Asteminuuteilla voisi vaikuttaa käyntiin ?

[rsaarela]

Hei,

aina pistää silmään silloin tällöin jonkun kirjoituksessa, että "asteminuuteilla voisi tietty lyhentää / pidentää käyntiaikaa..."

Tuossapa nyt kuva esim. viime vrk. meiltä.
2 - 3 konetta käy kokoajan tuossa kuvan tilanteessa.

Asteminuutit elää omaa elämäänsä säätilan ja talon lämmönpyynnin mukaan.
Miten niillä muka voisi vaikuttaa mihinkään?

Voi toki määrätä, milloin 2,3 ja 4 pumppu lähtee käyntiin, milloin öljy lähtee käyntiin ja milloin sähkökattila.

Eli 50 +50+50+50 = -200 kaikki4 konetta käy,
siitä -100 = öljy käy
siitä -200 sähkökattila käy

Eli -500, kaikki pelissä, ja jos pakkasta olisi  -30, niin talopa kylmenee, ehkäpä 1-2 vrk ajan, sitten alkaa asteminuutit nousta, esim. tasolle -150 - -300, heiluen siinä välillä ja kaikki on ok.

Eli miten asteminuuteilla voi MUUTEN mihinkään vaikuttaa....?

[fraatti]

Jos jaat jokaisen asteminuuttiluvun kahdella huomaat että tuota sahalaitaa tulee melkotavalla tiuhempaan...
Suuremmalla asteminuutti asetuksella sallitaan koneen poiketa halutusta lämpötilasta enemmän niin alas- kuin ylöskinpäin.

Joku joskus kirjoitti ansiokkaan selvityksen asteminuuttien toiminnasta tänne. Oletko nähnyt sen?

[maalämmittää]

Hei,

aina pistää silmään silloin tällöin jonkun kirjoituksessa, että "asteminuuteilla voisi tietty lyhentää / pidentää käyntiaikaa..."

Tuossapa nyt kuva esim. viime vrk. meiltä.
2 - 3 konetta käy kokoajan tuossa kuvan tilanteessa.

Asteminuutit elää omaa elämäänsä säätilan ja talon lämmönpyynnin mukaan.
Miten niillä muka voisi vaikuttaa mihinkään?

Voi toki määrätä, milloin 2,3 ja 4 pumppu lähtee käyntiin, milloin öljy lähtee käyntiin ja milloin sähkökattila.

Eli 50 +50+50+50 = -200 kaikki4 konetta käy,
siitä -100 = öljy käy
siitä -200 sähkökattila käy

Eli -500, kaikki pelissä, ja jos pakkasta olisi  -30, niin talopa kylmenee, ehkäpä 1-2 vrk ajan, sitten alkaa asteminuutit nousta, esim. tasolle -150 - -300, heiluen siinä välillä ja kaikki on ok.

Eli miten asteminuuteilla voi MUUTEN mihinkään vaikuttaa....?

Miten sinulla asteminuutit toimii, kun lämmitystarve on alle yhden koneen tehon ?
Siinä tilanteessa useamman koneen systeemi luultavasti toimii samoin kuin pientalon lämmitin.

Foorumilla on hyvä selitys asteminuuttien toiminnasta, kannattaa "googlata".

Asteminuutit näyttää kuvauksesi perusteella nyt pääosin ohjaavan "käynnissä olevien koneiden" määrää.
Vähän sama kuin pientalossa asteminuutit ohjaa sähkövastusten mukaantuloa.

[rsaarela]

Miten sinulla asteminuutit toimii, kun lämmitystarve on alle yhden koneen tehon ?
Siinä tilanteessa useamman koneen systeemi luultavasti toimii samoin kuin pientalon lämmitin.

Foorumilla on hyvä selitys asteminuuttien toiminnasta, kannattaa "googlata".

Asteminuutit näyttää kuvauksesi perusteella nyt pääosin ohjaavan "käynnissä olevien koneiden" määrää.
Vähän sama kuin pientalossa asteminuutit ohjaa sähkövastusten mukaantuloa.

Jos tarve on alle yhden koneen, niin asteminuutit tietty valuu alaspäin, kunnes joku kone hörähtää käymään..?
Mitäs muuta ne voisi tehdä?

Mitäs muuta asteminuutit voisi tehdä, kuin ohjata eri koneita käyntiin?

[rsaarela]

Jos jaat jokaisen asteminuuttiluvun kahdella huomaat että tuota sahalaitaa tulee melkotavalla tiuhempaan...
Suuremmalla asteminuutti asetuksella sallitaan koneen poiketa halutusta lämpötilasta enemmän niin alas- kuin ylöskinpäin.

Joku joskus kirjoitti ansiokkaan selvityksen asteminuuttien toiminnasta tänne. Oletko nähnyt sen?

Olen lukenut.
ei se mitään selvitä. Asteminuutit ohjaa koneita tarpeen mukaan käyntiin.

Olen pitkän linjan elektroniikka-, sähkö-, ja intrumenttiasentaja, eläkkeellä.
Aikanaan leipätyössäni PID säädin oli, ja on edelleenkin se mitä teollisuus käyttää.
Asteminuutit on joku halpa ratkaisu, se ei ole minkäänlainen säätöpiiri.
Asteminuutit toimii tietenkin, mutta mitä muuta ne voisi tehdä, kuin ohjata koneita käyntiin...se asia ei ole koskaan selvinnyt, kun joku sanoo, että niillä voisi vaikuttaa käyntiaikoihin....?

Ei voi, koska jokainen muutos nyt olevista arvoista huonontaa tilannetta!
Koneet itse määrää käyntinsä lämmöntarpeen, asteminuuttien ohjaamana.

[rsaarela]

Jos jaat jokaisen asteminuuttiluvun kahdella huomaat että tuota sahalaitaa tulee melkotavalla tiuhempaan...
Suuremmalla asteminuutti asetuksella sallitaan koneen poiketa halutusta lämpötilasta enemmän niin alas- kuin ylöskinpäin.

Joku joskus kirjoitti ansiokkaan selvityksen asteminuuttien toiminnasta tänne. Oletko nähnyt sen?

Ei tietenkään voi jakaa !

Tällöin kone kävisi esim. 9 minuuttia, ja stop, jne.

[maalämmittää]

Asteminuutit on laskennallinen suure.

[maalämmittää]

Meillä kone käynnistyy -60GM ja marraskuussa oli testijakso -30GM:llä.
  -60GM:llä käynti ja huili oli 50minuuttia ja
  -30GM:llä käynti n. 35 minuuttia ja huili siinä otoksessa n. 40min .....editoitu

[rsaarela]

Meillä kone käynnistyy -60GM ja marraskuussa oli testijakso -30GM:llä.
  -60GM:llä käynti ja huili oli 50minuuttia ja
  -30:llä reipas 30 minuuttia

Tällähetkellä 1 kone on käynyt vajaan viikon 24h, 2 ja 3 kone katkoo 4-8- 12h käyntiä ja 4 kone huilaa melkeen koko ajan, vielä. Eli kaikki on ok.

[maalämmittää]

Eli asteminuutit ohjaavat seuraavaksi käynnistyvän/pysähtyvän koneen toimintaa.

[fraatti]

Ei tietenkään voi jakaa !

Tällöin kone kävisi esim. 9 minuuttia, ja stop, jne.

Eli kun koneiden toimintarajoja kavennetaan se vaikuttaa käyntijaksojen pituuteen koska yli/låmpöä sallitaan vähemmän...
Eli asteminuutit vaikuttavat suoraan koneen käyntijakson pituuteen. Kuvassa näkyvässä tilanteessa se ei tietysti vaikuttaisu sillä hetkellä tietysti muutakuin niihin koneisiin mitä käynnistellään on/off. Asteminuutithan jäävät johonkin sopivaan väliin sitten seilaamaan kun tehoa saadaan riittävästi....

Sinun tapauksessa kaiken järjen mukaan asteminuutit voisivat olla myös esimerkiksi 75+75+75+75+75+125.

[rsaarela]

Eli kun koneiden toimintarajoja kavennetaan se vaikuttaa käyntijaksojen pituuteen koska yli/låmpöä sallitaan vähemmän...
Eli asteminuutit vaikuttavat suoraan koneen käyntijakson pituuteen. Kuvassa näkyvässä tilanteessa se ei tietysti vaikuttaisu sillä hetkellä tietysti muutakuin niihin koneisiin mitä käynnistellään on/off. Asteminuutithan jäävät johonkin sopivaan väliin sitten seilaamaan kun tehoa saadaan riittävästi....

Sinun tapauksessa kaiken järjen mukaan asteminuutit voisivat olla myös esimerkiksi 75+75+75+75+75+125.

Joo, no tuolla lailla selitettynä asia alkaa olla hyvä.
Nuo arvot on ns. "hatusta", koska kukaanhan ei tiedä, mitä tuonne pitäisi ekaksi laittaa.
Se tiedetään nyt 2 talven kokemuksesta, että koska maalämmön tuottaminen on ns. "hidasta", öljyllä lämpö tulee ns. "heti", maalämmöllä pitkällä viiveellä.
Sama asia toisin; 100kW määlämpöä tai 100 kW öljykattilan lämpöä on TÄYSIN ERI ASIA nopeudessa!
Jos heitän esim. 8 h katkon jälkeen -20ast. pakkasella 4 Nibeä käyntiin = 100kw  tai samassa tilanteessa Öljyn 100kW, niin öljy on erittäin paljon nopeammin valmis talon lämpö. Öljystä menoveden lämpö on tuolloin vaikkapa 85 astetta, ja se pysyy, vaikkapa 24h, ei vaihtele.

Maalämpö tekee sen 60ast.  Siksi tarvitaan mukaan myös öljy, kun / jos tässä vielä joskus tulee pakkasia.

Jos noita arvoja alkaa tuosta 50 suurentamaan, niin asteminuutit putoaa aika äkkiä tuonne -200 - -400, jopa -800 tasolle, ja sieltä ne ei kovin helpolla nouse. Ei edes Öljyllä, eikä sähköllä. Siksi tuo -50 on aika hyvä, voisi olla jopa -25 aloitus, +40 +50 +60, loput jotain. Siitä taas seuraa vaan se, että 4 konetta ei tasaa tunteja, jos arvot on eri. Näin on kerrottu.  Nyt tunnit on tasan kaikilla, paitsi tietty 1 koneikolla, joka tekee lisäksi kuuman veden.

Pieni ylilämpö ei tunnu. Ohessa kuva.

[Roori]

Kyllä 100kW = 100kW  tehtiin se millä tahansa, ölkissä lienee vain se ero että sen saattaa saada paremmin osumaan pienempään vesimäärään jonka siten saa paremmin osumaan 'maaliin' nopeammin riippuen kytkennöistä.

[rsaarela]

Kyllä 100kW = 100kW  tehtiin se millä tahansa, ölkissä lienee vain se ero että sen saattaa saada paremmin osumaan pienempään vesimäärään jonka siten saa paremmin osumaan 'maaliin' nopeammin riippuen kytkennöistä.

Laskennallisesti kyllä. Todellisuus on ihan jotain muuta.

Esim. ruuanlaitossa;

Sähköhella - Kaasuhella

Kaasuhella hakkaa 100 - 10 sähkön nopeudessa.
Kaasuhella on samantehoisena järkyttävän paljon nopeampi.

[fraatti]

Joo, no tuolla lailla selitettynä asia alkaa olla hyvä.
Nuo arvot on ns. "hatusta", koska kukaanhan ei tiedä, mitä tuonne pitäisi ekaksi laittaa.
Se tiedetään nyt 2 talven kokemuksesta, että koska maalämmön tuottaminen on ns. "hidasta", öljyllä lämpö tulee ns. "heti", maalämmöllä pitkällä viiveellä.
Sama asia toisin; 100kW määlämpöä tai 100 kW öljykattilan lämpöä on TÄYSIN ERI ASIA nopeudessa!
Jos heitän esim. 8 h katkon jälkeen -20ast. pakkasella 4 Nibeä käyntiin = 100kw  tai samassa tilanteessa Öljyn 100kW, niin öljy on erittäin paljon nopeammin valmis talon lämpö. Öljystä menoveden lämpö on tuolloin vaikkapa 85 astetta, ja se pysyy, vaikkapa 24h, ei vaihtele.

Maalämpö tekee sen 60ast.  Siksi tarvitaan mukaan myös öljy, kun / jos tässä vielä joskus tulee pakkasia.

Jos noita arvoja alkaa tuosta 50 suurentamaan, niin asteminuutit putoaa aika äkkiä tuonne -200 - -400, jopa -800 tasolle, ja sieltä ne ei kovin helpolla nouse. Ei edes Öljyllä, eikä sähköllä. Siksi tuo -50 on aika hyvä, voisi olla jopa -25 aloitus, +40 +50 +60, loput jotain. Siitä taas seuraa vaan se, että 4 konetta ei tasaa tunteja, jos arvot on eri. Näin on kerrottu.  Nyt tunnit on tasan kaikilla, paitsi tietty 1 koneikolla, joka tekee lisäksi kuuman veden.

Pieni ylilämpö ei tunnu. Ohessa kuva.

Jos arvot ovat "hatusta" niin mistä sitten voit tietää että juuri nuo ovat parhaat jos muita ei ole edes kokeiltu? Muilla arvoilla homma varmaan hoituu myös mutta ainut ero mitä siitä käytännössä seuraa on se että joko koneet käyvät hiukan pidempään ja lämpötila heiluu enemmän tai päinvastoin. Tosin tuossa pitää tietysti muistaa se että 50:stä esim muutos 60 on jo 20%. jne...

Jos 100kW teho ei riitä pitämään taloa lämpimänä ja pattereissa piisaa lämmönluovutustehoa niin että menoveden lämpötila jässähtää vaikka 50 asteeseen se on aivan sama tehdäänkö tuo lämpö maalämmöllä, öljyllä tai vaikka hakkeella tai millä tahansa energiamuodolla. Jos 100kW on niin suuri teho että 50 astetta on liikaa pattereiden lämmönluovutustehoon nähden niin tälläöin tuottoa joudutaan mlp:n tapauksessa rajoittamaan. Myöskään maalämmön tapauksessa nimellisteholtaan 100kW mylly ei enää tuota 50 asteista vettä 100kW teholla. Öljyllä ja monella muulla energialla on mahdollista nostaa menoveden lämpötilaa JOS pattereiden lämmönluovutus teho on pienempi kuin mitä öljykattila tuottaa esim 50 asteisella vedellä. Tällöin se johtaa luonnollisesti menoveden lämpötilan nousuun ja pattereiden lämmönluovutustehon kasvuun.

Jos mökissä piisaa lämpö onko väliä mitä asteminuutit ovat? Seilaako ne sitten väliä 100-200 vai 400-600 ? Se on vain luku monen muun joukossa. Ja tosiaan en tiedä itse mitä nibessä ylipäätään asteminuutit voivat olla.

[fraatti]

Laskennallisesti kyllä. Todellisuus on ihan jotain muuta.

Esim. ruuanlaitossa;

Sähköhella - Kaasuhella

Kaasuhella hakkaa 100 - 10 sähkön nopeudessa.
Kaasuhella on samantehoisena järkyttävän paljon nopeampi.

Oleellista tuossakin on se että nopeusero ei johdu siitä että kaasu on parempi tuottamaan lämpö kuin sähkö vaan lämmönjohtuminen on parempaa. Laita samanlainen levy siihen liekin ja pannun väliin kun alat sitä astiaa lämmittämään kuin mitä on perinteisen vanhanmallin lieden levyssä. Kuinka käy sitten?

Jos puhutaan edes hiukan samoista asioista niin tällöin voitaisiin tehossa vertailla vaikkapa induktiotasoa ja kaasua. Induktiotasossa lämpö syntyy suoraan astian pohjassa hiukan samassa paikassa kuin liekki lämmittää astian pohjaa eikä turhia huonosti johtavia ja lämpöä itseensä imeviä kerroksia eri mateliaaleja ole välissä. Tällöin tietysti pitäisi ottaa vielä se huomioon että induktion tapauksessa hyötysuhde ei ole 100% vaan osa lämmöstä jää muihin häviöihin elektroniikkaan. Tämän takia osissa tasoja on "boost" toiminto mitä voi pitää vaikka 10min päällä yhtäjäksoisesti ja tämän jälkeen tehoa rajoitetaan elektroniikan säästämiseksi. Tosin tämä 10min on niin pitkä aika että sen aikana pannun pohja on hehkunut jo moneen kertaan ja vääntynyt mutkalle tai soppa kiehunut yli.

[jm82]

Jos tarve on alle yhden koneen, niin asteminuutit tietty valuu alaspäin, kunnes joku kone hörähtää käymään..?
Mitäs muuta ne voisi tehdä?

Mitäs muuta asteminuutit voisi tehdä, kuin ohjata eri koneita käyntiin?

Noinhan se tosiaan menee. Mutta jos sen yhdenkin koneen teho olisi niin suuri että asteminuutit menee arvoon 0, sammuu myös se viimeinenkin kone.

Täällä muutin asteminuutit -60 -> -50 kun pikkupakkasia tuli. Muutama päivä sitten muutin -50 -> -5, eli kone käynnistyy mahdollisimman aikaisin lämmittämään ja vastaavasti myös samuu mahdollisimman aikaisin kun lämmitys on tehty. Puskurivaraajaan vaan lataantuu lämmitysvedellä että jossain tapauksessa asteminuutit voi mennä +100 asti. Käynnistyy uudelleen siis viimeistään 105 asteminuutin päästä.

edit:
Täällä 1217 nibessä asteminuutit saa laitettua -5 - -250. Uudemmassa nibessä max arvoa on suurennettu, jotain -500.
Sähkövastukselle perusasetus on 300. Sen saa säädettyä -50 - -2500.

Noissa isoissa vehkeissä taitaa asteminuutin muutoksetkin olla kovin hitaita. Jos ei ole varaajatilavuutta, niin asteminuutitkin seilaa paljon nopeammin edes takaisin.

Esim jos koneet säätäisi käynnistymään kaikki aina samaan aikaan. 100kW laitos ja asteminuutitkin alkaa seilaamaan oikein urakalla. Öljyllä saa tosiaan heti kuumaa vettä vaikka sähkökatkon jäljiltä olisi jäähtynyt. 100kW öljy + 100kW maalämpö toimii tietysti vielä nopeammin.

edit2:
Tuli vielä luettua ohjekirjaa ja säädettyä vähän asetuksia.
Lämpökäyrä 3, korjaus +7.5. Uusi säätö meno max 40C, eli maksimi lämpökäyrän pyyntilämpötila 40C. Täytyy seurailla mihin pakkasasteille asti 40C lämmitysvesi riittää ja milloin pitää isontaa.

Täällä on patterit. Ohjekirjassa lukee:

esim vaihtelevalla lauhdutuksella varustetun lattialämmityksen sopivat arvot voivat olla min. 18 C, maks 40 C.

Menolämpötila vaihtelee normaalisti suhteessa laskettuun arvoon, siksi asetettu arvo voidaan alittaa tai ylittää tilapäisesti.

[Roori]

Laskennallisesti kyllä. Todellisuus on ihan jotain muuta.

Esim. ruuanlaitossa;

Sähköhella - Kaasuhella

Kaasuhella hakkaa 100 - 10 sähkön nopeudessa.
Kaasuhella on samantehoisena järkyttävän paljon nopeampi.

ei nyt loikita aiheesta toiseen, MLP<>öljyssä pitkässä juoksussa 100kW = 100kW ei ole eroa ja kuten sanoin kytkennällisesti öljy on helpompi kohdistaa nopeammin 'maaliin', käytännön ajossa eroa syntyy vain ensimmäisen kerran käynnistäessä tai sähkökatkon jälkeen tjms.

[rsaarela]

ei nyt loikita aiheesta toiseen, MLP<>öljyssä pitkässä juoksussa 100kW = 100kW ei ole eroa ja kuten sanoin kytkennällisesti öljy on helpompi kohdistaa nopeammin 'maaliin', käytännön ajossa eroa syntyy vain ensimmäisen kerran käynnistäessä tai sähkökatkon jälkeen tjms.

No voi olla... Putkiteknisesti öljy on maalämmön rinnalla, samoihin putkiin se lämpönsä lykkää...

Mutta; öljy tekee 100kW ja max. 85 - 90 ast. vettä.
Maalämpö tekee 100 kW ja max. 60 ast. vettä.

Siksi Ölyn 100 kW on mielestäni nopeampi.
Patterit saa kuumempaa vettä, talo lämpiää nopeasti haluttuun.
Ei ole niitä termareita pattereissa kuristamassa.

[tk-]

Se tiedetään nyt 2 talven kokemuksesta, että koska maalämmön tuottaminen on ns. "hidasta", öljyllä lämpö tulee ns. "heti", maalämmöllä pitkällä viiveellä.
Sama asia toisin; 100kW määlämpöä tai 100 kW öljykattilan lämpöä on TÄYSIN ERI ASIA nopeudessa!
Jos heitän esim. 8 h katkon jälkeen -20ast. pakkasella 4 Nibeä käyntiin = 100kw  tai samassa tilanteessa Öljyn 100kW, niin öljy on erittäin paljon nopeammin valmis talon lämpö. Öljystä menoveden lämpö on tuolloin vaikkapa 85 astetta, ja se pysyy, vaikkapa 24h, ei vaihtele.

Maalämpö tekee sen 60ast.  Siksi tarvitaan mukaan myös öljy, kun / jos tässä vielä joskus tulee pakkasia.

Tuon maalämmön hitaus selittynee osittain myös sillä, että kun tuommoisen neljän yksikön laitoksen laittaa päälle, ottaa se tehoa portaittain käyttöön, ja maksimitehoa ei käytä todennäköisesti jatkuvasti. Jos vetäisit asteminuutit manuaalisesti vaikkapa -600 (tai mikä nyt onkaan arvo mikä on alle neljännen käynnistysrajan, mutta vielä lisälämmön yläpuolella) ja laittaisit lämpöpyynnin manuaalisesti siihen, mitä kone pystyy tuolla neljän koneen teholla tekemään (eli asteminuutit eivät pienenisi laisinkaan), tulisi tuossa toki täysi 100kW:n lämmitysteho käyttöön ja olisi todennäköisesti aivan yhtä nopea kuin öljykin. Toki maalämpöpumppu ei pysty tekemään koskaan 85-asteista vettä, maksimi-tulolämpö lauhdutimelle on kuitenkin 58, mistä saadaan (myyntimiesten puheissa) noin max 65-asteinen lämmitysvesi.

Talo toki lämpenee nopeammin jos pattereihin työntää 85-asteista vs 60-asteista. Mutta ei tuolla asialla sinällään ole mitään tekemistä lämmityslaitteen antotehon kanssa?