Lämpöässä V13

[TapsaK]

Terve vaan maalämmittäjät!

Uusi jäsen ilmottautuu ja kaipaisin vähän vinkkejä säätöihin..

Omakotitalo 160m2 ja talli 120m2 kuutioita yhteensä 900m3

Talon rakensin 2011. Puutalo, seinät 250mm kivivillaa. Lattiassa 25cm styroxia ja katolla 600mm puhallusvillaa. Talli samalla systeemillä.

Varaava takka lämpiää kerran viikossa talvella ja puusauna melkein joka ilta..
Iv-koneena enerventin pingviini sähkövastuksella ja pesutiloissa oma poistopuhallin ajastimella. Ei lämpimän veden kiertoa.

Pumppuna Lämpöässä V13 täysteho. Ohjain Ouman 201gt. Sijainti päärakennuksessa mistä 35m kanaali talliin.. Tallissa oma lämminvesivaraaja käsien pesuun..

Kompressori aika 1650h
Sähkövastus 70h

Sähköä on kaikkineen mennyt 95787kw aikavälillä 6.8.2011-7.1.2016 eli noin 21300kw vuodessa.

Tallissa pyörii kaikenlaiset koneet melko usein.. metallisorvi, jyrsin, kompura ym.. niin ja tietenkin rakennusaikana sirkkelit ym.. viime kesänä saatiin terassi valmiiksi niin sähkönkulutus tulee varmaan tippumaan..

Sähkövastus oli pumpun aloituksessa noin 20h päällä ja kerran meni ässästä käyntitietorele ja jouduttiin vaihtamaan sähkölle kunnes huoltomies kävi.. muutaman kerran on mennyt sähkölle kovilla pakkasilla kun ei puhti ole riittänyt..

Eilen romplasin säätöjä ja nyt kysyisinkin että miltä alueelta olisi hyvä lähtä säätämään ja mitä niksejä on keksitty..
Nyt olisi aikaa paneutua tuon pumpun anatomiaan

t.Tapsa

[seppaant]

Kompressori aika 1650h

Olisikohan mittari pyörähtänyt kerran ympäri?
Milloin lämpöpumppu on otettu käyttöön.

Helpompi olisi lähestyä asiaa, jos sinä laittaisit ensiksi koneen säätöarvot ja kaikkien mittausten lukemat tänne.

ATS

[tomppeli]

Terve vaan maalämmittäjät!

Uusi jäsen ilmottautuu ja kaipaisin vähän vinkkejä säätöihin..

Tervetuloa mukaan!

Kokeilin tehdä lämmityksen mitoituslaskelman rakennuksillesi.
Liitin sen omaan viestiisi. Moni asia laskelman lähtötiedoista on saatu arvaamalla.
Osuuko yhtään samansuuntaiseksi todellisuuden kanssa?

[TapsaK]

Olisikohan mittari pyörähtänyt kerran ympäri?
Milloin lämpöpumppu on otettu käyttöön.

Helpompi olisi lähestyä asiaa, jos sinä laittaisit ensiksi koneen säätöarvot ja kaikkien mittausten lukemat tänne.

ATS

Juu anteeksi. Ykkönen puuttuu edestä.. eli pumppu on käynyt 11650h. Otettu käyttöön tuolloin 6.8.2011.
Palautin eilen tehdasasetuksiin kun roplasin tuota konetta.. käyrää olen säädellyt pakkasilla alemmas tehdasasetuksista.. muuta en oikeastaan laisinkaan..
Kuulostelin ensimmäisen vuoden käyntiä ja tarkkailin kokonaiskulutusta.. kun ne eivät tuntuneet pahoilta niin en koskenut säätöihin..
Eli voisi sanoa että tehdasasetuksilla on menty, lämmintä vettä on piisannut ja lämmintä torpassa.. tallissa on +15 käsisäädöllä. Pesuhuoneessa on kylmähkö jos ei saunaa lämmitetä viikkoon.. muuten tarkenee.

Tervetuloa mukaan!

Kokeilin tehdä lämmityksen mitoituslaskelman rakennuksillesi.
Liitin sen omaan viestiisi. Moni asia laskelman lähtötiedoista on saatu arvaamalla.
Osuuko yhtään samansuuntaiseksi todellisuuden kanssa?

Kiitos vain. Tämä on kyllä loistava palsta kun on keskitytty näin kattavasti yhteen asiaan.. ja iso hatun nosto laskelmasta

Lukemat vaikuttaa oikeilta. Talossa huonekorkeus 3m eli vähän enemmän kuutioita.. Tallissa huonekorkeus 3.5m

Keruupiiri savimaassa 2x300metriä

Tässä vielä nykyiset mittaukset

Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Kompensoinnit 0
Syyskuivaus 1
Kesäsulku 18

Varaaja

Yläminimi 55
Ero 6
Sähkövastus 10
Alaminimi 45
Alaero   6

Ulkohid 2
Esikorotus 0

Millä tästä voisi lähteä säästämään?

t.Tapio

[TapsaK]

Unohtui vielä mainita että järjästelmässä on myös ässäcooling viilennyslaite jota ei kyllä viime "kesänä" tarvittu kertaakaan..

t.Tapsa

[tomppeli]

Juu anteeksi. Ykkönen puuttuu edestä.. eli pumppu on käynyt 11650h. Otettu käyttöön tuolloin 6.8.2011.
Palautin eilen tehdasasetuksiin kun roplasin tuota konetta.. käyrää olen säädellyt pakkasilla alemmas tehdasasetuksista.. muuta en oikeastaan laisinkaan..
Kuulostelin ensimmäisen vuoden käyntiä ja tarkkailin kokonaiskulutusta.. kun ne eivät tuntuneet pahoilta niin en koskenut säätöihin..
Eli voisi sanoa että tehdasasetuksilla on menty, lämmintä vettä on piisannut ja lämmintä torpassa.. tallissa on +15 käsisäädöllä. Pesuhuoneessa on kylmähkö jos ei saunaa lämmitetä viikkoon.. muuten tarkenee.


Kiitos vain. Tämä on kyllä loistava palsta kun on keskitytty näin kattavasti yhteen asiaan.. ja iso hatun nosto laskelmasta

Lukemat vaikuttaa oikeilta. Talossa huonekorkeus 3m eli vähän enemmän kuutioita.. Tallissa huonekorkeus 3.5m

Keruupiiri savimaassa 2x300metriä

Voi Tapsa, olihan siellä toinenkin virhe! Oli väärä paikkakunta.
Korjasin noita virheitä laskelmaan ja vaihdoin tulosteen korjattuun.

[TapsaK]

No niimpäs olikin no ei oltu montaa sataa kilometriä väärässä paikassa..

Tuohan näyttää aika hyvältä tuo laskelma.. ja toteutunut sähkönkulutus on karvan verran alle laskelman.. tallissa kuitenkin pääosa sähkön käytöstä tapahtuu metallintyöstökoneiden johdosta.. niistä kilowateista saa välillä rahaa takaisinkin

Kovilla pakkaskausilla olen havainnut varaajan lämmöt matalammiksi kun suuri osa lämmöstä katoaa kiertoon.. millähän tätä voisi kompensoida? Aurinkokerääjät olisi varmaan yksi vaihtoehto maapiirin lisäksi.. ne olisi suhteellisen helposti asennettavissa..

Pumpun sähkönkulutusta kiinnostaisi myös mitata.. millä se olisi helpointa?

t.Tapio

[seppaant]

Lämpöpumppu toimii sitä paremmalla hyötysuhteella mitä kylmempänä sitä voidaan pitää.
Sinulla lienee lattialämmitys? Menovesi 30C suuruusluokkaa?
Jos näin on käy kone nykyisillä asetuksilla tarpeettoman kuumana
Alamin->30 tällöin alvaraajan lämpötila kelluu käyrän määrittämän menoveden lämpötilan mukaan
Ylävaraaja niin kylmäksi että lämmin vesi vielä riittää, aloita ylämin ->48, nosta tai laske tarpeen mukaan pari astetta kerrallaan
V13:ssa on sen verran puhtia että yleensä ei tule ongelmia käyttöveden kanssa.

Ouman trend olisi poikaa
Ennen kuin teet muutoksia ota kaikki lämpötilat normaalin käyntijakson alku ja loppupuolelta.
Sitten kun olet tehnyt muutoksia ota samat lämpötilat.

Pidä kirjaa kaikista muutoksista, koska myöhemmin et kuitenkaan muista mitä olet tehnyt.

ATS

Tässä vielä nykyiset mittaukset

Yöalennus 0
Minimiraja 15
Maksimiraja 45
Kompensoinnit 0
Syyskuivaus 1
Kesäsulku 18

Varaaja

Yläminimi 55 ->48
Ero 6            ->4
Sähkövastus 10
Alaminimi 45 ->30
Alaero   6      ->7

Ulkohid 2
Esikorotus 0

[TapsaK]

Hienoa! Lähetään noista säätelemään..

Lattialämmitys on tosiaan ja kiertopumppu on kakkos-asennossa.
Olen tätä kokeillut aikaisemminkin säätää ohjekirja kädessä.. on vaan niin paljon helpompaa kysyä asiantuntijoilta
Vaatii tosiaan vähän keskittymistä ja aikaa seurata noita lämpöjä..

t.Tapio

[Axeus]

Terve,

kiinnitin huomioni siihen että talossasi on Enerventin Pingvin iv-kone. Itselläni vastaava laite ja talon koko 136 neliötä (huonekorkeus 2,5 m), ja kun tulopuolella on sekä hieno että karkea suodatin niin tuloilmavirran riittävyys on siinä ja siinä. Mites sinulla ilmavirrat riittää? Sähkön säästövinkkinä Pingviinistä (ainakin ECO-EDE- mallista) saa sen tuloilmaa lämmittävän 400 w sähköpatterin kytkettyä pois päältä. Vastikään 25 asteen pakkasella tuloilman lämpötila laski hiukan alle 15 asteen, mikä ei vielä tuntunut liian kylmältä. Enerventin sivuilla oli energialaskuri jolla sai arvioitua paljonko jälkilämmitykseen kuluu sähköä tietyillä vuosiolosuhteilla, mutta eipä näy enää olevan.

Olen kyllä kateellinen autotallisi koosta  Varmaan jos metallintyöstökoneita käyttäessä tallin lämpötila nousee usealla asteella, ne myös silloin käyttävät paljon sähköä. Harrastelijan käytössä sähkönkulutus ei liene kovin suurta, mutta puoliammattilaisella varmaan enemmän, laitteiden koosta sen tarkemmin tietämättä.

Pumpun sähkönkulutusta voi arvioida karkeasti käyntituntien mukaan. Selvität kompressorin ottotehon sekä kiertovesipumppujen ottaman tehon (vai onko itsesäätyvät) ja kerrot sen tuntimäärällä, esim. 4 kW x 3000 h/v = 12000 kWh/v. Minun paikallinen sähköyhtiö tarjoaa sähkönkulutustietoa tunnin tarkkuudella. Yön hiljaisten tuntien kulutuksesta voi myös arvioida sähkönkulutusta, jos sopivasti kompressori käy täyden tunnin. Samalla näkee mikä on minimikulutus (iv-kone+kiertovesipumput+muut). Ja iv-koneen sähkönkulutuksen saa mitattua kätevästi pistorasiaan laitettavalla kulutusmittarilla.

[TapsaK]

Morjens Axeus!

Tuota ilmamäärän riittävyyttä en ole ennen ajatellutkaan. Mukavasti on talossa vaihtunut ilma..
Pingviinin alainen ala on 120m2. Pesutilat, sauna ja viherhuone on sitten tuon 40m2.. Tiesin tuon koneen riittämättömyyden koko alalle mutta kun sain sen sopivasti toisesta projektista niin päädyin tähän ratkaisuun.. Eli pesutiloissa on oma huippari ajastimella. Sekin oikeastaan käytössä vain suihkussa käynnin jälkeen. Tuo iso puukiuas on tehokas ilmanvaihtaja/kuivaaja. 
Ajattelin myös etten "rasita" iv-konetta pesuhuoneen vesihöyryllä. Tiedä sitten onko siinä mitään järkeä..
Jälkilämmitys on ollut ykkösasennossa (neljä asentoa) talvisin. Ilmanvaihdon säädin muuton jälkeen ja tuntuu toimivan. Jos sauna ja takka on tulilla yhtä aikaa niin alipainetta kertyy liikaakin..
Tuo on sellainen karvalakkimalli missä ei ole takkakytkintä..

Autotallissa tosiaan koneet vie paljon virtaa ja on ihan "isoja" koneita.. talli on aivan liian pieni kun tunnistan itsessäni pienen himohamstraajan

Kiitos hyvistä vinkeistä   Tilasin ir-lämpömittarin niin pääsen vähän tutkimaan lämpötiloja eri laitteista.
Valaistukseen tilasin pari vuotta sitten ledit suoraan Kiinasta ja niiden osalta kulutus tippui 3.5kw tunnissa jos kaikki valot on päällä.

t.Tapsa

[tulkku]

Terve Tapsa,

osui silmääni tuo teidän korkea huonekorkeus sekä samat neliöt, tosin minulla ainoastaan talo lämpiää maalämmöllä, erillisessä 15 m2 varastossa kaapelit lattiassa. Ihan vain muutama kommentti, säätöihin saavat viisaammat vastata. Itsellä Ekowell 752, keruupiiriä myös 2x300 m.

Meillä siis puutalo, lähes samat eristepaksuudet, valmistunut 2007. 160 m2 ja huonekorkeus korkeimmillaan 5.5 m, tuota 3 m korkeaa ei ole kuin 30 m2 talosta. Kuutioita 870. Meillä kulutus 15 000 kWh (aika tarkalleen 7500/7500 lämmitys/käyttösähkö), viime vuosi meni hieman ali. 2+2 henkilöä, käytännössä koko ajan joku kotona käyttämässä vettä ja sähköä. Takkaa ei käytetä, laiskuudesta johtuen. Pumppu oli aika täysillä tuossa kovilla pakkasilla, mutta vastuksille ei mennyt.

Minulla on myös Enervent Pingvin, ja onhan se kai hieman pieni, 2-asennossa sitä pidän ja kovien suihkuttelujen jälkeen 4-tasolla. Jälkilämmitys on myös tuolla 1-asennolla (17 astetta) näin kovilla pakkasilla.

Lämpösäätöihin ei tosiaan ole sanottavaa, kun ei ole tietoa kuin omasta laitteesta, ja siihenkään ei ole juuri koskettu alussa tehtyjen säätöjen jälkeen. Mitään mutasihtejä koskaan putsailtu...

[TapsaK]

Morjensta Tulkku!

No vähällä kulutuksellahan sinä olet mielestäni pärjännyt. Tuo enerventin lämmöntalteenotto on ilmeisesti aika tehokas kun ei sitä jälkilämpöä ole tarvinnut täysillä pitää.
Ne on nämä perheellisen ruuhkavuodet kun päivät viuhuu vauhdilla ohi.. ei ole yksinkertaisesti aikaa säädellä noita koneita kohdilleen.. nyt on vähän vapaata niin kerkeää paneutua aiheeseen.. 2+3 henkeä meillä asustelee.

Onko tuossa Ecowellin pumpussa maapiirien lämpötilan mittausta? Sitäkin olisi varmaan hyvä pitää vähän silmällä.

Olen ajatellut laittaa kulutusmittarin tuonne talliin niin näkee noiden koneiden kulutusta.. mutta esim jyrsinkoneessa on 7,5kw moottori ja kompurassa 5.5kw moottori.. kyllähän ne äkkiä haukkaa virtaa kun päivittäin siellä tulee askarreltua työn ja harrastuksen merkeissä..

Tuo Axeuksen vinkki pitää myös tarkastaa näkeekö oulun seudun sähkön sivuilta tuota kulutusta..
Siitähän on tosiaan hyvä tarkkailla vähän tuota pumpun ottotehoa..

Mutasihdin olen kahdesti nyt 4.5 vuoden aikana muistanut putsata ja ei siellä kyllä juuri mitään ole ollut.. 2-3 hiekanjyvää.. mutta hyvähän se on tarkastaa.. lämpöässässä hieman ahtaassa paikassa kun jakarilla ei tahdo päästä käsiksi.. hylsyllä ja räikällä aukeaa helposti..

Hyvähän se on saada koneet kohdilleen ja pitää hieman päiväkirjaa.. sille ylijäävällä säästöllä voi sitten ostaa vaikka lisää paljon kuluttavia vanhoja työstäkoneita

t.Tapsa

[fraatti]

Terve,

kiinnitin huomioni siihen että talossasi on Enerventin Pingvin iv-kone. Itselläni vastaava laite ja talon koko 136 neliötä (huonekorkeus 2,5 m), ja kun tulopuolella on sekä hieno että karkea suodatin niin tuloilmavirran riittävyys on siinä ja siinä. Mites sinulla ilmavirrat riittää? Sähkön säästövinkkinä Pingviinistä (ainakin ECO-EDE- mallista) saa sen tuloilmaa lämmittävän 400 w sähköpatterin kytkettyä pois päältä. Vastikään 25 asteen pakkasella tuloilman lämpötila laski hiukan alle 15 asteen, mikä ei vielä tuntunut liian kylmältä. Enerventin sivuilla oli energialaskuri jolla sai arvioitua paljonko jälkilämmitykseen kuluu sähköä tietyillä vuosiolosuhteilla, mutta eipä näy enää olevan.

LTO:sta tuo noin korkea lämpö ei ole ainakaan kokonaan kotoisin. Fysikaalinen mahdottomuus. Osa lämmöstä tarttuu matkalta varmaan koska usein putket kulkevat yläpohjassa.

Itse olen pitänyt tuloilman lämpötilan 17 asteessa jolloin vastusta käytetään mahdollisimman vähän. Sen poiskytkemiseen suhtaudun hiukan skeptisesti koska viileä ilma lämpöisissa rakenteissa ei yleensä ainakaan pienennä riskiä kondensiosta aiheutuviin kosteus vahinkoihin...

Itsellä (270m2/~500m3) enerventin iv-kone haukkasi viime vuonna 660kWh joista muutamat kymmenet kWh meni vastukselle. En pidä tätä niin kovana kulutuksena että siitä väkisin tarvisi päästä eroon.

Enerventin laskuri on vieläkin olemassa. Se löytyy täältä: http://www.enervent.com/professionals/optimizer?lang=fi

[fraatti]

Ajattelin myös etten "rasita" iv-konetta pesuhuoneen vesihöyryllä. Tiedä sitten onko siinä mitään järkeä..
Jälkilämmitys on ollut ykkösasennossa (neljä asentoa) talvisin. Ilmanvaihdon säädin muuton jälkeen ja tuntuu toimivan. Jos sauna ja takka on tulilla yhtä aikaa niin alipainetta kertyy liikaakin..

Ilmanvaihtokoneet on suunniteltu niin että ne pärjäävät normaalin suihkusta tulevan kosteuden kanssa. Kosteassa ilmassa on todella suuri energiasisältö ja sinällään se on "parasta" energiasisällöltään lto:lle.

Huippurin käyttö varmasti imasee talon reilusti alipaineksi(jos tiivis talo). Jos korvausilmaa ei tule mistään hallitusti niin osa saattaa tulla rakenteiden läpi. Itsellä on takalle korvausilmaputki lattiassa mutta laiskuus on johtanut siihen että ulkopuolen tuuletusputki ei ole vielä paikoillaan(reilu vuosi asuttu). Tästä syystä olen pitänyt ikkunaa hiukan raollaan takan käytön aikana. Vaikka ikkunaa pitää kiinnikin niin siitä huolimatta se sama määrä ulkoilmaa otetaan jostain joten energian puolesta +-0 vaikka ikkunaa pitää kiinni/auki. Tosin jos räppänät kiinni ja iv-koneen tulopuolelta imetään tuplamäärä ilmaa kuin mihin se on suunniteltu niin tämä tarkoittaa sitä että poistoilman lämpötila ei enää riitä lämmittämään tuloilmaa jolloin se laskee. Tällöin takassa poltettavaa ilmaa lämmitettään käytännössä osittain sähköllä.... 

[tulkku]

On Ekowellissa maapiirin liuosten lämpötilamittaukset, eikös nuo joka pumpussa näy. Mitä tuossa kovilla pakkasilla katselin, kun pumppu kävi 22 h/vrk, niin maasta tuleva oli -0.4 astetta ja pumpulta lähtevä oli -2.7 astetta. Joka kevät tuo maapiiri jossain vaiheessa miinukselle vetää.

[TapsaK]

Huippurin käyttö varmasti imasee talon reilusti alipaineksi(jos tiivis talo). Jos korvausilmaa ei tule mistään hallitusti niin osa saattaa tulla rakenteiden läpi. Itsellä on takalle korvausilmaputki lattiassa mutta laiskuus on johtanut siihen että ulkopuolen tuuletusputki ei ole vielä paikoillaan(reilu vuosi asuttu). Tästä syystä olen pitänyt ikkunaa hiukan raollaan takan käytön aikana. Vaikka ikkunaa pitää kiinnikin niin siitä huolimatta se sama määrä ulkoilmaa otetaan jostain joten energian puolesta +-0 vaikka ikkunaa pitää kiinni/auki. Tosin jos räppänät kiinni ja iv-koneen tulopuolelta imetään tuplamäärä ilmaa kuin mihin se on suunniteltu niin tämä tarkoittaa sitä että poistoilman lämpötila ei enää riitä lämmittämään tuloilmaa jolloin se laskee. Tällöin takassa poltettavaa ilmaa lämmitettään käytännössä osittain sähköllä.... 

On siellä saunassa tosiaan tuloilma kiukaalle ja huipparille.. rakenteista ei vedä.. se on mitattu rakennusvaiheessa..
Takan vieressä on myös korvausilma joka aukaistaan lämmityksen ajaksi.. Eihän se itse lämmitystapahtuma taloa lämmitä vaan takan massaan varautuva lämpö.. kolme päivää pysyy tuo muuraamani takka lämpimänä..

On Ekowellissa maapiirin liuosten lämpötilamittaukset, eikös nuo joka pumpussa näy. Mitä tuossa kovilla pakkasilla katselin, kun pumppu kävi 22 h/vrk, niin maasta tuleva oli -0.4 astetta ja pumpulta lähtevä oli -2.7 astetta. Joka kevät tuo maapiiri jossain vaiheessa miinukselle vetää.

Ei tuossa lämpöässän karvalakkimallissa ole tuollaisia hienouksia.. luulin kullä että on kun ostin
Pitänee jotkut mittarit siihen virittää.. varmasti vetää miinuksen puolelle kun nykytalvet on tällaisia että ensin tulee kovat pakkaset ja sitten vasta lumipeite..
Hyvin ne nuo koneet vaan höyrystää pakkasestakin lämpöä muutaman asteen..

[Axeus]

LTO:sta tuo noin korkea lämpö ei ole ainakaan kokonaan kotoisin. Fysikaalinen mahdottomuus. Osa lämmöstä tarttuu matkalta varmaan koska usein putket kulkevat yläpohjassa.

Itse olen pitänyt tuloilman lämpötilan 17 asteessa jolloin vastusta käytetään mahdollisimman vähän. Sen poiskytkemiseen suhtaudun hiukan skeptisesti koska viileä ilma lämpöisissa rakenteissa ei yleensä ainakaan pienennä riskiä kondensiosta aiheutuviin kosteus vahinkoihin...

Itsellä (270m2/~500m3) enerventin iv-kone haukkasi viime vuonna 660kWh joista muutamat kymmenet kWh meni vastukselle. En pidä tätä niin kovana kulutuksena että siitä väkisin tarvisi päästä eroon.

Enerventin laskuri on vieläkin olemassa. Se löytyy täältä: http://www.enervent.com/professionals/optimizer?lang=fi

Löytyihän se Optimizerikin, kiitos linkistä, olin pessimisti ja ajattelin että se on siirretty tunnuksien taakse. Kyllä se Optimizerikin näyttää aikalailla samoja lukemia kuin minun iv-koneen mittaukset. Nyt koneelle tulee -17 (ulkona -22) ja tuloilma lto:n jälkeen 16 astetta, hyötysuhteeksi näyttää 85 %. Mittauksissahan on aina virhettä jonkin verran.

Mielestäni tuloilman viileys ei kovin herkästi aiheuta kosteusongelmia, sitten jos tuloilmaventtiileistä alkaa vettä tippasemaan niin laminaattilattia voi ottaa itseensä. Eipä tosiaan kovin suuri tuo sähkönkulutus ole, ajattelin vain että jos jälkilämmitys on täysillä niin pakkasilla sitä sähköä jonkinverran kuluu.

[fraatti]

Löytyihän se Optimizerikin, kiitos linkistä, olin pessimisti ja ajattelin että se on siirretty tunnuksien taakse. Kyllä se Optimizerikin näyttää aikalailla samoja lukemia kuin minun iv-koneen mittaukset. Nyt koneelle tulee -17 (ulkona -22) ja tuloilma lto:n jälkeen 16 astetta, hyötysuhteeksi näyttää 85 %. Mittauksissahan on aina virhettä jonkin verran.

Mielestäni tuloilman viileys ei kovin herkästi aiheuta kosteusongelmia, sitten jos tuloilmaventtiileistä alkaa vettä tippasemaan niin laminaattilattia voi ottaa itseensä. Eipä tosiaan kovin suuri tuo sähkönkulutus ole, ajattelin vain että jos jälkilämmitys on täysillä niin pakkasilla sitä sähköä jonkinverran kuluu.

Jälkilämmitys on päällä/pois aina tarpeen mukaan. En ole varma onko se näissä koneissa toteutettu pwm ohjauksella vai millä. Ihan peruskulutusmittarillakin näkee kun vastus kytketään päälle sitä useammin mitä kylmempi ulkona on. Kuitenkin kytkentä tapahtuu varsin hitaasti eikä esim satoja kertoja sekunnissa kuten pwm ohjauksissa usein on tapana...

Katsoin mitä tuo enerventin laskuri kertoo minun mitoitusilmavirroilla. Jos tuloilmaksi valitaan 17 astetta ja sisäilma on 22 niin tällöin lisälämmitystä tarvitaan -8:sta pakkasasteesta lähtien.

Kun tuloilmaksi valitaan 16 astetta niin tällöin lisälämmitystarve alkaa -14 C asteesta. En olisi uskonut että ero on noin suuri. Jos -13 asteessa laittaa tuloilmanlämpötilaksi 17c niin jälkilämmitysteho on 70W.