Nyt voisi vielä optimoida näitä käyntiaikoja eli miten saisi kompuran käymään mahdollisimma pitkään.
Taitaa olla aika kimurantti homma.Varaajan vesitilavuus on pieni joten lämpöenergian varaaminen ei onnistu muuten kuin lämpötilaa nostamalla.Tästä taas seuraa hyötysuhteen lasku kun lauhtumislämpötila nousee jos varaajan lämpötilaa nostetaan.Jos taas alavaraajan lämpötilaa lasketaan niin lämpöpumpun seisontajakson aikana saattaa tulla tilanne että LV varaajasta alka siirtyä lämpöä lattiakiertoon.
Tuossa kun on 3 erilaista kiertoa käyntitilanteesta riippuen.
-käyttöveden/lattiakierron lämmitys:
kompressori nostaa veden lämpötilan +50 paikkeille ja vaihtoventtiili kääntää kierron käyttövesivaraajan ulkovaipan yläosaan ja sen alaosasta osa kierrosta lämmittää lattiapiiriä.
-lattiakierron/varaajan alaosan lämmitys:
kompressori käy varaajan ulkovaipan alaosan ohjaamana(trendissä +35C) vaihtovettiili kääntää kierron lattialämmityspiiriin josta ennen shunttia osa kierrosta menee varaajan ulkovaipan puolivälin kohdalta ja lämmittää varaajan alaosaa ja osa kierrosta menee shuntille ja lämmittää lattiaa.
-lämpöpumppu pysähtyneenä:
lattiapiirin menovesi tulee varaajan ulkovaipan puolivälistä ,kiertää shuntin ohjaamana lattiapiirin ja palaa varaajan ulkovaipan alaosaan.Jos tämä kierto on liian kylmä niin lämpöä alkaa siirtyä LV-varaajasta lattiakiertoon.
Tuossa on niin monta tekijää jotka vaikuttaa toisiinsa joten en osaa mitää järkevää sanoa mikä parantaisi nykyistä trendin kuvaamia käyntitilannetta.Ehkä joku GS pumpun omistaja osaisi paremmin kommentoida kysymystäsi