Evi heat Geo sun II 8kw "hyytyy"

[JJN]

Kyseessä siis uudiskohde johon pumppu on asennettu viime kesänä. Talossa on 152m2 lattiapinta-alaa sekä 52m2 autotallivarasto jossa myös itse maalämpöpumppu horskyttää. Talon ja tallin välissä n.20m kanaaliputki. Kaivolla on syvyyttä 180m josta 20m on maata ja kalliossa 160m. Oulun seudulla asustellaan.

Muuton jälkeen ja talven edetässä on tullut koitettua hienosäätää käyriä paremmin kohdilleen. Asennusfirman jäljilta alkuperäinen käyrä oli niinkin korkea että jo muutamassa pakkasasteessa pumpun asetusarvo lämmitykselle oli 34 astetta.

Mutta pitkän tauon jälkeen kun kovat pakkaset iski päälle tuli käytyä tarkkailemassa pumpun toimintaa. Ongelmana, tai ihmetystä herättää se että aikaisemmin keruupiirin menon ja paluun välinen lämpötilaero vaihteli 3-4 asteen välillä. Samoiten lämmityspiiriin menevän veden ja palaavan veden välinen lämpötila ero on ollut aika tarkalleen 5,5 astetta koko ajana. Paitsi nyt..

Tällä hetkellä tuntuu että pumppu ei jaksa tehdä lämpöä tarpeeksi. Keruupiirin lämpötilaero on kasvanut n. 5,5 asteeseen (kaivolta +0,5 ja kaivolle -5 astettta). Samoiten lämmityspiiriin menevän ja palaavan veden lämpötilaero on pudonnut alle viiteen n. 4,5 asteeseen. Pakkasta on pihalla -29 astetta ja asetusarvo n. 35 asteista vettä piiriin mutta pumppu ei pysty tuota itse tuottamaan, eikä kyllä pystynyt sitä eilenkään kun pakkasta oli vielä vain 20 astetta. Talossa kyllä tarkenee, mutta sähkövastus avittelee koko ajan. Lisätään vielä että aikaisemmilla pakkasilla mitä täälläkin on ollut -15 - -20 asteen välillä pumppu on pystynyt riittävän lämmön tuottamaan, vaikkakin käy hyvin pitkiä jaksoja.

Osaisikohan arvon raati kertoa mistä kannattaisi vikaa lähteä etsimään vai eikö pumppu vain jaksa tuottaa lämpöä?

[Seagear]

Mutta pitkän tauon jälkeen kun kovat pakkaset iski päälle tuli käytyä tarkkailemassa pumpun toimintaa. Ongelmana, tai ihmetystä herättää se että aikaisemmin keruupiirin menon ja paluun välinen lämpötilaero vaihteli 3-4 asteen välillä. Samoiten lämmityspiiriin menevän veden ja palaavan veden välinen lämpötila ero on ollut aika tarkalleen 5,5 astetta koko ajana. Paitsi nyt..

Tällä hetkellä tuntuu että pumppu ei jaksa tehdä lämpöä tarpeeksi. Keruupiirin lämpötilaero on kasvanut n. 5,5 asteeseen (kaivolta +0,5 ja kaivolle -5 astettta).

Kasvanut keruupiirin lämpötilaero viittaa heikentyneeseen kiertoon. Joko kiertopumppu on aiempaa pienemmällä tai sitten keruun "roskasihdissä" on tavaraa, joka heikentää virtausta.

[JJN]

Kasvanut keruupiirin lämpötilaero viittaa heikentyneeseen kiertoon. Joko kiertopumppu on aiempaa pienemmällä tai sitten keruun "roskasihdissä" on tavaraa, joka heikentää virtausta.

Sihti on vasta puhdistettu ja jonkun verran sieltä hiekan jyvää löytyi. Samoitenkaan kiertopumppuun ei ole koskettu missään vaiheessa.

[euroshopperi]

200 neliötä lämmitettävää, ulkona -30 astetta ja 20 m lämpökanaali voisi olla jo 8 kW pumpulle tarpeeksi. Tuohonhan sulla taitaa olla saatavilla vielä 9 kW tehoja lisää, kunhan ne on laitettu saataville valikosta.

[jm82]

Teho on vähän pienentynyt 5.5 -> 4.5 astetta. mutta tuo yksi aste on kumminkin aika vähän kun pihalla on kumminkin -29 pakkasta. Kaivosta ilmeisesti otettaan ihan reilusti tehoa tuon +0.5/-5 perusteella.

[JJN]

200 neliötä lämmitettävää, ulkona -30 astetta ja 20 m lämpökanaali voisi olla jo 8 kW pumpulle tarpeeksi. Tuohonhan sulla taitaa olla saatavilla vielä 9 kW tehoja lisää, kunhan ne on laitettu saataville valikosta.

Vastushan siellä on apuna, tällä hetkellä 3 kw pelkästään. 9kw on asetettu pois päältä, maksimivastuksen tehoksi on rajoitettu 6kw. Mutta kuten edellä sanoin 3kw on riittänyt ja talossa kyllä on lämmintä.

Se mikä itseäni ihmetytti oli se että jo noilla -20 asteen pakkasilla alkoi vaikuttamaan siltä että pumppu ei jaksa työntää tarpeeksi kuumaa vettä. Pitänee tänään olla yhteydessä toimittajaan ja hieman kysellä.

[JJN]

Päivitetään vähän tilannetta. Asennusfirma tulee huomenna katsomaan josko löytyisi jotain. Tätä odotellessa on tullut sitten itse hieman syvemmälti tutustutta laitteen sisuskaluihin.

Tällä hetkellä pihalla -12 astetta pakkasta ja keruupiirin paluu 1,0 ja meno -4,6 astetta. Lämmityspiirin meno 31,6 ja paluu 26,6. Pumppu on käynyt nyt n.40min edellisen lepojakson jälkeen, eikä tuo menoveden lämpötila nouse tuosta 31,6 mihinkään. Pyynti näillä keleillä on hitusen yli 30 astetta. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä että kaivolta otetaan n.5.5 astetta mutta piiriin siitä ei saada kuin 5 astetta. Vai onko näillä mitään tekemistä toistensa kanssa?

Pienen löydön tein, en tiedä onko sillä vaikutusta mutta jotain olettaisin kun aina puhutaan riittävästä kierrosta niin keruupiirissä kuin lämmityspiirissä. Alla olevasta linkistä aukeaa kuva joka on kompuralta lämmitysjärjestelmään lähtevä putki. Minusta tuo "kulma" näyttää aika jyrkältä ja olettaisi sen jollain tapaa ahdistavan.

https://www.dropbox.com/s/gjpnnbkm356wvll/WP_20160110_007.jpg?dl=0

[tomppeli]

Keruupiirin menon ja paluun lämpötilaero on suuri:  5,6 astetta.
Maahan menee -4,6 C liuosta. Se huonontaa pumpun hyötysuhdetta.

- Tuossa kuvassa voisi olla yksi selitys turhan suureen erotukseen.
- Toinen voisi olla osittain tukkoinen roskafiltteri.
- Kolmas voisi olla se, että maakiertopumpun teho on liian pieni. Onko se täysillä?

[JJN]

Keruupiirin menon ja paluun lämpötilaero on suuri:  5,6 astetta.
Maahan menee -4,6 C liuosta. Se huonontaa pumpun hyötysuhdetta.

- Tuossa kuvassa voisi olla yksi selitys turhan suureen erotukseen.
- Toinen voisi olla osittain tukkoinen roskafiltteri.
- Kolmas voisi olla se, että maakiertopumpun teho on liian pieni. Onko se täysillä?

Mutasihti on vasta putsattu, tosin lämmityspiirin suodatinta ei ole tarkastettu. Saa asentaja huomenna käydä nämä kuitenkin läpi, kuten myös oikoa tuon lämmityspiirin putken mutkan. Maapiirin kiertopumppu on täysillä.

[seppaant]

Pienen löydön tein, en tiedä onko sillä vaikutusta mutta jotain olettaisin kun aina puhutaan riittävästä kierrosta niin keruupiirissä kuin lämmityspiirissä. Alla olevasta linkistä aukeaa kuva joka on kompuralta lämmitysjärjestelmään lähtevä putki. Minusta tuo "kulma" näyttää aika jyrkältä ja olettaisi sen jollain tapaa ahdistavan.

Kyllähän se jo ahdistaa.
Mutta tämä ahdistus vain kasvattaa lämmityspiirin lämpötilaeroa.

ATS

[JJN]

Tulipa kaivettua noita dokumentteja mitä pumpun mukana tuli. Sieltähän löytyi myös Quality certificate missä on minun ymmärtääkseni tiedot testiajosta.

https://www.dropbox.com/s/ie7yu6yyhaeidr1/testi_arvot.png?dl=0

Noihin arvoihin kai nyt suurinpiirtein pitäisi päästä, vaikka tuskin testiajo nyt on suoraan verrannollinen minun tilanteeseen.

[Hippo]

Moi...

Mulla on tuo sama pumppu.
Mikä sulla on maksmi menolämpötila?
Itellä näytti olevan 42 c ja käyrä on 27
Lämmitys puolen dt 4.2
Kaivon dt n.3.7 ja pumppu täysillä.

[JJN]

Mulla on tuo sama pumppu.
Mikä sulla on maksmi menolämpötila?
Itellä näytti olevan 42 c ja käyrä on 27
Lämmitys puolen dt 4.2
Kaivon dt n.3.7 ja pumppu täysillä.

Käyrä on 29 ja hienosäätö -1. Maksimimenoveden lämpötila asetettu 40 asteeseen. Noilla -30 asteen pakkasilla asetusarvo oli 35 asteen tuntumassa joten tuo 40 astetta pitäs riittää.

[Hippo]

Paljonko on tallin menoveden lämpötila ja miten tallin lämmitys on toteutettu (suntaus/vaihdin) ?
 Muistaakseni tuo -1 hienosäätö tiputtaa n.3 astetta menoveden lämpöjä. Kokeile loivempaa käyrää esim 28 niin on maltillisempi tuo lämmön nousu.
Voiko kaivokierrossa olla ilmoja ?

[JJN]

Tällä hetkellä autotalli on samassa piirissä talon kanssa.

Tänään oli asentaja käynyt kirjaimellisesti ihmettelemässä, eli mitään ei ollut löytänyt. Itse en ollut valitettavasti paikalla joten en tarkkaan tiedä mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Mitään epätavallista ei kuulemma ollut.

Tänään lähti lisäksi postia pumpun toimittajalle ja katsotaan mitä sieltä tulee vastaukseksi. Ainakin tuon mutkalla olevan letkun vaihtoa odottelen.

[Hippo]

Taitaa  talli ja kanaali imaista lämmöt jos sinne menee samat lämmöt kun taloon...

[JJN]

Käyrää laskin 29 -> 27 koskaan 28 käyrän pyynti oli suurempi kuin tuolla 29 - 1 asetuksella.

Testasin tuossa lyhyen aikaa kääntämällä tallin jakotukin kiinni ja paluuveden lämpötila nousi 0,6 astetta. Saman verran luonnillisesti myös meno lämpötila. Kuinka tuo autotalli sitten kannattaisi toteuttaa?

Samalla tuli huomattua että käyttövettä tehdessä maapiiirin lämpötilaero pienenee sinne 4 asteen tuntumaan. Talon lämmitykselle siirtyessä ero kasvaa taas sinne 6 asteeseen. Kertooko tämä mistään vai ei?

[seppaant]

Samalla tuli huomattua että käyttövettä tehdessä maapiiirin lämpötilaero pienenee sinne 4 asteen tuntumaan. Talon lämmitykselle siirtyessä ero kasvaa taas sinne 6 asteeseen. Kertooko tämä mistään vai ei?

Tämä on normaali ilmiö.
Käyttövettä tehtäessä koneen lämmöt nousee ja hyötysuhde laskee. Tämän seurauksena verkosta otetaan enemmän sähköä ja kaivosta vähemmän lämpöä. Tämä väheneminen näkyy Dt:n pienenemisenä.

ATS

[Hippo]

Millä J.J säätää autotallin lämmöt ? Huonetermarilla vai kiertoa kuristamalla ?
 

[JJN]

Millä J.J säätää autotallin lämmöt ? Huonetermarilla vai kiertoa kuristamalla ?

Kiertoa kuristamalla, noin 15 asteeseen.

[Hippo]

Käyttöohjekirjassa on kytkentäkaavio ja katkoviivoilla on  uima-allas kytkentä jota voi käyttää myös tallin lämmitykseen
Sais tehtyä tarvittavat säädöt suoraan pumpusta.
Toinen vaihtoehto on kytkeä jakotukin päähän menopuolelle 2 tieventtiili sen perään levari ja siitä paluu jakotukin paluuseen. Levarin toiselle puolelle pumppu ja glykolit. Levarilla virtaukset vastakkain.
Autotalliin huonetermari tai tallin paluuseen termari joka ohjailee 2 tie venttiiliä.

[JJN]

Seuraava kysymys kuuluu sitten minkäkokoinen tuo lämmönvaihtimen tulisi olla. Kannattaisi ilmeisesti glykolikierto laittaa talliin joka tapauksessa. Kumpi on parempi ratkaisu laittaa lämmönvaihdin meno vai paluuputkeen?

Pitääpä tutustua tarkemmin kuinka tuo uima-altaan ohjaus toimii. Tämä saattaisi olla helpoin toteuttaa...

Onko Hipolla aurinkokeräimiä laitettuna?

[Hippo]

Kyllä on n.10m2 tyhjiöputkia katolla. Tällä hetkellä kylläkin pressulla peitettynä ettei glykolin sohjoutumisen takia kennot kiehu katolle. Joulukuun lopulla aurinko paisteli kolmena päivänä peräkkäin ja pakkaset pysy -20c lämpimällä puolen sain noina päivänä yhteensä tunnin ladattua kaivoa.
Paneleille meni n.3c ja sieltä tuli n.6c. Aurinkopumppu 1 nopeudella joten ei hirmu kw määrää mutta tuli jotain kumminkin.

[JJN]

Olen myös harkinnut keräinten lisäämistä tuohon rinnalle, saksasta tuntuisi saavan huokeampaan hintaan noita keräimiä. Ainoa isompi asia mikä tässä vähän kiikuttaa on se että kaivossa on tällä hetkellä naturettia. Keruunestehän pitäisi vaihtaa ja sen kustannus hieman arveluttaa.

Päivällä pudotin lämmityspiirin pumpun tehon 3 --> 2. Ihan siitä syystä että näyttäisi että tällä asetuksella sähkövastuksien käyttö saattaapi pienetä. Tarkkaillaan tilannetta.

Samassa tuli huomattua että keruunesteeen lämpötilaero on tällä hetkellä "vain" 4,6-4,7 astetta. Tämä sen jälkeen kun legionellaa oli tapettu käyttövedestä jolloin keruupuoli on ollut pyörimättä. Tästä tuli mieleen että eihän vain jossain ole jäätä joka estää virtaamista. Ehtinyt sulata jonkun verran tuon käyttöveden lämmityksen aikana?

[Hippo]

Paljonko on kaivossa mittaa....?

[sailor]

Olen myös harkinnut keräinten lisäämistä tuohon rinnalle, saksasta tuntuisi saavan huokeampaan hintaan noita keräimiä. Ainoa isompi asia mikä tässä vähän kiikuttaa on se että kaivossa on tällä hetkellä naturettia. Keruunestehän pitäisi vaihtaa ja sen kustannus hieman arveluttaa.

Päivällä pudotin lämmityspiirin pumpun tehon 3 --> 2. Ihan siitä syystä että näyttäisi että tällä asetuksella sähkövastuksien käyttö saattaapi pienetä. Tarkkaillaan tilannetta.

Samassa tuli huomattua että keruunesteeen lämpötilaero on tällä hetkellä "vain" 4,6-4,7 astetta. Tämä sen jälkeen kun legionellaa oli tapettu käyttövedestä jolloin keruupuoli on ollut pyörimättä. Tästä tuli mieleen että eihän vain jossain ole jäätä joka estää virtaamista. Ehtinyt sulata jonkun verran tuon käyttöveden lämmityksen aikana?

Ei siihen maapiiriin tarvitse vaihtaa nesteitä. Arvatenkin maalämpöpumpussa on jo itsessään levylämmönvaihdin (kun on "sun" malli) ja liitäntä keräimille. 50/50% seoksella näyttäisi kestävän -34 ( http://www.motonet.fi/fi/tuote/609843/ZeroPropylen-pakkasneste-3l-oranssi )

Muuten sanoisin että ei kannata tehdä yhtään mitään muutoksia lämmitysjärjestelmään. Keruupumppu täysille ja keskityt autotallin oven säätöihin ja estät kaikenlaisen ilmavuodot sieltä (tuuletusventtiilit kiinni). Pumppusi lienee vain hieman pieni näille pakkasille.

Kävin vasite mittaamassa autotallin oven (50mm palaovi, Turner) pintalämpötiloja. Ulkona 24-25 pakkasta. Pintalämpötila vaihteli +11-13 asteen välillä ja saumasta -0.6. TRENDin vihreän käyrän mukaan autotallissa 20-20.5 astetta (anturi kiinni aurinkopiirin tuloputkessa).

[JJN]

Paljonko on kaivossa mittaa....?

Porareikä 180m ja ja vaakaputkea n. 5m.

sailorille tiedoksi, että pitää vaihtaa, koska pumppu voi myös "ladata" porareikää.

[sailor]

sailorille tiedoksi, että pitää vaihtaa, koska pumppu voi myös "ladata" porareikää.

Näköjään. Eipä kannata sekaantua.

[fraatti]

Kumma juttu jos tuolla tosiaan ei ole levaria välissä. Saako aurinkoa tuupattua koneella jonnekkin muuallekkin kuin kaivoon?

Millaiswt obat glykolin lämmönsiirtoominaisuudet verrattuna etanoliin?

[JJN]

Kumma juttu jos tuolla tosiaan ei ole levaria välissä. Saako aurinkoa tuupattua koneella jonnekkin muuallekkin kuin kaivoon?

Kyllä siellä on lämmönvaihdin. Koneessa on 3 eri tapaa kuinka aurinko toimii. Aurinko lämmittää yksistään koko talon, auringolta tulevalla nesteellä lämmitetään keruupiirin nestettä sekoittamalla sekä tuo kaivon lataaminen.

[euroshopperi]

Mulla menee kaikki aurinko lämmitysvaraajaan. Sieltä otetaan esilämmitys kierukalla käyttövedelle. Haittapuolena on, että lämmityspiirit pitää kaikki shuntata, tai muuten lentää laatat irti lattiasta.

[JJN]

Mutta siis asiaan. Täytyy käydä säätämässä tuo autotallin ovi lämpökameran kanssa vielä kuten sailor ehdotti.

sailorin viestistä myös ymmärrän niin että ei kannata muuttaa autotallin lämmitys systeemiä mitenkään vaan jatkaa nykyisellään? Toisaalta ehdotetaan kuitenkin sen muokkaamista. Kumpi parempi?

Toisekseen ihmetyttää tuo keruupiirin lämpötilaeron pieneneminen vaikka keruupumpun säätöihin ei ole koskettu missään vaiheessa. Itse olen miettinyt että mikäli siellä jossain on jäätä? lattaisi pumpun toimimaan sähkölle esim. päiväksi ja katsoa tapahtuuko keruupiirin lämpötilaerossa mitään.

Sen tiedän että pumppu on osatehoinen, mutta yllätys olikin että se ei riitä edes n. 18 asteen pakkasille. Katsotaan mitä tapahtuu kun muutin tuota lämmönjaon pumpun tehoa 3 ->2. Huomiseksi luvattu -25 astetta joten testiin pääsee heti.

[fraatti]

Toisekseen ihmetyttää tuo keruupiirin lämpötilaeron pieneneminen vaikka keruupumpun säätöihin ei ole koskettu missään vaiheessa. Itse olen miettinyt että mikäli siellä jossain on jäätä? lattaisi pumpun toimimaan sähkölle esim. päiväksi ja katsoa tapahtuuko keruupiirin lämpötilaerossa mitään.

Kaivosta tuleva liuos jäähtyy, menoveden lämpötila nousee ----> molemmat johtavat hyötysuhteen laskemiseen ---> keruun dT laskee

[tomppeli]

Sen tiedän että pumppu on osatehoinen, mutta yllätys olikin että se ei riitä edes n. 18 asteen pakkasille.

Koetin tehdä laskelman ja liitin siitä tulosteen omaan viestiisi.
Jos olen käyttänyt laskelmassa virheellisiä lähtötietoja, kerro niistä ja korjaan ne.
Laskelman mukaan 8,6 kW lämpöpumpun tehon pitäisi riittää noin -32C lämpötilaan saakka, jos pumppu toimii normaali oloissa.
Jos pumpun teho ei riitä kuin jonnekin vajaaseen kahteen kymmeneen pakkasasteeseen, täytyy jotain olla vialla.
Joko pumppu ei toimi oikein, tai kohteen lämmitystarve on suurempi, kuin tyypillisesti.
- Onko niin uusi rakennus; puuttuuko vielä lämpöeristeitä?
- Onko rakennekostetutta jäljellä?
- Toimiiko ilmanvaihdon lämmön talteenotto?
- Onko lämmönsiirtokanaali kunnollinen.
- Eihän lämpimän käyttöveden kierto ole käytössä. Se syö erittäin paljon lämpötehoa?

Porakaivo on liian matala.

...
Jos haluat, lähetän koko laskelman sinulle tavalliseen sähköpostiisi.
Foorumin mailiin ei voi laittaa liitetiedostoja. Koko laskelma on tänne liian iso, noin 600 kB.
Laskentaohjelman avaamiseen tarvitaan koneellesi ladattu ilmainen LibreOffice -toimisto-ohjelma.
Laskentapohja on myöskin ladattavissa täältä.

Tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava; ei ole mikään takuumitoitus.
Luotettavimman mitoituksen saat paikalliselta alan ammattisuunnittelijalta.

[Roori]

Kyllä siellä on lämmönvaihdin. Koneessa on 3 eri tapaa kuinka aurinko toimii. Aurinko lämmittää yksistään koko talon, auringolta tulevalla nesteellä lämmitetään keruupiirin nestettä sekoittamalla sekä tuo kaivon lataaminen.

Niin siis joskus kun pumppua hommailin niin tämä Eviheat oli yksi ehdokki ja siihen aikaan kaikki litkut oli samaa puuroa eli glygoliseosta kaivossa ja aurinkokeräimillä ja niitä ohjailtiin venttiileillä sinne sun tänne, ei ollut aurigolle mitään levaria erikseen. Kylmispuolen levarit on tietysti kuin muillakin pumpuilla.

Olen myös harkinnut keräinten lisäämistä tuohon rinnalle, saksasta tuntuisi saavan huokeampaan hintaan noita keräimiä. Ainoa isompi asia mikä tässä vähän kiikuttaa on se että kaivossa on tällä hetkellä naturettia. Keruunestehän pitäisi vaihtaa ja sen kustannus hieman arveluttaa.

Annat naturetin olla niinku on ja liität sen auringon levarin välityksellä siihen pumppuun...jos keräimet lisäät!!??
Eli aurinkopiiri glygolilla ja kaivo naturetilla...

[JJN]

Jos pumpun teho ei riitä kuin jonnekin vajaaseen kahteen kymmeneen pakkasasteeseen, täytyy jotain olla vialla.
Joko pumppu ei toimi oikein, tai kohteen lämmitystarve on suurempi, kuin tyypillisesti.
- Onko niin uusi rakennus; puuttuuko vielä lämpöeristeitä?
- Onko rakennekostetutta jäljellä?
- Toimiiko ilmanvaihdon lämmön talteenotto?
- Onko lämmönsiirtokanaali kunnollinen.
- Eihän lämpimän käyttöveden kierto ole käytössä. Se syö erittäin paljon lämpötehoa?

Porakaivo on liian matala.

Kiitos tomppelille laskelmasta! Laiton YV:llä lisätietoja.

Yllä oleviin kysymyksiin vastauksia alla

- Kaikki eristeet on paikallaan ja siinä mielessä talo ja talli "valmis"
- Tämä on tietysti mahdollista, varsinkin laatan osalta. Kuinka paljon siitä vielä sitten häviää onkin eri kysymys...
- Veikkaisin että LTO toimii, mitään viitteitä ei ainakaan ole että ei toimisi. Lisäksi talossa on energiapatteri ennen IV konetta joka sisätäytössä olevalla maapiirillä jäähdyttää kesällä sekä esilämmittää tuloilmaa talvella. Tuntuu toimivan koska vastuksia ei kone ole vielä käyttänyt
- Meltexin kanaali, rakennusvaiheessa ainakin väittivät sen olevan kunnollinen?
- Kierto on tällä hetkellä kello kytkimen takana eli ei koko ajan päällä. Toistaiseksi ei ole vielä löytynyt sellaista puskurivaraaja joka olisi sopinut hallitukselle . Käytännöllisyys ajoi pumpun tekniseen tilaan ja siten myöskään tällä hetkellä liikaa tilaa puskurivaraajalle ei ole. Litteä ja korkea olis tosi kova sana. Ilmeisesti puskurivaraajan koko tulisi olla n. 2 kertaa putkissa oleva nestemäärä?

Porakaivon mitta tuossa laskelmassa hivenen ihmetyttää. Pumpun tarjoajia oli 8kw osatehoisesta 10kw täystehoon mutta missään ei porareikä ollut yli 200m. Taisi porareikien mitat olla 170m - 200m välillä.

Roorille vielä että kyllä siellä niitä venttiileitä on edelleen sinne tänne. Pitääpä vielä tuo levari tarkistaa, saattaa mennä myös tuo aikaisempi viesti ammattitaidottumuuden piikkiin. Voisiko tuo keräin homma toimia siten tosiaan että aurinkopiiri glykolilla ja maapiiri naturetilla mutta levari väliin missä auringosta tuleva lämpö siirretään maapiirin nesteeseen? Taitaa silti naturetti lämmetä liikaa..?

[JJN]

Tomppelin laskelmaa kun tässä pyöritellyt niin silmiin pistänyt se, että laskelman mukaan n. 6kw pumppu riittäisi tuonne vajaaseen -20 pakkasta asteeseen. Vainoharhaisuudessaan kävin sitten katsomassa kompuran tyypin ja ei muutakuin googleen.

Tulokseksi tuli tälläinen:
http://search.bristolcompressors.com/BCWC02.aspx?ModelNo=H71J323DBV&CylRunning=2&Frequency=50&System=M

Kompressorit ei ole kauhean tuttuja itsessään mutta tuossa "HEAT PUMP" kohdassa pistää silmään nuo lukemat. Voiko noista päätellä mitään? Vai meneekö tässä jo mies ihan sekasin..