve on 8520 kWh / a.

Tuon enempää en ole päätäni vielä tässä vaiheessa asialla vaivannut. Ajauduin ko. laitetta tutkimaan lähinnä tuon matalaenergiatalon soveltuvuuden takia ja mahdollisuuden asentaa keruuputkisto edullisesti rakennusvaiheessa.

Pitänee soitella jämylle ja kysellä lisää. Invertterikysymystä en ymmärrä, eikö tämä olekaan ns. kokonainen paketti?

[aporopos]

Täältä voit lukea aiheesta lisää.

No hittå! Pitääpä taas tutustua itselle täysin puskista tulleeseen asiaan / ongelmaan.

 

[fraatti]

Invertterikysymystä en ymmärrä, eikö tämä olekaan ns. kokonainen paketti?

Invetteri koneita ei ole ainakaan myynnissa asti vielä jokaisella valmistajalla vaan koneet ovat on-off. Tällöin ne käyvät aina 100% teholla kun kone käy ja huilivat sitten muun ajan. Oikein mitoitettu invertteri käy pääsääntöisesti suuren osan vuodesta ja säätää tehoa automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.

Ketjun otsikko on 4-13 josta voi äkkiä vetää johtopäätöksen että tuolla tarkoitettaisiin invertteri konetta jonka teho on säätyvä 4-13kW välillä. Nimellä kuitenkin tarkoitetaan pumppujen mallisarjaa jossa on on-off pumppuja teholuokassa 4-13kW......

[Kimmo_L]

En tiedä, tarkoittiko ketjun aloittaja nimenomaan cool-mallia ja kiinnostunut viilennyksestä, vai WPC-koneesta noin yleisesti.

Itse WPC-maalämpöpumpulla on varmasti paljon käyttäjiä tälläkin foorumilla. Itsekin olen yksi näistä. Laadukas saksalainen konehan tämä on. Tekniikka sinänsä vaihtoventtiilipumpuissa on niin samankaltaista monien merkkien kesken ja keskeiset komponentitkin tulevat samoilta valmistajilta, joten erot ovat aika pieniä.

Aika vähän täällä kukaan mistään isommista ongelmista on kertonut, joten kokemukset lienevät pääsääntöisesti hyviä. Sama toki pätee myös moneen muuhun pumppumerkkiin.

Cool-mallin lisäominaisuutena olevasta viilennyksestä en osaa sen enempää sanoa. Hieman varovainen olisin lattian kautta tulevasta viilennyksestä kosteuteen liittyvistä syistä. Toki nämä järjestelmät osaavat itse valvoa kastepistettä ja säätää toimintansa sopivan tehoiseksi. Jos lisäkustannus ei ole hirveän iso, niin saattahan se ihan käypä systeemi olla. Ainakin se on hiljainen puhallinkonvektoreihin verrattuna.

Invertteriin liittyen, WPC on tietysti kokonainen valmis paketti. Siitä vain pitää valita talon lämmitystarpeen mukaan sopivan tehoinen malli viidestä eri tehovaihtoehdosta. Erikseen on sitten invertteripumput, jotka säätävät kompressorin tehoa itse, mutta en ole toistaiseksi vakuuttunut, onko siitä lisäkustannusta vastaavaa hyötyä.

[jm82]

Useammalta foorumilaiselta taitaa löytyä tuollainen Stebel Eltron.
WPC 05 malli voisi olla sopivan kokoinen. Siinä taitaa olla 6kW kompressori. Saako pihaan kaivettua maapiiriä, olisi halvempi tehdä kuin kaivo?

Viilennys ehkä sellaisella konvektorilla tai ilpilläkin onnistuu. Täällä ei ole tuollaista konvektoriakaan, joskus harvoin on kuuma, eli ei olla nähty vielä tarpeelliseksi. Jos isot ikkunat on pohjoiseen/koilliseen, niin kuumuutta ei ehkä silloin niin paljoa tule sisälle.

Keruuputkisto kannattaa tosiaan kaivaa heti rakennusvaiheessa jos vaan on tilaa.

Tuo saattaisi olla teholtaan vastaava kuin Stiebe WPC 05. Muitakin merkkejä löytyy, mutta tuolle löytyy myös hinta vertailun vuoksi.
http://www.maalampotukku.fi/product/5/nibe-f1245-6kw-maalampopumppu

WPC 04 mallikin melkein riittäisi jos talon energiankulutus on oikein pieni.

Nimellislämpöteho keskivertoilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin 5 kW

WPC 04 mallin tietoja siitä energiapaperista:

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus keskivertoilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin 2002 kWh/a
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus keskivertoilmastoissa                                                1458 kWh/a
Sisätilojen lämmityksen energiatehokkuus keskivertoilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin 189 %
Käyttöveden lämmityksen energiatehokkuus keskivertoilmastoissa                                                116 %
Nimellislämpöteho kylmissä ilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin                                      6 kW
Tj = -7 °C osakuormitusalueen lämpökerroin keskiarvoisissa ilmasto-olosuhteissa (COPd)                 4,55

[aporopos]

Keskustelin jämyn kanssa. Kastepisteongelmat ovat hoidettu automatiikan turvin, joten ei pitäisi olla ongelmaa. (kuten joku tuossa jo mainitsi)
Toinen asia on tietenkin anturitekniikan luotettavuus ym. Haluavat kuulemma tehdä mielellään itse lattialämmitysputkitukset, koska tavalliset termostaatit eivät jäähdytystä ja antureita ymmärrä.

Pahoittelut jos aloitus oli epäselvä, mutta kun tässä on pumppuja katseltu muutamia päiviä niin alkaa sarjanumerot ja mallit vilisemään ohi silmien eikä enää jaksa syventyä kaikkien valmistajien eri tapoihin ilmoittaa tietoja.

Loppujen lopuksi hinta oli erittäin kilpailukykyinen. Jäähdytystoiminto oli lisänä 1500€, mutta silti kokonaispaketin hinta asennettuna on oikeastaan sama kuin minkä tahansa MLP:n. Pittää pohdiskella...

[euroshopperi]

Asumismukavuuden kannalta ei juuri mikään ole vastenmielisempää, kuin kylmät lattiat. Saahan ne olla vaikka normaali viileät, mutta esim laattalattia kylmänä on epämiellyttävä kokemus kotiasujalle, joka jättää kengät eteiseen yleensä. Suunnittelijalle lattiakylmä on bueno, mutta käytäntö on toista. Ja lattiakylmää saa kyllä ilmatteeksi, jos on varaaja, jossa on esilämmityskierukka käyttövedelle. Topicin aloittaja taitaa nyt joutua ottamaan sellaisen kunnon perehdytys hypyn plaraamalla ahkerasti tätä todella mainiota foorumia.

[aporopos]

Asumismukavuuden kannalta ei juuri mikään ole vastenmielisempää, kuin kylmät lattiat. Saahan ne olla vaikka normaali viileät, mutta esim laattalattia kylmänä on epämiellyttävä kokemus kotiasujalle, joka jättää kengät eteiseen yleensä. Suunnittelijalle lattiakylmä on bueno, mutta käytäntö on toista. Ja lattiakylmää saa kyllä ilmatteeksi, jos on varaaja, jossa on esilämmityskierukka käyttövedelle. Topicin aloittaja taitaa nyt joutua ottamaan sellaisen kunnon perehdytys hypyn plaraamalla ahkerasti tätä todella mainiota foorumia.

Ok, ei sovellu siis sinulle ja sinun laattalattialle. Muodostanko mielipiteeni lattiaviilennykseen sinun mieltymyksesi mukaan?
Mikäli foorumilta löytyy paljon asiaa lattiaviilennyksestä niin voin toki lukea, mutta vaikka pläräisin tätä foorumia vuoden päivät niin en ikinä tulisi oppimaan kaikkien laitteiden ja tekniikoiden ominaispiirteitä (mikäli tähän viittasit). Harva meistä edes haluaa ikinä mennä niin syvälle tekniikkaan kuin monet alaan vihkiytyneet - sanottaisiinko jo harrastajat. Minulle se on vain peltiloota teknisessä tilassa ja siinä on tietyt ominaisuudet ja tietty hyötysuhde.

Viilennystoiminto ei ole millään tavalla ehdoton toiminto, mutta mikäli hinta on lähes sama niin mikä jottei. Suomessahan kyseessä on noin 2-4 viikkoa vuodessa milloin sitä tarvitsee. Voinhan sen jättää toki poiskin ja keksiä tuolle 1500 eurolle jotain parempaa käyttöä. Kenties vaikka ILP kotitalousvähennyksellä parin vuoden jälkeen? Toisaalta se ILP viilentää myös lattioita tehokkaasti, koska kylmä ilma valuu lattialle vai onko lattiaviilennys toimintona poikkeuksellisen kylmä jalkaa vasten?

En tiedä. Pitää lukea lisää. Ei kaikkiin postauksiin tarvitse toisaalta vastatakaan foorumilla mikäli kokee kysymykset turhauttaviksi. No offence.

[jm82]

Itse harkitsisin betonilattiaa ylä ja alakertaan. Laattaa tai sitten sellainen "maalattu" erikoispinnoite. Eli maalämpöpumpun lämpö johtuisi betonista tehokkaasti huoneisiin.
Kesälläkin lattia saisi olla lämmin ja ilma kylmä. Eli tuo lattiaviilennys vähän sotii sellaista ajatusta vastaan.

1500e voisi saada jonkunlaisen ilpinkin. Ei olisi sitten niin kylmät lattiat. Ilpin ulkoyksikön sijoitusongelma vaan voi tulla. Joo ja kotitalousvähennykset kannattaa hyödyntää. Ei kai kahta vuotta tarvitse odottaa, riittää että on muuttanut taloon, niin voisi alkaa kerryttämään vähennystä? En vaan ole varma miten se meneekään.

Tai voi lattiamateriaali tietysti olla mika vaan. Mutta kylmä betonilattia on aika ikävä. Täällä -70 luvun betonilattia ja muovimatto siinä päällä (kaksoisbetonilaatta). Sehän on oikein kylmä. Se ohut "harso" ja laminaatti kyllä vähän eristää sitä betonilattian kylmyyttä. Patterilämmitys siis täällä.

Googlella äkkiseltään joku linkki.
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2012/02/04/verosuunnittelu-omakotitalon-rakentamisessa/

Omakotitalon rakentamisvaiheessa kotitalousvähennystä ei voi vielä käyttää, mutta asumisaikana jo voi. Tämä tarkoittaa sitä, että omakotitalo kannattaa jättää niin paljon ”kesken”, kuin suinkin mahdollista. Esim. ilmalämpöpumput, aurinkolämpökeräimet yms. on hyvin helppoa asentaa paikoilleen vielä jälkikäteenkin, ja rakentamisvaiheessa niille voidaan jo katsoa ja rakentaa paikat valmiiksi. Jos vuonna 2012 teettää töitä 9340 euron edestä, niin kotitalousvähennys tästä summasta on lain suoma maksimi 4000 euroa, jonka jälkeen työn hinnaksi jää 5340 euroa. Olettaen että kyseessä on pariskunta, joista molempien on mahdollisuus saada kotitalousvähennystä 2000 euroa. Kun tämä summa täyttyy, hommat pitää laittaa seis, ja jatkaa lisäasennustöitä taas seuraavana vuonna. Mikäli verottaja tulkitsee, että uuteen taloon jälkiasennetut ilmalämpöpumput, aurinkokeräimet, terassin lasitukset yms. ovat veronkiertoa, eikä hyväksykään kotitalousvähennystä, niin silloin näiden samojen asioiden jälkiasennukset pitää kieltää kaikilta muiltakin (eli kotitalousvähennystä ei saisi silloin vanhassakaan talossa). Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on melko helppoa ja tässä kohdin voi säästää jo muutaman tuhat euroa, jos esim. rikosilmoitinlaitteet, kotiautomaatiot (esim. Control4), kotiteatterilaitteet, lämpöpumput, aurinkokeräimet, terassin lasitukset yms asennuttaa vasta sitten kun talossa jo asutaan. Hyvällä onnella talo voi valmistua sellaiseen vuodenaikaan, että jopa maalämmönkin voi asennuttaa vasta asumisaikana, jolloin maalämpövaihtoehtoon sisältyvän melko suurenkin työn osuuden voi saada menemään kotitalousvähennyksen piiriin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan maalämpöpaketin työ sinänsä on katsottu kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvaksi.

[WPF]

Niin, laattalattiaa ei viilennetä! Vain parkettia.

Stiebelistä voi viilentää lattiaa, kasettia, konvektoria tai LTO:n kautta. Ihan miten haluaa.

[sailor]

Lattiaviilennystä pohtivan kannattaa miettiä lämpötilaeroa lattian, ulkolämpötilan ja sisälämpötilan suhteen lämmitettäessä.

Eli ei sitä lattiaa tarvitse viilentää kuin asteen/kaksi niin saadaan haluttu lopputulos. Se lämpötilaero mikä riittää syksyllä pitämään kämpän lämpimänä riittää mainiosti pitämään myös kämpän viileänä. Itselläni on tosi lähellä etten lattiviilennystä laita kun kustannukset jäisivät 50€ levylämmönvaihtimeen ja parin sadan putkitöihin + viiden kympin - satasen ohjaimeen.

Oikeastaan vain  Suomen huonot kesät ovat jarruttaneet hanketta, sekä seinällä kököttävä ILP.


Uutta jos rakentaisin niin ottaisin lattiaviilennyksen ilman muuta. Toteuttaisin sen niin että laittaisin erillisen IV-koneen esilämmityspiirin maapiirillä perustusten kaivamisen yhteydessä, 150-200m. Tämän maapiirin pumpulla sitten pakkasilla IV-koneen esilämmityspiiriä ja helteillä lattiaviilennys kiertoon mukaan.

EDIT: Jos nyt rakentaisin nykyistä taloa niin pujottaisin väliseinäharkkokerroksiin sitä lattialämmitysputkea. Ei se ole välttämättä lattia, jota voi viilentää. Menisi varmaan Lammiharkon ulkoseinien sisäkuoressakin...

[WPF]

Stiebelissä on kastepiste valvonta, jolloin kondenssia ei synny.

Todellakin: Aste-pari riittää viilennykseen.

Ammattisuunnittelija auttaa asiassa. Huomattavaa on, että lattia viilennys ei poista kosteutta.

[peki]

Niin, laattalattiaa ei viilennetä! Vain parkettia.

Stiebelistä voi viilentää lattiaa, kasettia, konvektoria tai LTO:n kautta. Ihan miten haluaa.

Juu, mutta patteri taloa ei lämmitetä.
Yritti myydä mullekin tuota saksan ihmettä, onneksi joku puuttui asiaan

[Kimmo_L]

Juu, mutta patteri taloa ei lämmitetä.
Yritti myydä mullekin tuota saksan ihmettä, onneksi joku puuttui asiaan

Ihan yhtä paljon lämmittää saksalainen vaihtovenapumppu kuin mikä tahansa vaihtovenapumppu. Tulistuksen poistolla olevilla pumpuilla tietty voi olla etua pattereiden kanssa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[peki]

Ihan yhtä paljon lämmittää saksalainen vaihtovenapumppu kuin mikä tahansa vaihtovenapumppu. Tulistuksen poistolla olevilla pumpuilla tietty voi olla etua pattereiden kanssa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Kerroppa Coppelo eri litkun menolämmöillä ja antoteho. Esim suomessa hyvin yleinen 47C olis kiva tietää.
Näinpä, yhdeltäkään saku valmistajalta ei löydy arvoja.
WW huijaus on aika mieto ilmaisu, tai eihän ne mitään kuseta kun ei arvoja anneta.

[Kimmo_L]

Kerroppa Coppelo eri litkun menolämmöillä ja antoteho. Esim suomessa hyvin yleinen 47C olis kiva tietää.
Näinpä, yhdeltäkään saku valmistajalta ei löydy arvoja.

Jos ne kiinnostaa, ne voi katsoa Emerson / Copeland-kompressorien spekseistä.

Samat kompurat on 80%:ssa muistakin pumpuista, joten eipä ne arvot juuri eroa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

[fraatti]

Näinpä, yhdeltäkään saku valmistajalta ei löydy arvoja.
WW huijaus on aika mieto ilmaisu, tai eihän ne mitään kuseta kun ei arvoja anneta.

Noh noh. Pääsääntöisesti saksalaisten pumput on dokumentoitu huolellisemmin kuin monen muun valmistajan.

Viessmann tehotietoja sivusta 13 eteenpäin: Viessmann
Stiebel Eltron sivusta 54 eteenpäin: Stiebel
Alpha Innotec sivusta 32 ateenpäin: Alpha innotec

[aporopos]

Katselin hieman tarkemmin WPC 05 -mallin speksejä ja ihmetytti hieman seuraavat tiedot:

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa keskilämpötilasovelluksiin 4398 kWh/a
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa 1393 kWh/a

Mainostavat COP 5 lukemaa, mutta ehkä todellisuus on (käyttö + lämmitys) 3,5 (?)

Jos matalaenergiatalo tarvitsee 60 kWh/m2/a lämpöenergiaa (Omalla kohdalla siis noin 9000 kWh/a, niin tuolla COP 3,5 lukemalla ja tuolla sähkönkulutuksella pitäisi vehkeen tuottaa yli 20 000 kWh/a lämpöenergiaa ??

Vai käsitänkö nyt väärin tuon "lämmityksen energiankulutus" kohdan? Eli onko kyseessä kuitenkin lämpimän energian tuotto mainostetulla COP 5 lukemalla? Eipä sekään tunnu kovin loogiselta, koska alkais mennä aika naurettavan pieniin kulutuslukemiin.

Tai sitten vaihtoehto C eli en ymmärrä asiasta yhtikäs mithän... 

[Kimmo_L]

Katselin hieman tarkemmin WPC 05 -mallin speksejä ja ihmetytti hieman seuraavat tiedot:

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa keskilämpötilasovelluksiin 4398 kWh/a
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa 1393 kWh/a

Mainostavat COP 5 lukemaa, mutta ehkä todellisuus on (käyttö + lämmitys) 3,5 (?)

Mainostettu COP-lukemat ovat yleensä ns. B0W35 tilanteeseen, eli kun keruupiiristä tulee 0-asteinen neste ja lämmönjakoon menee 35-asteinen vesi.

Tuo tilanne vastaa siis lattialämmityksen lämmitystä kylmillä keleillä talvella. Lämpimämmillä keleillä lattialämmityksen COP voi olla jopa yli 5 (kun lämmönjakoon ei tarvitse mennä kuin alle 30-asteinen vesi).

On totta, että käyttöveden lämmityksessä COP on huomattavasti heikompi. Kuten totesit, koko vuoden kaiken lämmityksen SCOP on jostain tuolta väliltä.

Jos matalaenergiatalo tarvitsee 60 kWh/m2/a lämpöenergiaa (Omalla kohdalla siis noin 9000 kWh/a, niin tuolla COP 3,5 lukemalla ja tuolla sähkönkulutuksella pitäisi vehkeen tuottaa yli 20 000 kWh/a lämpöenergiaa ??

Niin, tai siis toisin päin. Jos talosi tarvitsee noin 9000 kWh/a lämpöenergiaa, maalämpöpumppu tuottaa sen kuluttamalla noin 2500 kWh/a sähköä. Loppu energia tulee maasta.

[jm82]

Katselin hieman tarkemmin WPC 05 -mallin speksejä ja ihmetytti hieman seuraavat tiedot:

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa keskilämpötilasovelluksiin 4398 kWh/a
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa 1393 kWh/a

Mainostavat COP 5 lukemaa, mutta ehkä todellisuus on (käyttö + lämmitys) 3,5 (?)

Jos matalaenergiatalo tarvitsee 60 kWh/m2/a lämpöenergiaa (Omalla kohdalla siis noin 9000 kWh/a, niin tuolla COP 3,5 lukemalla ja tuolla sähkönkulutuksella pitäisi vehkeen tuottaa yli 20 000 kWh/a lämpöenergiaa ??

Vai käsitänkö nyt väärin tuon "lämmityksen energiankulutus" kohdan? Eli onko kyseessä kuitenkin lämpimän energian tuotto mainostetulla COP 5 lukemalla? Eipä sekään tunnu kovin loogiselta, koska alkais mennä aika naurettavan pieniin kulutuslukemiin.

Tai sitten vaihtoehto C eli en ymmärrä asiasta yhtikäs mithän... 

Tuo lämmityksen energiakulutus 4398 kWh/a saattaisi olla patterilämmitteiseen taloon?

Lattialämmitteiseen saattaisi olla 3254kWh/a? 


Täällä kuluin ekana vuotena vähän vajaa 6000 kWh kaikkeen sähköön ilman sähkökiuasta. Kaksi henkilöa vain. Ei pysty erittelemään pumpun kulutusta. Pumpun käyntiaika oli kumminkin 1257 tuntia ja käynnistyksiä 1552 kpl. Jos pumppu veisi 2.6kW tunnissa, niin kulutus olisi 3268kWh. Koko kulutus oli 5346 kWh. Puulämmitystä saattoi olla silloin tällöin, mutta ei kumminkaan kovin ahkerasti.

Lpkäynn 34491  uusi lukema 36043  = 1552
Lp-aika 13872h  uusi lukema 15129   = 1257h


WPC 05

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus keskivertoilmastoissa keskilämpötilasovelluksiin 3017 kWh/a

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus keskivertoilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin 2262 kWh/a

Käyttöveden lämmityksen energiankulutus keskivertoilmastoissa 1393 kWh/a


Sisätilojen lämmityksen energiatehokkuus keskivertoilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin 205%

Käyttöveden lämmityksen energiatehokkuus keskivertoilmastoissa 121 %

Nimellislämpöteho kylmissä ilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin 7 kW

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa keskilämpötilasovelluksiin 4398 kWh/a

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa alhaisten lämpötilojen sovelluksiin  3254 kWh/a   

Tj = -7 °C osakuormitusalueen lämpökerroin keskiarvoisissa ilmasto-olosuhteissa (COPd) 4,87
Ilma-vesilämpöpumpuille:Tj= -15 °C (kun TOL< -20 °C) (COPd) 4,81

[euroshopperi]

Katselin hieman tarkemmin WPC 05 -mallin speksejä ja ihmetytti hieman seuraavat tiedot:

Sisätilojen lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa keskilämpötilasovelluksiin 4398 kWh/a
Käyttöveden lämmityksen energiankulutus kylmissä ilmastoissa 1393 kWh/a

Mainostavat COP 5 lukemaa, mutta ehkä todellisuus on (käyttö + lämmitys) 3,5 (?)

Jos matalaenergiatalo tarvitsee 60 kWh/m2/a lämpöenergiaa (Omalla kohdalla siis noin 9000 kWh/a, niin tuolla COP 3,5 lukemalla ja tuolla sähkönkulutuksella pitäisi vehkeen tuottaa yli 20 000 kWh/a lämpöenergiaa ??

Vai käsitänkö nyt väärin tuon "lämmityksen energiankulutus" kohdan? Eli onko kyseessä kuitenkin lämpimän energian tuotto mainostetulla COP 5 lukemalla? Eipä sekään tunnu kovin loogiselta, koska alkais mennä aika naurettavan pieniin kulutuslukemiin.

Tai sitten vaihtoehto C eli en ymmärrä asiasta yhtikäs mithän... 

Mulla on nyt lämmityksen COP 4,2 ja lämpimän veden 3,1. Näistä on nyt muodostunut yhteensä COP 4,0. Eli jos talo syö esim. 40 000 kW lämpötehoa, niin maksan sähköjä 10 000 kWh edestä. Saisin varmaan pudotettua nykyisiä lämpöjä vajaat 10 astetta, ehkä 5 astetta aika huoletta ainakin, niin tuo lämmityksen COP nousisi jo lähemmäksi 5:ttä ja tuo SCOP sitten ehkä lähelle 4,5 olisi mulla mahdollista. Mulla on siis esilämmitys käyttövedelle ja tuosta lämpimän veden teosta tulee iso osa lämmityksen puolelta ja se vähentää reilusti tuota käyttöveden aika osuutta nostaen tuota SCOP arvoa laskennallisesti.

Eli 9000 kWh tuottamisesta selviää hyvällä lattialämmitys järjestelmällä reilusti alle 2 000 kWh sähkölaskulla ja lämmintä vettä tehdään n. 3.0 COP:lla joko tuon lisäksi, tai osuus siitä. Riippuen laskelmasta, että sisältääkö jo energiantarve käyttöveden, vai ei.

[fraatti]

Laitetaan nyt tähän talteen jos joku kaipaa vielä matskua tuosta lattiaviilennyksestä tulevaisuudessa:

Lattiaviilennys ja sen mahdollisuudet
sisäilmaolosuhteiden parantamisessa

[bittivirhe]

Lattiaviilennystä pohtivan kannattaa miettiä lämpötilaeroa lattian, ulkolämpötilan ja sisälämpötilan suhteen lämmitettäessä.

Eli ei sitä lattiaa tarvitse viilentää kuin asteen/kaksi niin saadaan haluttu lopputulos. Se lämpötilaero mikä riittää syksyllä pitämään kämpän lämpimänä riittää mainiosti pitämään myös kämpän viileänä.

Mihin se lattiaviilennyksen teho perustuu?  Kylmä ilmahan on raskaampaa kuin lämmin, joten ilma ei kierrä huonetilassa, vaan viilentynyt ilma jää lattialle.  Ylempänä on edelleen lämmintä?